SOTAMUISTELMAT OSA 1SOTAMUISTELMAT OSA 1: SUOMEN KEMISTIEN SOTA ARTUR (ARI) ARHIMO JA TALVISOTA SUOMEN KEMISTIEN SALAINEN SOTA
Suomen kemistien SALAINEN SOTA Talvisota muistetaan korkeista hangista ja tulipalopakkasista. Hiihtotaito oli suomalaisten partiomiesten etu. TALVISOTA ALKOI 30.11.1939 LUE LISÄÄ SOTAMUISTELMISTA: https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/talvisodan-ankarat-paivat-1939-1940 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005601346.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota KUVIA ASEISTETUT LOTAT JATKOSODASSA Suomen armeijaan perustettiin jatkosodassa aseistettu naisyksikkö – koulutettiin haastavaan erikoistehtäväänTalvi- ja jatkosotaan osallistui erilaisissa tehtävissä ainakin 100 000 naista. Harva tietää, että Suomen armeijassa oli yksi erikoisyksikkö, jossa palveli lähes pelkästään naisia – ja he olivat aseistettuja. Suomen armeijassa ehti sotavuosina palvella noin 600 000 miestä, ja heidän lisäkseen erilaisissa monipuolisissa tehtävissä mukana olleet naiset tekivät aivan korvaamatonta työtä. Usein naisille määrätyt tehtävät liittyivät sairaanhoitoon, huoltoon, ilmavalvontaan, viestitehtäviin sekä siviilien huoltamiseen ja palvelu oli lähes poikkeuksetta aseetonta. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007644702.html Lotta Svärd -järjestö suoranaisesti vastusti sitä, että lotat olisivat tarttuneet aseisiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt eräs erikoisjoukko, jossa palveli lähes pelkästään naisia ja joilla oli aseet. Se oli Helsingin ilmapuolustusta varten keväällä 1944 perustettu 14. Valonheitinpatteri. Tästä yksiköstä kerrotaan viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Helsingin ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939–1944. Jatkosodan aikana helmikuussa 1944 Neuvostoliitto pommitti kolmena yönä Helsinkiä erittäin rajusti. Tarkoituksena oli tuhota pääkaupunki maan tasalle ja pakottaa Suomi erillisrauhaan. Helsingin ilmapuolustus taisteli tiukasti ja saavutti suoranaisen torjuntavoiton. SUOMEN ITSENÄISYYS JA SEN SÄILYTTÄMINEN JOHDANTO Katselin ennen korona-aikaa Puolustusvoimien Lippujuhlan Ohimarssia. Tuli ihan isänmaallinen olo, kun muistelin isäni (jatkosodan aikana ”jossakin Itä-Karjalassa”), setäni (sodan aikana marsalkka Mannerheimin päämajassa Mikkelissä) ja heidän serkkunsa Ari Arhimon tarinaa.
TALVISOTA PUOLUSTUSVOIMIEN KOHTALOKAS VIRHE JOHTI ARIN KUOLEMAAN Nobelisti Artturi Virtanen yritti varmistaa laboratorionsa toimintakyvyn sodan aikana. Hän pyysi puolustusvoimia vapauttamaan assistenttinsa Artur Arhimon ja Tauno Laineen asepalveluksesta, jotta he voisivat keskittyä maanpuolustusta tukeviin tutkimuksiin. Laine vapautettiinkin, mutta Arhimo joutui rintamalle. Sieltä Ari lähetti Virtaselle kirjeen: Tykinjyskettä, lentokoneita, miehiä, raiskattuja taloja, peltoja ja metsiä. Tuohon kaikkeen on hyvin vaikea eläytyä Warburg-aparaatit ja Roux-putket ovat paljon todellisempia. Kun sulkee silmänsä, voi aivan selvästi nähdä apiloiden heiluvan hiljaa kesätuulessa laboratorion katolla. Kaksi viikkoa myöhemmin Artur Arhimo kaatui Taipaleella.
