ISKU OTSO KARHUT TUL

___________________________

TIIVISTELMÄ

Elannon Iskusta Tapiolan Otsoon. Pingismenestyksen vaihtelevat vuodet (kehityskäyrän jojoilu) ja ajankäytön problematiikka. TUL:n pingisvalmennus ja Tapiolan Otso 1976-1989. Otson  lyhyt pingishistoria.

--------------------------------------------------------------------------------------------

KUVA #1. Vaaka-akselilla on IKÄ (11-37 vuotta) ja parhaat tulokseni: juniori-SM-kulta (17 v), MK SM-pronssi (31 v) ja IK-35 SM-kulta (36 v) sekä maaottelu-edustukset (MO). Pystyakselilla on sijoitus ranking-listalla (vihreä), mestariluokassa (sininen) ja sijoitus kauden aikana mestaruussarjassa (punainen) ottelusuhteen perusteella. Kehityskäyrän alla olevat valokuvat ovat 1950- ja 1960-luvulta, jolloin olin Elannon Iskun pelaaja.

KUVAN jaksot (A-E).  A tehokasta treeniä Elannon Iskun salilla. B. Pelailua, tehotonta treeniä ja taukoja (armeija ja kartoitushommat maastossa eri paikkakunnilla useana vuonna). C. Tehokas treeni alkaa uudelleen Olympiastadionin tiloissa. D. Erittäin tehokasta treeniä Stadikalla ja Rusalla. E. Tehokas treeni (jalkatyö- ja kuvioharjoitukset sekä säännöllisyys) loppuu (pelailua ja valmennusta pari kertaa viikossa) siis jakso alkoi 32-vuotiaana. Jaksolla E myös muutaman viikon erittäin tehokkaita painopiste-treenejä tiettyihin peleihin (esim. mestaruussarja, TUL:n mestaruuskilpailut ja ikämiehenä myös SM-kisat) toivat ihan kivoja tuloksia (katso esim. tästä).

Tehottoman tai olemattoman harjoittelun aika (jakso B) sekä siitä uudelleen tehokkaalla treenillä kehittyminen (jakso C) kesti kymmenkunta vuotta (ikävuodet 17-27)! Tätä kuvaa hyvin Hesarin urheilusivujen uutisointi: Kun olin ollut otsikoissa 17-vuotiaana (juniori SM-kulta), seuraavan kerran lehdet (Hesari ja Usari) huomioivat minut vasta 27-vuotiaana TMP:n mestaruussarjan uutisoinnissa! Kehityskäyräni olisi jakson B tehokkaalla treenillä ollut aivan erilainen!

-------------------------------------------------

URHEILUSOSIOLOGINEN TUTKIMUS AJANKÄYTÖSTÄ

Sosiaalisten kontaktien tarve (motivaatio ja motivointi):

http://www.cxomentor.fi/blogi/2014/06/18/381

Sosiaaliset kontaktit ajankäytön arvioinnissa

KUVA #2  Ylemmässä kuvassa on esitetty pingishistoriani ajalta 1958-1990. Jaksot B C D E kuten KUVASSA #1 ja lisäksi jaksot F ja G.

Alemmassa kuvassa on esitetty ajankäyttöni kolmen eri muuttujan osalta jaksojen B-G ajalta.

Tarkasteltavat ajankäyttömuuttujat ovat 1. Pingikseen käytetty aika (vihreä käyrä). 2. Opiskeluun/työelämään (punainen) 3. Muu ajankäyttö. Ajankäytön arviointi on tehty kunkin jakson (B-G) sosiaalisten kontaktien lukumäärän perusteella. Kunkin jakson ”sosiaaliset kontaktihenkilöt” on käsitelty yhtenä ryppäänä, ilman mitään painotusta, pelkän esiintymisen lukumäärän mukaan. Tutkimuksen avulla voidaan tehdä päätelmiä kolmen ajankäytön muuttujan keskinäisistä suhteista, ei esimerkiksi suoraan absoluuttisista tuntimääristä. Vertailemalla ajankäytön graafia pingishistoriaani (ylempi kuva), voidaan tehdä päätelmiä kunkin jakson ajankäyttöön vaikuttavasta motivaatiosta, kuin myös ajankäytön tehokkuudesta ”kehityskäyrääni” (KUVA #1 ja KUVAN #2 ylempi osa eli laajennettu aikaskaala). 

------------------------------------------------------------------------------

KUVAN #1 PINGISHISTORIA AJALTA 1951-1975 (jaksot A-E) on jo käsitelty:

Elannon Isku:  http://www.tapionajatukset.com/165

Tapiolan Otso:   http://www.tapionajatukset.com/169

Juniorien (17-v) SM-kultamitalin KUVA 1 (ja lehtijutun otos KUVA 2) jälkeen seuraavat SM-mitalini tulivat vasta 1970-luvulla huomattavasti vanhempana (KUVA 3), jossa erityyppisiä top spin lyöntejä (oikealla oleva avaus-spinni itse asiassa vasta veteraanien MM-kisoista 1984.

