Share |

ILMASTO ja ENERGIA

Atte Korhola:

http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmasto/kolumnit.shtml?986009

Suoria poimintoja (korostukset minun tekemiä):

Mitä enemmän tutkimustietoa tulee, sitä monimutkaisemmaksi ilmiö nimeltä ilmastonmuutos osoittautuu.  Otetaanpa esimerkiksi ilman pienhiukkaset. Erilaiset hiukkaset vaikuttavat ilmastoon eri tavoin: vaikka useimmat ihmistoimien vuoksi lisääntyneet hiukkastyypit, kuten rikin oksidit, jäähdyttävät ilmastoa, on mustan hiilen eli noen vaikutus on ilmastoa voimakkaasti lämmittävä. 

Musta hiili aiheuttaa lämpenemistä kahdella tavalla: ilmakehässä se imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää näin ympäröivää ilmaa ja maahan laskeutuessaan se tummentaa vaaleat lumi- ja jääpinnat aiheuttaen niiden sulamista. Vaikutus on sama kuin hangelle heitetyllä tuhkalla, jonka avulla pälvet saadaan syntymään aikaisemmin keväällä.

Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Siis kaikesta biomassan epätäydellisestä palamisesta.

Mustan hiilen päästöt ovat arvioiden mukaan lisääntyneet noin 6-kertaisiksi teollistumisen aikana. Varovaisten arvioiden mukaan tonni mustahiilipäästöjä aiheuttaa 600 kertaa voimakkaamman ilmastopakotteen kuin tonni hiilidioksidipäästöjä. Tuoreiden mallisimulaatioiden mukaan jopa puolet arktisen alueen viimeaikaisesta lämpenemisestä olisi seurausta nokipäästöjen voimakkaasta runsastumisesta. Myös merkittävä osa merijään ja jäätiköiden sulamisesta selittyy nokilaskeumilla.

Musta hiili on nykyarvioiden mukaan tärkeysjärjestyksessä toisena heti hiilidioksidin jälkeen lämpenemiseen vaikuttavien ihmisperäisten tekijöiden listalla. Sen säteilypakote on uusien laskelmien mukaan noin 0.9 W/m2, kun vuonna 2007 ilmestynyt IPCC:n ilmastoraportti esitti nokihiukkasille vielä arvon 0.3 W/m2. Näin nopeasti tieto muuttuu.

Troposfäärin otsonin, typen oksidien, metaanin ja muiden ilmakehässä lyhyen aikaa viipyvien kaasujen merkitys ilmastoa muokkaavina tekijöinä korostuu kaiken aikaa. Myös maankäyttömuutoksilla on uusimpien tutkimusten mukaan olennainen vaikutus laajoihin alueellisiin ilmastoihin.

Eivätkä luontaiset ilmastoa muuttuvat tekijät ole näyttämöltä mihinkään poistuneet, päinvastoin. Joidenkin tutkijoiden mukaan maapallon merien ja ilmakehän vuorovaikutuksissa esiintyvä jaksollinen värähtely olisi parhaillaan siinä vaiheessa, että koko maapallon ilmasto saattaisi tilapäisesti viilentyä seuraavien vuosikymmenien aikana. Kehitystä ruokkisi osaltaan auringon aktiivisuudessa esiintyvä poikkeuksellisen hiljainen jakso.

Uuden tutkimustiedon olettaisi näkyvän myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ei. Ilmastonsuojelu on edelleen puhtaaksiviljeltyä hiilipolitiikkaa, jossa muita pelureita ei tunnusteta. Esimerkiksi nokihiukkaset - toisin kuin hiilidioksidi - ovat lyhytikäisiä: ne säilyvät ilmakehässä vain muutamasta päivästä viikkoihin. Arvioiden mukaan mustan hiilen päästöjen voimakas vähentäminen hidastaisi maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä välittömästi noin 30 prosenttia.

Nokipäästöjen vähentäminen on myös teknologisesti verrattain edullista ja helppoa: tarvittava teknologia on jo olemassa. Lisäksi hiukkaspäästöjen vähentämisellä on runsaasti myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Kööpenhaminan ilmastokokouksen suurin anti olisikin, jos siellä tehtäisiin päätös siirtyä kapeasta ja tehottomasta hiilipolitiikasta kohti laajempaa ilmastopolitiikkaa, jossa voimakkaan huomion saisivat myös muut ilmastoon vaikuttavat tekijät, hiilinielut ja muutokseen sopeutuminen.

Pohjoisena maana juuri Suomi voisi lähteä ajamaan arktisia alueita lämmittävien nokihiukkaspäästöjen rajoittamista. Valitettavasti neuvottelijamme eivät kuitenkaan näytä seuraavan sitä mitä tutkimuksessa tapahtuu.

Atte Korhola, Ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopisto

Korholan kirjoitukseen liittyviä tutkimuksia ja uutisia:

MAANKÄYTTÖMUUTOKSET

Tässä eräs uusi tutkimus siitä, että maankäyttömuutoksilla on suuri (paikallisesti/alueellisesti jopa suurempi kuin hiilidioksidilla) vaikutus ilmaston lämpenemiseen: http://www.newsdesk.umd.edu/uniini/release.cfm?ArticleID=2004

Myös Nasan (Yhdysvaltojen avaruushallinto) tutkimus osoittaa, että maankäyttömuutokset ovat samalla viivalla hiilidioksidipäästöjen kanssa ilmaston lämpenemisessä:

http://www.gsfc.nasa.gov/topstory/20020926landcover.html

Georgia Tech: Reducing Greenhouse Gases May Not Be Enough to Slow Climate Changehttp://www.gatech.edu/newsroom/release.html?nid=47354

Maankäyttömuutokset (USA) aiheuttaneet noin 50% ilmaston lämpenemisestä.

