Ajatuksia pingiksestä vuonna 2007LYHYEN TÄHTÄYKSEN SUUNNITELMA (LTS-2006/2007)
Pöytätenniksessä lyhyen tähtäyksen suunnitelmaan (LTS, 1 vuosi) kuuluu tekniikkaharjoittelun lisäksi mm. fyysisen harjoittelun suunnittelu ja rytmitys, kilpailujen valinta ja päätavoitteen (tai tavoitteiden) asettelu, leirit (SPTL:n ja oman seuran tai alueen), kilpailumatkat ja mukana seuraavat valmentajat/huoltajat, leirityksen ja matkojen talousarviot, harjoittelun seuranta eli harjoituspäiväkirja, kilpailujen seuranta (videointi) ja tekniikan ja taktiikan analysointi ym. LTS tehdään usein alkaen elokuusta (valmistautumiskausi), jatkuen koko kilpailukauden ja päättyen peruskuntokauteen (kesä- ja heinäkuu); tässä tapauksessa toukokuu on lepokuukausi. LTS voidaan tietysti tehdä monella muullakin tavalla (joita tässä ei esitellä). Suunnitelma on syytä kirjata sopivalle kaavakkeelle. Pelaajaa (tai ryhmää) on kuultava LTS:n tekemisessä. Elokuussa alkavaa LTS:ää on syytä tarkastella ja tarvittaessa tarkentaa vuoden vaihteessa. Markuksen LTS/2006-7 ja sen tarkennus tekniikkaharjoittelun osalta (joka treenissä on tietysti kontrausta aluksi eli ns. lyöntilämmittely ja kontrolli eli varmuusharjoitelu): Kovuus ja peruspeli (LTS/0, 5 ja 7, numerointi LTS:n mukaan) LTS/0 Kovaa lyöntiä (FH ja BH, lopuksi epäsäännöllisesti) hiukan kauempana pöydästä.Tavoite (kovuuden lisäämisen ohella): eroon pupu-lyönneistä ja liian kaukana pelaamisesta. LTS/5 Altsutöniminen, jossa mukana altsusyötön harjoittelu. Tavoite: kierre ja ranteen käyttö. LTS/7 Blokeeraus erikierteistä ja vauhtista ja eri kohtiin sijoitettua spinniä vastaan. Liikkuminen (LTS/1 ja 2) LTS/1 Säännöllinen jalkatyö sivusuunnassa (kuvioita on tietysti pilvin pimein). Kontraus. LTS/2 Epäsäännöllistä FH-spinniä blokeerausta vastaan 2/3 pöydän alueelta. Tavoite: luonnollinen liikkuminen ja sopivan ratkaisupaikan (tappospinni) etsiminen. Syötön palauttaminen (LTS/6 ja 9) LTS/6 Lyhyen alakierresyötön palautus altsulla, pitkän alak.syötön palautus spinnillä LTS/9 Neljännen pallon taktiikka (eli syötön palauttajan ratkaisu): Sparraaja (S) syöttää pitkän tai keskipitkän alak.syötön, Markus (M) spinnaa (pyrkii saamaan kovan kierteen), S blokeeraa, M ratkaisee (4. pallo) tappospinnillä. Oma syöttö ja ratkaisu (pisteen tekeminen) (jatkettu LTS/3 sekä LTS/4 ja 8) LTS/3 Viiden pallon taktiikka: M altsusyöttö (mahdollisimman paha), S altsupalautus, M kierrespinni altsusta, S blokeeraus, M tappospinni. LTS/4 Kolmen pallon taktiikka: M yläkierresyöttö (vartaloa kohti tai ylläri kämmenelle), S kontraa takaisin, M tekee pisteen (tappolyönnillä tai tappospinnillä). LTS/8 Sovellettu vastaspinnitreeni. Kuten havaitaan, mukaan on otettu uusina treeneinä 3:n ja 5:n pallon taktiikat (syöttäjän ratkaisu) sekä neljännen pallon taktiikka (syötön palauttajan ratkaisu). Videoanalyysien perusteella tietysti lisätään tarpeellisia harjoitteita muiden valmentajien näkemyksen perusteella. Syksyllä pääpaino oli kovuuden (LTS/0) ja liikkumisen (LTS/1 ja 2) parantamisessa sekä tietysti itse lyöntitekniikassa (FH ja BH-spinni alakierteestä, FH-spinni kontrauksesta ja blokeerausta vastaan sekä ranteen käyttö altsussa ja vastaspinni). Keväällä (aloitimme viikoilla 2 ja 3) painopiste siirrettiin oman aloitteen ja pisteen tekemiseen ( LTS/3 ja 4). Uutena harjoituksena