Metsät, Aerosolit ja Ilmasto

SIVUN SISÄLTÖ

1. SUOMEN METSÄT SITOVAT HIILTÄ

2. NOKIPÄÄSTÖJÄ RAJOITETTAVA

3. PIENHIUKKAS-TUTKIMUSTA SUOMESSA

4. ILMATIETEEN LAITOKSEN VÄHÄTTELY

5. IPCC:n (HYVÄKSYMÄ) OUTO ”ALAS-YLÖS” SÄTEILYMALLI

6. NASAN TUTKIMUS (RIKKI)AEROSOLIEN VÄHENEMISEN VAIKUTUKSESTA

1. SUOMEN METSÄT SITOVAT HIILTÄ

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/06/1147305

Suomen metsien merkitys kasvihuonekaasujen sitojana on kasvanut huimasti parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan metsien kyky sitoa hiiltä ilmakehästä on lähes kaksinkertaistunut vuosina 1990-2008. Näin on tapahtunut, vaikka metsäteollisuuden avohakkuut ovat herättäneet kauhistelua. Metlan tiedot perustuvat valtakunnalliseen metsien inventointiin. Raportteja käytetään pohjana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Metlan tutkija Tarja Tuomainen kertoo, että Suomen metsien muodostama hiilinielu vastasi kaksi vuotta sitten 42 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Samaan aikaan Suomen kokonaispäästöt ilmakehään olivat 70 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Metsät imivät siten ilmakehästä hiilidioksidia määrän, joka oli reippaasti yli puolet Suomen päästöistä.

Savuna ilmaan

Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom varoittaa innostumasta liikaa bioenergiasta. Hänen mukaansa liian korkeat bioenergiatuet voivat johtaa siihen, että metsien muodostamaa hiilivarastoa poltetaan savuna ilmaan. Fagerblom korostaa puurakentamisen merkitystä ilmaston kannalta, sillä metsän sitoma hiili pysyy varastoituna myös laudoissa ja lankuissa.

2. NOKIPÄÄSTÖJÄ RAJOITETTAVA

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/990420

Helsingin Yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola toivoo Suomen pohjoisena maana ajavan arktisia alueita lämmittävien nokipäästöjen rajoittamista.

MTV:n uutisten ilmastokolumnissaan Kun asia pitkistyy niin se mutkistuu, Korhola kritisoi Suomea siitä, etteivät ilmastoneuvottelijat seuraa sitä, mitä ilmastonmuutostutkimuksessa tapahtuu.

Varovaisten arvioiden mukaan tonni mustahiilipäästöjä aiheuttaa 600 kertaa voimakkaamman ilmastopakotteen kuin tonni hiilidioksidipäästöjä. Tuoreiden mallisimulaatioiden mukaan jopa puolet arktisen alueen viimeaikaisesta lämpenemisestä olisi seurausta nokipäästöjen voimakkaasta runsastumisesta. Myös merkittävä osa merijään ja jäätiköiden sulamisesta selittyy nokilaskeumilla.

Lämpeneminen vähentyisi 30 prosenttia

Nokihiukkaset säilyvät ilmakehässä vain muutamasta päivästä viikkoihin, toisin kuin hiilidioksidi. Arvioiden mukaan mustan hiilen päästöjen voimakas vähentäminen hidastaisi maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä välittömästi noin 30 prosenttia. Nokipäästöjen vähentäminen on teknologisesti verrattain edullista ja tarvittava teknologia on jo olemassa.

• Musta hiili
• Mustan hiilen päästöt ovat lisääntyneet noin kuusinkertaisiksi teollistumisen aikana.
• Ilmakehässä musta hiili imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää näin ympäröivää ilmaa.
• Maahan laskeutuessaan se tummentaa vaaleat lumi- ja jääpinnat aiheuttaen niiden sulamista.
• Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilampuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta.
• Valtaosa päästöistä syntyy nykyään Aasian kotitalouksissa tapahtuvasta tulen käytöstä.
• Musta hiili on tärkeysjärjestyksessä toisena hiilidioksidin jälkeen lämpenemiseen vaikuttavien ihmisperäisten tekijöiden listalla.