LÄHDE Kemian Nobelpalkinnon saanut Artturi Virtanen yritti varmistaa laboratorionsa toimintakyvyn sodan aikana. Hän pyysi puolustusvoimia vapauttamaan assistenttinsa Artur Arhimon ja Tauno Laineen asepalveluksesta, jotta he voisivat keskittyä maanpuolustusta tukeviin tutkimuksiin. Laine vapautettiinkin, mutta Arhimo joutui rintamalle. https://docplayer.fi/170335138-Salainen-sota-suomen-kemistien-kemia-7-2019.html Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti ja sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin selvitti väitöskirjatyössään sodan ajan vastavakoilua. Hän mainitsee myös sensuuritoimiston sensuurilaboratorion, joka talvisodan aikana paiski töitä ankarasti: Sensuuritehtävissä tarvittua kemiallista toimintaa varten toimiston kokoonpanoon kuului laboratorio, joka teki tutkimuksia ja suoritti erinäisiä muita tehtäviä myös vastavakoilutoimiston lukuun. Sensuurilaboratorion työskentelyä varten olivat laboratorion johtaja Leo Soininen sekä assistentit Perttu Laakso ja Ahti Simonen hankkineet ja koonneet tarvittavan laboratoriokaluston sekä kehittäneet asiaan kuuluvia tutkimusmenetelmiä. Nämä rivit ovat melkein kaikki, mitä asiakirjat paljastavat kemistien toiminnasta talvisodan aikana. Laboratorion laitteista ja tutkimusmenetelmistä ei ole säilynyt kirjallisia tietoja, Panschin sanoo. Kohtuullisen luotettavien muistitietojen mukaan laboratorion kemistejä arvostettiin. Kerrottiin, miten he olivat tehneet ihmeitä, esimerkiksi saaneet tekstin sisällön selville palaneestakin kirjeestä. Päteviä kemistejä laboratoriossa kaikesta päätellen työskenteli. Heistä ainakin Perttu Laakso teki sodan jälkeen merkittävän uran orgaanisen kemian alalla mutta hänkään ei kertonut työstään sensuurilaboratoriossa. Tuleva tutkimus täyttää aukkoja kemian historiassa, mutta talvisodasta jäänee paljon iäksi selvittämättä. Moni kemisti on vienyt sotasalaisuutensa hautaan. Kirjoittaja on tiedetoimittaja. KEMIA 7/ ARTUR ARIEL ARHIMO https://www.sotapolku.fi/henkilot/arhimo-ent-lonnfors-artur-ariel_1911-06-14_helsinki/ https://www.geni.com/people/Artur-Ariel-Arhimo/6000000137365388842 https://www.google.com/search?q=arhimo+artur+ariel&client=firefox-b EVI ARHIMO, ARIN VAIMO
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=evi+arhimo https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/FIN-SUOMINEITO_1.jpg
Äiti-Airi oli sotien aikana ja niiden jälkeen töissä Rautatiehallituksessa lääkintäosastolla. Siellä multa leikattiin kitarisat kakarana, ja myöhemmin kartoitushommissa kaatuessani moottoriajoneuvolla sain ensiavun ennen sairaalaan viemistä. LOTAT SUOMEN SODISSA Suomen armeijaan perustettiin jatkosodassa aseistettu naisyksikkö – koulutettiin haastavaan erikoistehtäväänTalvi- ja jatkosotaan osallistui erilaisissa tehtävissä ainakin 100 000 naista. Harva tietää, että Suomen armeijassa oli yksi erikoisyksikkö, jossa palveli lähes pelkästään naisia – ja he olivat aseistettuja. Suomen armeijassa ehti sotavuosina palvella noin 600 000 miestä, ja heidän lisäkseen erilaisissa monipuolisissa tehtävissä mukana olleet naiset tekivät aivan korvaamatonta työtä. Usein naisille määrätyt tehtävät liittyivät sairaanhoitoon, huoltoon, ilmavalvontaan, viestitehtäviin sekä siviilien huoltamiseen ja palvelu oli lähes poikkeuksetta aseetonta. