|
9.6.2024 1 yö vaaleihin – paljon palautetta ja keskustelujahttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/06/1-yo-vaaleihin-paljon-palautetta-ja-keskusteluja/ Vaikka vaalit ovat erittäin rankkaa aikaa, tämä on myös erittäin kivaa, koska ihmiset tulevat keskustelemaan niin estotta. Suomalainen ujous on hetken poissa, puolin ja toisin. Kesän lämpö tekee osansa, osansa poliittisen kuluttajan juhlat. Kuten olen sanonut, taito kampanjoida on aivan eri asia kuin taito olla hyvä lainsäätäjä. En ole hyvä kampanjoimaan mutta olen hyvä ajattelemaan ja arvaamaan, mitä tapahtuu – ja se auttaa lainsäädännössä. Kampanjakömpelyydestäni huolimatta haluan kiittää kaikkia teitä ihmisiä, jotka olette tulleet vaalitoreilla ja kohtaamispaikoille juttelemaan. Tämä on ollut hienoa ja olen taas oppinut paljon. Tänään lippu liehui viimeisen kerran. Parina viime päivänä olen kirjoittanut kaivostoiminnasta, ja siihen on reagoitu Twitterissä paljon. EU-politiikkaan se liittyy vain osin, ja enemmän on Suomen omasta naiiviudesta kyse. EU:n uusi kaivosasetus on nyt vain yksinkertaisesti tehnyt Suomi-neidon hyväksikäytön erittäin helpoksi. Kansallisten poliitikkojemme pitäisi reagoida siihen mahdollisimman pian, ellemme tietoisesti sitten halua, että neidolta saa halvalla. En ymmärrä. En vain ymmärrä. Martin Paasi, joka muuten saattaa olla huomenna uusi kansanedustaja, jos Susanne Päivärinta valitaan europarlamenttiin, kirjoitti viime syksynä Twitterissä: ”Ajatelkaa, jos Norja 70-luvulla olisi ollut pakotettu antamaan öljyvarantonsa ilmaiseksi pois öljyntuottajayhtiöille ilman ympäristöhaittojen ehkäisyn vaadetta. Ei olisi 1 500 miljardin (luit oikein) öljyrahastoa, eikä puhtaita vuonoja Norjassa. Näin useat Mepit aikovat kuitenkin huomenna äänestää EU:n Parlamentissa Suomen (EU:n ainoiden) akkuraaka-aineiden hyödyntämisen osalta. Koska EU:n huoltovarmuus. Eli: – Parlamentissa äänestetään (ylikansallisesta) Direktiivistä huomenna torstaina 14.9.2023 – Ulkomaiset kaivostoimijat saisivat oikeuden kaivostoimintaan Suomessa löysennetyllä ympäristönsuojelulla ja nopeutetulla luvituksella. – Kaivoslupaa ei voisi evätä esim. siksi, että kaivostoiminta olisi haitallista ympäristölle. – Luontodirektiiveistä toissijaisia yleiselle edulle. – Taustalla EU:n huoltovarmuusajattelu – Suomi kun on Euroopan ainoa maa, jonka maaperässä on kaikkia akkumetalleja – Eduskunnan Suuri valiokunta siunasi Komission ehdotuksen jo kesäkuussa – Nyt torstaina äänestys EU Parlamentissa Yhdysvalloissa kaivokset maksavat 21% veroa metallien arvosta, Norja verottaa öljyntuottajilta 78% tuotoista. Jopa kehitysmaissa raaka-aine vientiä verotetaan. Suomessa on 0,6% kaivosvero ja lisäksi annetaan sähkövero anteeksi… Maa-aines kuuluu kaikille Suomalaisille. Nykyisille ja kaikille tuleville, vielä syntymättömille sukupolville. Suomalaista raaka-ainetta on verotettava ja verotuloilla tehtävä raaka-aine rahasto – kuten Norjan öljyrahasto. Lisäksi vielä siten, että vaadimme, että suomalaisia akkumetalleja ei suomesta viedä kuin jalostettuina (valmiina akkuina, yms.), jolloin vero kohdistuu arvokkaampaan vientiin ja tulot maksimoituvat. Huomenna aiheesta lisää #rahapodi:ssa – olkoonkin, että siinä kohtaa kohtalomme on siunattu.” Tälle täytyy tehdä jotain. Me olisimme rikas maa, jos lakkaisimme olemasta tyhmiä. Eikä tämä ole ainoa esimerkki. Voisin taas joskus kertoa tarinan vaikka turpeesta. 8.6.2024 2 yötä vaaleihin – uusi kaivoslaki jäi keskenhttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/06/2-yota-vaaleihin-uusi-kaivoslaki-jai-kesken/ 7.6.2024 Lupasin eilen kirjoittaa lisää kaivosasiasta, ja perustella miksi Suomea voidaan kutsua ryöstökohteeksi. Europolitiikkaan tämä liittyy kriittisiä raaka-aineita koskevan uuden asetuksen takia, mutta kotimaisittain tähän liittyvät uhkakuvat tulee korjata Suomessa.
6.6.2024 Heinäluoma, Tynkkynen vai Virkkunen? Yksi oli yli muiden MTV:n Kuumat nimet -tentissäPöllöraati oli hyvin yksimielinen MTV:n Kuumat nimet -eurovaalitentin kärki- ja pohjanimistä. Pöllöraatilaiset antoivat pisteitä yhdestä kuuteen. Näin ollen maksimimäärä pisteitä kullekin eurovaaliehdokkaalle oli 18. Siihen ei yksikään tenttiin osallistunut yltänyt. Pöllöraadin voittaja Eero Heinäluoma (sd.) pääsi kuitenkin lähelle, vain pisteen päähän.
Lue myös:"Melonille ja Orpolle sopii nyt sama lippalakki" – Heinäluoma syyttää kokoomusta laitaoikeiston valkopesustaKolme kättä nousi – MTV:n vaalitentissä kysyttiin joukkojen lähettämisestä UkrainaanSebastian Tynkkynen esitti jyrkän mielipiteensä pakolaiskriisiin – Eero Heinäluoma eri linjoilla: "Synnyttää vastakkainasettelua"Mikä on Suomen etu ja miten sitä ajetaan? Näin kärkiehdokkaat vastaavatLue lisää aiheesta: Eurovaalit EU Eero Heinäluoma Sebastian Tynkkynen Ville Niinistö Li Andersson Eija-Riitta Korhola Anna-Maja Henriksson Marita Taavitsainen Kotimaa Lue myös: Purra ja Lindtman ottivat yhteen yhteisvelasta – "Ei tähän tule vastausta"Ke 29.5. Petteri Orpo: SDP auraa tietä vasemmistoputinisteille – Lindtmanilta tiukka vastausKe 29.5. Purra ärähti päätoimittajalle: "Niinkö se taas on"Pe 24.5. Laitaoikeiston nousu johtuu ilmastokriisistä, sanoo SDP:n EU-ehdokas – tätä mieltä on tutkijaMTV:n Vaalistudiossa pohdittiin syitä laitaoikeiston nousun taustalla. Sunnuntaina käytävissä EU-vaaleissa niin sanottujen laitaoikeistopuolueiden on ennakoitu kasvattavan kannatustaan useissa EU-maissa. Syynä on pitkälti ilmastokriisi, katsoo MTV:n Vaalistudio -lähetyksessä vieraillut SDP:n EU-vaaliehdokas ja kansanedustaja Pinja Perholehto. – Tilanteet EU-maissa ovat tietysti eri tyyppisiä, mutta ilmastokriisi on yksi asia, joka linkittyy oikeastaan kaikissa maissa tähän nousuun. Ihmiset kokevat, että heitä ei ole kuultu, että arjen kustannukset nousevat, ja että ilmastopakolaisuuden lisääntyminen aiheuttaa erilaisia ilmiöitä. Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Aura Sallan mielestä laitaoikeiston suosiota selittää eriarvoistuminen. 5.6.2024 EUROVAALIT https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone
NELJÄ YÖTÄ VAALEIHIN 4 yötä vaaleihin – turvapaikkapolitiikasta https://www.korhola.com/lang/fi/2024/06/4-yota-vaaleihin-turvapaikkapolitiikasta/
5.6.2024 Tänään illalla on Makkarin vaalitentti. Yhtenä aiheena on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Koska tiedän, ettei siinä porukassa saa kuin muutaman minuutin puheenvuoron, voi olla aika varma että keskustelu taantuu iskulausetasolle. Laitan siksi jo valmiiksi aiheesta yhden kappaleen, joka löytyy kirjastani Ilkeitä ongelmia (Tammi 2020). Mitä pitää tehdä? Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole kuitenkaan mahdollinen, ellei se perustu ideaan, jossa osallistujat kollektiivisesti myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On katsottava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten ensisijainen tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Pakolaiskriisi järkytti monien käsitystä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista. Ensinnäkin pitää tietää mistä puhumme: humanitaarisen maahanmuuton (turvapaikanhakijat, pakolaiset) ja työperäisen maahanmuuton (siirtolaiset) välillä on osattava tehdä ero. Työperäistä maahanmuuttoa tulee edesauttaa ja rakentaa kestävälle pohjalle, eikä se voi perustua yhteiskunnan tukien varaan. Nykymalli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolella, tulee kalliiksi sekä turvapaikanhakijalle että vastaanottavalle maalle. Systeemi luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle ja vaatii lähtijältä sekä hyvää fyysistä kuntoa että paljon rahaa. Järjestelmä ei suosi niitä, jotka ovat hädänalaisimmassa asemassa. Vaikka aluksi kauhisteltiin sitä, että Euroopan ulkopuolella olisi tällaisia pakolaiskeskuksia, nyt ajatuksessa nähdään myös hyviä puolia: samalla rahalla saataisiin paljon enemmän aikaan, todellinen avuntarve selvitettäisiin, samoin pakolaisten henkilöllisyys ja turvallisuustilanne. Se saattaa olla paras tapa estää pettymykset ja turhautumiset puolin ja toisin. Viime aikoina esiin nostetut pakkopalautukset ovat osa tätä turhautumista. Ihmiskaupan uhreja ja turvapaikanhakijan haavoittuvuutta ei ole asiallisesti tunnistettu. On esimerkiksi kohtuutonta, että Suomi on palauttanut kristityksi kääntyneitä, jotka ovat kiistattomassa kuolemanvaarassa. On myös turhauttavaa, että juuri sellaisia, jotka ovat nähneet vakavaa vaivaa kielen ja ammatin oppimisessa, on käännytetty. Kuluneiden neljän vuoden ( huom.teksti kirjoitettu 2019, viittasin vuoen 2015 pakolaiskriisiin) aikana asenteet Suomessa ovat koventuneet. Kävi juuri niin kuin pelkäsin: moni auttamishaluinen pettyi ja turhautui, koska koki, ettei apu kohdistunutkaan kaikkein hädänalaisimpiin vaan nopeimpiin. Korostin toistamiseen, että kritiikkini kohde oli harjoitettu huono politiikka, eivät ihmiset eivätkä turvapaikanhakijat. Mutta voi miten vaikeaa on saada oma viesti välitetyksi. Yritin uudelleen ja uudelleen tehdä eron koneiston ja ihmisen välillä. Näkyvä kritiikkini – ja toki olin tietoinen siitä, että Kokoomuksen entisenä varapuheenjohtajana ja pitkäaikaisena europarlamentaarikkona moitteeni hallituksen linjaa kohtaan oli näkyvää – kohdistui politiikkaan ja poliittiseen osaamattomuuteen, paineensietokyvyn puutteeseen ja naiiviuteen, ei ihmisiin. Se ei kohdistunut turvapaikanhakijoihin. Sydäntäni särki ne suomalaisjoukot, jotka menivät rajalle uhoamaan tulijoita vastaan tai häiriköimään vastaanottokeskuksiin. Heidän olisi pitänyt seistä eduskuntatalon ja valtioneuvoston edessä, ei haavoittamassa ja loukkaamassa turvapaikanhakijoita. Oliko se liian vaikeaa? Onko aikamme jo liian polarisoitunut, ettei saa läpi viestiä, jolla on kaksi puolta? Ihmisenä ole ystävällinen ja vieraanvarainen. Armahda hädänalaista ja köyhää, niin sinua armahdetaan. Ota riski ja rakenna siltoja ja ymmärrystä. Kutsu muukalainen kotiisi ja seurakuntaasi. Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja maailman katsominen toisen silmin. Samaan aikaan ole kansalaisena kriittinen: vaadi poliitikoilta parempaa politiikkaa, jossa ei olla naiiveja vaan varmistetaan, että apu kohdentuu niihin, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Itse haluan uskoa, että hyvä ihmisyys ja kansalaisuus ovat saman kolikon eri puolia. Jos nimittäin luottamus politiikkaan katoaa, ihmisten sydämellisyys ottaa taka-askeleita. Se on nyt Euroopassa nähty. Jos ajattelen tulevaisuutta, voin todeta itsekin, että maali on liikkunut. Toivottavasti nyt ei tarvitse kantaa huolta, että vuoden 2015 tapahtumat sellaisinaan toistuvat. Poliitikot eivät ole enää niin naiiveja. Mutta nyt pitää varoa, ettei Euroopassa ala kasvaa sellainen rasistinen nationalismi, jota viha ruokkii. Sen yhteiskunnallinen hinta on mittaamaton. Keväällä 2017 oli kunnallisvaalit, ja keskustelu suurmoskeijasta oli yksi puhutuimpia teemoja Helsingissä. Olin sairaalassa kovissa kivuissa. Mutta kuten sanoin, ajattelua oli ollut vaikea lopettaa. Tämä syntyi alle puolessa tunnissa ja ehdin saada sen julkaistua juuri ennen kuin hoitajat tulivat kuljettamaan sänkyäni leikkaussaliin: Luulitko, että jos kannatat ihmisoikeuksia, sinun tulee kannattaa myös suurmoskeijaa Helsinkiin? Luulit väärin. Suomessa on useita moskeijoita, ja se on ihan oikein. Maassamme vallitsee uskonnonvapaus, ja kaikilla kansalaisillamme on oikeus harjoittaa uskontoaan. Toivoisimme toki saman toteutuvan islamin maissa, mutta vaikka näin ei ole, näissä maissa tapahtuva sorto ei oikeuta vastaavaan sortoon täällä. Ihmisoikeuksia ei voi pitää sillä tavalla vastavuoroisina, että oikeuksien leikkaaminen tulisi tällä perusteella kyseeseen. Tästä ei kuitenkaan seuraa mitä tahansa. Suurmoskeijalla, joka olisi pinta-alaltaan kaiken kaikkiaan 12 kertaa suurempi rakennuskompleksi kuin Helsingin tuomiokirkko, ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien