Kemia ja Pingis. Kirjoittajan esittely________________________________________________________________________________________ UUDET PINGISJUTUT TÄÄLLÄ (ja tämän linkin alalinkit), UUSIMMAT TÄÄLLÄ. ------------------------------------------------------------------------------------------------- Pingis-linkkejäPöytätennis Porilaiset-83 (kotisivut) Pentti Olahin kotisivu. ________________________________________________________________________________________ Videot (Table tennis videos): Bastian Steger vs. Werner Schlager (EM-2008) video 35 min (useita muitakin pelejä. Muista katsoa Ruta Paskauskienen EM-voitto!). Bastian Steger vs. He Zhi Wen (video 35 min). Huomaa Stegerin korkeat/korkeahkot ja kierteiset kämmenspinnit (silloin tällöin), joita vastustajan on vaikea palauttaa! Bastian Steger vs. Wang Hao (video 8 min); kiinalaisille eivät eurooppalaiset voi mitään! Euroopan ehdoton ykkönen on käsittämättömän nopean jalkatyön omaava Timo Boll, joka tässä voittaa kiinalaisen (Wang Haon). Videoita huippupelaajien palloralleista Videointia (mm. Waldner, Timo Boll ym.) Pingiksen tekniikka Erilaisia pingis videoita. Syöttö harjoitus video. Kiinalaisten syöttö- ja syötön palautus ja tekniikka - video (monia muitakin treenejä) Biomekaniikkaa. coaching, techniques, link to flash clip Eri lyöntien harjoitus (videoita) Yllä olevasta linkistä löytyy kaikkien lyöntien (kontraus, spinnit, tappolyönnit, altsut) suoritus. Loistavia suorituksia ja puolustuspeliä (video). Pöytätennisliitto ja foorumit. SPTL. Pingisfoorumi. Nettipingis
Muita linkkejä Uusisuomi-lehti (on herännyt henkiin). Täältä löytyy tulevaisuuden tiedettä. Kirjoittajan (lyhyt) esittely ( lähinnä tiedekirjoituksista kiinnostuneille) Olen se Tapio Simonen, joka (googlaamalla löytyen) ei aja taksia eikä suunnista, vaan pelaa pingistä ja on koulutukseltaan kemisti, filosofian tohtori (pääaine orgaaninen kemia), aineyhdistelmässä myös laudatur epäorgaanisessa ja analyyttisesä kemiassa, muut sivuaineet fysiikka, matematiikka,geologia ja mineralogia sekä geologia ja paleontologia. Harrastuspohjalta olen opiskellut astronomiaa,astrofysiikkaa, biologiaa, psykologiaa, parapsykologiaa ja uskontojen historiaa (sekä aikoinaan lukiossa että itsenäisesti). Valmennusta varten on sitten tietenkin joutunut lukemaan fysiologiaa, yleistä valmennusoppia ja biolääketiedettä (olen joskus kirjoitellut lehtiin dopingista ja endorfiineista). Astronomiasta, astrofysiikasta ja kosmologiasta innostuin kun WSOY (erään kirjani kustantaja) ystävällisesti lahjoitti teoksen Maailmankaikkeus, suurimmasta pienimpään. Tätä sitten on luettu opetuksen ja valmennuksen rajoittamissa puitteissa, ja onhan sitä tietokirjallisuutta siten muutama hyllymetri kotikirjastossakin. Lehtiä seuraamalla ja nettiä käyttämällä saa mukavasti uusimman tiedon. Tässä siis hiukan tietoa asiantuntemuksesta ja harrastuksista, joiden avulla nyt tätä tieteen popularisointia harrastan. Olen toki aikaisemmin kirjoitellut puolitieteellisiä juttuja free-lance toimittajana ja tietysti pingikseen liittyviä artikkeleita. Mutta näistä