3. PIENHIUKKAS-TUTKIMUSTA SUOMESSA

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/05/1115056

Professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta on noussut geotieteiden maailmanlistan kolmanneksi viitatuimmaksi tutkijaksi. Kulmala on ensimmäinen suomalainen, joka on viime vuosina yltänyt kovatasoisilla maailmanlistoilla kolmen viitatuimman tutkijan joukkoon ja ensimmäinen kautta aikojen geotieteiden maailmanlistalla. Kulmalan 237 tutkimukseen on viitattu kaikkiaan 5023 kertaa. Geotieteiden listan lisäksi Kulmalalla on runsaasti merkittäviä julkaisuja myös kemian, fysiikan ja ympäristötutkimuksen alalla. Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professori Markku Kulmala on kansainvälisesti tunnettu ilmakehätieteen tutkija. Hän on julkaissut artikkeleita ilmakehän aerosolihiukkasista, pilvistä ja ilmakehän ja biosfäärin vuorovaikutuksista. Tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Science Indicators jakaa viittaustietokantansa 22 pääalueeseen. Listalla on mukana viittaukset viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuihin artikkeleihin. Lista uusitaan kahden kuukauden välein.

Professori Markku Kulmalan tutkimuksia:

http://www.sr.se/SISURADIO/nyheter/artikel.asp?artikel=3209603

http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=27345&type=mainInfo&subType=companyDatabase&searchKey=5d636761-c573-11de-a596-e5b1a16fec0c&subSearchKey=5d73bb12-c573-11de-a596-e5b1a16fec0c&pageIndex=1&firstCharOfName=ALL§orCode=null®ionCode=null

http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/326/5953/672

Noki ilmaston lämmittäjänä ja terveyshaittana (uutinen): http://www.vihrealanka.fi/node/1545

4. ILMATIETEEN LAITOKSEN VÄHÄTTELY

Ilmatieteen laitos vähättelee pienhiukkasten merkitystä: 

http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutos/miksi_22.html  Useimpien kasvihuonekaasujen pitkästä eliniästä johtuen niiden pitoisuus ilmakehässä riippuu siitä, kuinka paljon niitä on yhteensä päästetty ilmakehään viimeisten vuosisatojen aikana. Lyhytikäisten pienhiukkasten pitoisuus sen sijaan riippuu siitä, kuinka paljon niitä kullakin hetkellä pääsee ilmakehään. Näyttää ilmeiseltä, että ihmisten tuottamien hiukkaspäästöjen määrä ei tulevaisuudessa enää ainakaan ratkaisevasti lisäänny nykyisestä. Tästä johtuen pienhiukkasten ilmastoa viilentävä vaikutus jää pikkuhiljaa yhä enemmän kasvihuonekaasujen aikaansaaman lämpenemisen varjoon.

 [Ilmatieteen laitoksen MISSIO on, kuten tiedämme, toistaa papukaijamaisesti IPCC:n ”ilmastoraamatun” ”tietoa” siitä että, että IHMINEN (CO2) on SYYLLINEN ja kaikki muut, kuten myös luonnolliset tekijät, ovat vähäisiä tässä POLIITTISESSA AGENDASSA]

Atte Korhola huolissaan noen lisääntymisestä ilmakehässä:

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Satakunta/1194622505006/artikkeli/atte+korhola+on+huolissaan+noen+lisaantymisesta+ilmakehassa.html

Ihmisen toiminta näkyy, paitsi hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä ilmakehässä, myös muina ilmakehän koostumuksen muutoksina. Näistä oleellisin on aerosolien (rikkipitoisten kuten sulfaatti) väheneminen puhtaamman tekniikan kehittymisen myötä. Tällä arvioidaan (NASAN tutkimus) olevan suuri vaikutus suurimpaan lämpenemiskauteen (1976-noin 2000).

Ihmisen toiminta näkyy, paitsi hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä ilmakehässä, myös muina ilmakehän kemiallisen koostumuksen muutoksina. Näistä oleellisin on aerosolien (rikkipitoisten kuten sulfaatti) väheneminen puhtaamman prosessitekniikan kehittymisen myötä. Tällä arvioidaan (NASAN tutkimus) olevan suuri vaikutus suurimpaan lämpenemiskauteen (1976-noin 2000).