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007644702.html Lotta Svärd -järjestö suoranaisesti vastusti sitä, että lotat olisivat tarttuneet aseisiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt eräs erikoisjoukko, jossa palveli lähes pelkästään naisia ja joilla oli aseet. Se oli Helsingin ilmapuolustusta varten keväällä 1944 perustettu 14. Valonheitinpatteri. Tästä yksiköstä kerrotaan viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Helsingin ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939–1944. Jatkosodan aikana helmikuussa 1944 Neuvostoliitto pommitti kolmena yönä Helsinkiä erittäin rajusti. Tarkoituksena oli tuhota pääkaupunki maan tasalle ja pakottaa Suomi erillisrauhaan. Helsingin ilmapuolustus taisteli tiukasti ja saavutti suoranaisen torjuntavoiton. https://www.lottasaatio.fi/lotat-talvisodassa/ LääkintäYleisten harjoitusten (YH) alkaessa lääkintälottien ensimmäinen tehtävä oli sairaaloiden, sairaala- ja sairasjunien sekä ensiapuasemien kunnostaminen toimintavalmiiksi puolustusvoimien tarpeita varten. Lisäksi lotat perustivat sairaaloita ja sairastupia siirtoväkeä varten. Lääkintäjaoston toimenlotat, jotka olivat sitoutuneet lähtemään kotipaikkakuntansa ulkopuolelle komennukselle, määrättiin palvelukseen pääasiassa puolustusvoimien lääkintämuodostelmiin. Myöhemmin sodan aikana lääkintälottia työskenteli myös rintaman välittömässä läheisyydessä joukkosidonta- ja päänsidontapaikoilla sekä sairasjunissa. Sodan jatkuessa ja haavoittuneiden määrän lisääntyessä alkoi Lottajärjestö perustaa toipilaskoteja. Vaikeinta ja raskainta työtä tekivät ne lääkintälotat, jotka olivat vapaaehtoisesti lupautuneet työskentelemään kaatuneiden evakuointikeskuksissa (KEK). Kaatuneet tuotiin KEK:iin sellaisina, kuin heidät oli kentältä löydetty ja lääkintälottien tehtävänä oli siistiä ja laittaa arkkuun vainajat. Kaikkiaan lääkintälottia oli työtehtävissä YH:n ja talvisodan aikana noin 7000. MuonitusTalvisodan alkaessa kenttäarmeijan joukkojen muonitus suoritettiin pääosin joukkojen toimesta. Useissa tapauksissa lottia pyydettiin kuitenkin apuun, neuvomaan ja ohjeistamaan joukkojen muonituksesta vastaavia keittiömiehiä. Muonituslottien tehtäviin kuului muun muassa kotijoukkojen muonittaminen, huoltolaitosten ja varikkojen muonittaminen, kenttäsairaaloiden ja sotasairaaloiden muonittaminen sekä kanttiinien pitäminen. Ilmavalvontalotat
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1234071 Ilmavalvontahenkilöstöstä suurin osa oli lottia. Ilmavalvonta-asemia oli ympäri maata lähes 650. Vihollisen pommitukset ja ankarat sääolosuhteet olivat jatkuvasti vaaraksi ilmavalvontahenkilöstölle. Päivystysvuoron pituus oli yleensä kaksi tuntia, mutta kylminä pakkaspäivinä vuoroja oli lyhennettävä jopa puoleen tuntiin. Ilmavalvonta vaati runsaan määrän henkilöstöä. Tilastojen mukaan ilmavalvontaa hoitamassa oli talvisodan aikana kaikkiaan lähes 7000 lottaa, joista samanaikaisesti työtehtävissä noin 3 500 lottaa. Ilmavalvonta oli selkeästi yksi niitä toimialoja, joilla lottatyövoiman avulla voitiin vapauttaa miehiä aseelliseen palveluksee