joskus myöhemmin. Työpaikkani toki ovat olleet muualla kuin lehtien toimituksissa eli assarina Helsingin yliopistossa ja opettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa sekä otona TUL:ssä ja SPTL:ssä. Opiskeluaikana myös harjoittelijana Geologisessa tutkimuslaitoksessa (nykyisin GTK), Nokialla (tuotevalvonta), Oy Alko Ab analyyttisessä laboratoriossa ja myös HYKS:ssä (ensimmäinen sisätautiklinikka). P Ö Y T Ä T E N N I S Minikadetin valmennuksen eteneminen vuosina 2006-2007 VALMENNUSFILOSOFIA JA POR-83 Valmennusfilosofiani on kovasti muuttunut alkuajoista (1970-luku). Silloin apinoin ruotsalaisten valmennussysteemiä. Kuuluisa ruotsalainen valmentaja Christer Johansson (Kjellin veli) kuitenkin neuvoi (Pariisissa 1975), että ei orjallisesti kannata seurata minkään maan systeemiä vaan luoda oma valmennusfilosofia ja järjestelmä. Tämä Christerin kanssa käyty keskustelu jäi itämään mielessäni. Vuosien saatossa kierrellessäni ja kaarrellessani Euroopassa (noin 12 maassa) imin kunkin maan systeemeistä (mielestäni) parhaat palat. Täällä Porissa palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Kerron valmennusfilosofiastani ja systeemistäni enemmän jatkossa. Lyhyt kuvaus tässä: Tärkeintä on itse valmennusprosessi (ei siis hirvittävä määrä erilaisia kuvioita paperilla, vaan pelaajan tekniikka/taktiikka analyysin, joka toki on tarkoin kirjattu, perusteella suoritetut harjoituspassit).Koska kaikkea ei voi harjoitella, kullakin kerralla keskitytään tiettyyn teemaan.Kaikki harjoitukset ovat epäsäännöllisiä, sisältävät syötön, syötön palautuksen (eri tavoilla) ja muistuttavat pelitilannetta.Kussakin harjoituksessa on mukana liikkuminen. Valmennettavani (Markus) harjoittelee syyskuussa 2006 (uusi teema vasta kun tekniikka, varmuus ja liikkuminen alkaa sujua, ne kirjataan ylös analyysipaperiin): 1. Alakierresyötön (vaihteleva pituus) palautus rystypuolelta: BH-spin (pitkästä), BH-flippaus(keskipitkästä) ja Bh-alakierre (keskipitkästä jos ei halua/ehdi flipata) ja lyhyt palautus (ihan yhyestä syötöstä). Syöttäjänä on valmentaja (olen aikoinani pelannut maajoukkueessa,joten syöttöni ovat riittävän inhottavia ja samalla opettavia). Blokeeraan tai annan altsun (epäsäännöllisesti) onnistuneesta palautuksesta, pallo pelataan loppuun kuten kilpailuissa. 2. Blokeerailen epäsäännöllisesti, valmennettava lyö (jatkuvasti liikkuen) FH-spinniä aina kun ehtii (muulloin BH-spin), välillä lyhyt blokeeraus, tästä nopea liike eteenpäin ja Gatien-ratkaisu (tappospinni aivan pallon päältä kyynärpää korkealle nousten). Välillä rankaisen tappolyönnilläni liian helppoa spinnausta. Pelaamme tätä harjoitusta valmennettavan kunnon mukaan (Unkarissa ollessani eräs nuori pelaaja halusi, että blokeerailen hänen spinnejään epäsäännöllisesti puoli tuntia ilman taukoa!). PS. Tällä valmennusfilosofialla (josta jatkossa enemmän) olen viime vuosina valmentanut kaksi juniorien Suomen mestaria: Tomi Vartiainen ja Annulii Simonen. Kuten huomataan yo. harjoitusmuoto kahdesta (2), siinä yhdistyy monia tärkeitä elementtejä: varmuus (spinlyönnin