OSA 3: PINGISVALMENNUSTA PORISSA_________________________________________ PINGISPELAAJAN KEHITTYMINEN ERI IKÄKAUSINA JOHDANTO Lasten ja varhaisnuorten valmennuksessa on aina seurattava pelaajan fyysistä ja henkistä kehitystä. Pöytätennisvalmentajan on otettava huomioon pelaajan motorisen kehityksen vaiheet ja taitojen oppimisen herkkyyskaudet, jolloin tekniikan kehittäminen on helpointa. Fyysisen harjoittelun osalta nopeuden, notkeuden, ketteryyden, tasapainon, kimmoisuuden ja aerobisen (hapellisen eli maitohapottoman) kestävyyden herkkyyskaudet on nekin huomioitava. Pöytätennisvalmentajan on myös seurattava henkisen kehittyminen vaiheita ja pelaajan psyykkisiä ominaisuuksia. Kehittymisen kannalta pelaajan oma asenne harjoitteluun, motivaatio, terve itsetunto (itseluottamus), taistelutahto, keskittymiskyky sekä usko omaan suoritukseen ja pelaamisesta nauttiminen ovat avainasemassa. Liioittelematta voimme sanoa, että hyvät henkiset ominaisuudet tekevät ns. voittajatyypin. Aiheesta on ollut hyvä kirjoitus Pöytätennis-lehdessä (2/2011, Esko Heikkinen). TAVOITE Tässä kirjoitelmassa: https://www.tapionajatukset.com/163 esitetään lasten ja varhaisnuorten valmennuksen yleisiä näkökohtia ja tekniikan harjoittelussa huomioitavia erityispiirteitä eri ikäkausina. Lasten osalta aloitamme suoraan seuravalmennuksen tasolta, joten aloittelijoiden (pingiskoululaisten) ohjaaminen ei kuulu aihepiiriin. Tarkastelemme myös nuorten sarjoissa (15- ja 17-juniorit) lukuisia SM-mitaleja voittaneiden porilaisten pingispelaajien kehittymistä esimerkkien (Markus. Elli, Tomi ja Annulii) valossa. PÖYTÄTENNIS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISELLÄ HUIPPUTASOLLA SUOMALAINEN PINGISPELAAJA VOI KEHITTYÄ EUROOPPALAISELLE HUIPPUTASOLLE
------------------------------------------------------------------------------------- PORI PINGIS JUNIORIT PINGISVALMENNUSTA PORISSA
MINIKADETIN VALMENNUKSEN ETENEMINEN https://www.tapionajatukset.com/30 --------------------------------------------------- AJATUKSIA PINGIKSESTÄ: PORI 2006-2009 https://www.tapionajatukset.com/64 --------------------------------------------------- PAINOPISTEAJATTELU PINGISVALMENNUKSESSA PAINOPISTETREENI Vuonna 2008 kesän koittaessa päättyi Markuksen LTS/2007-2008 ja LTS/2008-2009 suunniteltiin alkavaksi heinäkuun alusta 2008 (jolloin POR-83 junioreilla oli Mäntyluodon leiri). Oleellinen muutos vuoden harjoitussuunnitelmaan oli painopisteajattelun käyttöönotto: Tietyn harjoitteen (esim. pitkän altsusyötön palautus rystyspinnillä) osuus tulisi olla n.50 prosenttia viikottaisesta treeniajasta 4 viikon aikana, jonka jälkeen valitaan uusi painopiste. Näin tiettyä taitotasoa voidaan kehittää optimaalisesti. Toinen osa (siis n. 50%) viikottaisesta treenistä käytetään muiden taitojen ylläpitämiseen (nekin kehittyvät ”hitaasti”). ”Noin” aikamääreenä on tietysti summittainen eli painopistetreenin määrä riippuu monista tekijöistä (treenikerrat viikossa, tuntimäärät, sparraajan käyttö, muut treenivastustajat, kilpailut jne.). Tärkeintä on painopisteajattelun merkityksen tiedostaminen ja sen käyttäminen kilpailujen videoanalyysien (tekniikka ja taktiikka) antaman informaation perusteella harjoittelun suunnittelussa vuoden aikana (LTS) ja toteuttamisessa jaksojen (katso seuraavasta kappaleesta) aikana. Koska tiettyä taito-ominaisuutta kannattaa kehittää tehostetusti (siis lähes puolet viikon harjoitusajasta) ainoastaan 4-8 viikon ajan (liian pitkän jakson aikana saman ominaisuuden kehittyminen hidastuu selkeästi), päätettiin (ainakin aluksi) toteuttaa painopistetreenit 4 viikon jaksoissa , joka on samalla jakson pituus vuoden LTS:ssä (12 harjoitusjakso = 48 viikkoa, 4 viikkoa lepoa vuoden aikana). Koska esimerkiksi 16 kehittämisviikkoa (4 painopistettä) on jo kolmasosa vuoden treeniviikoista, täytyy välillä harjoitella ”tasapaksusti”, sillä taitoja täytyy myös ylläpitää ja kehittää ”tasaisesti” (esim. kesällä