tai uskonnonvapauden kanssa. Siinä on kokonaan kyse valtataistelusta mielikuvissamme. Se on merkittävä symbolinen hanke. Hanke liittyy islamin valtapyrkimyksiin, poliittiseen islamisaatioon, ja vieläpä yhden islamin suunnan toimesta. Islam on alistumista mutta islamisaatio on alistamista. Siihen alistamispyrkimykseen ei pidä suostua heikoin taustatiedoin eikä sille hankkeelle tule tehdä kunniaa kaupunkikuvassa. Olemme yhteiskuntana sitoutuneet länsimaiseen demokratiaan ja ihmiskäsitykseen, ja arvovalinnoissamme tämä täytyy myös näkyä. Jos esimerkiksi annamme periksi sharia-laille, meidän tulisi käsittää, mitä sharia opettaa vaikkapa vaimon lyömisestä ja raiskauksen uhrin syyllisyydestä tapahtuneeseen. Islam on ongelma silloin, kun se ottaa poliittisen muodon ja muuttuu yksilön hengellisen kilvoittelun sijasta yhteisön kontrollijärjestelmäksi. Maailmalla ihmisoikeustyössä olen nähnyt siitä liikaa karmaisevia esimerkkejä, samoin työssäni europarlamentin ihmisoikeustyöryhmässä, joka vastasi kiireellisistä päätöslauselmista. Olen niistä vuosien mittaan kertonut lukuisia esimerkkejä. Suosittelen lukemaan. Poliittisesta islamista on voitava puhua. Se islam, jota edistetään lain voimalla tai väkivallalla islamilaista valtiota kohden, ei ole millään tavalla vähemmän vaarallista kuin vaikkapa natsismi. Politisoitumisesta seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä jihadisoituminen. Samaan aikaan valtaenemmistö muslimeista on rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka eivät hyväksy väkivaltaa. Tähän alueeseen liittyy valtava käsitesekaannus. Siitä on hyvä esimerkki vihreiden paikoin kiihkeä asenne suurmoskeijan puolesta. Islamisaatioon erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh mainitsi Twitterissä, että narinkkatorilla vihreiden edustaja haukkui häntä fasistiksi, koska tiesi hänen kantansa suurmoskeijan vastaiseksi. Lopputulos on tragikoominen: ihmisoikeuksien edistämisen nimissä tuetaan pyrkimyksiä, jotka toteutuessaan leikkaavat vihreiden edistämät oikeudet vuorenvarmasti. Näin hukassa olemme. Panen toivoni siihen, että Jan Vapaavuori pitää sanansa, koska useat äänestäjät luottavat häneen juuri siksi, että hän sanoi suurmoskeijalle ei. (Iltalehti, Uusi Suomi 5.4.2017) 4.6.2024 Nobel-voittaja John Clauser tyrmää IPCC:n tieteelliset laskelmat ilmastonmuutoksestaAmerikkalainen kvanttifyysikko John Clauser sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2022 roolistaan kvanttilomittumisen kokeellisessa todentamisessa. Hän on tullut tunnetuksi siitä, että hän on tyrmännyt hyvin suorasukaisesti IPCC:n laskelmat ilmaston lämpenemisestä. Hänen viestinsä on, että käytetty data ei tue tätä johtopäätöstä. Tällä on ollut arvattavat seuraukset. IPCC ja ilmastoeliitti yrittävät kaikin tavoin vaientaa Clauserin. Otan esimerkin yksinkertaisesta analyysistä koskien maapallon energiataseen virheanalyysiä. Sattuneesta syystä tämä tietysti kiinnostaa minua, koska kirjoitin taannoin asiasta blogin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-admin/post.php?post=481224&action=edit Clauser on analysoinut sekä IPCC:n raportissa AR6 esittämän energiataseen epätasapainon että Wild et al.:n esittämät vastaavat luvut. Jätän Wildin luvut käsittelemättä, koska ne ovat miltei identtiset IPCC:n kanssa. Mutta tässäkin tulee esiin IPCC:n röyhkeys. Se esittää käyttävänsä vain parhaita vertaisarvioituja tutkimuksia, mutta kuitenkaan sille ei lopulta kelvannut Wildin energiataseen luvut, vaan sen piti vähän ”säätää” niitä. Sillä lailla. IPCChän ei tee omaa tiedettä, vai mitä? Kuvassa 1 on IPCC:n esitys maapallon energiataseesta (Fig. 7.2). KUVA https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/06/Dia1-2-1024x576.jpg Tässä linkki John Clauser esitelmään, joka on pidetty 8.4.2024 tilaisuudessa ”Irish Climate Science Forum & Climate Intelligence”: https://www.youtube.com/watch?v=zpcqzZliEag John Clauser ei ole niitä sujuvasanaisimpia esiintyjiä, mutta asiat hän kyllä osaa. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko jokin fysiikan ja matematiikan taitaja, joka osoittaa, että Clauserin keskiarvon ja virheen laskennassa on virhe ja IPCC laskee sen oikein. Varmastikin tulee IPCC:n puolustaja, mutta niitä lukuarvoja ei suurella todennäköisyydellä tule. Ei ole ainakaan tähän mennessä tullut. Miksi ilmastonmuutos ei kiinnosta niitä maita joita se eniten korventaa?Tässä helteiden jatkuessa, silloin kun säätilasta on tullut jälleen globaali ilmastonmuutos, tulee mieleen se että miksi ne maat jotka eniten kärsivät kohonneista lämpötiloista eivät ole halukkaita laittamaan tikkua ristiin omien päästöjensä vähentämiseksi. Erityisesti Intia ja Kiina kuten muutkin Aasian väkirikkaat maat ovat jatkaneet hiilivoimaloidensa rakentamista kiihtyvällä tahdilla vailla huolta huomisesta vaikka lämpötila ennätykset paukkuvat vuosi vuodelta ko. maissa. USA, maailman toiseksi suurin CO2 tuottaja sen sijaan on merkittävissä määrin vähentynyt omia päästöjään joten miksei se onnistuisi myös Kiinalta jolla on tähän liittyvää teknologiaa vietäväksi asti – tästä huolimatta maan päästöt jatkavat vain kasvuaan. Intia on myös hyvää vauhtia siirtymässä korkean teknologian maaksi jolla olisi kyky lisätä pääästöttömiä vaihtoehtoja – lähinnä ydinvoimaa – energian tarpeensa tyydyttämiseksi mutta kuten Kiinakin se vain lisää päästöjänsä. Kaiken lisäksi Intia on demokraattinen maa – päinvastoin kuin Kiina – luulisi että siellä kansan keskuudessa olisi syntynyt poliittinen liike joka ajaisi vihreää siirtymää jotta hirmu helteistä päästäisiin – ne kun runtelevat maata ja tekevät siitä asuin kelvottoman. Toki on sellainenkin mahdollisuus että olosuhteet siellä eivät sittenkään ole muuttuneet niin katastrofaalisesti – helteisiin kun ovat tottuneet jo vuosisatoja – siten kun meille median kautta on annettu ymmärtää. +15 2.6.2024 8 yötä vaaleihin – neljäs kausi alkoi savoa vääntäen1.6.2024 https://www.korhola.com/lang/fi/2024/06/8-yota-vaaleihin-neljas-kausi-alkoi-savoa-vaantaen/ KUVAT https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/06/IMG_3416-scaled.jpeg https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/06/IMG_3423-scaled.jpeg Palasin tänään mepinhommiin pitkän tauon jälkeen, kun nousin varasijalta europarlamentin jäseneksi kuudeksi viikoksi. Päivä alkoi Savonmaalla. Matkustin junalla Mikkeliin, jossa ministeri Sari Essayah oli minua vastassa ja tapasimme KD-teltalla äänestäjiä. Sitten seurasi pistäytyminen Varkaudessa, Kuopiossa ja lopulta Iisalmessa Radio Sandelsin vieraana. Sieltä Sari pudotti minut junaan, jossa nyt palailen Helsinkiin. Matka on yllättävän pitkä. Olen käännättänyt EU:n perusoikeuksia yhdeksälle suomalaismurteelle, ja ne herättivät sen verran riemua, että lupasin laittaa kotisivuilleni tuoreen linkin. Äänsin myös sitä savoa, ja kuulkaa, ne taputtivat. Tästä löydät ne kaikki, ole hyvä! Teltoilla on kova kuhina, kiitos teille kaikille jututtajille. Minulta on kysytty mikä suomalaisia tällä hetkellä puhuttaa. Tässä kärki:
Jos minun pitäisi nyt veikata vaalitulosta, arvelisin että vihreät saavat vain yhden mepin läpi. Mutta en toki ole ihan puolueeton arvioija. Kiitos hienosta ensimmäisestä meppipäivästä! Ps. Huonoa on journalistinen osaaminen. Sekä IS että MTV3 uutisoivat, että Suomi sai uuden mepin viikoksi. Kyseessä on kuuden viikon jakso, ja se tarkoittaa että pääsen vaalien jälkeen neuvottelemaan paikanjaosta ja osallistun ryhmäkokouksiin, joissa äänestetään EPP-ryhmälle uusi puheenjohtajisto ja muut vastuutehtävät. 31.5.2024 EIJA-RIITTA KORHOLA 10 yötä vaaleihin – kerrataanpa Venäjä-kantojanihttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/10-yota-vaaleihin-kerrataanpa-venaja-kantojani/ Eija-Riitta Korhola on kokenut ja arvostettu europarlamentaarikko. Hän tuntee paikat ja talon tavat, eli jo 15 vuoden ajan, 1999-2014 hän toimi meppinä. Hänen valiokuntia olivat ympäristö-, energia ja teollisuus sekä Euroopan sisämarkkinat. Meppivuosiensa jälkeen hän on työskennellyt mm. EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa, Japanin hallituksen ilmastofoorumin ICEFin johtoryhmän jäsenenä sekä vierailevana vanhempana tutkijana Pekingin Tsinghua-yliopistossa. Eija-Riitta Korhola on myös kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö First Step Forumin puheenjohtaja. Eija-Riitta Korholan väitöskirjahttps://helda.helsinki.fi/items/a7e78d0c-feff-4728-a9c3-f3fbb6e1f87f https://www.korhola.com/lang/fi/2016/01/tilaa-eija-riitta-korholan-vaitoskirja/ EIJA-RIITTA KORHOLAN VÄITÖSTILAISUUS https://roskasaitti.wordpress.com/2014/11/15/eija-riitta-korholan-vaitostilaisuus/ 29.5.2024 12 yötä vaaleihin – Faktabaarin menu on yksipuolinenhttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/12-yota-vaaleihin-faktabaarin-menu-on-yksipuolinen/ EIJA-RIITTA KORHOLA ja ILMASTO ja VÄITÖSKIRJA Climate Change as a Political Process : The Rise and Fall of the Kyoto Protocolhttps://helda.helsinki.fi/items/a7e78d0c-feff-4728-a9c3-f3fbb6e1f87f Yritän selittää, miksi itseään vastuullisena ja ympäristötietoisena pitävän ihmisen ilmastohuolestus muuttuu ilmastoturhautumiseksi ja kriittisyydeksi valittua linjaa kohtaan. Nykyään ajattelen, että esimerkiksi köyhyys ja energiapula ovat ilmastonmuutosta vakavampia ongelmia. Olen tietenkin selityksen velkaa, mitä tapahtui lainsäätäjän uran aikana? Velkaa olen maksanut väitöskirjassani (2014) tai kirjassani Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta (2020), jossa kuvaan millaisia virheitä ilmastopolitiikan nimissä on tehty, virheitä, jotka ovat koituneet valitettavasti usein myös ympäristön vahingoksi. Ilmastonmuutos ja turvallisuushttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/03/ilmastonmuutos-ja-turvallisuus/ Ilmastonmuutos ja turvallisuus – esitelmä Arvofoorumissa 21.3. HelsingissäKun lähdin politiikkaan noin neljännesvuosisata sitten, pidin ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana uhkana. Se oli tärkein syyni lähteä ehdolle eurovaaleihin 1999. En kuitenkaan ole enää pitkään aikaan ajatellut aivan niin. Siksi on paras tarkentaa heti tämän lyhyen esityksen alkuun, että tuo otsikko pakottaa minut kysymään rehellisesti: kumpi vaarantaa turvallisuuttamme enemmän, ilmastonmuutos vai nykyinen ilmastopolitiikka. Joudun tietenkin perustelemaan näin röyhkeän kysymyksen. Ja korostan, etten vähättele ympäristöongelmia. Yritän selittää, miksi itseään vastuullisena ja ympäristötietoisena pitävän ihmisen ilmastohuolestus muuttuu ilmastoturhautumiseksi ja kriittisyydeksi valittua linjaa kohtaan. Nykyään ajattelen, että esimerkiksi köyhyys ja energiapula ovat ilmastonmuutosta vakavampia ongelmia. Olen tietenkin selityksen velkaa, mitä tapahtui lainsäätäjän uran aikana? Velkaa olen maksanut väitöskirjassani (2014) tai kirjassani Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta (2020), jossa kuvaan millaisia virheitä ilmastopolitiikan nimissä on tehty, virheitä, jotka ovat koituneet valitettavasti usein myös ympäristön vahingoksi. Liioittelua, mutta ei tutkijoiden kynästäAjatteluni kehitykseen oli monta syytä: tärkeimpänä haluan mainita ilmastopaneeli IPCC:n raportit, joiden tieteelliset osuudet eivät anna lainkaan yhtä negatiivista kuvaa tilanteesta kuin raporteista päättäjille tehdyt tiivistelmät (Summary for Policymakers, SPM). Tuo ero alkoi ihmetyttää. Ne tiivistelmät eivät ole kuitenkaan enää tutkijoiden tekstiä, vaan aktivistien – ja noista aktivistien tiivistelmistä syntyvät puolestaan lehtijutut, jotka jo sisältävät liioittelun liioittelua. Ei nimittäin ole yhtään tieteellisempää sanoa, että ilmastotulevaisuus on katastrofaalinen kuin sanoa, että se tulee olemaan haalea, koska nämä molemmat vaihtoehdot, ja lukuisat muut siltä väliltä sisältyvät ilmastomallinnusten skenaarioihin. Ylipäätään dead line –retoriikka tai deadlineismi ja kuilunreunavietti ei tule IPCC:n raporteista vaan liioittelevista uutisista. Toisekseen liioittelu ei auta psykologisesti vaan pikemminkin lamauttaa. Keinotekoiset deadlinet eivät auta myöskään poliittisesti tai moraalisesti. Tästä liioittelusta esimerkkinä ovat lukuisat lehtijutut, joissa yhdistetään kaikenlaiset sään ääri-ilmiöt ilmastonmuutokseen, toisin kuin viimeisin tieteellinen arviointiraportti AR6. Kuten näkyy, monesta asiasta todetaan, että kyseisestä seikasta vallitsee alhainen tieteellinen varmuus (low confidence). Tässä on sitaatteja suoraan IPCC:n raportista, Vaihtoehtoisen politiikan hahmottelua:
Tunnen henkilökohtaisesti maailman parhaan energiamurrosten asiantuntijan. Kaikki alaa seuranneet tietävät, että hän on professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta. Tapaamme vuosittain Japanin ilmastofoorumin johtoryhmän kokouksissa. Päätän esitykseni hänen sanoihinsa. ”Usko ihmeenomaisiin huomisiin ei katoa koskaan. Jo nyt voimme lukea julistuksia, joiden mukaan maailma voi luottaa pelkästään tuuleen ja aurinkoenergiaan vuoteen 2030 mennessä (Global100REStrategyGroup, 2023). Ja sitten on toistuvia väitteitä, että kaikki energiantarpeet (lentokoneista teräksen sulatukseen) voidaan toimittaa halvalla vihreällä vedyllä tai edullisen ydinfuusion avulla. Mitä tällä kaikella saavutetaan, paitsi että täytetään printit ja näytöt toteutumattomilla väitteillä? Sen sijaan meidän tulisi kohdistaa ponnistelumme realististen tulevaisuuksien kartoittamiseen, joissa otetaan huomioon tekniset kykymme, materiaalivaramme, taloudelliset mahdollisuutemme ja sosiaaliset tarpeemme – ja sitten suunnitella käytännön tapoja saavuttaa ne. Voimme aina pyrkiä ylittämään ne – paljon parempi tavoite kuin asettua toistuviin epäonnistumisiin takertumalla epärealistisiin tavoitteisiin ja epäkäytännöllisiin visioihin.” 25.5.2024 16 yötä vaaleihin – kotimatkallahttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/16-yota-vaaleihin-kotimatkalla/
24.5.2024 Lennolla Osakasta Helsinkiin Pohjoisnavan kautta. Tänään tulivat tarrat vaaliautoon. Ehkä päivitykseksi riittää tämä komistus jonka voi havaita jossain päin Helsingin Ullanlinnaa. Tinkimätön maailmanparantaja – Meidän Suomi -lehden haastatte24.5.2024 Mikä yhdistää viime aikojen kahta suurta huolta, ilmastonmuutosta ja koronaa? Molempia voi pitää ilkeinä ongelmina, monimutkaisina ongelmakimppuina, joita ratkaistaessa synnytetään uusia ongelmia. – Molemmista on tullut myös identiteettipolitikkaa, jolla jaetaan ihmisiä eri leireihin ja jolla keskitetään valtaa uhkia liioittelemalla, väittää ilkeitä ongelmia väitöstyössään tutkinut Eija-Riitta Korhola Meidän Suomi -lehden haastattelussa (3/2023) Vihreä siirtymä unohtaa fysiikan laithttps://anttilehtniemi.nettisivu.org/2024/05/24/vihrea-siirtyma-unohtaa-fysiikan-lait/ Vihreässä siirtymässä ja nollapäästötavoitteessa eli fossiilienergiasta eroon pääsemisessä idealistiset, poliittiset tavoitteet ovat työntäneet sivuun tuotannon ja energiafysiikan ankarat lait. Niitä ei voi ohittaa millään keinolla. Ihmetystä herättää, etteivät todelliset fysiikan ja energiatalouden asiantuntijatkaan saa ääntään kuuluville. Osa heistä näyttää menneen mukaan vihreään utopiaan, ja hyvä kysymys on miksi? Huonoja esimerkkejä vihreistä ideoista löytyy runsaasti, mutta otetaan tähän niistä kolme: Biopolttoaine etanoli Viljatuotteista (lähinnä maissista ja sokeriruo’osta) voidaan käyttämällä valmistaa etanolia, joka tulkitaan vihreässä politiikassa lähes päästöttömäksi. Oletetaan, että biopolttoaineesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu maissiin kiertäen jatkuvasti lisäämättä ilmakehän hiilidioksidin määrää. Tässä unohdetaan koko ketjun tuotantotaloudelliset laskelmat. Ensinnäkin maissin viljely ei onnistu ilman maatalouskoneita. Ne käyvät edelleenkin fossiilisilla polttoaineilla, sillä biopolttoaine- ja akkukäyttöisiä ei vielä ole. Toiseksi biologinen käymisilmiö vapauttaa aina yhden hiilidioksidimolekyylin jokaista etanolimolekyyliä kohden. Hiilidioksidia siis vapautuu jo ennen etanolin polttoa. Käymisreaktio: * C6H12O6 => 2 C2H5OH + 2 CO2 Kolmanneksi käyneen mäskin tislaus tarvitsee +82 asteen lämpötilan, mikä on prosessin energiasyöpöin osa, eikä onnistu vihreällä energialla. Neljänneksi tarvitaan valtavat peltopinta-alat tuottamaan esimerkiksi maissia polttoainekäyttöön. USA:ssa 40 prosenttia maissista käytetään bioetanolin tuotantoon, mikä on lisännyt rehu- ja elintarvikemaissin hintaa. USA:n sivulta löytyi tieto, että kun koko tuotantoketju lasketaan oikein, etanolilitran tuottaminen tarvitsee energiaa dieselöljyksi muunnettuna 1,5 litraa. Hyöty olisi siksi negatiivinen. Aurinkopaneelit, rauta ja teräs Aurinkopaneelien ja mikropiirien tarvitsemaa puhdasta piitä samoin kuin rautaa ei voi valmistaa ilman hiiltä. Tarvittavat pelkistysreaktiot ovat täsmälleen samaa muotoa, eikä kuumennus onnistu uusiutuvalla energialla teollisessa mittakaavassa. Valmistuksen kemialliset reaktiot: * Raudan valmistus: Fe2O3 + 3C + lämpö => 2Fe + 3CO * Puhtaan piin valmistus: SiO2 + 2C + lämpö => Si + 2CO Hyvinvointimme yksi peruspilari on hiiltä sisältävä rauta eli teräs. Kaikki rakentaminen ja koneiden valmistus tarvitsee terästä. Tietoyhteiskunta ei tule enää toimeen ilman mikropiirejä. Hiilen käytön lopettamisella olisi siten vakava vaikutus elämäämme. Synteettiset lannoitteet Typpilannoitteet ovat olleet ratkaisevassa asemassa viljantuotannon kasvattamisessa ja nälänhädän poistamisessa. Tärkein keksintö oli ilman typen yhdistäminen vetyyn ammoniakiksi. Tämä reaktio on erittäin vaikea (Haber-Bosch-synteesi). Tarvitaan kova paine ja kuumuus sekä metallikatalyytit, ennen kuin vety ja typpi yhdistyvät ammoniakiksi. Reaktio: * 2 N2 + 3 H2 + lämpö + paine + katalyytit => 4 NH3 Typpi saadaan ilmasta ja vety valmistetaan höyrypelkistyksellä maakaasusta. Tuulivoimalla valmistettavaksi suunniteltu vihreä vety on aivan liian kallista lannoitteiden massatuotantoa ajatellen. Ammoniakista muodostetaan jatkoreaktioilla nitraatteja, esimerkiksi ammoniumnitraattia NH4NO3. Jos fossiiliset polttoaineet kielletään, lannoitetuotannon loppuminen palauttaa ihmiskunnan takaisin luomuviljelyyn. Edessä olisi sanoin kuvaamaton nälänhätä. Esimakua keinotekoisten lannoitteiden hylkäämisestä saatiin Sri Lankan kiville menneestä ”biodynaamisesta” kokeilusta vuosina 2021 -22. Tätä varoittavaa esimerkkiä ei tule unohtaa vihreän siirtymän kiihkossa. Realiteetit unohtanut vihreä ideologia on saanut aikaan suunnattomat kustannukset, tuhansia miljardeja ilmastopolitiikan 30 vuoden aikana. Kuitenkaan päätavoitteessa, ilmakehän hiilidioksidin määrässä ei ole tapahtunut minkäänlaista vähenemää. Sen sijaan kaikkein vihreimmissä maissa energian hinta on niin korkea, että teollisuus liputtaa halvemman energian maihin. Liitekuvassa on malliksi Saksasta ulos suuntautuneiden investointien kehitys (Lähde: STATISTA). KUVAT https://anttilehtniemi.nettisivu.org/wp-content/uploads/sites/2522/2024/05/Europe_el_prices_2023.jpg Pohjolan alkava kesä on pistänyt ilmastouutisointiin taas ylikierroksia.Meteorologi: ”Tilanne on vakava”30 asteen lämpötilaraja saattaa mennä rikki ensi viikolla.” Mitä vakavaa tässä mahtaa olla? Jos meteorologia ahdistaa niin ainahan voi mennä muihin töihin. Kovin helleputki viimeisen ~50v aikana oli vuonna 1972, miten ihmiset mahtoi tulla silloin toimeen kun meteorologit ei kertonu että nyt pitää huolestua? KUVAT https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/05/100v-helteet-1536x743.jpg https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/01/arctic_mean-400x229.png https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/05/merijaa2024.jpg KOMMENTIT 24.5.2024 17 yötä vaaleihin – kermaperseet ja energiahttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/17-yota-vaaleihin-kermaperseet-ja-energia/ 23.5.2024 Olen edelleen Japanissa, tänään Osakassa ydinvoima-aiheisessa energiakeskustelussa. Aihe on vakava, Japanin olisi mitä pikimmin saatava tasokkaat ydinvoimalansa takaisin käyttöön, sillä fossiilisen energian tuonti ulkomailta yhä kalliimpaan hintaan merkitsee kansantaloudellisesti kurjaa uutista: yhä isompi osa kansallisesta omaisuudesta valuu pois. KUVAT https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/05/Nayttokuva-2024-5-23-kello-14.47.25.png https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/05/Nayttokuva-2024-5-23-kello-14.49.58.png Muutin mielipiteeni vasta, kun jouduin kohtaamaan tosiasiat lainsäätäjänä. Energiatilastoja lukiessani jouduin faktojen eteen ja tein pari epämukavaa havaintoa. Kuten sen, että ydinvoiman alas ajaminen lisää aina päästöjä. Tai sen, että uusiutuvat vaativat varavoimaa, joka oli useimmiten hiiltä. Ydinvoiman vastustaminen on alusta alkaen ollut ympäristöliikkeen ykkösprioriteetti, jopa syy niiden olemassaoloon. He vetoavat yleensä tuleviin sukupolviin, joille jäteongelma siirtyy. Tämä prioriteettivalinta on käytännössä lisännyt erittäin merkittävällä tavalla maailman ympäristöongelmia: ilman saastumista, metsätuhoa, fossiilisen energian käyttöä ja sen aiheuttamia lukuisia onnettomuuksia. Myös nämä ongelmat siirretään tuleville sukupolville. On melko erikoista, että se ainoa energialähde, joka oikeasti pystyy vähentämään merkittävästi CO2-päästöjä, on juuri niiden hyljeksimä, jotka vaativat vähentämään näitä päästöjä kiireellisesti. Luulen, että ne, jotka kampanjoivat ydinvoimaa vastaan, ovat luottaneet juuri tähän kermaperseiden joukkoon, joka on tietämätön energiasta koska sen ei tarvitse tietää – sähkö tulee silti seinästä. Ilmastopolitiikka on osa energiapolitiikkaa: ilmaston käsittelemiseksi on puututtava ensin energiaan. Kyllä, meidän on päästävä eroon fossiileista joka tapauksessa, koska ne ovat rajallisia energialähteitä, ne loppuvat ajan myötä. Mutta ensin pitää käsittää energian suuri arvo: vain sata vuotta sitten elämä oli todella rankkaa, etenkin naisten kohdalla. Vasta runsas energia mahdollisti elämisen ilman, että tarvitsisi viettää tuntikausia polttopuiden keräämiseen tai kotitalouden saastuttamiseen savulla; se auttoi saavuttamaan lämpöä, kylmää, kuljetusta, valoa, ruokaa ja mahdollisuuksia – mitä ikinä tarvitaan. Elinajanodote kaksinkertaistui energian takia. Runsas energia, pääasiassa fossiilisista polttoaineista, on nostanut yli miljardi ihmistä köyhyydestä viimeisten 25 vuoden aikana. Monet aktivistit sanovat, että ilmastonmuutos merkitsee massakuolemia ja että meidän on päästävä eroon vääränlaisesta energiasta. Mutta dilemma on, että vain sata vuotta sitten sattuneet sääkatastrofit tappoivat puoli miljoonaa ihmistä joka vuosi. Nykyään lämpötilan noususta huolimatta, mutta köyhyyden vähenemisen ja paremman sietokyvyn vuoksi kuivuus, tulvat, hurrikaanit ja äärimmäiset lämpötilat tappavat vain 20 000 ihmistä vuodessa – 95 prosentin vähennys. Se on moraalisesti kiitettävä saavutus. Siksi äitinä ja isoäitinä haluan muistuttaa, että energia on erittäin hyvä asia. KESKUSTELU UUSI SUOMI LEHDESSÄ KOMMENTIT https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/kermaperseet-ja-energia/#comment-4146867 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/kermaperseet-ja-energia/#comment-4146639 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/kermaperseet-ja-energia/#comment-4146956 16.5.2024 25 yötä vaaleihin – seisova meppihttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/25-yota-vaaleihin-seisova-meppi/ 15.5.2024 Kävin tänään allekirjoittamassa Brysselissä pinkan papereita. Asia liittyy siihen, että nousen kesäkuun alussa varapaikalta europarlamenttiin Petri Sarvamaan tilalle. Onhan tämä erikoista, että kun olen ollut 10 vuotta ensimmäisellä varasijalla, nousen viime hetkellä. Yleensä varapaikalta noustaan paljon helpommin, ja muistaakseni 2014 ovi kävi tosi ahkerasti Keskustan meppien parissa, ja jopa neljänneltä varapaikalta tuli meppipaikka. En siis ole vielä istuva meppi vaan seisova meppi. Mutta vaalien aikana olen Euroopan parlamentin jäsen. Kun syksyllä tätä minulta kysyttiin, että lähdenkö puolentoista kuukauden takia, sanoin että tietenkin. Silloin voin sanoa, että olen ollut meppi kahdella vuosituhannella, kahdella vuosisadalla ja neljällä vuosikymmenellä. Siinä on totta kai muutakin järkeä. Pääsen osallistumaan ryhmän järjestäytymiseen vaalien jälkeen. Mikäli tulen valittua mepiksi, se on erittäin hyvä asia, ja pääsen äänestämään ryhmän luottamustehtävistä ja tietenkin puheenjohtajistosta. Parlamentti oli tietenkin hiljainen. Toki kaikki eivät ole vaalikentillä, on siellä niitäkin, jotka jättävät talolle hyvästejä, kun eivät lähteneet vaaleihin. Päivän järkyttävä uutinen on Slovakian pääministerin Robert Ficon ampuminen. Tätä kirjoittaessa lennän juuri Suomeen ja ilmeisesti vielä on epävarmaa, jääkö hän henkiin. Tilanne saattaa vaikuttaa myös eurovaaleihin. Kunpa hän jäisi henkiin. Maailma tuntuu taas muuttuvan liikaa. Nyt nukkumaan. Huomenna on Lappeenranta ja illalla A-Talk, ellei nyt sitten tämä murhenäytelmä muuta illan agendaa. 12.5.2024 Globaali lämpötila huhtikuussa 2024https://roskasaitti.wordpress.com/2024/05/11/globaali-lampotila-huhtikuussa-2024/ Taas vakioraportin aika, koskien globaalia lämpötilaa Nasan GISTEMP-taulukon myös huhtikuun 2024 sisältävän päivityksen pohjalta (Linkki). Taulukon arvot ovat poikkeamalämpötiloja pitkäaikaisesta kunkin kuukauden keskiarvosta senttikelvineinä eli sadasosa-asteina. 11.5.2024 EIJA-RIITTA KORHOLA