toistot), kierre (ja sen vaihtelu), sijoittelu (spinnaaja vetelee minne haluaa), jalkatyö (liikkuminen sivu ja syvyyssuunnassa), vauhti (vedot taskuun ja laitaa pitkin), ratkaisu (Gatien). Lisäksi liikkuminen on luonnollista (pelitilannetta muistuttava). Kyseinen pelaaja on tietysti jo käynyt läpi peruspelivaiheen, jossa on opittu kontraus, blokeeraus,syöttö ja sen palautus eri tavoilla, spinlyönnit altsusta ja blokeerauksesta ym. Kaikki muutkin harjoitteet (oma syöttö ja avaus altsusta sekä ratkaisu yläkierrepalautuksesta, vastaspinni ym.)toteutetaan tietysti samalla periaatteella tässä kierrepelivaiheessa. Jokaisella valmentajalla on (ja pitääkin olla) oma valmennusfilosofiansa, tässä esitetty on vain eräs niistä. Liiton asia on sitten luoda valmennusjärjestelmä (puhuimme Pariisin valmentaja meetingissä sekä valmennusfilosofiasta että järjestelmästä). Ranskassa olikin upea valmennusjärjestelmä ja organisaatio,joka kattoi koko maan valmennuskeskuksineen ja palkattuine valmentajineen. Sain seurata sitä toimintaa (ja kaikkea muutakin valmennukseen liittyvää), sillä Ranskan liitto laittoi minut pingislehtensä postituslistalle. Filosofia nuorten valmennuksessa oli monipuolisuus sekä tekniikkaharjoittelussa että fyysisessä valmennuksessa (josta olen kirjoittanut kirjassa Pöytätennistä oppimaan). Fyysinen valmennus ei (taitolajissa) vanhennu lainkaan siinä määrin kuin tekniikka ja välineet. Itse asiassa 1970-luvulla tunnettiin jo varsin hyvin fyysisten osatekijöiden (aerobinen ja anaerobinen kestävyys,nopeus, nopeusvoima, reaktiokyky, rentous ym.) kehittämismenetelmät. Myös lajikohtaiset fyysiset harjoitteet olivat laajalti tunnettuja. KILPAILUJEN VIDEOANALYYSIT HARJOITUSTEN SUUNNITTELUSSA 19.9.2006. Videoanalyysi Markuksen kesäisistä Saksan kilpailuista osoitti, että olemme valmennuksessa oikealla tiellä. Kehitystä keväästä oli tapahtunut jopa odotettua enemmän: siirtyminen peruspelivaiheesta kierrepelivaiheeseen oli tapahtunut kuin taikaiskusta. Videointi kilpailuissa onkin ehdottomasta tärkein apuvälineemme valmennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Nauhoja analysoimalla (ja kelaamalla uudelleeen ja uudelleen) kynä kädessä näemme mikä sujuu kilpailutilanteessa ja mitä on harjoiteltava seuraavissa treeneissä ja missä on otettava kertausharjoituksia. Plussapuolelle kirjasimme spinpelin varmistumisen, liikkumisen parantumisen, pelaamisen sopivalla etäisyydellä (aikaisemmin vetätyi liian kauaksi ja löi liian helppoja lyöntejä) ja omien avauksien ja ratkaisujen enenevän käytön. Korjattavaakin tietysti löytyi: syötön palautus rystyltä oli vielä liian helppo ja altsut liian korkeita (kummastakin vastustaja yleensä rokotti). Yleiskuva kymppi miikka! POR-83: VALMENNUSTA 25 VUOTTA Valmennusprosessissamme ovat mukana lisäkseni (valmennuksen suunnittelu, sparraus ja POR-83:n juniorivalmentajan koulutus samanaikaisesta) Markuksen vanhemmat (isä Mika itse pelaa ja käyttää videokameraa kisoissa), junnuvalkkumme Mika Heljala, seuran harjoitusvastustajat(eriä samantasoisten ja parempien kanssa). Kaikki treenit ovat