otimme neljännen pallon taktiikan (LTS/9), jota sovelsimme myös ns. vastataktiikkana (sparraaja aikoo tehdä sen ja M yrittää estää sen). Vastataktiikassa M (sparraajan vedettyä altsusyötöstä spinnin) vastaspinnaa tai sijoitusblokeeraa niin vaikean, ettei siitä pysty ratkaisemaan (4. pallo). Tavoitteena on siis parantaa ns. omaa peliä, aloitetta ja pisteen tekemistä (jos vain odotellaan vastustajan mahdollisia virheitä,sorrutaan ns. pupuiluun). Liian varovaisella pelillä ei päästä huipulle (ei edes Suomessa). Vastataktiikka viiden pallon taktiikassa (Markus pyrkii torjumaan vastustajan taktiikan, kun tämä syöttää omasta rystykulmastaan kämmenaltsusyötön tarkoituksenaan spinnata palautuksesta):1. Sparraaja (S): kämmenaltsu (puolipitkä) M:n rystylle, 2. M palauttaa altsulla (rysty tai kämmen eli miten ehtii) pitkälle vastustajan kämmenpuolelle (koska tämä odottaa palloa keskelle tai rystylle riippuen syöttönsä kierteestä ja aikomuksistaan), 3. S vetää spinnin tai altsun (M hallitsee koko pöydän kämmenellään), 4. a) spinnin (joka tuskin on vauhdikas odottamattomasta paikasta lyötynä) M vastaspinnaa tai sijoitus/vauhtiblokeeraa b) altsusta M tekee spinnin (ratkaisun, joten syöttäjä häviää pisteen tai ainakin silloin kun torjunta onnistuu). LTS-treenivalikoimasta saadaan n kappaletta harjoitteita omine painotuksineen. Esimerkkejä: T-1. LTS/0, 5, 7 ja 6 (kovuus, peruspeli, syötön palautus teema) T-2. LTS/0, 1, 7 ja 2 (kovuus, peruspeli, liikkuminen teema) T-3. LTS/0, 2, 3, 8 ja 9 (kovuus, liikkuminen, syöttö ja syötön palautus teema) T-4. LTS/0, 4, 3 ja 3:n vastataktiikka (kovuus ja pisteen tekeminen teema) T-5. LTS/0, 9, 9:n vastataktiikka ja 3 (kovuus ja taktiikka teema) PORILAISTEN MENESTYS PÖYTÄTENNIKSESSÄ
Helmikuussa Markus Myllärinen saavutti pronssia SM-nappulaliigassa, myös joukkuekisassa tuli pronssi yhdessä Jancarlo Rodriguezin kanssa. Tytöt Iida Myllärinen ja Mariel Koponen sijoittuivat neljänneksi. Edellisen kerran SM-mitali tuli neljä vuotta sitten kun Annulii Simonen voitti Suomen mestaruuden junioriluokassa (17 v) vuonna 2003. Kultamitali samassa luokassa on tullut myös aikaisemmin:Janna Husari (1999) ja Tomi Vartiainen (1997). Valmennuskaudellani myös nuoremmat juniorit (MJ-13 ja MJ-15) ovat saaneet SM-kultaa (1995). Menestystä on siis tullut mukavasti ja toivon mukaan myös jatkuu! Kilpailumenestys v. 2008 (ja siitä eteenpäin): POR-83 kotisivut. PERUSKUNTOKAUSI JA VALMISTAUTUMISKAUSI Peruskuntokausi (kesä- ja heinäkuu) pöytätenniksessä Peruskuntokaudella fyysinen harjoittelu (kestävyys, voima ja nopeus) ovat tärkeässä asemassa. Kestävyyttä voidaan parantaa monin tavoin: kestojuoksu (lenkkeily), intervallit, vauhtileikittely, jalkapallo, yleisurheilu jne. ovat pingispelaajille sopivia. Voimaharjoitteluksi sopii parhaiten (pingiksen) kuntopiiri (kestävyysmuodossa) ja pienien painojen nostelu. Nopeutta voidaan parantaa naruhyppelyllä ja tietysti juoksemalla (lyhyet vedot). Voimistelua ja rentoustreeniä ei myöskään saa unohtaa. Valmistautumiskaudella (elokuussa) kuntopiiri muuttuu nopeusmuotoon. Tekniikkaharjoittelussa tärkeitä ovat jalkatyö (sivu- ja syvyyssuunnassa säännöllisesti), liikkumisharjoittelu (spinnit epäsäännöllisesti), liikkuminen ja vartalon elastisuus lyöntisuorituksessa, varmuusharjoittelu (spinnit ja