30 yötä vaaleihin – Kokkola, Pietarsaari, uusi kaksikakshttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/30-yota-vaaleihin-kokkola-pietarsaari-uusi-kaksikaks/ Aamulla lähdin junalla Helsingistä Pietarsaareen, jossa kansanedustaja Peter Östman odotti. Siitä lähdettiin rullamaan baanalle mukanamme Sari Essayah sekä kaksi muuta meppiehdokasta, David Pettersson ja Aki Ruotsala. Puheita, kahvia, makkaraa, upea aurinkoinen, joskin kolea ja tuulinen sää. Päivän uutinen oli, että vaalinumerot vahvistettiin ja minulle tuli hieno kakskaks. Nyt vain keksimään hyviä sloganeita, jotta tämä lupaava yhdistelmä jää riittävän moneen muistiin ja verkkokalvolle. Meppiehdokas saa koko joukon kysymyksiä, enkä kaikkia niitä toista. Minulta kysyttiin henkilökohtaisesti etenkin tuulivoimasta, sillä aihe puhuttaa paikallisia. Varmaan jatkamme huomenna Aki Ruotsalan kanssa keskustelutilaisuudessa. Olen kyllä häkeltynyt siitä määrästä jota tänne yritetään laittaa, sitä on pääkaupunkiseudulta käsin vaikea edes käsittää. Ja kaikki ideologista sähköä! Suosittelen yleisönosastokirjoitusta, joka muistuttaa perusongelmasta: ”Halvin sähköntuotantomuoto tuottaa kalleinta sähköä kaikkialla maailmassa” kirjoittaa luvialainen Hannu Aro Satakunnan Kansassa. Toinen hyvä kysymys koski byrokratiaa. Sitä on tietenkin EU:ssa riittämiin, mutta koska en halunnut toistaa Ruotsalan vastausta, taustoitin aihetta näin: Teoksessaan Vapaus munkki Serafim muistuttaa, että byrokratia on persoonallisuuden tuho, mutta ei siksi, että se tekee asioiden hoitamisesta monimutkaista vaan siksi, että se tuhoaa yksilön vastuun. Ihminen muuttuu koneiston osaksi, joka ainoastaan välittää irrallisia tietoja paikasta toiseen. Serafimin mukaan ihmiskunnan historia on byrokratiaa, vastuun siirtämisen historiaa, joka alkoi jo paratiisissa: en minä, mutta vaimo, jonka minulle annoit. Viimeinen byrokratia kuvataan Ilmestyskirjassa: kukaan ei voi ostaa eikä myydä, ellei ole sitoutunut järjestelmän osaksi. Ja lopulta Serafim pitää absoluuttisena byrokratiana helvettiä: helvetissä ihmisen vapaudesta ja vastuunottamisesta ei ole jäljellä mitään. ”Vain järjestelmä ilman persoonallisuutta.” Tässä kohdin ei voi ohittaa filosofi Hannah Arendtin (1906–1975) varoituksia pahuuden arkipäiväisyydestä. Saksanjuutalainen, Yhdysvaltoihin paennut filosofi seurasi Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä Israelissa 1961. Aihetta koskevassa kirjassaan hän totesi, ettei kansanmurhasta vastuussa olleita rikollisia luonnehtinut mikään poikkeuksellinen pahuus. He vetosivat yksinkertaisesti käskytysketjuun ja irtisanoutuivat vastuustaan. Pahuuden ongelma olikin juuri siinä, että kyseessä olivat aivan tavalliset ihmiset, jotka sortuivat hirmutekoihin noudattaessaan sääntöjä. Arendtin mukaan Eichmannin ongelma oli moraalisen mielikuvituksen puute, kykenemättömyys kyseenalaistaa ylhäältä annettuja ohjeita. Siksi byrokratia on polku, joka voi johtaa tragedioihin. Kun me yhteiskuntana puhumme siitä, ettemme saa unohtaa mitä tuolloin tapahtui, mitä me tarkoitamme? Eikö meidän pidä tunnistaa juuri niitä asenteita ja ajatusmalleja, jotka mahdollistivat sen kaiken, vaikka ne olisivat kuinka arkisia ja banaaleja? Poliitikkoja tarkkaillessani teen usein kolmannen valtakunnan testin: mietin kuka näistä olisi siellä takuuvarma menestyjä, kuka puolestaan joutuisi vaikeuksiin. Ja mistä se ero johtuu? Näissä ajatuksissa nukkumaan Pietarsaaressa. Huomiseen! KUVA https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/05/IMG_2893-1.png 10.5.2024 EIJA-RIITTA KORHOLA 31 yötä vaaleihin – liikkeellä tauottahttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/05/31-yota-vaaleihin/ 9.5.2024 Hyvää Eurooppa-päivää! On tasan kuukausi eurovaaleihin eli 31 yötä, jotka useiden ehdokkaiden kohdalla ovat todennäköisesti keskimääräistä vähäisemmin yöunin nukuttuja. Olkaa siis hieman armollisia yhä hajamielisemmille ihmisille, jotka ovat tarttuneet demokratian suureen mahdollisuuteen kantaa vastuuta. KUVAT https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/05/IMG_2870.png https://www.korhola.com/wp-content/uploads/2024/05/IMG_2887.jpeg Miksi en juuri nyt pidä ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana uhkana – haastattelu JärviradiossaILMASTOSEMINAARI KUVA https://mikasalmi.files.wordpress.com/2024/05/ilmastoseminaari2024.jpg Ilmastonmuutos kiinnostaa ja ei kiinnostaOnko sitten järkevää puhua ilmastosta ennen kaikkea globaalina asiana? Voidaan toki mitata lämpötiloja ympäri maailmaa ja laskea niille keskiarvo. Mutta ilmastohan on paljon muutakin kuin lämpötila, niin millainen sitten olisi globaali ilmasto? Maapallohan jakautuu useisiin paikallisiin ilmastovyöhykkeisiin, jotka poikkeavat toisistaan hyvin paljon, mutta eivät toki sijaitse tyhjiöissä, vaan vaikuttavat toisiinsa. Jonkin alueen viileneminen voi vaikuttaa toisen lämpenemiseen ja päinvastoin. Varmaa on vain, että ilmasto muuttuu jatkuvasti ja kaikkialla, ollen monimutkainen järjestelmä, jonka ymmärtäminen ja ennustaminen on tutkijoille haasteellista. Olen seurannut ilmastoasioita mielenkiinnolla vähintäänkin 15 vuotta, joskin välillä kiinnostus on hiipunut. Vähän kuten kirjan Ilmastopaniikki – Hoito-opas (2019) kirjoittanut toimittaja Matti Virtanen toteaa seminaarissa ufointoilijoiden ja -skeptikkojen väliseen kiistelyyn verraten: Mitä järkeä on tuhlata valtavasti aikaa elämästään erilaisten valoilmiöiden pohtimiseen? Joskin ilmastoon liittyen tieteellisiä tutkimuksia on valtavasti enemmän saatavilla. Tutkimusten suuresta määrästä huolimatta – tai ehkäpä juuri siksi – ilmastosta voisi keskustella ja kiistellä loputtomiin, mutta ihmiselämän aikana se ei vielä valtavan paljon ehdi muuttua. Ei ole sanottua, että oman elinaikani rajoissakaan ehtisin saada varmuutta, että ketkä henkilöt ja mitkä ennustukset ja hypoteesit ilmaston toimintaan liittyen lopulta ovat oikeassa. Näin ollen mahdottoman paljon aikaa ei ilmaston pohtimiseenkaan kannattane käyttää, ellei sitten ole ilmastotieteilijä. Pilvisyys lämpötilan muutosten selittäjänä?Ilmastoseminaarin aloittaa fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppinen puhumalla pilvisyydestä (ja meristä) nostaen pilvet kasvihuonekaasuja suuremmaksi vaikuttajaksi ilmaston lämpötilan muutoksille. Matematiikassa kouluaikaan suhteellisen hyvin pärjänneelle, mutta sittemmin sen harrastamisen vähemmälle jättäneelle, esitelmässä esiin tuodut kaavat ja laskelmat vaatisivat enemmän sulattelua ennen kuin niihin voisi kantaa ottaa. Kaiken kaikkiaan Kauppisen esitys silti nähdäkseni selittää muutoksia ilmastossa paremmin kuin pelkkään hiilidioksidiin tuijottaminen. Sillä päästöjen lisääntyminenhän ei aukottomasti korreloi lämpenemisen kanssa, vaan 1930-luvun lämpimän jakson jälkeen lämpötilat kääntyivät laskuun 1950–70-luvuilla, jolloin jo povattiin jääkautta. Jälleen vuodesta 1998 lämpeneminen pysähtyi lähes 20 vuodeksi. Ja siinäkin tapauksessa, että hetkittäistä korrelaatiota löytyy, on kausaliteetti vielä näyttämättä toteen. Kauppisen laskelmissa pilvien vaikutus lämpenemiseen on 1,1 astetta ja hiilidioksidin 0,07 astetta. Lämpeneminen myös vapauttaa hiilidioksidia merestä, ja näin ollen sen lisääntyminen ilmakehässä olisi jossain määrin enemmänkin seurausta lämpenemisestä. Kauppinen esittää, että kaasut CO2, N2O ja SF6 ovat kaikki lisääntyneet saman käyrän mukaisesti. Maalaisjärjellä ajatellenkin on todennäköisempää, että tämä johtuisi lämpenemisestä kuin että ihminen olisi jokaista kaasua päästänyt ilmoille täsmälleen saman verran. Katastrofia ei näkyvissäVaikka niin ilmastonmuutoksesta kuin sen taustalla olevasta poliittisesta agendasta on eriäviä näkemyksiä ja epävarmuustekijöitä, eivätkä suinkaan edes kaikki samoissa leireissä olevat jaa niistä yhtenäisiä käsityksiä, yksi asia vaikuttaa selvältä. Ilmaston lämpenemisestä tuskin seuraa mitään valtavaa katastrofia. Tämä olisi syytä tehdä selväksi ilmastoahdistukseen ja -paniikkiin vaipuneille nuorillekin, jotka pahimmassa tapauksessa menettävät toivon tulevaisuuden suhteen kuvitellessaan maapallon olevan tuhoutumassa tai käymässä elinkelvottomaksi hyvinkin nopealla aikataululla. Maailmanlopun ennustuksia ihmiskunnan historiassa on riittänyt, mutta ajatus siitä, että juuri nykyinen sukupolvi on jotenkin ratkaiseva ja pelastaa maailman, on mitä todennäköisimmin jälleen kerran harhaa. Ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että juuri omana elinaikana eletään jonkinlaista spesiaalia aikakautta. Omaa sukupolvea myös yliarvioidaan ja tulevia aliarvioidaan. Ikään kuin heitä täytyisi paapoa, ja he eivät saisi mitään aikaan, vaikka tulevat todennäköisesti olemaan fiksumpia ja saamaan käyttöönsä parempaa teknologiaa. Kari Hautamäen haastattelussa Matti Virtanen katsoo nykyisellä sukupolvella olevan vielä tehtävää siinäkin, että saataisiin edes selvyys, mitä on meneillään ja miksi. Messiaaninen projekti koko maailman tulevaisuuden parantamisesta vain muutamien lähivuosien aikana sen sijaan on tuomittu kaatumaan megalomaanisuuteensa. Luennot YouTubessaIlmastoseminaari | Jyrki Kauppinen – Pilvisyys säätää pääosin ilmakehän lämpötilaa https://www.youtube.com/watch?v=3GKgxAtzkWI Ilmastoseminaari | Antero Ollila – Kaksi dominoivaa keskipitkää ilmastosykliä https://www.youtube.com/watch?v=2ufxwWu9woQ Ilmastoseminaari | Mauri Timonen – Syklien ja viiveiden ilmasto https://www.youtube.com/watch?v=M5C0n3Iec5s Ilmastoseminaari | Matti H. Virtanen – Viisi vuotta ilmastopaniikkia https://www.youtube.com/watch?v=lBupSyE07DM Ilmastoseminaari | Kalevi Mursula – Avaruusilmastouutiset https://www.youtube.com/watch?v=V9XnNw26jRc Muut viitteetVirtanen, Matti H. (3.5.2024): Viisi vuotta Ilmastopaniikkia – Kuinka lopetin pelkäämisen ja opin rakastamaan epävarmuutta https://mattihvirtanen.blogspot.com/2024/05/viisi-vuotta-ilmastopaniikkia-kuinka.html Matti Virtanen Kari Hautamäen ”Nyt me kuollaan kaikki” -podcastissa puhumassa ilmastonmuutoksesta: https://www.bookbeat.com/fi/book/k1j6-nyt-me-kuollaan-kaikki-1267306 Tarnanen, Konsta | Verkkouutiset (3.5.2024): Huhtikuu oli tavanomaista kylmempi https://www.verkkouutiset.fi/a/huhtikuu-oli-tavanomaista-kylmempi/ MTV Uutiset (8.5.2024): Päättynyt huhtikuu mittaushistorian kuumin – jo 11. perättäinen ennätyskuuma