Sotaa pakenevan siviiliväestön apunaSodan syttyminen tuli lopulta hienoisena yllätyksenä. Tiet täyttyivät nopeasti Karjalan kannaksella ja pohjoisempana itärajan läheisyydessä Neuvostoliiton hyökkäystä pakenevista siviileistä. Sotaa pakeneva joukko koostui pääosin äideistä, lapsista, vanhuksista ja sairaista, jotka tarvitsivat kipeästi lepopaikkaa, huoltoa ja ravintoa, jaksaakseen jatkaa matkaansa. Rajaseudun lotille pakolaisista huolehtiminen oli ensimmäinen varsinainen sodan aikainen tehtävä. Lotat järjestivät matkan varrelle erityisiä huoltoasemia, joissa saattoi levätä, ruokailla, peseytyä ja yöpyä. Huoltotoimintaa vaikeutti vihollisen ilmapommitus, joka varsinkin Viipurissa esti liikkumisen valoisan aikana melkein kokonaan. SUOMEN ITSENÄISYYS JA SEN SÄILYTTÄMINEN Katselin televisiosta Puolustusvoimien Lippujuhlan Ohimarssia. Tuli ihan isänmaallinen olo, kun muistelin isäni (jatkosodan aikana ”jossakin Itä-Karjalassa”), setäni (sodan aikana marsalkka Mannerheimin päämajassa Mikkelissä) ja heidän serkkunsa Ari Arhimon tarinaa. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189638-talvisodan-vanrikit-hiljaiset-sankarit Arhimo (ent. Lönnfors), Artur Ariel, s. 1911. Vanhemmat: Artur ja Anna. Puoliso: Evi o.s. Virtanen. Yo Helsingin suom. lyseosta 1931, FK ja FM 1938. Biokemiallisen Tutkimuslaitoksen assistentti vuodesta 1938. Suoritti tutkimuksia typensitoutumisilmiön selvittämiseksi Azoto-bakteereilla. Julkaissut tutkielman Espoon ja Kirkkonummen saaristojen linnustosta ja eräitä tieteellisiä tutkielmia biokemian alalta. Harrasti erikoisesti urheilua. Poltteli piippua. Asevelvollisuus 1936-1937 Keski-Suomen Rykmentti, RUK kurssi 37. Sodan aikana palveli JR 61:ssä joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Vänrikki Arhimo oli tunnollinen upseeri, joka kulki asemissa miestensä parissa tukien ja rohkaisten heitä. Niinpä hän silminnäkijän kertoman mukaan helmikuun 16. päivänä 1940 saapui asemaan, jota puolustaneesta joukkueesta oli vain muutama taistelukykyinen mies jäljellä ja nämäkin täysin lamassa ampumahaudan pohjalla. Arhimon voimakas olemus ja rohkea esiintyminen antoi miehille uutta voimaa, ja vihollisen tulittaminen jatkui. Arhimo itse tempaisi pikakiväärin, tyhjensi nopeina sarjoina pari lipasta, muta nousi vähän liiaksi pystyyn, jolloin tuhoisa sarja sattui hänen omalle kohdalleen. Siunattu taistelukentälle jääneenä.
------------------------------------------------------------------------ TALVISOTA JA RAATTEEN TIE
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raatteen_tien_taistelu https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=raatteen+tiell%C3%A4 https://seura.fi/ilmiot/historia/raatteen-tien-kuvien-tarina/ MUSIIKKIA SUOMUSSALMEN SANKARIT JA TIKKAKOSKEN MANNEKIINIT https://www.youtube.com/watch?v=jqtbgApk_xA&list=RDQVBp803Ma-I&index=2 RAATTEEN TIE (Korsuorkesteri) https://www.youtube.com/watch?v=QVBp803Ma-I EVAKON LAULU https://www.youtube.com/watch?v=lyvn1k2mhko SANKARIT EIVÄT UNOHDU KOSKAAN https://www.youtube.com/watch?v=QVBp803Ma-I&list=RDQVBp803Ma-I&start_radio=1&t=17 TALVISOTA Joukko heikosti koulutettuja miehiä tarpoi joulukuussa 1939 vihollisen selustaan, ja lopputulos yllätti