(KUVA 3), jossa erityyppisiä top spin lyöntejä (oikealla oleva avaus-spinni itse asiassa vasta veteraanien MM-kisoista 1984.

-------------------------------------------------------------------------------------------

TÄLLÄ SIVULLA KÄSITELTÄVÄT AJANJAKSOT OVAT F ja G (1976-1983) (OTSO, KARHUT JA TUL)

KILPAILEMISTA VALMENNUSTYÖN OHELLA

Tuloksia ja ranking-listoja vuosilta 1976-1978 (KUVAT 4-9).

TUL:n VALMENNUS JA KILPAILUMATKAT ULKOMAILLE

Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) nuorten valmennusryhmä ja edustuspelaajat harjoittelivat sekä leireillä (TUL-Kisakeskus ja Pajulahden urheiluopisto) että ympärivuotisesti omissa seuroissaan. Tämän lisäksi ohjelmassa olivat kilpailu- ja harjoitusmatkat useisiin Euroopan maihin. Kilpailumatkoja tehtiin Ruotsiin (Tukholma), Viroon (Tallinna), Neuvostoliittoon (Leningrad, Moskova), Unkariin (Budapest), Tshekkoslovakiaan (Praha), Itävaltaan (Graz, Leoben) ja (entiseen) Itä-Saksaan (DDR). TUL:n joukkueita vieraili vielä lisäksi Puolassa ja Bulgariassa. Valmennusoppia kävin hakemassa Ranskasta (Pariisi), Itävallasta (Wien) ja Englannista (Birmingham). Ruotsissa pidin pari pingiskurssia Karlskogassa RSKL:n kutsusta. Toisella koulutusmatkalla mukanani oli ”perusotso” Jukka Erkko.

TUL:n valmennusta 1970-luvulla (KUVAT alla, leirit pidettiin Kisakeskuksessa ja Pajulahdessa. TUL:n järjestämä Victor Barna Cup oli ulkomaalaisten huippupelaajien suosima pingisturnaus (KUVA).

MESTARUUSSARJA

Tapiolan Otso, Pt-Karhut ja Otson menestys mestaruussarjassa (KUVAT alla).

OTSON LYHYT PINGISHISTORIA

Espoossa ilmestyvässä Länsiväylä-lehdessä muisteltiin 1980-luvun loppupuolella Tapiolan Otson ”kultaisia vuosia” (KUVAT 20 ja 21).

Tapiolan Otso perustettiin vuonna 1954 ja se on Tapiolan vanhin urheiluseura. Otso kuului alusta alkaen Suomen Työväen Urheiluliittoon (TUL).  Seuran suosituimmaksi urheilulajiksi valikoitui pöytätennis. Jo 1960-luvun alkuvuosina Otson  pelaajat saavuttivat TUL:n mestaruuksia ja samalla vuosikymmenellä myös lajin maaotteluedustuksia.

Jo 1950-luvulla TUL:n ja Otson Niilo Vehkamo pelasi Suomen maajoukkueessa. Legendaarinen ”Nive”  antoi myös neuvoja junioreille ja häneltä opin uuden lyönnin, ”rystyvippauksen”. Nykyisin tämä lyöntitapa on nimeltään ”flippaus” tai rystyllä tehty ”pikkuspinni” pöydän päältä.

Otson pöytätennis oli vahvimmillaan 1970-luvulla, erityisesti vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla. Maaotteluedustusten lisäksi seuran pelaajat voittivat lukuisia SM-mitaleja ja Otso sijoittui pingiksen mestaruussarjassa hopealle. Toisella sijalla Otso on myös mestaruussarjan maratontaulukossa vuosilta 1965-1982, heti parhaiten menestyneen Wegan jälkeen. Joukkue-SM-cup kilpailuissa Otso saavutti kultamitalin 1970-luvun puolivälissä. Pt-Karhut oli Otson sisarseura, joka sekin pelasi mestaruussarjassa.

Tapiolan Otson ”kultaiselta vuosikymmeneltä” (1965-1975) muistetaan seuran maajoukkuetason pelaajat Eero Antikainen (”alkuperäinen otso”) ja Markku Niemi (Otson oma kasvatti, juniorien Suomen mestari 1974) sekä muista seuroista siirtyneet Pentti Karlin ja Tapio Simonen (Elannon Iskun kasvatit), Esa Valasti ja Jouko Siitonen (Työväen Mailapojista, TMP:stä. jossa minäkin pelasin vuosina 1965-1967), Jouni Pukkila, Håkan Nyberg ja Kari Kuusiniemi. Mestaruussarjan peleissä Otson valmentajana toimi legendaarinen Antti Helminen.

Tapiolan Otso putosi 1980-luvulle tultaessa  mestaruussarjasta ykkösdivisioonaan ”vanhojen otsojen” siirtyessä ”eläkkeelle”. Rahastakin oli pulaa, ja seuran koko pöytätennisjaosto siirtyi Tikkurilan Lohiin. Maajoukkuetason pelaajista vain ”perusotsot” Markku Niemi ja Eero Antikainen jäivät seuraan. Vuonna 1985 Otso pelaili alemmissa divisioonissa.