Maankäyttömuutoksien käsittelyä täällä:

http://wattsupwiththat.com/2009/11/11/georgia-tech-50-percent-of-the-usa-warming-that-has-occurred-since-1950-is-due-to-land-use-changes/

PIENHIUKKASET

Professori Markku Kulmalan tutkimuksia:

http://www.sr.se/SISURADIO/nyheter/artikel.asp?artikel=3209603

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=27345&type=mainInfo&subType=companyDatabase&searchKey=5d636761-c573-11de-a596-e5b1a16fec0c&subSearchKey=5d73bb12-c573-11de-a596-e5b1a16fec0c&pageIndex=1&firstCharOfName=ALL§orCode=null®ionCode=null

http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/326/5953/672

Black Carbon Pollution Emerges a Major Player in Global Warming (Scripp):

http://scrippsnews.ucsd.edu/Releases/?releaseID=891

Noki ilmaston lämmittäjänä ja terveyshaittana (uutinen): http://www.vihrealanka.fi/node/1545

Noki ja otsoni elävät ilmakehässä huomattavasti lyhemmän aikaa kuin hiilidioksidi, mutta ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen kannalta:

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=1534

Tätä mieltä on Kalifornian Berkeleyn yliopiston tutkija, Stacy C. Jackson, joka esitti näkemyksensä Science-lehdessä. Jackson tekee Berkeleyn yliopiston energian ja luonnonvarojen ryhmässä väitöskirjaa lyhytikäisistä ilmansaasteista ja niiden ilmastovaikutuksista. Noki pysyy ilmakehässä päiviä tai viikkoja, metaani noin vuosikymmenen, ja dityppioksidi eli ilokaasu sekä hiilidioksidi vuosisatoja. Kun ilmastonmuutosta tarkastellaan 20 vuoden aikajaksolla, noin puolet ilmastovaikutuksesta johtuu päästöistä, jotka ovat ilmakehässä lyhyen tai keskipitkän ajan, kuten noki ja metaani.

Alla esitettyjen tutkimusten mukaan, hiilidioksidin viipymä ilmakehässä, on kuitenkin lyhyempi kuin on oletettu (IPCC):  Täällä esitys siitä, miten IPCC vetää omia johtopäätöksiään tutkimuksista riippumatta. Näiden tutkimusten (noin 30 eri paperia) mukaan hiilidioksidin viipymä ilmakehässä vaihtelee välillä 5-25 vuotta, mutta IPCC on ”päättänyt”, että viipymä on sata (100) vuotta!  http://jennifermarohasy.com/bl…ic-part-3/

Ilmatieteen laitos vähättelee pienhiukkasten merkitystähttp://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutos/miksi_22.html  Useimpien kasvihuonekaasujen pitkästä eliniästä johtuen niiden pitoisuus ilmakehässä riippuu siitä, kuinka paljon niitä on yhteensä päästetty ilmakehään viimeisten vuosisatojen aikana. Lyhytikäisten pienhiukkasten pitoisuus sen sijaan riippuu siitä, kuinka paljon niitä kullakin hetkellä pääsee ilmakehään. Näyttää ilmeiseltä, että ihmisten tuottamien hiukkaspäästöjen määrä ei tulevaisuudessa enää ainakaan ratkaisevasti lisäänny nykyisestä. Tästä johtuen pienhiukkasten ilmastoa viilentävä vaikutus jää pikkuhiljaa yhä enemmän kasvihuonekaasujen aikaansaaman lämpenemisen varjoon.

Atte Korhola huolissaan noen lisääntymisestä ilmakehässä:

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194622505006/artikkeli/atte+korhola+on+huolissaan+noen+lisaantymisesta+ilmakehassa.html

Ihmisen toiminta näkyy, paitsi hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä ilmakehässä, myös muina ilmakehän koostumuksen muutoksina. Näistä oleellisin on aerosolien (rikkipitoisten kuten sulfaatti) väheneminen puhtaamman tekniikan kehittymisen myötä. Tällä arvioidaan (NASAN tutkimus) olevan suuri vaikutus suurimpaan lämpenemiskauteen (1976-noin 2000).

Ihmisen toiminta näkyy, paitsi hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä ilmakehässä, myös muina ilmakehän koostumuksen muutoksina. Näistä oleellisin on aerosolien (rikkipitoisten kuten sulfaatti) väheneminen puhtaamman tekniikan kehittymisen myötä. Tällä arvioidaan (NASAN tutkimus) olevan suuri vaikutus suurimpaan lämpenemiskauteen (1976-noin 2000).

Nasa (Yhdysvaltojen avaruushallinto):  http://earthobservatory.nasa.gov/Newsroom/view.php?id=37948

Arktisen alueen lämpenemiseen (vuodesta 1976) on vaikuttanut melkoisesti (ainakin 45 prosenttisesti) (rikki)aerosolien pitoisuuden pieneneminen tämän tutkimuksen mukaan. Rikki (sulfaatti) aerosolit heijastavat auringon säteilyä avaruuteen eli hidastavat ilmaston lämpenemistä. On selvää, että prosessitekniikan puhdistuminen näin ollen on edullista ihmisen terveyden kannalta, mutta näiden heijastavien pienhiukkasten väheneminen taas on ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) kannalta epäedullista.