URANTIA-kirja ja FYSIIKKA

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa (URANTIA-kirja ja KEMIA) tarkasteltiin ja vertailtiin
kirjan aineiston ja tieteen käsityksiä kemian alalla. Havaittiin, että alkuaineiden esiintyminen
maapallon pintakerroksissa ja kirjan ennustukset (jotka esitettiin vuosina 1925-1935) uusista
alkuaineista (jotka löydettiin pääasiassa 1940-luvulla) olivat sopusoinnussa tieteen kanssa. Myös
aineiden luokittelu vastasi pääpiirteittäin kemian ja fysiikan tieteenalan nykyistä käsitystä. Sen
sijaan elämän synty maapallolla, materialistisen tieteen vaalima uskomus eli kemiallinen evoluutio
on ristiriidassa U-Kirjan aineiston kanssa. Monitieteellisesti todennettu kehitysoppi eli biologinen
evoluutio, jota usein kutsutaan evoluutioteoriaksi, on suurelta osin sopusoinnussa kirjan laajan
evoluutio-osan kanssa. Vain käsittämättömän nopea (ihmisen kehityksen miljoonavuotisessa
aikaskaalassa) siirtyminen neanderthal-rodusta Cro-Magnon tyypin kautta nykyiseen valkoiseen
rotuun noin 35 000-5 000 vuotta sitten on tieteelle tuntematon. Tätä käsittelemme, uusien
arkeologisten ja antropologisten löytöjen ja U-Kirjan aineiston vertailulla tämän kirjoitussarjan
antropologisessa osassa (jota ennen on kemian ja fysiikan jälkeen astrofysiikan ja avaruustähti-
tieteen sekä geologian ja paleontologian osat, joissa myös ilmaston muutosta käsitellään ja
pyritään osoittamaan ihmisen marginaalinen rooli siinä).

Kun siirrytään kemiasta fysiikkaan, on syytä tarkastella näiden tieteenalojen yhtäläisyyksiä ja
erityisesti eroavaisuuksia. Oppikirjojen mukaan kemia voidaan määritellä seuraavasti: kemia on
tiede, joka tutkii aineen rakennetta, ominaisuuksia ja tapahtumia, joissa aineen ominaisuudet
muuttuvat (kemiallisia reaktioita). Myös fysiikan avulla tutkitaan aineen (sisäistä) rakennetta ja
ominaisuuksia. Käytännössä puhutaan aineiden kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista.

Kun käsitellään kemiaa ja fysiikkaa maapallolla ja avaruudessa, on tehtävä selväksi puhummeko
"kemiallisesta systeemistä" vai "fysikaalisesta systeemistä" (aivan kuten termodynamiikassa on
on tarkastelussa erotettava eristetty, suljettu ja avoin systeemi). Esimerkit valaiskoon asiaa.
Kemiallisessa systeemissä protoni (oppikirjojen mukaan) ei voi esiintyä vapaana, vaan on esim.
vesiliuoksessa sidottu veteen hydronium ioniksi H₃O⁺. Fysikaalisessa systeemissä kuten kosmisessa
säteilyssä ja aurinkotuulessa protonit (ja muut varatut hiukkaset) ovat vapaita kiitäen avaruudessa
suurella nopeudella. Kuten tulemme näkemään, myös kalsiumatomi käyttäytyy eri tavoin näissä
systeemeissä: kemiallisissa olosuhteissa se luovuttaa helposti molemmat valenssielektroninsa
muodostaen kaksiarvoisen positiivisen ionin, mutta avaruudessa se saattaa luovuttaa vain toisen
elektronin.

Fysiikka osassa käsittelemme seuraavia aiheita (numerot 1-4 URANTIA-kirja ja KEMIA osasta):

5. Aineiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet

6. Kalsium, avaruuden vaeltaja

7. Aaltoenergian ilmenemät ja valon aaltoluonne

8. Atomin koossapysyvyys