PUTIN 18.12.2025 "RAUHATON"
19.12.2025
Asiantuntija: Venäjä suostuu neuvottelemaan vain yhdestä syystä – eikä se ole rauha
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011702468.html
Tyyne Karjalaisen mukaan Euroopassa tulisi keskittyä omiin suunnitelmiin, ei pelkästään Venäjältä kantautuviin ääniin.
Asiantuntijan mielestä Venäjälle pitäisi antaa paljon enemmän painetta, jotta se suostuisi päättämään sodan neuvotteluilla.
Yhdysvaltalaislehtien mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän edustajien odotetaan tapaavan viikonloppuna Miamissa keskustellakseen Ukrainan sodan lopettamisesta.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ei kuitenkaan usko, että sodan lopettaminen on Venäjän intresseissä.
– Ei ole mitään syytä ajatella, että Venäjä käyttäisi näitä neuvotteluja lopettaakseen sodan, Karjalainen totesi torstaina vieraillessaan Ilta-Sanomien Ukraina-studiossa.
Karjalaisen mukaan Venäjä pyrkii neuvotteluilla ainoastaan vahvistamaan omaa valta-asemaansa. Jos jonkinlaisia myönnytyksiä nähtäisiinkin ei niiden takana olisi pyrkimys rauhaan, vaan todennäköisimmin halu vahvistaa kahdenkeskisiä suhteita Yhdysvaltoihin, Karjalainen kertoo.
Venäjään pitäisi kohdistua paljon voimakkaampi kansainvälinen paine, että se saataisiin oikeasti neuvotteluiden kautta lopettamaan sota.
KUVA
https://images.sanoma-sndp.fi/f5d500531475a82b62ac8983a1eef23a/normal/658.avif
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti keskiviikkona puheen Venäjän asevoimien ja turvallisuusviranomaisten edustajille. Puheessaan Putin muun muassa haukkui Yhdysvaltain Joe Bidenin hallinnon ja nimitti eurooppalaisia ”pikkupossuiksi”.
Putin myös ilmoitti pitävänsä mahdollisena, että Ukrainan nykyistä sotaa ei olisi puhjennut vuonna 2022, mikäli Donald Trump olisi ollut tuolloin vallassa.
Karjalaisen mukaan vastaavia puheenvuoroja on kuultu Münchenin konferenssista 2000-luvun alkupuolelta asti.
Silti Euroopassa ei ole vahvistettu pelotetta tai puolustusta tai reagoitu tarpeeksi voimakkaasti Krimin valtaukseen, hän toteaa. Krimin valtauksen jälkeen Eurooppa kasvatti kauppaa Venäjän kanssa ajatellen, että se ehkäisisi sotaa, Karjalainen kertoo.
Se on Eurooppa-tutkijana minulle todella järkyttävää. Olemme koko ajan huomanneet, että näin Venäjä toimii, mutta silti olemme sulkeneet siltä silmämme.
Perjantaina Putin pitää perinteisen tuntikausia kestävän suoran linjan kysymys-vastaus-ohjelmansa.
Vaikka Venäjältä tulevia ääniä on vuosikymmeniä jätetty huomiotta, saatetaan niihin reagoida nykyisin liiaksikin.
– Välillä ajattelen, seuraammeko liian sokeasti pelkästään venäläisiä ratkaisuja sodan ratkaisusta sen sijaan, että miettisimme omaa strategiaamme.
Joskus venäläiset illuusiot ja propaganda saavat vastakaikua myös Yhdysvalloissa ja Euroopan tulisi pohtia, miten se itse suhtautuu asioihin.
– Liittyen esimerkiksi kysymyksiin siitä, mikä on kansainvälisten lainsäädännön painoarvo, tarvitseeko pienillä valtioilla olla samoja oikeuksia tai voidaanko Euroopan asioista päättää ilman Eurooppaa.
Venäjälle painetta sodan lopettamiseen toisivat voimakkaat talouspakotteet sekä suurempi aseapua Ukrainalle, mikä osoittaisi, ettei Venäjä voi sotilaallisesti saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa, Karjalainen kertoo.
– Mutta sitä ei ole siis tehty. Ukrainaa oltaisiin voitu tukea paljon voimakkaammin.
Venäjän tavoitteena ei ole vain Ukrainan kontrollointi, vaan laajemmin eurooppalaisten turvallisuusjärjestelyiden muuttuminen. Venäjä haluaa etupiirin, johon Nato tai Euroopan unioni ei laajene, Karjalainen kertoo.