kuukausi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paattynyt-huhtikuu-mittaushistorian-kuumin-jo-11-perattainen-ennatyskuuma-kuukausi/8933232 Kaikella on kuitenkin kääntöpuoli ja ennen kaikkea hintalappu. Uusiutuvia energioita, liikenteen sähköistämistä yms. ajetaan väkisin läpi epärealistisen nopealla ja liian kunnianhimoisella aikataululla. Menee vielä pitkään – Virtanen arvelee, että vähintään yksi sukupolvi – siihen, että nämä ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Sähköautojenkaan elinkaarikustannukset eivät ole vielä sellaisia, että ne olisivat todellinen päästöttömämpi vaihtoehto. Virtanen näkee tulevaisuuden valoisana, mutta ei usko murroksen tapahtuvan 10–20 vuodessa. Liiallinen hätäily syöksee ihmisiä köyhyyteen. Köyhillä taas ei ole mahdollisuuksia sopeutua ilmaston muuttumiseen samalla tavoin kuin varakkailla. Ja kun ilmasto joka tapauksessa muuttuu – aiheutuu se sitten mistä tahansa – Virtanen pitää sopeutumista ja varautumista lämpenemiseen (tai kylmenemiseen) ja sään ääri-ilmiöihin yhtä lailla tärkeänä kuin pyrkimyksiä lieventää lämpenemistä. Lustotutkimus valottaa ilmastosyklejäTekniikan tohtori ja emeritusdosentti Antero Ollila jatkaa puhumalla ilmastosykleistä mm. lustotutkimuksiin pohjautuen ja toteaa, että on päätynyt samansuuntaisiin tuloksiin kuin Kauppinen, mutta eri polkua. Ollila on tutkimuksissaan osin käyttänyt lustotutkija Mauri Timosen tuottamaa lustodataa. Data on peräisin Lapista ja Timonen on itse sukeltanut lampien ja järvien pohjassa hyvin säilyneitä puita, joista sitten on kairannut lustonäytteitä. Omalla puheenvuorollaan Timonen esittää, että liikkumavara ja syklit ovat elinehto maapallolle. Hän mainitsee merien voivan sitoa lämpöä jopa 2000 vuotta ennen kuin se vapautuu ilmakehään. Siinä missä mantereella mitatut lämpötilat ovat vuoden tarkkoja, niin merenpuoleisilta asemilta mitatut lämpötilat ovat oikeastaan monen sadan vuoden keskiarvoja. Näin ollen globaali keskilämpötilakaan ei ole itse asiassa reaaliaikainen, vaan voi ilmentää erilaisia viiveellä tapahtuvia vaikutuksia hyvinkin pitkältä aikajaksolta. Esimerkiksi auringon meriin 200 vuotta sitten säteilemä lämpö voisi näkyä ilmakehässä vasta nyt, ja 1500-luvulta 1800-luvulle vallinneen pienen jääkauden viilentämät vedet lämpenivätkin vasta 1950-luvulla. Eli globaalin ilmaston ”ennätyksellistä” lämpenemistä mitattaessa on osin mitattu vuosisatojen aikana meriin kertyneen lämpöenergian aiheuttamia lämpötilamuutoksia, jotka sitten on (ainakin poliitikkojen ja aktivistien puheissa) muitta mutkitta laitettu hiilidioksidin piikkiin. Timonen päättää esityksensä huomauttaen, kuinka ”varmat totuudet”, kuten globaali keskilämpötila, ovat heittäneet ”kuperkeikkaa”. Ihminen voi mittailla ja saada vaikka minkälaisia tuloksia, mutta lopulta maapallo säätelee ilmastoaan välittämättä ihmisen yrityksistä muuttaa sitä mieleiseensä suuntaan: ”Ihminen on suuruudenhullu ja tietämätön kuvitellessaan kykenevänsä muuttamaan Maan ilmastodynamiikan mieleisekseen!” Timosen jälkeen jo edellä mainittu Matti Virtanen puhuu ilmastosta toimittajan ja ainoan suomenkielisen skeptisiä tutkijoita ääneen päästäneen kirjan kirjoittajan näkökulmasta. Seminaarin päättää avaruusfysiikan emeritusprofessori Kalevi Mursula puhumalla etäluennossaan mm. napapyörteiden vaikutuksesta ilmastoon. 2.5.2024 JOHDANTO ILMASTONMUUTOKSEEN ILMASTO: LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUT KUVAT JA JUTUT KIRJOITUKSIA https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=ilmastonmuutos+tapionajatukset.com CLIMATE 1 https://www.tapionajatukset.com/42971
CLIMATE 2 https://www.tapionajatukset.com/45384 CLIMATE 3 (ILMASTO 2023) https://www.tapionajatukset.com/44381
CLIMATE 4
Suomessa Syyskuu ennätyslämmin, oliko?https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattilehtinen/suomessa-syyskuu-ennatyslammin-oliko/ KOMMENTTINI (uusisuomi lehden puheenvuorosta): https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mattilehtinen/suomessa-syyskuu-ennatyslammin-oliko/#comment-3989416 AURINKO MÄÄRÄÄ ”syksyn tai kesän kuumimmat ajat”, EI MEDIA. Täällä esimerkki ”kesän kuumimmat ajat” https://www.tapionajatukset.com/44924 ILMASTO JA AURINKO VIDEO AURINKO LÄMMITTÄÄ MEITÄ TÄÄLLÄ ALKUSANAT (ILMASTO JA MUITAKIN JUTTUJA) ILMASTON LÄMPÖTILOJEN NOUSU HIDASTUNUT 2000-LUVULLA ESIMERKIKSI OTTEITA YLLÄ OLEVASTA KIRJOITUKSESTA AURINKOSYKLIT JA ILMASTO https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/AALEA_5.gif https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/AALEA_6.gif https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/AALEA_7.jpg https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/ICE_AGE_ZHARKOVA_22.jpg TÄÄLTÄ VOI OPISKELLA LISÄÄ AURINKOSYKLEISTÄ Kaikki mittaukset täällä: MAAILMA EI SIIS TUHOUDU, EIKÄ ”ILMASTOHÄTÄTILAA” OLE OLEMASSA LÄMPÖTILAN MITTAUSTIETOJEN MUKAAN. TÄMÄN VAHVISTAA PETTERI TAALAS, MAAILMAN ILMASTOTIETEEN JÄRJESTÖN PÄÄSIHTEERI UUSIMMAT KIRJOITUKSET 9.5.2024 Suomihan hyötyy ilmastonlämpenemisestähttps://roskasaitti.wordpress.com/2024/05/08/suomihan-hyotyy-ilmastonlampenemisesta/ Itselläni on ollut jo vuosia se mielipide, että Suomi hyötyy ilmastonlämpenemisestä, mutta oikein osuvaa tutkimusta ei ole eteeni aiemmin tullut. Nyt tuli Science Dailyn sivulta (Linkki). Itse tutkimus on julkaistu kokonaisuudessaan Naturessa (Linkki), tekijöinään Kotz, Levermann ja Wentz. Kun SD:n artikkelista ei sattunut silmiini ilmastonlämpenemisen hyödyt, mieleeni nousi ajatus, ettei niitä edes ole huomioitu, vaan on laskettu pelkät haitat. Itse tutkielmaa lukiessani havaitsin, ettei näin ollutkaan asia, vaan siellä oli myös hyödyt, tai ainakin osa niistä, laskettu, kuten kuva 1 paljastaa. KUVA 1 https://roskasaitti.files.wordpress.com/2024/05/suomiilmastovoitto2.jpg https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0 Kuva 1 siis kertoo, että maailmassa on tai on tulossa laajalti taloudellisia haittoja ilmastonlämpenemisestä, mutta Suomessa siitä on hyötyä. Tätä ei tietääkseni ole huomioitu ilmastonvakiontipolitiikassa siten, että Suomea hyvitettäisiin osallistumisesta itselleen haitallisiin talkoisiin. Tasapuolisessa maailmassa näin tulisi tietenkin tehdä. Jos joku lukijoistani sattuisi olemaan minua paremmin tuttu ympäristö- ja illmastoministerin tai -ministeriön kanssa (Linkki), niin toivoisin vinkkaamista asiasta. Ensikikin uskon, että tutun ihmisen viesti herättää vähemmän epäilyksiä ja toisekseen nyt ei kuitenkaan ole vihreän puolueen ympäristöministeri, niin jotain voisi kehittyäkin. Hallitusohjelmahan on kaiketi melkolailla lukkoonlyöty, mutta mikseipä uusi tieteellinen tieto voisi jotain vaikuttaakin? Muutoin kuvittelen, että ympäristöministeriö on vihreiden miehittämä virkahenkilöiden osalta, joten he tuskin ovat ajamassa Suomen etua ensimmäiseksi. Jos olisivat, niin tämä Suomen hyötyminen ilmastonlämpenemisestä olisi jo varmaan tullut esillekin ympäristöministeriön suunnalta. BLOGISTI ON OIKEASSA (kirjoitus yllä) Suomi hyötyisi ilmaston lämpenemisestähttps://www.tapionajatukset.com/105 Lämpenemistä 300 vuottahttps://www.tapionajatukset.com/108 2.5.2024 Ilmastodatadenialismi – IPCC jäi kiinni tieteellisesti ja moraalisestiJohdanto Vuoden 2023 lämpenemispiikki on aiheuttanut poikkeuksellisia reaktioita ilmastotutkijoiden piirissä, mutta myös kommentteja, että mitään erikoista ei ole meneillään ja kaikki mahtuu ilmastomallien laskemaan ”luonnollisen vaihtelun piiriin”. Jos jätetään ilmastomallit pois tuosta lauseesta, niin todellakin kaikki mahtuu luonnollisen vaihtelun piiriin. Suomen Ilmatieteenlaitoksen tutkijat Mika Rantanen ja Ari Laaksonen todistivat tutkimuksessaan (Viite 1) , että vuoden 2023 syyskuu oli lämpimin 0,5 °C erolla ja sen aiheutuminen on tilastollisesti erittäin (nykykielen mukaan äärimmäisen) epätodennäköistä kasvihuonekaasujen vaikutuksesta. NASA:n johtaja Gavin Schmidt tunnusti Nature-lehden artikkelissa, että vuonna 2023 lämpötila oli joka kuukausi 0,2 °C korkeampi kuin edelliset ennätykset ja koska kasvihuonekaasut ovat pystyneet nostamaan vuoden 2023 lämpötilaa vain 0,02 °C, olemme ehkä tuntemattomalla maaperällä. Tämä lausunto oli odottamaton. Tutkimukseni nimeltä ”The 2023 record temperatures: correlation to absorbed shortwave radiation anomaly” eli suomeksi ”Vuoden 2023 ennätyslämpötilat: korrelaatio absorboituneeseen lyhytaaltoiseen säteilyyn”, julkaistiin 25.4.2023 lehdessä Science of Climate Changes ja osoitan siinä, että lämpenemisen syy vuonna 2023 ja itse asiassa lämpötilapaussin jälkeen vuodesta 2015 eteenpäin on täysin tunnettua ja se voidaan todentaa satelliittimittauksiin perustuen. Tutkimuksessani osoittaa, että IPCC ei hyväksy raportissaan AR6 mitattuja lyhytaaltoisen säteilyn arvoja lämpenemislaskuissaan, mutta laskee siitä aiheutuneen lämpenemisen aiheutuneenkin kasvihuonekaasuista eli tekee kaksinkertaisen virheen. Osoitan, että tämän toiminnan taustalla on tietokonemallien laajempi ongelma eli veden positiivinen takaisinkytkentä, joka johtaa tietokonemallien lämpötila-arvojen karkaavan aivan liian korkeiksi. Vuoden 2019 lämpeneminen IPCC:n mukaan Julkisuudessa käsitellään tuskin lainkaan IPCC:n selitystä lämpötilan nousulle vuodesta 1750 vuoteen 2019 saakka, joka on esitetty raportissa AR6, taulukko 1. KUVA Taulukko 1. Lämpenemisen syyt raporttien AR6 ja AR6 mukaan. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/05/Dia9-768x432.jpg Taulukon 1 mukaan aerosolit ja pilvet ovat aiheuttaneet kylmenemistä vuodesta 2011 vuoteen 2019, koska niiden säteilypakote on pienentynyt arvosta -0,82 W/m2 arvoon -1.00 W/m2, jonka lämpötilavaikutus on IPCC:n mukaan -0,09 °C. Aerosolit ja pilvet vaikuttavat auringonsäteilyn heijastumiseen takaisin avaruuteen, jonka trendi näkyy kuvassa 1. KUVA 1 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-content/uploads/2024/05/Dia2-768x432.jpg Loppukaneetti Odottamaton lämpötilan nousu vuonna 2023 on saanut aikaan erikoisia lausuntoja. NASA:n johtaja Gavin Schmidt myönsi, että ilmastomallit eivät ole pystyneet selittämään vuoden 2023 lämpötilan nousua. Myöskään Rantanen & Laaksonen eivät esittäneet mitään syytä lämpötilan nousulle, mutta tulivat siihen tulokseen, että Hunga-Tongan tulivuoren purkauksen vaikutus on ollut vain 0,02 – 0,07 W/m2 ja laivojen rikkipäästöjen rajoitus vain 0,02-0,06 W/m2, jotka eivät pysty selittämään lämpötilan nousua. Asiantuntijatkin ovat esittäneet yhdeksi syyksi vuonna 2023 alkaneen El Ninon, mutta sen lämpötila vaikutus vuoden 2023 lämpötilaan verrattuna vuoteen 2022 on vain 0,06 °C. Ilmatieteenlaitoksen professori Hannele Korhonen esitti Hesarissa 21.4.24: Vuosi 2023 on ilmastomallien mukaisesti lämpötilarajoissa ja lämpötilanousun syynä on El Nino ja kasvihuonekaasut, mutta ei sanaakaan auringonsäteilyn absorptiosta. Virallisen ilmatieteen edustajille on siis tekemätön paikka myöntää, että mukaan on tullut luonnollinen ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä eli auringonsäteilyn absorption muutos, joka on pilvisyyden muutoksen (ASR) kautta aiheuttanut vuodesta 2001 vuoteen 2023 mennessä säteilypakotetta 2,01 W/m2 ja joka perustuu suoraan satelliittimittauksiin eikä mallien avulla laskettuun arvoon. Tuo säteilypakote on n. 88 % hiilidioksidin säteilypakotteesta vuonna 2023 IPCC:n tieteen mukaan. Vaihtoehtoisen tieteen mukaan ASR-arvo ylittää hiilidioksidin säteilypakotteen arvon. Tätä ilmiötä voisi kutsua ilmastodatadenialismiksi, kun ilmastotutkijat kieltävät suorat mittaustiedot niiden ollessa tietokonepohjaisten ilmastomallien avulla laskettuja aerosolien ja pilvien vaikutuksista poikkeavia jopa niin, että etumerkkikin on toisinpäin kuten vuosina 2011-2019. Toisaalta ilmastotutkijoiden mielipiteistä alkaa olla repeämiä. Jos tämä kirjoitus poistetaan, niin se tulee olemaan myös minun nettisivustollani Climatexam. Viitteet.
