Share |

Maapallon lämpenemisen pysähtyminen

________________________________________________________________________________

Tästä virallisesta (IPCC:n hyväksymästä ja käyttämästä) Giss/Nasa- käyrästä näemme,

että noin vuonna 2002 lämpeneminen on pysähtynyt (tai ainakin keskeytynyt). Voimme

siis sanoa, että kyseessä on aito tieteellinen ongelma, koska hiilidioksidi-pitoisuuden

jatkuvan nousun ja arvioidun ilmastoherkkyyden johdosta olisi maapallon lämpötilan

odottanut nousevan noin 0.2 celsius-astetta 2000-luvulla, kuten se nousikin 1900-luvun

loppupuolella (noin 1980-2000) eli nousu oli tällöin lähes 0.2 C/vuosikymmen.

fig.c.lrg.gif

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viilenevää vuoden 2010 loppupuolella:

http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

------------------------------------------------------------------------------------------

Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola (kommentti CO2-raportissa):

Lämpenemisen pysähtyminen on aito tieteellinen ongelma

29.11.2010 14:03

Atte Korhola

Uutisen mukaan "jotkut skeptikot ovat väittäneet ilmaston lämpenemisen pysähtyneen..."

Haluaisin korostaa että kyllä kysymyksessä on ihan aito tieteellinen ongelma, jolle parhaillaan monet ilmastotutkijat etsivät selitystä. CO2-pakkotteen ja arvioidun ilmastoherkkyyden perusteella globaalin pintalämpötilan olisi pitänyt nousta 2000-luvulla vähintään 0,2 astetta lisää, mutta näin ei ole tapahtunut.

Ongelmaan ovat paneutuneet muiden muassa IPCC:n 2007 raportin WG1:n johtokirjoittaja Susan Solomon et al. Science-lehden tänä vuonna ilmestyneessä artikkelissaan (Science 327, 1219, 2010), jossa he kirjoittavat:

"However, the trend in global surface temperatures has been nearly flat since the late 1990s despite continuing increases in the forcing due to the sum of the well-mixed greenhouse gases (CO2, CH4, halocarbons, and N2O), raising questions regarding the understanding of forced climate change, its drivers, the parameters that define
natural internal variability (2), and how fully these terms are represented in climate models".

Syyksi lämpötilojen tasoittumiselle Solomon et al. esittivät stratosfäärin vesihöyryn vähentymistä.

Stephen E. Schwartz kumppanaineen on puolestaan esittänyt lämpötilojen tasoittumisen syiksi joko yläkanttiin estimoitun ilmastoherkkyyden tai aerosolien viilentävän vaikutuksen.

Kaikkiaan porukan artikkeli Why Hasn’t Earth Warmed as Much as Expected? Journal of Climate 23: 2453-2464 (2010) on mielenkiintoista luettavaa.

http://www.co2-raportti.fi/?heading=Vuodesta-2010-tulossa-enn%C3%A4tysl%C3%A4mmin&page=ilmastouutisia&news_id=2799

-----------------------------------------------------------------------------------------------

STRATOSFÄÄRIN ILMIÖITÄ. Stratosfäärissä (sekä sen ja troposfäärin sekoittuneessa väli-ilmakehässä) vesihöyryn pitoisuuden pieneneminen hidastaa lämpenemistä (warming) kun enemmän lämpösäteilyä (infrared) pääsee avaruuteen. Vesihöyryn lisääntyminen puolestaan lisää lämpenemistä. Tulivuoren purkauksessa syntynyt rikkidioksidi (SO2) hapettuu rikkihapoksi (H2SO4), ja muodostuneet vaaleat aerosolit heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen (viilentävä vaikutus). KUVA: Nasa.

1121nasa2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.treehugger.com/files/2010/01/decreased-water-vapor-atmosphere-slowed-last-decade-warming.php

--------------------------------------------------------------------------------------------------

LÄMPENEMISEN PYSÄHTYMINEN 2000-2009

Susan Solomon:

Stratospheric water vapor concentrations decreased by about 10% after the year 2000. Here we show that this acted to slow the rate of increase in global surface temperature over 2000–2009 by about 25% compared to that which would have occurred due only to carbon dioxide and other greenhouse gases. More limited data suggest that stratospheric water vapor probably increased between 1980 and 2000, which would have enhanced the decadal rate of surface warming during the 1990s by about 30% as compared to estimates neglecting this change. These findings show that stratospheric water vapor is an important driver of decadal global surface climate change.

http://www.sciencemag.org/content/327/5970/1219.short

TIIVISTELMÄ [vesihöyry on voimakkain kasvihuonekaasu eli lämmönsitoja]

Stratosfäärin (yläilmakehän) vesihöyrypitoisuudet pienenivät noin 10% vuoden 2000 jälkeen. Näytämme tutkimuksessamme, että tällä oli hidastava vaikutus globaaleiden pintalämpötilojen nousunopeuteen ajanjaksolla 2000-2009,  arviolta 25%, verrattuna siihen miten lämpötilat olisivat voineet kohota pelkästään hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta.