blokeeraukset), kovat lyönnit kauempaa pöydästä, aktiivinen (pallolle tehdään jotain: sijoitus/kierre/vauhti) ja passiivinen (hyödynnetään syöttäjän kierre) syötönpalautus sekä myös oman syötön (ja avausspinnin) kehittäminen. Kovat lyönnit ja aktiivinen syöttöjen palauttelu edesauttaa pääsemääm eroon pupulyönneistä ja pupusyötönpalautuksista! Valmistautumiskausi (elo- ja syyskuu) pöytätenniksessä Kilpailuihin valmistavalla kaudella tekniikkaharjoitusten määrä kasvaa ja laatu muuttuu säännöllisistä varmuusharjoitteista puolenvaihto eli kääntölyöntitreeneiksi, jotka ovat samalla koordinaatio-nopeus-varmuus-sijoitus-kierre-vauhti-harjoituksia. Näissä kuvioissa (joita tietysti on pilvin pimein) pelaaja tekee saman pelattavan pallon aikana (varmuus) sekä rysty (BH)- että kämmen (FH)lyöntejä (koordinaatio) mahdollisimman lähellä pöytää (nopeus) vaihtaen puolta (esim. BH <-> BH kontrauksessa laitaa pitkin eli sijoittaen) kierrettä (spinnit) ja vauhtia (esim.rystynokitus) vaihdellen. Pelaajan on siis tehtävä (saman pallon aikana) biomekaanisesti oikeita BH- ja FH-lyöntejä nopeasti eri asennoista (liikkumisharjoite, muistettava vartalon elastisuus) ja (taitojen salliessa) kierrettä ja vauhtia vaihdellen spinnejä, vastaspinnejä, vauhtiblokeerauksia tai rystynokituksia. Pelaajien taidoista riippuen voidaan harjoitella erilaisilla vaikeustasoilla: 1. Kumpikin kontraa (helpoin). 2. FH-spin/BH-nokitus (tai kontraus) blokeerausta vastaan. Helpossa kuviossa blokeeraaja vaihtaa puolta säännöllisesti (esim. 1x + 1x), vaikeammassa epäsäännöllisesti (esim. 2-4x). 3. FH/BH-spin vastaan blokeeraus (1x + 1x tai epäs.). 4. Kumpikin spinnaa (vaikein). Koska kysymyksessä on varmuustreeni, puolenvaihdon jälkeen palataan peruskuvioon ja pyritään pitämään pallo elossa mahdollisimman kauan. Paitsi kuvattua reagointikyvyn kehittämistä sparraajan puolenvaihtoihin, on tietysti harjoiteltava omia spinnikääntöjä (esim.FH-spin vastaan FH-blokeeraus, kääntö vastustajaa kohti tai laitaa pitkin). Jalkatyöharjoittelu muuttuu (osittain) liikkumisharjoitteluksi (spinnit epäsäännöllistä blokeerausta vastaan), syöttö ja syötönpalautus (osittain) taktiikkatreeneiksi (3., 4. ja 5. pallo ja niihin liittyvä pisteen tekeminen). Harjoituspelit ja (ei tärkeät) kilpailut tukevat harjoittelua tällä kaudella. Fyysisen harjoittelun määrä on pienempi kuin peruskuntokaudella ja voimaharjoittelu muuttuu (osittain) nopeustreeneiksi. Käsien pikkupainot (0.5-1 kg) muuttuvat lyöntiliikkeiksi omalla mailalla ja myöhemmin kevyemmällä maksimaalisen nopeuden aikaansaamiseksi, kuntopiiri nopeusmuotoon (kutakin liikettä 20 s, tauko 40 s), naruhyppely edelleen ohjelmassa. Kestävyys säilytettävä (lenkki 2 kertaa viikossa). Toinen kuntopiiri voi tietysti olla kestävyystyylinen eli kiertoharjoittelu. Voimistelu, lihasten venyttely ja rentoustreenit todella tärkeitä! Harjoitusohjelmia aloittelevalle kilpapelaajalle ja eri lyöntien tekniikka. Biomekaniikka ja huippupelaajien liikkuminen ja puolenvaihto. Syötön harjoittelu ja vanhojen ja uudempien mestareiden suorituksia (huomaa esim. liikkuminen Jörgen Perssonin ja Wang Liqinin videossa). Myös Timo Bollin peliä. Pingis (linkit, valmennusfilosofia ym.). Pöytätennis (tekniikan analyysikaavio, LTS). Syötön palautus.
Valmennus v. 2008 (ja siitä eteenpäin): POR-83 kotisivut. |