jopa tappioon valmistautuneen komentajan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006326063.html Kiireellä kootun ja puutteellisesti aseistetun jalkaväkirykmentti 40:n uhkarohkea isku joulukuussa 1939 esti puna-armeijaa hyökkäämästä Lapista kohti etelää. Nyt rykmenttiä komentanut Armas Perksalo kertoo ennen julkaisemattomalla nauhalla hyökkäyksen kulusta. HELSINKI https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006326582.html SUOMEN ULKOPOLIITTISEN ASEMAN MÄÄRITTELY ON KINKKINEN JUTTU Eräs arviointi täällä (mutta vain eräs) Rinteen hallituksen Suomen ulkopoliittisen aseman määrittely on Venäjän mieleen? NELJÄN VUODEN TAKAISIA AJATUKSIA https://www.tapionajatukset.com/166 https://www.tapionajatukset.com/125 SUOMI JA RUOTSI PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/nato_vs_venaja.jpg https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/asevoimat_rus.jpg https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/ase_iskander_luga.jpg https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/iskander_kaliningradista.jpg USKOTTAVA PUOLUSTUS VAATII OHJUSPUOLUSTUKSEN KEHITTÄMISTÄ https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/nasams3.jpg MITÄ UKRAINA ON MEILLE OPETTANUT? https://www.tapionajatukset.com/131 https://www.tapionajatukset.com/162 ----------------------------------------------- KUN SUOMEN KEMISTIT KÄVIVÄT SALAISTA SOTAA Kemistit taistelivat talvisodassa maansa puolesta siinä missä muutkin kansalaiset. Aseenaan heillä oli erityisosaaminen, joka usein teki heidän toimistaan visusti salattuja. Iso osa kemistien sota-ajan ponnisteluista on siksi yhä arvailujen varassa. Jotakin sentään tiedetään. Helsingistä evakkoon lähteneessä Puolustusvoimien kemiallisessa laboratoriossa kehitettiin ja valmistettiin kuumeisesti kolmessa vuorossa räjähteitä ja muita tarvikkeita etulinjaa ja kaukopartioita varten. Laboratoriossa improvisoitiin muun muassa panssarimiina, joka syntyi kaliumkloraatista ja öljyseoksesta. Kemistit ideoivat myös erilaisia sytytysnesteitä liekinheittimiä varten ja hioivat vanhan aseen polttopullon kuuluisaksi Molotovin cocktailiksi. Lisäksi piti keksiä, kuinka turvata kriittisten ajoneuvojen polttoaineen ja voiteluöljyjen saanti, kun tuontihanat menivät kiinni. Lue koko juttu kemistien salaisesta sodankäynnistä täältä. (Kuvassa) Talvisota muistetaan korkeista hangista ja tulipalopakkasista. Hiihtotaito oli suomalaisten partiomiesten etu. SA-kuva Lue myös Päätoimittajalta: Meidän vuoromme kertoa Lisää aiheesta: Ruotsalainen lääkäri ikuisti talvisodan väreissä Kemia-lehti kerää lukijoiden sotamuistoja sekä perimätietoa ja kertomuksia viime sodista (1939–1945). Tutustu keräyksen satoon: Yrjö Mälkki: Talvisota koulupojan silmin Kari Soininen: Päämajan kemisti kehitti sensuurimusteita Leif Lindberg: Sellutehtaasta rintamalle Bruno Lönnberg: Sotalapsena Tanskassa Bruno Lönnberg: Min tid som krigsbarn i Danmark Ilkka Pollari: Lisää ruutia! Onko sinulla kerrottavanasi oma tarina sotien ajoilta? Lähetä se osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Julkaisemme tekstejä painetussa lehdessä ja nettisivuillamme. Tutustu numeron 7/2019 koko sisältöön ja lue näköislehti.