KOMMENTIT ILMASTON LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUT https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=eija-riitta+korhola+tapionajatukset.com#ip=1 KUVAT JA KIRJOITUKSET KIRJOITUKSIA ILMASTOSTA ILMASTO 2021 | Urantia-kirja ja tiede, kemia, fysiikkahttps://www.tapionajatukset.com › ... 30.7.2021 — Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. KUVA https://www.tapionajatukset.com/files/tapion.ajatukset.net/ILMASTO_NO_RISE_1998.jpg VUOSI 2018 ILMASTOKATSAUS https://www.tapionajatukset.com/32450 ILMASTO ON LÄMMENNYT NOIN YHDEN ASTEEN VERRAN ESITEOLLISESTA AJASTA LÄHTIEN MAAPALLON ILMASTO ON LÄMMENNYT ITSE ASIASSA JO 300 VUOTTA, KUN LUONNOLLISET PAKOTTEET (KUTEN AURINKOSYKLIT ELI AURINKOPILKKUJEN MAGNEETTISET VAIKUTUKSET PILVISYYTEEN) OVAT AIHEUTTANEET ILMASTON VAIHTELUITA.- ”IHMISEN AIHEUTTAMA ILMASTONMUUTOS” ON SUUREN LUOKAN HUIJAUS. LÄMPÖTILOJEN MITTAUKSET JA TIEDE OSOITTAVAT, ETTÄ ILMASTON VAIHTELUITA AIHEUTTAVAT PÄÄASIALLISESTI LUONNOLLISET PAKOTTEET http://beta.oikeamedia.com/o1-83000 SUOMALAISTEN SUURUUDENHULLUUS: PYSÄYTÄMME ”ILMASTONMUUTOKSEN” JA PELASTAMME MAAILMAN AMMATTIPELOTTELIJAT UHKAILEVAT OLEMATTOMALLA JA TULEVATTOMALLA KATASTROFILLA Taalaksen teesit uusintana Suomen Kuvalehdessä VIILENTÄVÄ AURINKO (HEIKKENEVÄT AURINKOSYKLIT) KUMOAA MAAPALLOA LÄMMITTÄVÄT PAKOTTEET (KUTEN HIILIDIOKSIDI ja muut KASVIHUONEKAASUT) Ilmaston kehitys EI ole seurannut ilmastomallien ennustuksia. Tarvitaan ”kasvihuonekaasuja laajempia” selityksiä. Amerikkalaiset tutkijat antavat luonnollisen selityksen: https://www.thegwpf.com/cooling-sun-may-partially-offset-global-warming-u-s-scientists-predict/ KIRJOITIN AIHEESTA (AURINKOSYKLIEN VAIKUTUS ILMASTOON) JO NOIN KYMMENEN (10) VUOTTA SITTEN https://www.tapionajatukset.com/59 ja https://www.tapionajatukset.com/40 UUSIN TÄSSÄ: https://www.tapionajatukset.com/33178 KAIKKI ILMASTONMUUTOS-MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN ANALYYSIT (professori Ole Humlum): http://www.climate4you.com/ 21.4.2024 ILMASTON LÄMPÖTILOJEN VAIHTELUT https://www.tapionajatukset.com/45204 KUVA https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/AALEA_65.jpg Uusi tutkimus: ilmastoherkkyyttä on liioiteltuhttps://roskasaitti.wordpress.com/2024/04/19/uusi-tutkimus-ilmastoherkkyytta-on-liioiteltu/ Nyt minulla ei ole aikaa paneutua huolella uuden tutkimuksen aiheuttamiin reaktioihin tai miettiä sen soveltamisalaa, mutta aivan selvästi poikkeuksellinen ilmastotieteellinen tutkimusuutisointi sattui silmiini Sciece Dailyn sivulta (Linkki). Käännätin Googlella pienen pätkän suomeksi: ”Lyhyesti sanottuna tutkimus osoittaa, että hiilidioksidilla oli aiemmin arvioitua pienempi rooli jääkauden lämpötilojen asettamisessa. Kääntöpuolena on, että hirvittävät ennusteet lämpenemisestä hiilidioksidin nousun seurauksena ovat epätodennäköisempiä tulevina vuosikymmeninä.” Cooperin ja kumppaneiden tutkielma on julkaistu netissä kokonaisuudessaan (Linkki). Vähän selaillen minulle kävi selväksi, että hiilidioksidilla uskotaan edelleen olevan vaikutusta ilmastonlämpenemiseen, mutta pahin vaihtoehto ei ole toteutumassa. Ilmasto lämpenee – lunta tulossa ensi viikollakinhttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/emailjuuso/ilmasto-lampenee-lunta-tulossa-ensi-viikollakin/ Vaikeaa on olla nauramatta ilmaston lämpenemiselle. Lunta tulossa toukokuulle asti. Panikoikaa vaan, jos se on niin trendikästä. Minä kärsin loputtomasta pimeydestä ja palelusta täällä Suomen reaalimaailmassa. Missä te eloapinat elätte, sitä en tiedä eikä edes kiinnosta. 17.4.2024 EIJA-RIITTA KORHOLA
ILMASTODENIALISTI VAAN TILASTOREALISTI https://www.korhola.com/lang/fi/2024/04/ei-ilmastodenialisti-vaan-tilastorealisti/ Jotkut torjuvat kritiikkini ilmastodenialismina. Mutta oikeasti se on tilastorealismia. Mitä vakavammin ottaa ilmastokysymykset, sen huolestuneempi pitäisi olla siitä, jos ilmastostrategiaa rasittaa yksipuolisuus. Suomen osuus globaaleista päästöistä, noin yksi promille, ja EU:n osuus, noin 10 prosenttia, eivät muuta kokonaistilannetta mitenkään. Sen sijaan ehdimme tuhota taloutemme pohjan, ja olemme entistä haavoittuvampia myös sään vaihteluille. Sata vuotta sitten säihin liittyvät katastrofit tappoivat puoli miljoonaa ihmistä joka vuosi. (Lähde Our World in Data) Tänään, nousevista lämpötiloista huolimatta, mutta sen ansiosta, että meillä on vähemmän köyhyyttä ja enemmän sopeutumiskykyä, kuivuudet, tulvat, hurrikaanit ja äärimmäiset lämpötilat tappavat noin 20 000 ihmistä vuodessa – 95 prosenttia vähemmän, huolimatta väestön moninkertaistumisesta. Mitä siis tulee väitteeseen, että jos emme tee jotain ilmastonmuutokselle, niin ihmiset kuolevat, on hyvä tiedostaa mittasuhteet – juuri siinä olemme ihmiskuntana päässeet ratkaisevasti energian avulla eteenpäin. Fossiiliselle energialle on pakko löytää korvaavia energiamuotoja, mutta sitä ei saa tehdä vastuuttomasti niin että ajaudumme siihen katastrofiin, josta sen avulla nousimme. Huonosti toteutettu vihreä siirtymä uhkaa tuomita miljardit ihmiset energiaköyhyyteen. Ajattelen, että niin kauan kuin emme etene tasatahtisesti päästövähennyksissä, meidän kannattaisi olla kiristämättä omia tavoitteitamme ja satsattava sen sijaan talouskasvuun ja adaptaatioon. Nykytilanteessa, suursodan uhan alla, valtavia kustannuksia merkitsevä nettonollatavoite tulisi jäädyttää, koska se ei ole ensimmäinen huolenaiheemme. Tehtaat, kuten teräksentuotanto tulisi pitää Euroopassa. Se on myös ympärsitön kannalta perusteltua siksi, että eurooppalainen teollinen tuotanto on maailman puhtainta ja ansaitsee saada jatkaa. Kun ilmastokeskustelu hallitsi viime eurovaaleja, koululaisten ilmastolakkoillessa kirjoitin kirjeen nuorelle lakkoilijalle. ”Yhtä asiaa pyydän miettimään tarkkaan. Jos vaatimuksenne kohdistuu tänään lähinnä vain EU:n ja Suomen yhä tiukempiin päästöleikkauksiin, se ei lopputulokseen vielä auta. Muista, että tärkeä ilmastoteko olisi myös huolehtia, että maailman puhtain tuotanto säilyy hengissä, kehittyy yhä puhtaammaksi ja toimii referenssinä muille. Sen sijaan on varmaa, että jos Eurooppa menettää työpaikkojaan ja taloudellista voimaansa, se menettää myös poliittista vaikutusvaltaansa. Ihmisoikeusaktiivina tiedän, että se merkitsee taka-askeleita kansalaisoikeuksissa ja sananvapaudessa. Kiina esimerkiksi on taloudellinen jättiläinen mutta edelleen ihmisoikeuksien kääpiö. En haluaisi kenellekään maailmaa, jossa käy näin.” Olemme yhä suuremmassa vaarassa, että juuri näin käy. Talous|Ilmasto FT: Päästötavoitteiden saavuttaminen tulee EU:lle tähtitieteellisen kalliiksihttps://www.hs.fi/talous/art-2000010139320.html Ei ilmastodenialisti vaan tilastorealistihttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/ei-ilmastodenialisti-vaan-tilastorealisti/ Eija-Riitta Korhola Kristillisdemokraatit Helsinki Ehdolla europarlamenttivaaleissa Eija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Vuonna 2024 hän palasi Krsitillisdemokraatteihin, joiden joukosta aloitti meppinä 1999. Korhola on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen. Kun ilmastokeskustelu hallitsi viime eurovaaleja, koululaisten ilmastolakkoillessa kirjoitin kirjeen nuorelle lakkoilijalle. ”Yhtä asiaa pyydän miettimään tarkkaan. Jos vaatimuksenne kohdistuu tänään lähinnä vain EU:n ja Suomen yhä tiukempiin päästöleikkauksiin, se ei lopputulokseen vielä auta. Muista, että tärkeä ilmastoteko olisi myös huolehtia, että maailman puhtain tuotanto säilyy hengissä, kehittyy yhä puhtaammaksi ja toimii referenssinä muille. Sen sijaan on varmaa, että jos Eurooppa menettää työpaikkojaan ja taloudellista voimaansa, se menettää myös poliittista vaikutusvaltaansa. Ihmisoikeusaktiivina tiedän, että se merkitsee taka-askeleita kansalaisoikeuksissa ja sananvapaudessa. Kiina esimerkiksi on taloudellinen jättiläinen mutta edelleen ihmisoikeuksien kääpiö. En haluaisi kenellekään maailmaa, jossa käy näin.” Olemme yhä suuremmassa vaarassa, että juuri näin käy. 11.4.2024 ILMASTOPELOTTELU https://roskasaitti.wordpress.com/tag/ilmastopelottelu/ Globaali lämpötila maaliskuussa 2024https://roskasaitti.wordpress.com/2024/04/10/globaali-lampotila-maaliskuussa-2024/ Kuvassa 1 näkyy muutamien viimevuosien Nasan tarjoaman aineiston globaalit kuukausikeskiarvojen poikkeamalämpötilat verrattuna vuosien 1951…1980 vastaavien kuukausien keskiarvoihin senttikelvineinä eli sadasosa-asteina. Maaliskuu 2024 on murtoviivan viimeinen piste, eikä se näytä olevan matalalla. Kuvassa 2 on lähteenäni käyttämääni GISEMP-taulukkoa näkyvissä vuosituhannen alusta alkaen. Kuten siitäkin näkyy, maaliskuu 2024 on hieman viileämpi kuin edeltänyt helmikuu, mutta ei noin pientä lämpötilan laskua kehtaa otsikkoon nostaa, kun kyse on kuitenkin aineiston maaliskuiden ennätyslämmöstä. Siitähän on näkynytkin uutisointia, vaikka ehkä eri lähteeseen perustuen. Jovian planeettojen vaikutus maapallon ilmastoonhttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasse-hernesniemi/jovian-planeettojen-vaikutus-maapallon-ilmastoon/JohdantoNimitys Jovian planeetat on peräisin Kepleriltä, joka nimesi Jupiterin roomalaisittain nimellä Jove. Eli kyseessä ovat aurinkokunnan uloimmat kaasujättiläiset, joilla on huomattavat massat. LUE YHTEENVETO BLOGISTA 10.4.2024 Taas katosi ilmastoaiheinen kirjoitus jonka lähteenä oli Emeritus professori Humlum.MATTI LEHTINEN ”Onneksi se on mulla vielä auki kun tällaiset kirjoitukset avaan tuplasti jotta toinen jää kun sivun päivityksen jälkeen toinen on kadonnut. Ensimmäisessä kommentissa sanottiin näin. ”Ja kaikki he, kuten sinä, vaiennetaan foliohattuina. ” Tosessa kommentissa sanottiin, että ”Kaikkihan me tässä olemme juuri lukeneet avauksen, jota kukaan ei ole vaientanut.” Kuka usarin toimituksessa on pätevämpi ilmastoasioissa kuin Ole Humlum ja ”vaiensi” hänet ”kerettiläisenä” ? KOMMENTIT 9.4.2024 ALLA OLEVAN LEHDEN (UUSISUOMI) ”ASIANTUNTIJAT” OVAT ”KAUHUISSAAN” POISTANEET ALLA OLEVAN TIETEESEEN PERUSTUVAN KIRJOITUKSEN. Toisin sanoen, lehden ILMASTOUSKOVAISET EIVÄT KESTÄ TOTUUTTA: PROFESSORI OLE HUMLUM JA HÄNEN TIETEELLINEN RAPORTTINSA!! TÄSTÄ VOITTE LUKEA PROF HUMLUMIN TUTKIMUKSET: Climate4you USARIN POISTAMA KIRJOITUS: Ei mitään ilmastokriisiähttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapio-rantanen/ei-mitaan-ilmastokriisia/ Prof Ole Humlumin toimittama vuosittainen ilmastoraportti on taas ilmestynyt ja luettavissa/downloadattavissa: The State of the Climate 2023 Humlum listaa 10 faktaa vuodesta 2023: 1. Air temperatures in 2023 were the highest on record (since 1850/1880/1979, according to the particular data series). Recent warming is not symmetrical but is mainly seen in the Northern Hemisphere (Figures 1 and 13). 2. Arctic air temperatures have increased during the satellite era (since 1979), but Antarctic temperatures remain essentially stable (Figure 14). 3. Since 2004, globally, the upper 1900m of the oceans has seen net warming of about 0.037°C. The greatest warming (of about 0.2°C) is in the uppermost 100m, and mainly in regions near the Equator, where the greatest amount of solar radiation is received (Figure 28). 4. Since 2004, the northern oceans (55–65°N) have, on average, experienced a marked cooling down to 1400m depth, and slight warming below that (Figure 29). Over the same period, the southern oceans (55–65°S) have, on average, seen some warming at most depths (above 1900m), but mainly near the surface. 5. Sea level globally is increasing at about 3.4mm per year or more according to satellites, but only at 1–2mm per year according to coastal tide gauges (Figures 39 and 41). Local and regional sea-level changes usually deviate significantly from such global averages. 6. Global sea-ice extent remains well below the average for the satellite era (since 1979). Since 2018, however, it has remained quasi-stable, perhaps even exhibiting a small increase (Figure 43). 7. Global snow cover has remained essentially stable throughout the satellite era (Figure 47), although with important regional and seasonal variations. 8. Global precipitation varies from more than 3000mm per year in humid regions to almost nothing in deserts. Global average precipitation exhibits variations from one year to the next, and from decade to decade, but since 1901 there has been no clear overall trend (Figure 57). 9. Storms and hurricanes display variable frequency over time, but without any clear global trend towards higher or lower values (Figure 51). 10. Observations confirm the continuing long-term variability of average meteorological and oceanographic conditions, but do not support the notion of an ongoing climate crisis Kaikkine graafeineen ja referensseineen varsin vakuuttavaa tietoa. Tärkeä loppukaneetti on, että minkäänlaista näyttöä globaalista ilmastokriisistä ei ole. Mielenkiintoinen lisä CO2-keskusteluun on Fig 20, josta käy ilmi, kuinka aurinko ensimmäiseksi lämmittää merten pintavesiä, sitten muutaman kuukauden kuluttua lämpeneminen näkyy ilman lämpötilassa ja noin vuoden kuluttua nousee ilmakehän CO2-pitoisuus. Eli järjestys on näin eikä toisin päin. Siksipä, kun ihmiskunta tuottaa noin 4-5 % maapallon vuotuisista CO2-päästöistä, voi miettiä, mitä vaikutuksia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöihin kohdistuvilla ilmastotoimenpiteillä muka voi olla Mielenkiintoinen lisä CO2-keskusteluun on Fig 20, josta käy ilmi, kuinka aurinko ensimmäiseksi lämmittää merten pintavesiä, sitten muutaman kuukauden kuluttua lämpeneminen näkyy ilman lämpötilassa ja noin vuoden kuluttua nousee ilmakehän CO2-pitoisuus. Eli järjestys on näin eikä toisin päin. Siksipä, kun ihmiskunta tuottaa noin 4-5 % maapallon vuotuisista CO2-päästöistä, voi miettiä, mitä vaikutuksia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöihin kohdistuvilla ilmastotoimenpiteillä muka voi olla https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapio-rantanen/ei-mitaan-ilmastokriisia/#comment-4117067 KUVA