mahdollisimman pelitilannetta muistuttavia: syöttö, avaus ja pallo pelataan loppuun (ellei jo syöttö tai avaus tuo pistettä, sillä kuvioita ei ole: Markuksen on pyrittävä aina voittamaan pallo), syötön palautus samalla teemalla, spinpeliä vaihtelevasta blokeerauksesta ja nyt myös vastaspinnistä (johon ensin blokeerattuani muutaman kerran siirryn silloin tällöin). Valmentamisen lisäksi siis koulutan seuramme valmentajia. Mika H. opiskelee valmennukseni filosofiaa kirjoittamastani monisteesta: Kohti pelitaitoa. Siinä harjoitteet on jaettu seuraaviin kategorioihin: Syöttö, syötön palautus eri tavoilla (spinnillä, flippaamalla ja altsulla), liikkumisharjoitukset (jalkis),ja tietysti pelitilanneharjoitukset ja ratkaisut (esim. Gatien). Valmennussysteemimme alkaa tietysti pingiskoulusta (Mika H.), sitten seuraa peruspelivaihe ja tekniikan analysoinnin kirjaus, tämän jälkeen on sitten kierrepelivaihe (jossa siis Markus on). Monisteeni sisältää myös muiden näkemyksiä valmennuksesta, heitä ovat Esko Heikkinen, Kari Kuusiniemi, Anne Lampen ja Arto Luukkainen. Kuten jo olen maininnut, jokaisella valmentajalla on oltava oma filosofiansa, ei saa orjallisesti noudattaa jonkun muun ajatuksia. 1990-luvun puolivälissä POR-83:lla oli ns. pyramidimallinen valmennusjärjestelmä (jonka valmentajaisien pyynnöstä muotoilin). Oli useita erilaisia ryhmiä omine vastuuvalmentajineen. Pyramidin kärjessä oli tehoryhmät, joissa pelaajat olivat kehityskykyisimpiä (eräskin jo kadettimaajoukkueessa). Junnuja sparrasivat varsinaisten treenien lisäksi seuran vanhemmat pelaajat. Junnuja ja valmennuksesta kiinnostuneita oli pilvin pimein (suunnittelin jo omaa vastuuvalmentajaa jokaiselle pöydälle!).Tein 13- ja 15-v. pelaajille LTS:n (lyhyen tähtäyksen suunnitelman, joka tähtäsi porilaisten järjestämiin SM-kisoihin). Se onnistui, sillä pojat ottivat mestaruuden kummassakin joukkuekisassa.(Myöhemmin Tomi Vartiainen otti omansa eli 17-v SM:n, mutta se onkin eri stoori). Mitä myöhemmin tapahtui? Koko jengi lopetti (sekä pelaajat että valmentajat). Kaikki hävisivät kuin p..ru Saharan erämaahan, vain seuran perustaja ja valmentajaikoni, Voitto Virtanen jäi jäljelle! Ellei nyt Mika Heljala olisi mukana, koko homma olisi hukassa (tai ainakin suden suussa). Suomen pingiskulttuuri (tai paremminkin sen puute) on omituinen. Olen TUL:n oto-valmentajana ja SPTL:n koulutus- ja valmennuspäällikkönä havainnut saman (oudon) ilmiön: olen kouluttanut satoja valmentajia, mutta kuka näistä tällä hetkellä (Voitto Virtasen lisäksi) tekee aktiivista valmennustyötä? Tulee tässä mieleen TV-sarjat Ilman johtolankaa ja Kadonneiden jäljillä. Syitä katoon on tietysti monia, niitä ei (tässä yhteydessä) ruveta pohtimaan. Jotain on kuitenkin (tälläkin) rintamalla pielessä. ________________________________________________________________________________________ PÄIVITYS (vuonna 2008): POR-83 Kotisivuilta näet uuden valmennusorganisaatiomme, jonka on luonut Mika Heljala. Lue myös SPTL:n sivuilta, mitä puheenjohtaja Simo Pokki piti siitä (kirjoitus 