5. IPCC:n (HYVÄKSYMÄ) OUTO ”ALAS-YLÖS”-SÄTEILY-MALLI

“The factor of two for A (the radiation emitted from the atmosphere) comes in because the atmosphere radiates both up and down.”—Gavin Schmidt (Real Climate, April 10, 2007)

NASAn Dr. Gavin Schmidt väitti , että kaasut (CO2) emittoivat (säteilevät) absorboimansa (imemänsä) lämmön eli infrapunasäteilyn ”ylös ja alas” (siis vain avaruuteen ja suoraan maanpinnalle tai meriin!). Ensinnäkin, kasvihuonekaasukerros (greenhouse gas layer) EI ole mikään taso, vaan 3-ulotteisessa avaruudessa kineettisen kaasuteorian mukaisesti liikkuva kaasuseos. Toiseksi,  yksinkertainen malli on ristiriidassa fysiikan lakien kanssa, sillä kaasujen satunnaisen liikkeen takia säteily tapahtuu isotrooppisesti eli kaikkiin suuntiin yhtälaisesti (eli Maan pinnalle ja meriin tulee vain pienen pieni osa lämpösäteilystä!).

Lisäksi on huomioitava se, että lämpösäteilyä absorboineet eli infrapunasäteilyn vaikutuksesta virittyneet CO2-molekyylit törmäilevät ilmamolekyyleihin ja luovuttavat ylimääräisen energiansa ympäristölle (ilmamolekyyleille joiden kineettinen energia lisääntyy) eli ”ympäristö” lämpenee.  Lämpö voi siirtyä säteilemällä (vain pieni osa voi siis siirtyä maan tai merien pinnalle avaruudelliset seikat huomioiden), konvektiolla (siirtymälle aineen eli ilman mukana, jäähtyminen tapahtuu pian) tai johtumalla (tässä yhteydessä merkityksetön).

[Ajattele vaikka pallon muotoista ”kaasualuetta” avaruudessa, josta emissiosäteily lähtee kaikkiin suuntiin tai piirrä avaruuskoordinaatistossa olevan pallon projektio (ympyrä) paperille ja lisää siihen alapuolelle planeetta Maan pinta sekä lisää ympyrästä lähtevät ”säteilynuolet”. Piirroksesta näet, kuinka pieni osuus emissiosäteilystä lämmittää maan tai meren pintaa (lapsikin tietää, että näitä pintoja lämmittää Aurinko!)]

6. NASAN TUTKIMUS (RIKKI)AEROSOLIEN VÄHENEMISEN VAIKUTUKSESTA

Nasa (Yhdysvaltojen avaruushallinto):  http://earthobservatory.nasa.gov/Newsroom/view.php?id=37948

The researchers found that the mid and high latitudes are especially responsive to changes in the level of aerosols. Indeed, the model suggests aerosols likely account for 45 percent or more of the warming that has occurred in the Arctic during the last three decades. The results were published in the April issue of Nature Geoscience. Though there are several varieties of aerosols, previous research has shown that two types -- sulfates and black carbon -- play an especially critical role in regulating climate change. Both are products of human activity.

Sulfates, which come primarily from the burning of coal and oil, scatter (SUOMENNOS: sironta, joka hajottaa tulevan aurinkosäteilyn 3-ulotteisessa avaruuskoordinaatistossa siten että vain  hyvin pieni osa pääsee lämmittämään Maan pintakerroksia) incoming solar radiation and have a net cooling effect on climate. Over the past three decades, the United States and European countries have passed a series of laws that have reduced sulfate emissions by 50 percent. While improving air quality and aiding public health, the result has been less atmospheric cooling from sulfates.

Arktinen alue lämmennyt (pääasiallisesti) sulfaatti-aerosolien vähenemisen takia

Arktisen alueen lämpenemiseen (vuodesta 1976) on vaikuttanut melkoisesti (ainakin 45 prosenttisesti) (rikki)aerosolien pitoisuuden pieneneminen tämän tutkimuksen mukaan. Rikki (sulfaatti) aerosolit heijastavat (sirottavat) auringon säteilyä avaruuteen eli hidastavat ilmaston lämpenemistä. On selvää, että prosessitekniikan puhdistuminen näin ollen on edullista ihmisen terveyden kannalta, mutta näiden heijastavien (sirottavien) pienhiukkasten väheneminen taas on ilmastonmuutoksen (lämpenemisen) kannalta epäedullista.