MINULLA ON OMA TARINA MUISTOISTANI SOTIEN AJOILTA. JULKAISEN NE MYÖHEMMIN (KUVIEN KANSSA) NIMELLÄ: VETERAANIVAUVAN SOTAMUISTELMAT
Kuitenkin, sitä ennen, faktaa siitä, missä ”VETERAANIVAUVA” joutui vihollisen pommituksiin. TALVISOTA JA JATKOSOTA https://www.sshs.fi/binary/file/-/id/3/fid/706/ HELSINGIN POMMITUKSET TALVISODASSA https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset_Helsingiss%C3%A4 Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolohuhreja näistä pommituksista aiheutui 97 ja vakavia loukkaantumisia 38.[1] Pommitukset koostuivat 70 konesuorituksesta.[2] Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueella useita pommituslentoja. Ensimmäinen ilmahälytys annetiin klo 9.15 ja viisi minuuttia myöhemmin kolmen koneen muodostelma SB-2 pommikoneita saapui Helsingin ylle kohteenaan Malmin lentoasema.[3][4] Ensimmäiset pomminsa koneet pudottivat Santahaminaan lähelle kansakoulua.[4] Pilvisen ilman takia koneet eivät kuitenkaan osuneet kohteeseensa, vaan pommit putosivat Malmille, Pasilan ratapihalle ja Tikkurilaan; kolme Pasilaan pudonneista pommeista jäi suutareiksi.[3] Toinen Neuvostoliiton pommituslento tapahtui klo 10.35 johon ilmahälytys annettiin klo 10.25. Tällöin idästä lähestyi 12 koneen muodostelma SB-2-pommikoneita, jotka olivat nousseet ensimmäiselle pommituslennolleen ilmaan Kotlynin kentältä (Inkerinmaan Kattila) ja kuuluivat Punalippuisen Itämeren laivaston 8. Prikaatin 57. Pikapommituslentorykmenttiin johtajanaan kapteeni Vasilj Rakov.[4] Helsingin ilmatorjunta otti vastaan koneet ja saikin pudotettua yhden koneista, minkä jälkeen koneet hajaantuivat ja pudottivat perääntyessään pomminsa Santahaminan merilentoaseman alueelle osumatta kumminkaan kohteeseensa.[5][4] Seuraavat pommitukset ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle. Niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin varrella, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella, Luther-kirkkoon Fredrikinkadulla[6] sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon.[2] Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.[7] Helsinkiä pommitettiin uudelleen 1. joulukuuta 1939. Kahden ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli Helsingissä 91 ihmistä, kaikki ensimmäisenä sotapäivänä.[8] Kahden ensimmäisen sotapäivän jälkeen sää huononi siinä määrin, että pommituslennot loppuivat, ja Helsingin evakuoiminen päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000.[9] HELSINGIN SUURPOMMITUKSET Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommitukset toteutettiin helmikuun 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. päivien välisinä öinä. Josif Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa vuonna 1943 Yhdysvaltain ja Ison-Britannian edustajilta luvan massiivisiin pommituksiin, joilla Suomi pakotettaisiin irtaantumaan sodasta Saksan rinnalla ja suostumaan Neuvostoliiton rauhanehtoihin.[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitukset KUVAT HELSINGIN POMMITUKSISTA PORIN POMMITUKSET https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset_Porissa Talvisodan pommitukset Porissa kohdistuivat kaupungin keskustaan neljänä päivänä joulukuun 1939 ja helmikuun 1940 välisenä aikana. Sen lisäksi Porin maalaiskunnassa sijainnutta Mäntyluodon satamaa pommitettiin 28 kertaa.[1] Porin ja Mäntyluodon pommituksiin osallistui yhteensä 126 Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimien pommikonetta. Ne lensivät Virossa sijainneesta Paldiskin tukikohdasta. Pommeja pudotettiin yhteensä 122 tonnia.