11.05.2008). ________________________________________________________________________________________ 25.9.2006 (palaamme siis syksyyn 2006) Valmennusfilosofiasta ja myös menetelmistä tässä hiukan lisää: Alalinkissä Pöytätennis käyttämämme tekniikan analyysi-kaavio (tosin tieteen varjosta). Peruspelivaiheeseen kuuluu syöttö, syötön palautus ja ns. peruspeli sekä tietysti liikkuminen. Filosofia lyhyesti: Tässä vaiheessa on ensinnäkin biomekaniikka tärkeää: kontrausten, spinnien,tappojen ym. lyöntiratojen analysointi ja virheiden korjaaminen (valmentajat, robotti, pallolaatikko ja videointi apuna). Kun lyönnit sujuvat suht. koht. oikein, seuraa toistot eli ns.varmuusharjoittelu. Syötön palautuksesta kirjoittelen joskus yksityiskohtaisesti. Tärkeää: Oikeiden lyöntiratojen lisäksi kiinnitämme huomiota pallotuntuman ja pallon hallinnan opetteluun. Tässä käytämme ns. rannemetodia. Syötössä ja syötön palautuksessa (josta myöhemmin erikseen) opetamme ranteen oikeaa, rentoa ja (HUOM) välillä ylikorostettua käyttöä (Waldneriksi synnytään, mutta jokainen voi oppia tuntuman tällä rannemetodilla). Opitaan höyhenen kevyt kosketus, leikitteleminen pallolla eli tuntuma sekä tietysti harhautus: lyönti sinne mihin vastustaja ei sitä odota! TREENEJÄ KILPAILU-ANALYYSIEN PERUSTEELLA 27.9.2006 Sain Heljalan Mikalta emailin: Houston. We have a problem! Viesti kertoi, että Turun kilpailuissa Markuksen syötön palautukset olivat toisinaan olleet liian helppoja (nousseet liikaa ja kierre puuttui). Homma hoidetaan rannemetodilla: huomenna olen sparrausvuorossa ja treenaamme (kierrepelin ohella) syötön palautusta (katso alalinkistä). Tarkoitus on ranteen käyttöä tehostamalla (ja ehkä liioittelemallakin) saada pojalle kehittymään tiukka altsupalautus (kun ei voi spinnata syötöstä).Otamme siis aina kertausharjoituksen peruspelivaiheesta (vaikka treeni on kierrepelivaiheessa) kun on aihetta (havaintojen tai videon perusteella). 2.10.2006 Yllä olevan viestin perusteella harjoittelemme tällä hetkellä Markuksen kanssa syötön palautusta ja spinnipeliä (blokeerausta vastaan, jota on kuvattu aikaisemmin). Syötön palautus (linkki etusivulta) harjoituksesta saamme mukavasti 66 erilaista harjoitetta. Näistä valitsimme viestin mukaisesti treenit 1.a,b,c ja 1.g,h,i, joten M. pääsee samalla harjoittelemaan kierrespinniä ja pitkää altsua vastaan. Meillä on siis valmennusfilosofiamme mukaan (lähes) aina myös pelitilanneharjoitus (usein annan sellaista palloa, että M. pääsee yrittämään omaa ratkaisua, mutta en toki aina, täytyy välillä "rankaista" pahalla vedolla, ettei valmennettava pääse nukahtamaan). Harjoittelemme välillä toki myös ns. varmuutta,mutta senhän jokainen valmentaja tietysti tietää itsekin. 17.10.2006 Sain raportin (Mika H.) Ruotsista (Tyresö) kilpamatkalta. Markuksen oli vaikea ottaa vastaan ruotsalaisten junnujen spinniä. Ei kun harjoittelemaan sitä. Spinniin pitää tietysti osata vastata monellakin tavalla (eihän aina voi lyödä samaa lyöntiä!). Erilaisia spinniin vastauksen tapoja:1. Vastaspinni (piste tulee aina, joko itselle tai vastustajalle!) 