ja vuoden vaihteessa varmuutta ja jalkatyötä sekä tietysti spinniä). Ehkäpä 6 painopistetreeniä (24 viikkoa) vuoden aikana voisi olla sopiva satsi? Nykytiedon (yleinen valmennusoppi) mukaan uuden taidon (täydellinen) oppiminen vaatii taitolajeissa noin 10 000 toistoa vakio-olosuhteissa (pingiksessä esim. rystynokitus pallolaatikolla helposta ja samaan kohtaan lyödystä pallosta) ja jopa 100 000 toistoa muuttuvissa olosuhteissa (esim. kämmenvastaspinni sparraajan epäsäännöllisestä spinnistä). Painopistetreenejä toteutetaan siis sekä pallolaatikolla että sparraajan kanssa. Tietyn taidon (lyöntisuorituksen) kehittäminen voisi siis edetä seuraavasti: 1. Helpoin eli ”paikallaan” (”samaan kohtaan”) tulevasta pallosta 2. Säännöllinen liikkuminen (1:1) eli tämäkin vielä vakio-olosuhteissa 3. Lyönnit epäsäännöllisesti annetusta pallosta (eli muuttuvat olo-suhteet) 4. Pelitilanne (sparraajan tai sopivan pelikaverin kanssa; valmentaja tekee huomioita!) Vaiheessa 1 lyöntisuoritus on opittava tekemään biomekaanisesti oikealla tavalla (valmentaja!). Pallolaatikko-treenissä on helppo hallita toistojen määrää. Arvioimme aluksi (kesällä 2008), että esim. kämmenvastaspinnitreenissä vakio-olosuhteissa eli tiettyyn pöydän kohtaan sparraajan kovakierteinen (pallolaatikosta ”spinnattu”) pallo voisi vaatia 600 toistoa viikossa eli oppiminen tapahtuisi 5 painopistejakson (4 viikkoa) aikana (5x4x600 = 12 000 toistoa). Ongelma onkin siinä, että tämä vaatisi 20 viikkoa vuodessa (breikki eli ylläpitävä aika olisi oltava vähintään 4 viikkoa) ja tämä tietty treeni vaatisi kohtuuttoman suuren osuuden painopisteistä. Toistojakaan ei voi lisätä ”tolkuttomasti”, joten hyväksyimme ajatuksen kämmenvastaspinnin automatisoitumisesta useiden vuosien aikana (on vielä pystyttävä tekemään tämä lyönti pelitilanne olosuhteissa!). Tässä siis eräs esimerkki pingiksen vaativuudesta ja siitä että kiinalaisten menestys perustuu (lähes) jokapäiväiseen useita tunteja kestävään harjoitteluun (vain näin saadaan riittävästi toistoja). Näemme myös, että kehittyäkseen (edes) Euroopan huipulle, on harjoiteltava tietystä iästä (?) lähtien 2 kertaa päivässä. Mitä kannattaa valita painopisteeksi? Laskutoimitus (4x4x600 = 9 600 toistoa) osoittaa, että esim. rystynokitus (vakio-olosuhteissa) voidaan oppia vuoden aikana, jos esim. on 3 harjoitusta viikossa (200 toistoa treenissä) pallolaatikolla. Teoriassa painopistejaksoja voisi olla enemmänkin kuin 4, mutta saman treenin liika käyttö vie muilta aikaa ja tietenkin hidastuu ”liikatreenissä”. Sitten on vielä vuosien kuluessa opittava käyttämään sitä muuttuvissa olosuhteissa (esim. pelaajan syöttö, sparraaja palauttaa altsulla, pelaaja vetää spinnin, sparraaja blokeeraa rystylle/keskelle ja pelaaja tekee pisteen rystynokituksella) ja lopulta luotettava tiettyyn lyöntiin niin että uskaltaa käyttää sitä matseissa. Yllä esitetty panee tietysti harkitsemaan, kannattaako rystynokitusta edes ottaa painopistetreeniksi, sillä onhan rystyspinni modernissa pingiksessä paljon tärkeämpi lyönti tai jopa kehitettävä ”syömähammas” eli niin sanottu ase. Sama harkinta pätee tietysti flippaukseen (kuinka monta kertaa sitä tarvitaan erän aikana, verrattuna spinniin). Painopisteen valinnoissa on tietysti noudatettava kunkin pelaajan yksilökohtaisia ominaisuuksia ja pelityyliä sekä pelifilosofiaa. ”Tasapaksulla” treenillä ei kuitenkaan menesty: on kehitettävä ase tai aseita pisteiden tekemiseksi, joten valmentajan eräs tärkeimmistä tehtävistä on ”painopisteyttää” valmennettavansa treenit vuoden (LTS) ja usean vuoden (KTS) valmennussuunnitelmissa. Täällä lisää painopisteajattelusta. Treenipaketti. Pallolaatikkotreenit. Mäntyluodon leiri ja rentoutus. PINGIS-TREENIEN TÄRKEITÄ KOHTEITA 1. SYÖTTÖ (tärkeä, koska se on ainoa suoritus, johon vastustaja ei voi vaikuttaa. mutta myös siksi, että hyvällä syötöllä voi saada pisteen suoraan tai helpon palautuksen, josta tehdä piste). 