Sen lisäksi, että Euroopassa on pohdittu rauhaa, tulisi valmistautua myös siihen, että sotatoimet jatkuvat Ukrainassa ja hybridivaikuttaminen sekä Ukrainassa että muualla Euroopassa. Nopeita ratkaisuja ei ole.
Asiantuntija yllättyi Ukrainasta tulleesta uutisesta
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011700422.html
Jatkaako synkkäilmeinen Putin sotaa, kun Trump ja Euroopan johtajat ovat jo toiveikkaita?
Suora lähetys: Nyt puhuu Vladimir Putin
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/47408272-1bac-4b65-b86b-03a8a05111d3
Venäjän presidentin vuotuinen propagandatilaisuus järjestetään jälleen perjantaina Moskovassa.
18.12.2025 ISW: Putinilta kylmää kyytiä rauhanneuvotteluille – ”Herättää epäilyksiä”https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011638201.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. ISW: Putinilta kylmää kyytiä rauhanneuvotteluille - "Herättää epäilyksiä"Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja muiden Kremlin edustajien puheet osoittavat, ettei Putinille riitä edes rauha Venäjälle myönteisemmän 28-kohtaisen rauhanehdotuksen pohjalta, Institute for the Study of War arvioi. Julkisuuteen on kerrottu, että Yhdysvaltojen alkuperäinen rauhansuunnitelma on sittemmin muuttunut 20-kohtaiseksi, mutta lisäksi neuvoteltavana on erikseen turvatakuita ja jälleenrakennusta koskevia asiakirjoja. Alkuperäinen rauhansuunnitelma sai kritiikkiä muun muassa siitä, että Ukrainalta vaadittiin luopumista Donetskin ja Luhanskin alueista kokonaan - mukaan lukien niistä alueista, joita Venäjä ei ole miehittänyt. Kreml ei ole julkisesti sanonut hyväksyvänsä edes aiempaa rauhansuunnitelmaa saati sitten sen myöhäisempiä versioita. - Putinin ja muiden Kremlin edustajien lausunnot tekevät selväksi, että Putinilla ei ole aikeita luopua maksimalistisista tavoitteistaan Ukrainassa, ja hän pyrkii tavoittelemaan niitä vihamielisyyksien jälkeenkin, jos ehdot eivät täyttäisi tavoitteita, ISW näkee. ISW:n mukaan Kreml on toistuvasti antanut lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa 28-kohtaisen rauhansuunnitelman kanssa, mikä ”herättää epäilyksiä Putinin halukkuudesta hyväksyä edes tämä alustava sopimus ja osoittaa, kuinka tärkeä luotettava turvatakuu Ukrainalle on minkä tahansa sopimuksen kestävyyden kannalta”. Putin sanoi eilisessä puheessaan, että Venäjä aikoo vallata vaatimansa alueet sotilaallisin keinoin, jos ei saa niitä diplomaattisin keinoin. Putin viittasi myös konfliktin ”juurisyihin” puuttumiseen. Venäjä on vaatinut itselleen ainakin Donetskin, Hersonin, Zaporizzjan ja Luhanskin alueita, Ukrainan johdon vaihtamista, Ukrainan asevoimien rajoittamista merkittävällä tavalla ja Ukrainan Nato-jäsenyyden poissulkemista. Lue lisää: Mitkä ovat Putinin ”juurisyyt” sodalle? Tätä käsite tarkoittaa Putinilta uhkaus lännelleVenäjän presidentti Vladimir Putin väittää, että länsimaissa on herännyt vaatimuksia valmistautua suureen sotaan Venäjän kanssa. Putin kutsui vaatimuksia "hysteriaksi" ja "valheeksi," Reuters uutisoi. Putin sanoi myös, että mikäli Ukraina ja länsi hylkäävät rauhanneuvottelut, Venäjä aikoo vallata vaatimansa alueet sotilaallisin keinoin. - Ensinnäkin erityisen sotilasoperaation tavoitteet saavutetaan epäilemättä. Me haluaisimme tehdä tämän ja puuttua konfliktin juurisyihin diplomatian kautta, Putin väitti. - Jos vastapuoli ja heidän ulkomaalaiset suojelijansa kieltäytyvät kattavista neuvotteluista, Venäjä saavuttaa sen historiallisten maiden vapautuksen sotilaallisin keinoin. Puskurivyöhykkeen luomista ja laajennusta tehdään myös koko ajan. Putin väitti Venäjän voittaneen ja pitävän tiukasti strategisen aloitteen itsellään koko