Share |

AJATUKSIA PINGIKSESTÄ: PORI 2006-2009

 

_____________________________________________________________________________________

Uusimmat treeni-KUVIOT täällä (2010) ja tässä (2010-11).

VIDEOT pallolaatikko-treenistä.

______________________________________________________________________________________

Onko pingis mediaseksikäs urheilulaji?

athletesbig7.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

----------------------------------------------------------------------------------------

PORI 2006-2009

Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa ja Kokemäenjoessa siitä kun kirjoitimme WSOY:n liikuntaoppaisiin teoksen Pöytätennistä Oppimaan:

http://www.antikvariaatti.net/productcard.php?id=184933&type=books

Valmennustieto, treenit, mailat ja (suurimmaksi osaksi) pelaajatkin ovat muuttuneet vuosien varrella, joten valmennuksen päivittämiselle on perusteensa. Osa valmennustiedosta on siirtynyt internettiin ja hyvä niin: se tavoittaa näin yhä useammat lajin harrastajat.

Koska Etusivun alalinkit ovat ”piilossa” (näkyvät vain hiiren osoittimen avulla), tässä lyhyesti niiden sisällöstä.

Kemia ja pingis: Sisältönä muun muassa  VIDEOT (pelejä ja valmennusvideoita), linkit Pingisliittoon , Pingisfoorumille ja POR-83 kotisivuille, minikadetin (Markus Myllärinen) valmennuksen eteneminen vuosina 2006-2007, valmennusfilosofiaa, kilpailujen videoanalyysit harjoitusten suunnittelussa, biomekaniikka ja kärkinopeus, eroon pupulyönneistä.

Pöytätennis: tekniikan analyysikaavio (aloittelevalle pelaajalle), Markuksen LTS/2006-2007.

Syötön palautus: Esimerkkinä pitkän ja lyhyen alakierresyötön palautus, 66 erilaista kilpailutilanne harjoitetta.

Ajatuksia pingiksestä vuonna 2007: Lyhyen tähtäyksen suunnitelma (Markuksen LTS-2006/2007 yksityiskohtaisemmin), porilaisten menestys SM-kisoissa ja linkki POR-83 kotisivuille, peruskuntokausi ja valmistautumiskausi pöytätenniksessä.

Pöytätennis Porilaiset-83, Kotisivut:  http://www.ptpori83.net/

Anna Kournikova pingis-areenalla: http://anna.kournikova.com/photos/v/hardbat-classic/

PAINOPISTETREENI

Vuonna 2008 kesän koittaessa päättyi Markuksen LTS/2007-2008 ja LTS/2008-2009 suunniteltiin alkavaksi heinäkuun alusta 2008 (jolloin POR-83 junioreilla oli Mäntyluodon leiri). Oleellinen muutos vuoden harjoitussuunnitelmaan oli painopisteajattelun käyttöönotto: Tietyn harjoitteen (esim. pitkän altsusyötön palautus rystyspinnillä) osuus tulisi olla n.50 prosenttia viikottaisesta treeniajasta 4 viikon aikana, jonka jälkeen valitaan uusi painopiste. Näin tiettyä taitotasoa voidaan kehittää optimaalisesti. Toinen osa (siis n. 50%) viikottaisesta treenistä käytetään muiden taitojen ylläpitämiseen (nekin kehittyvät ”hitaasti”). ”Noin” aikamääreenä on tietysti summittainen eli painopistetreenin määrä riippuu monista tekijöistä (treenikerrat viikossa, tuntimäärät, sparraajan käyttö, muut treenivastustajat, kilpailut jne.). Tärkeintä on painopisteajattelun merkityksen tiedostaminen ja sen käyttäminen kilpailujen videoanalyysien (tekniikka ja taktiikka) antaman informaation perusteella harjoittelun suunnittelussa vuoden aikana (LTS) ja toteuttamisessa jaksojen (katso seuraavasta kappaleesta) aikana.

Koska tiettyä taito-ominaisuutta kannattaa kehittää tehostetusti (siis lähes puolet viikon harjoitusajasta) ainoastaan 4-8 viikon ajan (liian pitkän jakson aikana saman ominaisuuden kehittyminen hidastuu selkeästi), päätettiin (ainakin aluksi) toteuttaa painopistetreenit 4 viikon jaksoissa , joka on samalla jakson pituus vuoden LTS:ssä (12 harjoitusjakso = 48 viikkoa, 4 viikkoa lepoa vuoden aikana). Koska esimerkiksi 16 kehittämisviikkoa (4 painopistettä) on jo kolmasosa vuoden treeniviikoista, täytyy välillä harjoitella ”tasapaksusti”, sillä taitoja täytyy myös ylläpitää ja kehittää ”tasaisesti” (esim. kesällä ja vuoden vaihteessa varmuutta ja jalkatyötä sekä tietysti spinniä). Ehkäpä 6 painopistetreeniä (24 viikkoa) vuoden aikana voisi olla sopiva satsi?