[2] Pommituslentojen erikoisuuksiin kuului lentäjille annettu määräys olla pudottamatta pommeja keskustan pohjoispuolella sijaitsevalle Toejoelle. Silloin vielä Ulvilan kuntaan kuulunut alue oli vähävaraisten työläisten asuinseutua. Toejoen sijaan pommituksen kohteeksi joutui keskustan kupeessa sijainnut puutaloista koostuva V kaupunginosa. Poriin kohdistuneet ilmahyökkäykset loppuivat jo pari viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Maaliskuun aikana kaupunkia ei enää pommitettu. Tämän katsotaan johtuneen helmikuussa toimintansa aloittaneesta Säkylän lentotukikohdasta. Pyhäjärven jäältä operoinut Lentolaivue 28 perustettiin suojaamaan Porin, Rauman ja Turun kaupunkeja sekä niiden satamia. Jatkosodan aikana Poria ei enää pommitettu, johtuen saksalaisten hallussa olleen Porin lentokentän vahvasta ilmatorjunnasta sekä Viron menettämisen vuoksi pidentyneistä lentomatkoista. Tuhoisin kaupungin keskustaan kohdistunut pommitus tapahtui 2. helmikuuta 1940. Aamupäivän aikana sai surmansa yhteensä 21 ihmistä. Yhteensä 20 lentokoneesta koostunut laivue pommitti ensin Mäntyluodon satamaa ja kääntyi sen jälkeen kohti kaupunkia. Keskustassa se pudotti noin 200 pommia Satakunnan keskussairaalan ja Seikun sahan väliselle alueelle.[3] Yksi pommeista osui suoraan Rosenlewin tehtailla olleeseen sirpalesuojaan ja surmasi 14 työntekijää. Yksitoista heistä oli naisia ja kolme miehiä. Rosenlewin uhreista osa on haudattu Käppärän hautausmaalla sijaitsevaan yhteishautaan.[3] Helmikuun 2. päivän pommitukset vaativat lisäksi muualla kaupungissa seitsemän uhria, joista kaksi oli miehiä ja viisi naisia.[3] PORIN LENTOKENTÄN RÄJÄYTYS Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan syksyllä 1944, saksalaiset poistuivat Porista 14. syyskuuta. Joukkojen komentaja kenraalimajuri Backhaus varoitti, että koko kenttäalue on miinoitettu. Vuorokautta myöhemmin aikamiinat räjäyttivät panostukset ja tuhosivat kentän ja kiitotiet täysin. Ihmishenkiä ei menetetty.[8] https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_lentoasema Porin lentokentän suunnittelu alkoi vuonna 1937, jolloin Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi työllisyystyönä ja osana sotilaallista varusteluohjelmaa Suomeen lentokenttiä maakoneille. Liikenne aloitettiin jo talvisodan aikana, huolimatta siitä etteivät kaikki suunnitellut neljä ristikkäistä 800 metrin pituista kiitotietä olleet vielä valmiita. Kiitotiet valmistuivat vuonna 1941. Syksyllä 1941 Saksan ilmavoimat otti kentän käyttöönsä ja lisärakensi aluetta. Kenttä toimi pääosin Pohjois-Suomen lentokentille tukeutuneen Saksan 5. ilmalaivaston huoltokenttänä, ja sen yhteydessä toimi Luftwaffen kenttälentovarikko, Feldluftpark Pori. Suomen ilmavoimille varikko oli tärkeä, sillä sieltä saatujen varaosien varassa oli ilmavoimien Bf 109- ja Ju 88 -kaluston ylläpito.[6][7] Saksalaiset pidensivät A-kiitotien 1 400 metrin pituiseksi ja rakensivat alueelle kymmenkunta lentokonehallia ja muita rakennuksia, yhteensä toista sataa. Tarkoituksena oli tehdä Porin kentästä A-Flughafen-tason harjoitus- ja koulutuskeskus taistelulentäjille. Saksalaiset käyttivät kenttää vilkkaasti, ja esimerkiksi Saksaan lennettiin päivittäin. Koneita kentällä saattoi olla satakunta. Aero OY lensi Porista Ruotsiin lentoja jatkosodan aikana. Kun Suomi katkaisi suhteensa Saksaan syksyllä 1944, saksalaiset poistuivat Porista 14. syyskuuta. Joukkojen komentaja kenraalimajuri Backhaus varoitti, että koko kenttäalue on miinoitettu. Vuorokautta myöhemmin aikamiinat räjäyttivät panostukset ja tuhosivat kentän ja kiitotiet täysin. Ihmishenkiä ei menetetty.[8] Porin lentoaseman uuden toiminnan aloitti 1944 Lentorykmentti 1, joka vuonna 1952 muuttui 2. Lennostoksi ja edelleen 1957 Satakunnan lennostoksi.[9] Se oli tukikohtana vuoteen 1985 asti. Pori oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen kenttä, jolta operoitiin Vampire-suihkuhävittäjillä. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