etulinjalla, Venäjän valtiollinen uutismedia Tass uutisoi. Venäjä ei ole ylipäätään osoittanut valmiutta tehdä myönnytyksiä aluevaatimustensa suhteen. Venäjä vaatii itseensä vastoin kansainvälistä oikeutta liittämiään alueita Ukrainasta eli Donetskia, Hersonia, Zaporizzjaa, Luhanskia ja vuonna 2014 miehittämäänsä Krimin niemimaata. Ukraina, Yhdysvallat ja eurooppalaiset johtajat ovat neuvotelleet rauhansopimuksesta. Ukraina on sanonut, ettei se voi luovuttaa Venäjällä Donetskista alueita, joita Venäjä ei miehitä. Ukraina ei myöskään aio tunnustaa miehitettyjä alueita Venäjään kuuluviksi, mutta on valmis rintamalinjan jäädyttämiseen. Venäjä on vallannut yhteensä noin 90 prosenttia Donbasin alueesta eli Donetskista ja Luhanskista ja 74 prosenttia Hersonin ja Zaporizzjan alueista. Ukraina on kuitenkin tullut vastaan Venäjän ja myös Yhdysvaltojen vaatimuksissa Nato-jäsenyyden luopumisesta ja vaalien järjestämisestä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että Ukraina voisi luopua Nato-jäsenyyden tavoittelusta, jos se saisi Naton viidennen artiklan kaltaiset turvatakuut. Lisäksi Zelenskyi on sanonut olevansa valmis vaaleihin, jos sen länsiliittolaiset pystyvät takaamaan niiden turvallisuuden. Putin myös sanoi, että Venäjän strategisilla ydinjoukoilla on yhä ensisijainen rooli Venäjän pelotteessa ja "maailman voimatasapainossa". Lehti: USA valmistelee uusia pakotteita VenäjälleYhdysvallat valmistelee uusia Venäjän vastaisia pakotteita, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin kieltäytyy rauhansopimuksesta, Bloomberg uutisoi. Yhdysvallat harkitsee erilaisia vaihtoehtoja kuten pakotteita Venäjän varjolaivastoon kuuluvia öljytankkereita vastaan. Yhdysvallat, Ukraina ja eurooppalaiset johtajat ovat neuvotelleet rauhansopimuksesta. Berliinissä sunnuntaina ja maanantaina käytyjen neuvottelujen jälkeen Euroopan johtajat julkaisivat yhteisen lausunnossa, jossa lueteltiin toimia, joihin maat sitoutuvat, jos sota saadaan lopettua. Yhteislausumassa muun muassa luvataan jatkaa tukea Ukrainalle. Eurooppa johtaisi myös "monikansallista joukkoa Ukrainalle" ja Ukrainalle annettaisiin oikeudellisesti sitovat turvatakuut. Mitään konkreettista ja varmaa tietoa turvatakuista ei ole. Venäjä ei ole julkisuudessa kertonut olevansa valmis minkäänlaisiin myönnytyksiin aluekysymyksissä. Ukraina puolestaan on sanonut, ettei se voi luovuttaa Donetskista alueita, joita Venäjä ei miehitä. Ukraina myös vastustaa ukrainalaisalueiden tunnustamista osaksi Venäjää, mutta on valmis rintamalinjan jäädyttämiseen. Lehti: USA valmistelee uusia pakotteita VenäjälleYhdysvallat valmistelee uusia Venäjän vastaisia pakotteita, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin kieltäytyy rauhansopimuksesta, Bloomberg uutisoi. Yhdysvallat harkitsee erilaisia vaihtoehtoja kuten pakotteita Venäjän varjolaivastoon kuuluvia öljytankkereita vastaan. Yhdysvallat, Ukraina ja eurooppalaiset johtajat ovat neuvotelleet rauhansopimuksesta. Berliinissä sunnuntaina ja maanantaina käytyjen neuvottelujen jälkeen Euroopan johtajat julkaisivat yhteisen lausunnossa, jossa lueteltiin toimia, joihin maat sitoutuvat, jos sota saadaan lopettua. Yhteislausumassa muun muassa luvataan jatkaa tukea Ukrainalle. Eurooppa johtaisi myös "monikansallista joukkoa Ukrainalle" ja Ukrainalle annettaisiin oikeudellisesti sitovat turvatakuut. Mitään konkreettista ja varmaa tietoa turvatakuista ei ole. Venäjä ei ole julkisuudessa kertonut olevansa valmis minkäänlaisiin myönnytyksiin aluekysymyksissä. Ukraina puolestaan on sanonut, ettei se voi luovuttaa Donetskista alueita, joita Venäjä ei miehitä. Ukraina myös vastustaa ukrainalaisalueiden tunnustamista osaksi Venäjää, mutta on valmis rintamalinjan jäädyttämiseen. AIKAISEMMIN SAATUA TIETOA 15.12.2025 ISW: Kreml valmistautuu torjumaan rauhanehdotuksen – Putinin neuvonantajalta paljon puhuva lausuntohttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011638201.