2. Vauhtiblokeeraus vastustajalle pahaan paikkaan (ohitus tai ainakin tältä helpohko palautus) 3. Kämmentappolyönti (hiukan nousevasta spinnistä tai hidasvauhtisesta; tehokas, jos sen taitaa) 4. Hidastus(pysäytysblokeeraus), tällä saa vastustajan liikkumaan eteenpäin ja itselle paikan. 5. Blokeeraus (tavallinen hätäblokki), pysyy pelissä mukana. 6. Rystytappo (aika vaikea, mutta tehokas kun osaa). BIOMEKANIIKKA JA KÄRKINOPEUS Valitsimme Markuksen treeniin tavat 1 ja 2, jatkamme tietysti oman spinnin lyöntiä liikkeestä, syötönpalautuksia ja syöttö + avausspinniä (3.pallo). Olen huomannut, että nykyjunnujen on vaikea oppia kunnon FH-tappoa (Kjellin hammare), siinähän kyynärpään pitää olla alhaalla, lyönnin olla kuin Zorron ruoskan sivallus ja ranteen täytyy loppuvaiheessa olla mukana. Biomekaanisesti tarkastellen ns. kärkinopeus jää puuttumaan ja lyönti lähtee (siis nykyjunnuilla) laakana. Tämä tietysti johtuu siitä, että harjoitellaan (aivan oikein) niin paljon spinniä. Ei edes Timo Boll hallitse tätä lyöntiä, vaan tekee helposta pallosta helppoja virheitä (nauhoitin Eurosportilta). Yritän joskus ehtiä kirjoittamaan pöytätenniksen biomekaniikasta (entinen monisteeni on tietysti vanhentunut tekniikan osalta) käyttäen avaruuskoordinaatti mekaniikkaa selvittämään asiaa. Tarkailkaa (valmentajat) esim. tenniksen syöttöä ja drivelentolyöntiä, niissä kärkinopeus tulee kivasti esiin (ja myös sen pieneneminen kipsin yllättäessä!). Kinemaattisen ketjun kärjessä (oikein koordinoidussa lyönnissä) on suurin liikenopeus. Gatienin kämmenlyönti on pingiksessä oiva esimerkki kärkinopeuden merkityksestä (jokaisen valmentajan tulisi tutkia sitä avaruuskoordinnaatistossa, z-akseli pöydän keskiviiva, x-akseli pöydän oikealle menevä takaosa ja y-akseli (kuviteltu) kohtisuoraan ylöspäin).
Kun pelaaja (kämmenlyönnissä) seisoo keskellä (pelatessa tietysti oikeakätinen enemmän vasemmalla),x on aina positiivinen, z (spinnissä) alussa negatiivinen, lyönnin edistyessä muuttuu positiiviseksi (ohittaa takarajan pelaajan olessa lähellä pöytää, emme puhu ns. Appelgren-pelistä vaan lähellä pöytää tehdystä vastaspinnistä), y positiivinen Gatien-spinnissä, mutta altsua-vastaan spinnissä aluksi negatiivinen. Mitään numeroarvoja ei tarvita, ainoastaan mielikuva valmentajalle, joka sen sitten osaa neuvoa pelaajalle! Taitolajissa tekniikka tulee ensin, sitten fiilis (pelaamisesta pitää nauttia!), toki hyvää fyysistäkuntoakin tarvitaan, mutta se ei korvaa kahta ensin mainittua. 26.10.2006 Laitoin linkkiin pöytätennis hieman analyysikaavion käytösta ja Markuksen LTS:n laatimisen analysoinnin (testien) ja videoinnin (kilpailut) perusteella. LTS/2006-7 on tehty suuntaa antavasti huomioiden tärkeimmät harjoitteet ja sitä tietysti muutetaan/täydennetään havainnoinnin (analyysikaavio) ja videoinnin perusteella (mikäli aihetta ilmenee). Kaikkia osioita ei tietenkään voi harjoitella joka treenissä, vaan pyritään ottamaan niitä kuhunkin harjoituskertaan harkinnan mukaisesti. EROON PUPU-LYÖNNEISTÄ ! 