Data, joskin rajoitetumpi, antaa ymmärtää, että stratosfäärin vesihöyrypitoisuudet kasvoivat 1980-2000 välisenä aikana, mikä olisi nostanut pintalämpöjen nousunopeutta 1990-vuosikymmenellä arviolta 30%, verrattuna siihen, ettei tätä muutosta olisi tapahtunut.

Nämä tutkimustulokset osoittavat, että stratosfäärin vesihöyrypitoisuus on merkittävä ilmastodraiveri (ajava voima) vuosikymmenjaksoisessa ilmastonmuutoksessa.

-------------------------------------------------------------------------------------------

Ilmastotietoa (mittauksia ja niiden analysointia):  http://www.climate4you.com/

-------------------------------------------------------------------------------------------

HIILIDIOKSIDIN VAIKUTUS (KORKEINTAAN) 30-40 PROSENTTIA:

META-ANALYYSI MUISTA (KUIN CO2) ILMASTOPAKOTTEISTA

 

Alla olevassa yhteenveto-artikkelissa on analysoitu ilmaston viime vuosisadalla havaittua lämpötilan nousua.

http://www.worldclimatereport.com/index.php/2010/03/02/most-of-the-observed-warming-since-the-mid-20th-century-likely-not-from-human-ghg-emissions/

Mitattu (”observed”) data otettu täältä:

http://hadobs.metoffice.com/hadcrut3/diagnostics/global/nh+sh/

Lämpenemisen nousutrendi (lähtien vuodesta 1950) 0.117 C/vuosikymmen, kokonaisnousu 0.702 C astetta.

 

VIIME VUOSISADAN LOPPUPUOLEN LÄMPENEMINEN

 

META-ANALYYSI (yhteenveto viime vuosisadan loppupuolen lämpönoususta):

Kokonaisnoususta (0.702C) vähennetään muita (kuin kasvihuonekaasu) ilmastopakotteita, kuten stratosfäärin vesihöyrypitoisuuden nousun (Susan Solomon),

 hiilinoen (black carbon, Ramanathan ja Carmichael) ja auringon (Scafetta) vaikutus sekä ”pieniä virhetekijöitä”. Kun yllä esitettyjen tekijöiden yhteisvaikutus vähennetään havaitusta kokonaisnoususta (0.702), jäljelle jää ”lämpötilanousu” 0.204 C astetta ajalta 1950-2009 eli vain noin 30% ilmaston lämpenemisestä tänä aikana on kasvihuonekaasupäästöjen (pääasiassa CO2) eli ihmisen aiheuttamaa.

Susan Solomon on kemisti ja ilmakehätutkijahttp://en.wikipedia.org/wiki/Susan_Solomon

Concluding remarks in the above source:

So there you have it. Using findings that have appeared in the mainstream peer-reviewed scientific literature, it is straightforward to build a case that less than one-third of the observed warming since the mid-20th century is from human GHG emissions.

[olen antanut itseni ymmärtää muiden tekijöiden kuin CO2-pakotteen olevan ainakin 60%; näiden tutkimusten viitteet löytyvät sivustoltani: toistuvat El Ninot, hiilinoki, auringon vaikutus sekä pitempiaikainen valtameri-ilmakehä dynamiikka sekä myös (Nasan tekemä tutkimus) prosessitekniikan puhdistumisen vaikutuksesta (kun aurinkosäteilyä pois heijastavat rikkiaerosolit vähenivät pohj. pallonpuoliskolla). Nasa arvioi vaikutukseksi jopa 40% NH-lämpenemisestä!]

Now, whether or not all of these impacts are as large as they have been reported, or whether they are totally independent of each other (as we have assumed), may or may not bear out as more research in done in the future. But, more research may just as well determine that these effects may be larger than reported, or may identify yet other warming influences. We can’t say for sure—nor can anyone else. But one thing that we can say for sure is that the IPCC’s statement that “[m]ost of the observed increase in global average temperatures since the mid-20th century is very likely due to the observed increase in anthropogenic GHG [greenhouse gas] concentrations” is badly in need of reassessment. The current literature shows that it cannot be justified.

Oma kommenttini:

On selvää, että yllä oleva on arvio, joka voi melkoisesti vaihdella (esim. Scafettan aurinkotutkimukset lienee arvioitu liian suuriksi jne.). Oleellista kuitenkin on, että on syytä suhtautua vakavasti muihinkin tutkimuksiin (joista sentään on fysikaalista dataa) kuin matemaattisiin ilmastomalleihin (jotka korostavat ihmisen eli hiilidioksidin merkitystä mallinnuksessa eli OLETUS on: ihminen on syyllinen!). Mainittakoon, että oletukset (ja tietysti myös oletuksen mukaan valittavat menetelmät) vaikuttavat aina lopputulokseen.