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. ISW: Kreml valmistautuu torjumaan rauhanehdotuksen - Putinin neuvonantajalta paljon puhuva lausuntoKreml luo olosuhteita, joissa se torjuu Ukrainan ja Euroopan rauhansuunnitelman luonnokset sen jälkeen, kun se on jo vastustanut Yhdysvaltojen alkuperäisen, Venäjälle selvästi myönteisen 28-kohtaisen suunnitelman pääkohtia, Institute for the Study of War arvioi. ISW viittaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvonantajan Juri Ushakovin eiliseen lausuntoon, jonka mukaan Venäjä on "hyvin selvästi" kertonut asemansa ja, että Venäjällä tulee "vastustamaan vahvasti" sitä, että Ukraina ja Eurooppa tekisivät muutoksia rauhansuunnitelmaan. Ushakov sanoi, että Venäjä ei hyväksy "alueellisiin kysymyksiin" liittyviä muutoksia, mukaan lukien mitään keskustelua demilitarisoidusta puskurivyöhykkeestä Donbasiin. Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Kreml ei ole kiinnostunut tarkastelemaan eurooppalaisten kantaa rauhansopimukseen. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov torjui jo aiemmin Yhdysvaltojen 28-kohtaisen suunnitelman pääkohdat, mukaan lukien esimerkiksi aluevaihdot kontaktilinjaan pohjautuen ja luotettavien turvatakuiden tarjoamisen Ukrainalle. KUVA https://images.jifo.co/4033566_1765548516252.png Ristiriitaisia tietoja Siverskin kaupungin kohtalosta - "Vihollinen on läsnä kaikkialla kaupungissa"Venäjän joukot ovat tavoitelleet aktiivisesti lokakuusta lähtien Donetskin alueella sijaitsevan Siverskin kaupungin valtaamista. Ukrainska Pravdan mukaan sumuista säätä hyväkseen käyttäneet venäläisjoukot ovat onnistuneet valtaamaan kaupungin lähes täysin. Lähteenään lehdellä on sotilashallinnossa oleva henkilö sekä kaksi Siverskin suunnalla operoivissa prikaateissa taistelevaa sotilasta. Heidän mukaansa kaupungin palauttaminen ukrainalaisten kontrolliin vaatisi lisäreservejä. - Tilanne Siverskin ympäristössä on nyt kriittinen. Vihollinen on läsnä kaikkialla kaupungissa, paitsi toistaiseksi Bahmutovka-joen takana olevalla alueella. Jotta menetetyt asemat saataisiin palautetta, reservejä on tuotava, sotilashallinnossa oleva lähde kertoi. Lähteen mukaan lisäreservejä ei tosin ole juuri kenelläkään tarjota. 5.12.2025 Putin: Otamme Donbasin vaikka voimallahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011670904.html Intiassa vieraileva Venäjän johtaja kertoili näkemyksiään intialaislehden pitkässä haastattelussa. Venäjän johtaja Vladimir Putin määrittelee vähimmäistavoitteitaan Ukrainan sodassa intialaislehden haastattelussa, joka julkaistiin torstaina. Putin on torstaina ja perjantaina valtiovierailulla Intiassa. Putinin mukaan Venäjä tavoittelee edelleen Donbasin aluetta ja aikoo ottaa sen hallintaansa väkisin, jos Ukraina ei vetäydy. Venäjä on tähän mennessä saanut hyökkäyssodassaan vallattua vain osan Donbasista. – Kaikessa tässä on loppujen lopuksi kyse yhdestä asiasta. Joko me vapautamme nämä alueet aseiden voimalla tai Ukrainan joukot poistuvat näiltä alueilta, Putin sanoi India Today -lehden pitkässä haastattelussa. Ukraina on toistuvasti ilmoittanut, ettei se suostu luovuttamaan Venäjälle alueita, joita Venäjä ei ole vallannut. Ukrainaan on viime viikkoina yritetty luonnostella rauhansuunnitelmaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin johdolla. Trump sanoi viimeksi keskiviikkona, että hänen neuvottelijoidensa käsityksen mukaan Putin ”haluaisi lopettaa