Climate4you EIJA-RIITTA KORHOLA: ILMASTONMUUTOS 6.4.2024 Miten EU pilattiin – tarkkailijan näkemyksiä vallasta, vastuusta ja ideologisoitumisestaEija-Riitta Korhola on clean techiin ja energiaan keskittyvä hallitusammattilainen ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ilmastopolitiikasta. Vuosina 1999-2014 hän toimi europarlamentaarikkona ja 2006-2010 Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Vuonna 2024 hän palasi Krsitillisdemokraatteihin, joiden joukosta aloitti meppinä 1999. Korhola on Japanin hallituksen perustaman ilmastofoorumi ICEFin johtoryhmän jäsen. EIJA-RIITAN KIRJOITUS: Kun 25 vuotta sitten aloitin Euroopan parlamentissa, pääsin ympäristövaliokunnan jäseneksi ilman suurempia valtataisteluita. Valiokunta oli kyllä arvostettu mutta itse aihealuetta ei pidetty poliittisesti mielenkiintoisena. Ympäristökysymykset olivat pikemminkin politiikan teknistä reunaa, eräänlaista unionin kuonanhallintaa. Samasta syystä ympäristöministerin salkku ulkoistettiin usein vihreille. Ehkä ajateltiin, että se on harmiton tehtävä noille onnettomille, joista useimmat utopiansa menettäneinä entisinä kommunisteina hakivat uutta suuntaa. He saisivat keskittyä tähän nippeliasiaan ja pysyisivät valtavirran ulkopuolella harmia aiheuttamasta. Kesti kauan ennen kuin ympäristöasioiden poliittiseen painavuuteen herättiin. Samalla pääsi tapahtumaan, että koko alue ilmastopolitiikasta jäte- ja energiapolitiikkaan on ollut EU:ssa pitkään vihreän ideologian määrittelemää, koska perustukset luotiin noina ymmärtämättömyyden vuosina. Tämä leimaa tilannetta edelleen. Tulevissa vaaleissa kaivataankin vakavaa ideologista keskustelua: on tullut aika siirtää ympäristö- ja ilmastopolitiikan paradigmat rajoitusten politiikasta mahdollisuuksien politiikkaan. Euroopan kansanpuolueen perhe voisi tarjota todellisen vaihtoehdon vihreälle agendalle ja osoittaa subsidiariteettiperiaatteen ansiot ympäristöasioissa. Tarkoitukseni on käsitellä tässä artikkelissa niitä syitä, miksi EU on nyt kriisissä tai miksi pitkään EU:ssa työskennelleet toteavat, että viime vuosina tilanne on karannut käsistä. En pidä tapahtumakulkua sattumana. Keskityn ympäristölainsäädäntöön, koska se on ollut omaa aluettani. Mutta vastaava perkaus voitaisiin käydä rahaliiton osalta, onhan kasvavan yhteisvelan myötä rikottu EU:n omia sääntöjä ja muutettu EU:n luonnetta peruuttamattomasti. Jos joku pitää minua kritiikkini tähden EU-vastaisena, hän erehtyy. Juuri myönteisyyteni pakottaa minut tähän huolenilmaukseen. Valta ilman vastuuta on toksinen tila Yksi näkökulma asiaan on parlamentin suuri valta. Europarlamentista voidaan toki sanoa monia asioita. Joillekin se on poliittisen ongelmajätteen loppusijoituspaikka, joillekin seurustelukerho ja lemmenlaiva, toisille lainsäädäntövallan hermokeskus. Nämä kaikki kuvaukset ovat totta yhtä aikaa ja riippuvat siitä, ketä on havainnoitu. Europarlamentissa näyttää hyvinkin pitävän paikkansa ns. 80/20 sääntö, joka lienee jonkinlainen sovellus Pareton periaatteesta: 20 prosenttia mepeistä tekee 80 prosenttia työstä. Mutta se on sanottava, että ne, jotka valtaa käyttävät, käyttävät sitä paljon. Etenkin kun vastuuta ei käytännössä ole. EU-vallan kolmijaossa – komissio, parlamentti ja neuvosto – on kaksi tahoa, joilla on valtaa mutta ei varsinaista vastuuta äänestäjien edessä. Valta ilman vastuuta on politiikkaa vakavasti vaarantava ilmiö. Varsinkin kun eurovaalien heikko äänestysprosentti yhdistetään europolitiikan heikkoon seurantaan, lopputulos ei riitä vakuuttamaan vastuullisen demokratian toteutumisesta. Vain neuvosto eli jäsenmaiden ministerit joutuvat lainsäädäntöön sitoutuessaan myös vakavasti miettimään, miten annettuihin tavoitteisiin päästään. Parlamentti voi huoletta lätkiä mitä tahansa mahdottomuuksia minkäänlaisen vastuun sitä rajoittamatta. Siksi neuvosto ollut monesti näistä kolmesta elimestä tervejärkisin – joskin usein myös raukkamainen ja kaksinaamainen: neuvoston edustajat saattavat olla kotimaassaan machoja, Brysselissä hampaattomia raukkoja. Vastuunpaon noidankehästä on seurannut paljon pahaa. Asioista ei ylipäänsä keskustella oikeaan aikaan, silloin, kun päätöksenteko todella tapahtuu. Muistan monta esimerkkiä, mutta ensimmäinen iso turhautuminen jäi voimakkaimmin mieleeni: yritin turhaan herättää suomalaiset poliitikot ja toimittajat keskustelemaan päästökaupasta silloin, kun ensimmäistä lainsäädäntöä tehtiin 2001–2003. Se ei kiinnostanut. Mutta sitten kun valmis lainsäädäntö tuli jäsenmaiden parlamenttien eteen implementoitavaksi, alkoivat konkaripoliitikot kotimaassa jyrähdellä, ettei tämä näin voi mennä. Itse pidän tätä merkittävänä syynä siihen, miksi politiikan sanotaan olevan rikki. Pitäisin demokratian kannalta viisaampana, jos europarlamentti muodostuisi ainakin osin jäsenmaiden parlamentin jäsenistä, jotka vastaisivat työstään kansalliselle parlamentille. EU-lainsäädännöstä olisi pakko keskustella oikea-aikaisesti eduskunnassa silloin, kun sitä tehdään. Vastuu lopputuloksesta olisi niin oppositiolla kuin hallituksellakin. Epärealistisia hullutuksia ei voisi esittää, koska tavoitteisiin pääsemisestä ei kukaan voisi luistella pakoon. Se tervehdyttäisi politiikkaa. Tiedostan, että näiden muutosvaatimusten täytyy tulla europarlamentin sisältä ja uskottavalta taholta. Muu tulkittaisiin instituutioiden valtakamppailuksi. Lainsäädäntötsunami tuottaa surrealistista jälkeä Tilanne on viimeisen viiden vuoden aikana pahentunut selvästi. Nyt Brysselin käytävillä sanotaan hyvin suoraan, että komissio on muuttunut hulluksi; sen toimintaa leimaa yliregulointi ja politisoituminen. Virkamiehet valittavat muuttunutta ilmapiiriä: vapautta pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja ei enää ole, tilalla on agenda-ajattelu, joka asettaa pohtimiselle raamit. Valitetaan myös, että komissio rikkoo itse EU:n perusperiaatteita. Näistä keskeinen on subsidiariteetti, joka alun perin vaikutti siihen, että tärkeimmäksi lainsäädäntötyökaluksi valittiin direktiivi. Direktiivihän, saksaksi Richtlinie, tarkoittaa sananmukaisesti suuntaviivaa. Se merkitsee, että jäsenmaille annetaan tavoitteet, mutta läheisyysperiaatteen hengessä niiden tulee saada itse päättää keinoista. EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan sanelee myös, miten niihin mennään. Yliregulointiin liittyy myös toistuvat yhteentörmäykset todellisuuden kanssa. Kun samat tavoitteet ja teemat toistuvat useassa asetuksessa, seurauksena on monikerroksinen lainsäädäntö, joka ei ole enää edes yhteen sovitettavissa kokonaisuuteensa. Paitsi ns lainsäädäntötaakkaa (legislative burden), synnytetään myös viranomaisille suurta taakkaa, koska lainsäädäntö ei ole enää valvottavissa. Yksi pysyvän edustuston päällikkö, koulutukseltaan juristi, kuvasi kokemustaan. Hän voi lukea lakiesityksen alusta loppuun, ja se vaikuttaa järkevältä kokonaisuudelta – kunnes hän lähtee keskusteluun niiden kanssa, joita asia koskee. Vasta heidän kysymyksistään hän ymmärtää, ettei kyseessä ole hyvä lainsäädäntö vaan lopputulos on surrealistinen. Pikkutarkka lainsäädäntö on myös aiheuttanut burn outeja komission sisällä. Siellä on yhä enemmän alettu kysyä, millä lihaksilla tämä kaikki tehdään. Seurauksena yhä useampi asia ulkoistetaan konsulteille. Mutta ikävä kyllä samoja konsultteja on käytetty lainsäädännön valmisteluun, jolloin nämä käytännössä työllistävät itse itsensä ja kehittävät tälle joukolle eräänlaisen ikiliikkuvan rahasammon. Kun sitten komissiolta kysytään, mihin laskelmiin tämä tai tuo juttu perustuu, vastaus on yhä useammin: ei meillä ole tarkempaa tietoa, se on konsultin black boxissa. Tässä ilmapiirissä tiede ei enää neuvo politiikka vaan politiikkaa neuvoo tiedettä. Yksi rimanalittaja on viime aikoina ollut Joint Research Center, JRC, jonka pitäisi olla instituutioiden käytettävissä oleva puolueeton tieteellinen elin. Senkin on vallannut pakko päästä oikeisiin tuloksiin dataa pakottamalla. Olen nähnyt laskelmia, joka on tehty tarkoitushakuisesti: eilispäivän vanhentunutta käytäntöä verrataan huomispäivän science fictioniin, ja näin uusi lainsäädäntöehdotus saadaan näyttämään järkevältä ja kustannustehokkaalta. Metsien arvioinnissa tehdään samaa, tilastoista poimitaan tarkoituksella edestakaisin sahaavasta graafista jokin tietty jakso, ja siitä lyhyestä alaspäin menevästä kuvaajasta vedetään johtopäätös, että ”metsät ovat häviämässä”, vaikka todellisuus on päinvastainen. Kun intressit kohtasivat Miten tähän tultiin? Syynä on kolmen intressin kohtaaminen. Kun uuden komission johtoon 2019 ehdotettiin Ursula von der Leyenia, hän tarvitsi vihreiden tuen tullakseen valituksi. Hän alkoi siis miellyttää vihreitä. Samaan aikaan tuli varapuheenjohtajaksi Frans Timmermans, joka edustaa vihreää vasemmistoa, ei perinteistä. Hän ei ole klassinen sosialisti, joka kantaa huolta teollisuustyöpaikkojen säilymisestä. Kotiinpäin hän kuitenkin osaa vetää: siitä on esimerkki vastikään parlamentin hyväksymä ennallistamisasetus. Siinä laskettiin 70 vuotta taaksepäin, ja kätevästi Timmermansin kotimaa Hollanti selvisi ongelmitta, koska juuri tätä ennen Hollanti oli ottanut viimeiset maa-alueet merestä. Ei asetus uhkaa ollenkaan näitä maita, jotka ovat ympäristönsä jo hyvissä ajoissa muuttaneet ja metsänsä tuhonneet. Kolmas intressi oli Greta Thunberg, joka sai edellisten eurovaalien alla nuoret vaatimaan koululakoilla pikaisia ilmastotoimia. Komissiossa varmaankin oikeasti uskottiin, että nyt meillä on missio. Nyt ei kerrankaan olla reagoimassa myöhässä, vaan kansan tahdon ytimessä. Uskottiin, että ilmastokysymys on se populaari asia, jota kaikki ovat vaatimassa. Tämän tuloksena syntyi yliampuva Green Deal, vihreä suunnitelma, jonka lanseeraajatkin tunnustivat, että tämä muuttaa kaiken, sen miten syömme, puemme, asumme ja liikumme. Kukaan ei vain uskaltanut sanoa, että se ei ole realistista, ei edes teoriassa. Yksi selitys on siinä, ettei politiikassa ole päällikkötason johtajia, jotka hallitsisivat arkisen laskennan ja logistiikan. Jonkun pitäisi kertoa poliitikoille, ettei siirtymää ole mahdollista toteuttaa tällä aikataululla, vaikkapa sähköautoihin siirtymistä. Vuosi 2035 on tuossa tuokiossa, mutta eivät nämä käsitä, että meiltä loppuu Euroopasta metallit, materiaalit, suunnittelijat ja tekijät. Eivät käsitä, että seurauksena on vain markkinoiden avautuminen sille, joka on jo varautunut: Kiinalle. Tästä tuleekin mieleeni kyyninen kysymys: kuka rahoittaa näitä jatkuvasti kiristyvän politiikan vaatijoita? Nyt jo tiedetään, että läntisen ydinvoiman vastustajia rahoitettiin aikoinaan. Entä jos rahoittajissa on tällä kertaa mukana Kiina? Kiina vahvistuu kilpailijan heikentyessä ja kiinalaisen tuotannon tullessa sille yhä välttämättömämmäksi. Miksi vihreät ja ympäristöjärjestöt vastustavat jatkuvasti, että ympäristöjärjestöjen saama rahoitus, myös ulkomainen, avattaisiin läpinäkyväksi? Miksi se ei sovi heille itselleen, vaikka muiden tahojen kohdalla ovat jatkuvasti vaatimassa transparenssia? Vihreän ideologian peruspilarit Kuluneen 25 vuoden aikana olen nähnyt ympäristöliikkeen – ja sitä myöten vihreiden ja komission – muuttavan kantaansa lähes kaikissa keskeisissä ilmastopolitiikan keinoissa. Ehdin nähdä monta kurvia ja käännöstä, joiden takana olivat ympäristöjärjestöjen muoti-ilmiöt ja yksinkertaistukset ja joita sitten samalla jyrkkyydellä pyrittiin korjaamaan. Biopolttoaineet tai suhtautuminen biomassan energiakäyttöön ovat hyviä esimerkkejä. Varainhankinnan ja imagomarkkinoinnin vuoksi ympäristöliike joutui yksinkertaistamaan monimutkaisia asioita. Tuloksena on ollut bipolaarista, laidasta toiseen heilahtelevaa politiikkaa, mikä on ratkaisevasti heikentänyt Eurooppaa investointiympäristönä. Olen yrittänyt kuluneina vuosikymmeninä hahmottaa, miksi vihreän aatemaailman ilmastoratkaisut