Nykytiedon (yleinen valmennusoppi) mukaan uuden taidon (täydellinen) oppiminen vaatii taitolajeissa noin 10 000 toistoa vakio-olosuhteissa (pingiksessä esim. rystynokitus pallolaatikolla helposta ja samaan kohtaan lyödystä pallosta) ja jopa 100 000 toistoa muuttuvissa olosuhteissa (esim. kämmenvastaspinni sparraajan epäsäännöllisestä spinnistä). Painopistetreenejä toteutetaan siis sekä pallolaatikolla että sparraajan kanssa. Tietyn taidon (lyöntisuorituksen) kehittäminen voisi siis edetä seuraavasti: 1. Helpoin eli ”paikallaan” (”samaan kohtaan”) tulevasta pallosta  2. Säännöllinen liikkuminen (1:1) eli tämäkin vielä vakio-olosuhteissa  3. Lyönnit epäsäännöllisesti annetusta pallosta (eli muuttuvat olo-suhteet)  4. Pelitilanne (sparraajan tai sopivan pelikaverin kanssa; valmentaja tekee huomioita!) Vaiheessa 1 lyöntisuoritus on opittava tekemään biomekaanisesti oikealla tavalla (valmentaja!).

Pallolaatikko-treenissä on helppo hallita toistojen määrää. Arvioimme aluksi (kesällä 2008), että esim. kämmenvastaspinnitreenissä vakio-olosuhteissa eli tiettyyn pöydän kohtaan sparraajan kovakierteinen (pallolaatikosta ”spinnattu”) pallo voisi vaatia 600 toistoa viikossa  eli oppiminen tapahtuisi 5 painopistejakson (4 viikkoa) aikana (5x4x600 = 12 000 toistoa). Ongelma onkin siinä, että tämä vaatisi  20 viikkoa vuodessa  (breikki eli ylläpitävä aika olisi oltava vähintään 4 viikkoa) ja tämä tietty treeni vaatisi kohtuuttoman suuren osuuden painopisteistä. Toistojakaan ei voi lisätä ”tolkuttomasti”, joten hyväksyimme ajatuksen kämmenvastaspinnin automatisoitumisesta useiden vuosien aikana (on vielä pystyttävä tekemään tämä lyönti pelitilanne olosuhteissa!). Tässä siis eräs esimerkki pingiksen vaativuudesta ja siitä että kiinalaisten menestys perustuu (lähes) jokapäiväiseen useita tunteja kestävään harjoitteluun (vain näin saadaan riittävästi toistoja). Näemme myös, että kehittyäkseen (edes) Euroopan huipulle, on harjoiteltava tietystä iästä (?) lähtien 2 kertaa päivässä.

Mitä kannattaa valita painopisteeksi?

Laskutoimitus (4x4x600 = 9 600 toistoa) osoittaa, että esim. rystynokitus (vakio-olosuhteissa) voidaan oppia vuoden aikana, jos esim. on 3 harjoitusta viikossa (200 toistoa treenissä) pallolaatikolla. Teoriassa painopistejaksoja voisi olla enemmänkin kuin 4, mutta saman treenin liika käyttö vie muilta aikaa ja tietenkin hidastuu ”liikatreenissä”. Sitten on vielä vuosien kuluessa opittava käyttämään sitä muuttuvissa olosuhteissa (esim. pelaajan syöttö, sparraaja palauttaa altsulla, pelaaja vetää spinnin, sparraaja blokeeraa rystylle/keskelle ja pelaaja tekee pisteen rystynokituksella) ja lopulta luotettava tiettyyn lyöntiin niin että uskaltaa käyttää sitä matseissa.

Yllä esitetty panee tietysti harkitsemaan, kannattaako rystynokitusta edes ottaa painopistetreeniksi, sillä onhan rystyspinni modernissa pingiksessä paljon tärkeämpi lyönti tai jopa kehitettävä ”syömähammas” eli niin sanottu ase. Sama harkinta pätee tietysti flippaukseen (kuinka monta kertaa sitä tarvitaan erän aikana, verrattuna spinniin). Painopisteen valinnoissa on tietysti noudatettava kunkin pelaajan yksilökohtaisia ominaisuuksia ja pelityyliä  sekä pelifilosofiaa.  ”Tasapaksulla” treenillä ei kuitenkaan menesty: on kehitettävä ase tai aseita pisteiden tekemiseksi, joten valmentajan eräs tärkeimmistä tehtävistä on ”painopisteyttää” valmennettavansa treenit vuoden (LTS) ja usean vuoden (KTS) valmennussuunnitelmissa.

Täällä lisää painopisteajattelusta.   Treenipaketti.   Pallolaatikkotreenit.   Mäntyluodon leiri ja rentoutus.