8.11.2006 Otimme (videoanalyysin perusteella) Markukselle Eroon-pupu-lyönneistä harjoittelun. Pupu-lyönneillä tarkoitan vajaaksi jääneitä lyöntejä, kun M joutuu hieman kauemmaksi pöydästä tai ajautuu aivan liian kauaksi. Pupu-lyönti tapahtuu lähes työntämällä ja biomekaanisesti väärin: kyynärvarren ja ranteen loppuvauhdinanto puuttuu. Seurauksena on tietysti vauhdin ja kierteen (spinnissä) puuttuminen. Lisäksi (mikä pahinta): pallo nousee liiaksi pompun jälkeen ja vastustaja tietysti tinttaa tappokämmenen läpi. Sekä Ruotsissa että Seinäjoella M hävisi suurimman osan pisteistään näillä pupu-lyönneillä. Eroon pupu-lyönneistä treenejä otimme (LTS:ään kuuluvien lisäksi) kaksi harjoitetta. 1. Sparraaja (S) syöttää kämmenaltsun omasta rystykulmastaan, M palauttaa kämmenelle tiukan altsun (FH:lla mikäli ehtii tähän puolipitkään altsusyöttöön), S nostaa spinnin, M vauhtiblokeeraa (kyynärvarsi täysin suoraksi!) rystylle tulleen spinnin ja vastaspinnaa kämmenelle tulleen. Vedimme tätä treeniä 20 minuuttia ja viimeisen 10 min aikana ei tullut yhtään pupu-lyöntiä (kun tämä siirtyy kilpailuihin, hyvää jälkeä tulee). 2. Kumpikin lyö a. kovaa kämmenlyöntiä (ei siis kontrausta eikä spinniä, vaan lyöntiä, jossa kyynärvarsi menee lähes suoraksi) 1 - 1,5 metrin päästä b. Sama rystyllä (kyynärvarsi täysin suoraksi). Rystylyönnissä (1,5 metrin päästä pöydästä) loppuvauhti annetaan ranteella, kämmenlyönnissä tärkeintä on koko käden heilahdus (ajattele kiekon heittoa!). Pelin tuoksinnassa on osattava lyödä, aina ei tietenkään voi kontrata, spinnata tai tehdä muutakaan ns.koululyöntiä. Katselin videolta erään hyvän (14 v) ruotsalaisen junnun peliä: kun hän joutui hiemankin irti pöydästä, kaikki lyönnit tapahtuivat ihastuttavan täydellisesti ja biomekanisesti upeasti (spinnit, vauhtispinnit, kovat lyönnit, vauhtiblokeeraukset). Pupu-lyöntejä koko pelin aikana: nolla (0) kappaletta! Kaikki lyönnit tapahtuivat dynaamisesti eteenpäin ilman että vastustaja pystyi tinttaamaan kertaakaan läpi (vaikka ei ollut mikään huono pelaaja). Tosin jalkatyökin oli paljon parempi kuin suomalaisilla junnuilla; kehno jalkis tietysti on osasyynä pupuiluun (kun ei pääse pois pallon alta). Ei siis pidä unohtaa ns. kovuusharjoittelua;sitä voi myös treenata siten, että toinen lyö kovaa ja sparraaja panee mailaa eteen (jos on riittävän hyvä pelaaja). Kovuusharjoittelun etuna on lyöntien täydellinen suoritus (eivät jää vajaaksi eli päästäänirti mahdollisista pupu-lyönneistä, joilla vastustaja saa aloitteen tai suoran pisteen tinttaamalla). 27.11.2006 Eri lyöntien harjoitus (videoita)-kohdasta (yllä olevat linkit) löytyy kaikkien lyöntien(kontraus, spinnit, tappolyönnit, altsut ym.) suoritukset huippupelaajien esittämänä. Laitan myöhemmin (kun tiede-kirjoituksilta ehdin) niiden suomenkieliset nimet, mutta kyllä ne mielestäni selviää katselemallakin. ----------------------------------------------------------------------------------------------UUDET PINGISJUTUT TÄÄLLÄ (ja tämän linkin alalinkit). UUSIMMAT TÄÄLLÄ. ---------------------------------------------------------------------------------------------- |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.