ovat usein olleet vahingollisia itse ympäristöasian kannalta. En tarkoita erityisesti vain yhtä puoluetta. Näen yhtä hyvin tämän ajattelun hedelmiä, pieniä tai suuria, vasemmistoliitossa, demareissa, kokoomuksessa tai keskustassa, muutamia mainitakseni. En väitä, että kaikki kuvaamani asiat pitäisivät paikkansa yhä ja koskisivat kaikkia. Kuvaan ideologisia juuria ja ajattelukehikkoa, joka hallitsee koko ympäristö- ja ilmastokeskustelun asetuksia ja yleistä mediailmastoa, samalla lailla kuin vasemmistolaisuus 1970-luvulla. Mustavalkoisuuden lisäksi yksi merkittävä ongelma on teknologiavastaisuus. Se on mennyttä nostalgisoivaa asennetta, jossa teknologia nähdään ontologisena uhkana. Se ei voi tarjota oikeasti mitään tulevaisuutta maailmalle, jossa energian ja ravinnon tarve vain kasvaa. Visio tarjoaa vain köyhyyttä. Se näkyy myös hylkivän tehokkaita ympäristöratkaisuja, ja energiakysymys on siitä hyvä esimerkki. Aurinkoon ja tuuleen on satsattu tuhansia miljardeja eli biljoonia, sellaisia rahoja, joiden suuruusluokkaa on vaikea edes tajuta – ja silti ne eivät tuota kuin noin kolme prosenttia globaalista energiasta. Ilman teknologiaa, innovatiivista luovuutta ja toivoa emme selviä. Niiden avulla selviämme hyvinkin. Tuo teknologiavastaisuus on saanut ympäristöliikkeen tappelemaan vuosikymmenet ydinvoimaa vastaan, vaikka se on ollut toistaiseksi ainoa tehokas tapa leikata energiantuotannon päästöjä. Se on saanut Greenpeacen aikoinaan ajamaan kloorin täyskieltoa, vaikka sen käyttö on pelastanut kymmeniä miljoonia ihmishenkiä estämällä muun muassa koleraa ja lavantautia leviämästä juomaveden mukana. Samoin on vastustettu geeniteknologiaa kaikissa muodoissaan ja kemianteollisuutta. Toinen keskeinen kysymys liittyy talouskasvuun. Ympäristöliike näkee talouskasvun ympäristön vihollisena, vaikka historia osoittaa, että juuri siellä missä taloudellinen hyvinvointi vallitsee ja missä perustarpeet on tyydytetty, ihmisillä on intressejä huolehtia ympäristöstään. Köyhyys puolestaan on suuri ympäristöuhka, vaikka ympäristöretoriikassa se on liian usein romantisoitu. Kyseessä on marxilainen harha nollasummapelistä. Se on logiikkaa, jossa ajatellaan, että jos menestyt, se on voinut tapahtua vain ihmiskunnan tai ympäristön kustannuksella. Tämä näkemys ei ota huomioon, että historia tuntee paljon esimerkkejä edistyksestä, joka on hyödyttänyt kaikkia osapuolia. Vapaa markkinatalous on nostanut ihmisiä köyhyydestä valtavalla vauhdilla, ja taloudellisen tilanteen kohentuminen on saanut ihmiset kiinnostumaan ympäristönsä puhtaudesta. Kuten teknologiavastaisuus, tämäkin on varsin vakava asia, jopa kuolemanvakava. Talouskasvu ja talous saattavat olla joillekin poliitikoille mitätön sivuseikka, mutta sen seuraukset eivät enää varmasti ole. Jos EU:n taloudellinen asema heikkenee, heikkenee myös sen poliittinen vaikutusvalta. Se merkitsee taka-askeleita ihmisoikeuksissa: Greta ja kumppanit saavat hyvästellä sen maailman, jonka me nyt tunnemme. (Artikkeli julkaistaan hieman suppeammassa muodossa kokoomusnuorten Eurooppa-pamfletissa 6.4.24.) KOMMENTEJA EIJA-RIITAN BLOGI PITÄISI JULKAISTA EU:SSA JOKA KIELELLÄ: 26.3.2024 Maapallon säässä tapahtuu muutoshttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010314680.html Maapallon keskilämpötila laskee La Niña -ilmiön aikana, jonka ennustetaan alkavan kesällä. Kommentit (32)9:14 Jos sadasosakin näistä ilmastouskovaisten kirjoituksista olisi toteutunut, Maapallon olot olisivat kuin Venuksella. 9:16 Näin ne ennusteet muuttuvat vuosittain,eivätkä usein pidä paikkaansa. 9:36 Kautta vuosituhansien on maapallon ilmasto ja eläinkunta muuttunut, miten mahtoi vihreät kerätä tutkimus rahaa silloin kun kivikirveillä tehtiin tilaa omalla väelle! Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun La Niña alkaa tänä vuonna: Maapallo kylmeneehttps://www.foreca.fi/meteorologilta/pkmezy17 Lue myös: El Niño -vaihetta kutsutaan lämpimäksi, koska sen aikana maapallon keskilämpötila kohoaa. Elämme vielä parhaillaan kesällä 2023 alkanutta El Niño -vaihetta, ja ilmiön vuoksi edellisestä vuodesta muodostui planeettamme mittaushistorian lämpimin. Usein juurikin El Niño -vuodet ovat sijoittuneet maapallon mittaushistorian lämpimimmiksi. El Niñon vaikutus Euroopan säähän on kyseenalainen, mutta on mahdollista, että joinakin talvina El Niño lisää kylmien ilmamassojen pääsyä Pohjois-Eurooppaan ja Siperiaan. Tämä voisi ainakin osittain selittää kuluneen talven kylmyyden ja kovat pakkaset Suomessa. Lue myös tämä: Talvikuukausien jakso oli keskimääräistä kylmempi – helmikuussa osassa maata tavanomaista lauhempaa La Niña puolestaan on El Niñon rinnakkaisilmiö. La Niñaa kutsutaan ENSO-värähtelyn kylmäksi vaiheeksi, koska ilmiön aikana maapallon keskilämpötila laskee. Suomessa tai Euroopassa La Niña -ilmiön vaikutukset eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin tropiikissa. Tämän vuoksi onkin hankala sanoa, onko tulevalla La Niñalla vaikutusta säähämme millään tavalla. Ennuste: La Niña alkaa kesälläMaailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan kuluva El Niño -vaihe saavutti huippunsa marras–tammikuussa ja on nyt vähitellen hiipumassa. WMO:n mukaan El Niño jatkuu vielä kevätkuukausina, mutta kesään mennessä saavutetaan todennäköisesti ENSO:n neutraali vaihe. Ennusteissa on viitteitä, että ENSO:n neutraalin vaiheen jälkeen Tyynellä valtamerellä starttaa ENSO:n kylmä vaihe eli La Niña. Esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n mukaan La Niñan alkamisen todennäköisyys on 62 % jo kesä–elokuussa. Edellisen kerran La Niña -ilmiö vaikutti maapallolla peräti kolmen vuoden ajan vuosina 2020–2023. Mutta mitä siis käytännössä tapahtuu, kun El Niñosta siirrytään La Niñaan? Tyypillisesti seuraavat muutokset havaitaan Tyynellä valtamerellä:
Kestää kuitenkin aikansa ennen kuin meriveden viilenemisen vaikutukset yltävät ilmakehään ja niinpä mainittavia muutoksia maapallon keskilämpötilassa tuskin nähdään ennen ensi syksyä. Jos La Niña pääsee ennusteen mukaan alkamaan tulevan kesän loppupuoliskolla, muutokset tuntuvat maapallon säässä talvikaudella 2024–2025 seuraavasti:
Pidän mahdollisena, että El Niñon vaikutukset tuntuvat vielä useita kuukausia senkin jälkeen, kun olemme saavuttaneet ENSO:n neutraalin vaiheen. Maapallon meret ovat varastoineet El Niñon aikana hurjan määrän lämpöä ja ne tulevat luovuttamaan sitä ilmakehään vielä useiden kuukausien ajan ilmiön päättymisen jälkeen. Vesistöjen ja ilmakehän varastoima lämpö voivat edesauttaa uusien lämpöennätysten syntymisytä, joten on mahdollisuuksien rajoissa, että kuluva vuosi tulee jälleen olemaan maapallolla yksi mittaushistoriamme lämpimimmistä – ellei sitten jopa lämpimin. Lue seuraavaksi: Minkälainen on kevään ja alkukesän ennuste Suomeen? Tältä näyttää huhti–kesäkuun tilanne! Markus Mäntykannas EIJA-RIITTA KORHOLA: ILMASTONMUUTOS 22.3.2024 Ilmastonmuutos ja turvallisuushttps://www.korhola.com/lang/fi/2024/03/ilmastonmuutos-ja-turvallisuus/ ‘Don’t worry, my integrated assessment model says we can hit the landing on the other side!”(kuva on lainattu Roger J. Pielke jr The Honest Broker -sivustolta) Ilmastonmuutos ja turvallisuus – esitelmä Arvofoorumissa 21.3. HelsingissäKun lähdin politiikkaan noin neljännesvuosisata sitten, pidin ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana uhkana. Se oli tärkein syyni lähteä ehdolle eurovaaleihin 1999. En kuitenkaan ole enää pitkään aikaan ajatellut aivan niin. Siksi on paras tarkentaa heti tämän lyhyen esityksen alkuun, että tuo otsikko pakottaa minut kysymään rehellisesti: kumpi vaarantaa turvallisuuttamme enemmän, ilmastonmuutos vai nykyinen ilmastopolitiikka. Joudun tietenkin perustelemaan näin röyhkeän kysymyksen. Ja korostan, etten vähättele ympäristöongelmia. Yritän selittää, miksi itseään vastuullisena ja ympäristötietoisena pitävän ihmisen ilmastohuolestus muuttuu ilmastoturhautumiseksi ja kriittisyydeksi valittua linjaa kohtaan. Nykyään ajattelen, että esimerkiksi köyhyys ja energiapula ovat ilmastonmuutosta vakavampia ongelmia. Olen tietenkin selityksen velkaa, mitä tapahtui lainsäätäjän uran aikana? Velkaa olen maksanut väitöskirjassani (2014) tai kirjassani Ilkeitä ongelmia – tarinoita politiikasta (2020), jossa kuvaan millaisia virheitä ilmastopolitiikan nimissä on tehty, virheitä, jotka ovat koituneet valitettavasti usein myös ympäristön vahingoksi. Liioittelua, mutta ei tutkijoiden kynästäAjatteluni kehitykseen oli monta syytä: tärkeimpänä haluan mainita ilmastopaneeli IPCC:n raportit, joiden tieteelliset osuudet eivät anna lainkaan yhtä negatiivista kuvaa tilanteesta kuin raporteista päättäjille tehdyt tiivistelmät (Summary for Policymakers, SPM). Tuo ero alkoi ihmetyttää. Ne tiivistelmät eivät ole kuitenkaan enää tutkijoiden tekstiä, vaan aktivistien – ja noista aktivistien tiivistelmistä syntyvät puolestaan lehtijutut, jotka jo sisältävät liioittelun liioittelua. Ei nimittäin ole yhtään tieteellisempää sanoa, että ilmastotulevaisuus on katastrofaalinen kuin sanoa, että se tulee olemaan haalea, koska nämä molemmat vaihtoehdot, ja lukuisat muut siltä väliltä sisältyvät ilmastomallinnusten skenaarioihin. Ylipäätään dead line –retoriikka tai deadlineismi ja kuilunreunavietti ei tule IPCC:n raporteista vaan liioittelevista uutisista. Toisekseen liioittelu ei auta psykologisesti vaan pikemminkin lamauttaa. Keinotekoiset deadlinet eivät auta myöskään poliittisesti tai moraalisesti. Tästä liioittelusta esimerkkinä ovat lukuisat lehtijutut, joissa yhdistetään kaikenlaiset sään ääri-ilmiöt ilmastonmuutokseen, toisin kuin viimeisin tieteellinen arviointiraportti AR6. Kuten näkyy, monesta asiasta todetaan, että kyseisestä seikasta vallitsee alhainen tieteellinen varmuus (low confidence). Tässä on sitaatteja suoraan IPCC:n raportista, Eli IPCC AR6 tulkitsee tilannetta siten, että signaali ilmastonmuutoksesta ei ole vielä ilmaantunut luonnollista vaihtelua pidemmälle seuraavien ilmiöiden osalta eli että nämä ilmiöt edelleenkin mahtuvat luonnollisen vaihtelun piiriin: Jokien tulvat,runsaat sateet ja runsaat tulvat, maanvyörymät, kuivuus (kaikki tyypit), voimakkaat myrskyt, trooppiset syklonit, hiekka- ja pölymyrskyt, rankka lumisade ja jäämyrskyt, rakeet, lumivyöryt, rannikoiden tulvat, meren lämpöaallot. Lisäksi ilmastonmuutossignaalin syntymistä ei odoteta edes äärimmäisen RCP8.5-skenaarion mukaan vuoteen 2100 mennessä minkään näiden kohdalla lukuun ottamatta voimakkaita sateita ja tulvia ja sitäkin vain keskinkertaisella varmuudella. Tulee muistaa, että kaikki edellä mainitut ilmiöt kuuluvat ilmaston luonnollisen toimintaan. Ehkä joillekin on syntynyt mielikuva, että terve ilmasto on sellainen, jossa mitään äärevää ei tapahdu. Näin ei tietenkään ole. Ja kun puhumme ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, kyse on siitä, mikä alkaa poiketa luonnollisesta vaihtelusta niin, että sen voi tilastollisesti jo erottaa. Luonnollista vaihtelua havainnollistaa seuraava graafi, joka kuvaa Niilin vedenpinnan korkeutta 900 vuoden ajalta. Sinisenä näkyy sää, punaisena ilmasto. Sää ja ilmasto ovat kaksi eri asiaa. Ilmastossa on kyse noin kolmenkymmenen vuoden keskiarvosta – sää vaihtelee, ilmasto muuttuu. LUE LISÄÄ JA KATSO KUVAT https://www.korhola.com/lang/fi/2024/03/ilmastonmuutos-ja-turvallisuus/ Kumpi vaarantaa turvallisuuttamme enemmän, ilmastonmuutos vai ilmastopolitiikka?Ilmastonmuutos ja turvallisuus – esitelmä Arvofoorumissa 21.3. Helsingissä Nykyisessä hallituspolitiikassa on paljon hyvää:
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=eija-riitta+korhola+tapionajatukset.com#ip=1 KUVAT JA JUTUT Eija-Riitta Korhola teki ilmastopragmaatikolle ajankohtaisen käsikirjanhttp://ilmastorealismia.blogspot.com/2014/11/eija-riitta-korhola-teki.html Eija-Riitta Korhola: Lainsäätäjän ilmastopolkuhttps://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=95FLjdwnhk4 https://www.korhola.com/avainsanat/ilmasto/ https://www.korhola.com/lang/fi/2012/03/sita-saa-mita-tilaa/ https://www.tapionajatukset.com/42196 Korholalta vettä vihreiden niskaanhttps://www.kaleva.fi/korholalta-vetta-vihreiden-niskaan/2276644 Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) jatkoi EU:n parlamentin keskustaoikeistolaisten puolueiden (EPP-ED) kesäkokouksessa vihreän liikkeen ja ympäristöjärjestöjen politiikan tiukkaa arvostelua.Eija-Riitta Korhola: Ilmastonmuutospuhe on korvannut lopunaikapuheenKUUNTELE KLIPPI. Entisen europarlamentaarikon ja tammikuussa ilmastonmuutoskysymyksistä väittelevän Eija-Riitta Korholan mukaan kirkolle on ”tapahtunut vahinkoja”, sen ottaessa kantaa luonnon puolesta uskonnollisin sanankääntein.
KUVA EIJA-RIITTA ja keskusta (siis kusta) https://www.is.fi/politiikka/art-2000008997421.html KUVA https://is.mediadelivery.fi/img/658/5aa60740e50dd428f4df52ebb56f7a2c.jpg.webp |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