2. SYÖTÖN PALAUTUS (ettei vastustaja puolestaan saa liian helppoa palloa). 3. AVAUS-SPINNI (oman syötön jälkeinen lyönti vastustajan palautuksesta eli 3. pallo) KUVASSA on esitetty Ellin eräs painopisteharjoittelun kohde eli varmuus altsusta PALLOLAATIKKO-treenillä: https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/elli.jpg https://www.tapionajatukset.com/67 ------------------------------------------------- TEKNIIKAN ANALYYSI https://www.tapionajatukset.com/33 PITKÄN JA LYHYEN ALAKIERRESYÖTÖN PALAUTTAMINEN https://www.tapionajatukset.com/34 ---------------------------------------------------------------------------- LYHYEN TÄHTÄYKSEN SUUNNITELMA (LTS-2006/2007) https://www.tapionajatukset.com/42 --------------------------------------------- TEKNIIKKA-TREENIT 2008-2009 https://www.tapionajatukset.com/65 --------------------------------------------------------------------------------- PINGISLEIRI / MÄNTYLUOTO / 8-11.7.2008 / RUNKO-OHJELMA https://www.tapionajatukset.com/66 ---------------------------------------- PALLOLAATIKKOTREENI PALLOLAATIKKOHARJOITTELU Huipulle päästäkseen pingispelaajan on käytettävä myös pallolaatikkoa treeneissään Täällä porilaisten pallolaatikko-treenejä (KUVIOT) (myös joitakin pelitreenejä) ja tässä esimerkkejä Markuksen pallolaatikko- ja pelitreeneistä (KUVIOT). VIDEOITA PALLOLAATIKKO-TREENEISTÄ http://www.youtube.com/watch?v=l3C33UzJj7w http://www.youtube.com/watch?v=5OigPTBC5O4 Aloittelijan pallolaatikkoharjoittelu: http://www.youtube.com/watch?v=quUIAZ9st8M Myös Ma Lin käyttää pallolaatikkoa: http://www.tabletennisdb.com/videos/ma-lin-training-multi-ball.html Tässä Kong LingHui (ja muitakin) pallolaatikon kimpussa: http://www.youtube-nocookie.com/watch?v=vqI_BisdesY&feature=related Tässä Ma Long: http://www.youtube-nocookie.com/watch?v=MrY9ICIxfYY&feature=related Täältä löydät lisää tietoa pallolaatikkoharjoittelusta (multiball): Valmentaja (henkilö joka lyö palloja laatikosta) on tavallisesti pöydän sivustalla: https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/kuvat/0.jpg https://www.tapionajatukset.com/68 -------------------------------------- PINGISTREENEJÄ https://www.tapionajatukset.com/101 https://www.tapionajatukset.com/96 https://www.tapionajatukset.com/102 ------------------------------------------------------------------ PINGIKSESSÄ ON MONTA ERILAISTA PELITYYLIÄ Pelaaminen alakierrepuolustajaa vastaan (EM-2010) VIDEO (n. 4 min): http://www.youtube.com/watch?v=VcMHle2uDRs Viktoria Pavlovich (Valko-Venäjä, mestari) vs. Hu Melek (Turkki, 3.). Huomaa Hu Melekin varma kämmenspinni-lyönti alakierteestä ja se, että sopivaa spinni-lyönnin paikkaa on odotettava kärsivällisesti. ----------------------------------------------------------------------------------- SUOMALAISET PINGISJUNIORIT JEM-KISOISSA (2012-2015) https://www.tapionajatukset.com/132 --------------------------------------------------- JEM 2014 Pöytätennis Porilaiset-83: Markus Myllärinen ja Elli Rissanen https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/ellijamarkus_640x576.jpg Markus Myllärinen (KUVA) voitokkaassa pelissä italialaista vastaan. KUVA täältä (Anders Lundström: kuvia kaikista kolmesta Suomen JEM-MJ-pelaajasta). MYLLÄRINEN, Markus FIN – PUPPO, Enrico ITA 4-3 (-8, -9, 7, 13, 7, -8, 11) VIDEOT Markus Myllärinen (FIN) – Darko Jorgic (SLO) Elli Rissanen (FIN) – Diana Rusinova (LAT) Elli Rissanen (FIN) – Insana Mahauri (LAT) LATVIA – SUOMI 2-3 RUSINOVA Diana - RISSANEN Elli………………………..3-2(8-11,11-7,7-11,11-2,11-6) MAHAURI Insana - KIRICHENKO Anna…………………3-1(7-11,11-4,11-5,11-5) MAJOROVA Viktorija-ERKHEIKKI Anna-Sofia........0-3(8-11,6-11,4-11) RUSINOVA Diana - KIRICHENKO Anna…………………1-3(9-11,9-11,11-8,6-11) MAHAURI Insana - RISSANEN Elli……………………….1-3(12-14,13-11,5-11,11-13)
Juniorityttöjen lopullinen sijoitus 26. ---------------------------------------------- |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.