sodan”. Haastattelussa Putin antoi ymmärtää, että hänen tavoitteensa ovat kuitenkin edelleen pitkälti samat kuin hyökkäyssodan alussa. – Lopetamme tämän sitten kun saavutamme ne tavoitteet, jotka asetimme sotilaallisen erikoisoperaation alussa. Kun me vapautamme nämä alueet, Putin totesi haastattelussa. Hyökkäyssotaa Ukrainaan sanotaan Venäjällä sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi. Intialaismedian haastattelussa käsiteltiin paljon Venäjän ja Intian suhteita, mutta Putin sai selitellä laajasti myös näkemyksiään Ukrainan sodasta ja siihen johtaneista asioista. Putin perusteli sotaa samoilla väitteillä, joita hän on ennenkin esittänyt. Hän kokee, etteivät Krimin ja Itä-Ukrainan asukkaat enää vuonna 2014 halunneet kuulua Ukrainaan, jolloin Venäjän oli pakko ”auttaa” heitä. Hän nosti haastattelussa esiin myös venäläisen klassikkoväitteen, jonka mukaan länsimaat lupasivat Venäjälle vuonna 1990, ettei sotilasliitto Nato laajene itään. Länsimaiset politiikan tutkijat ovat todenneet, ettei tällaista sitovaa lupausta ole Venäjälle koskaan annettu. Putin onnistui myös tuomaan esiin tulkintojaan itäisen Euroopan historiasta aina varhaiskeskiajalta Novgorodin ajoista asti. Putin määräsi joukkonsa valtaustehtäviin – Asiantuntija: ”Erikoista”https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ddfce9ee-a920-400b-8ae2-a2a4761d77de Venäjä pyrkii kasvattamaan hallintaansa Ukrainan pohjois- ja koillisosissa. Iltalehden Tilannestudion 149. jaksossa puidaan presidentti Vladimir Putinin määräystä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on määrännyt maansa asevoimat valtaamaan uusia alueita Ukrainassa. Tarkoituksena on luoda niin sanottua puskurivyöhykettä. – Putin tai joku Venäjällä ilmoittaa tasaiseen tahtiin aina siitä, että tällainen puskurivyöhyke halutaan. Tämä tuntuu olevan heille sydämenasia, kommentoi sota-asiantuntija Emil Kastehelmi Iltalehden Tilannestudion 149. jaksossa. Putin määräsi puskurivyöhykkeen luotavaksi muun muassa viime maaliskuussa. Tuolloin tarkoitukseksi ilmoitettiin Belgorodin, Brjanskin ja Kurskin alueiden turvaaminen. Ukraina oli käynnistänyt oman hyökkäysoperaationsa Kurskiin edellisenä syksynä. Tällä kertaa kohteena ovat Kastehelmen mukaan ilmeisesti Sumyn ja Harkovan alueet, joissa taistelut ovat jo käynnissä. Ne voivat Putinin ilmoituksen jälkeen levitä myös hyökkäyssodan ensimmäisestä vuodesta rauhallisena pysyneeseen Tšernihiviin. Venäjä ei ole koko kuluvan vuoden aikana onnistunut kiihdyttämään hyökkäystään, kun se on jauhanut Ukrainan puolustusta vastaan etenkin Donetskin alueella. Eteneminen on pysytellyt viime keväästä asti noin 400–500 neliökilometrin kuukausivauhdissa. Kastehelmen mukaan puskurivyöhykkeen luominen vaatii Venäjältä sen resurssien hajauttamista muutaman ”yhdentekevän rajakylän” valtaamista varten. – Venäjälläkään ei riitä yhtä tehokasta hyökkäysvoimaa aivan joka ikiselle mahdolliselle suunnalle. Putinin taka-ajatus?Kastehelmi arvioi nyt määrätyn puskurivyöhykkeen laajentamisen taustalla olevan mahdollisesti myös informaatiotilassa käytävä sodankäynti. Ilmoituksella saatetaan siis pyrkiä hajauttamaan Ukrainan puolustusta. Mikäli Putin oikeasti haluaa alueet itselleen, voi taustalla Kastehelmen mukaan olla parhaillaan käynnissä olevat rauhanneuvottelut. Venäjä on vaatinut niissä jyrkästi itselleen alueita, joita se ei edes hallitse. Yksi näistä alueista on edelleen Ukrainan hallussa oleva pohjoinen alue Donetskista, josta on käyty kuluvan vuoden aikana raakaa vääntöä. Putin saattaa siis pyrkiä vaihtamaan pohjoisen raja-alueita hamuamiinsa Donetskin osiin. – Ehkä siinä voidaan hakea jotain sellaista, että napataan sieltä [pohjoisesta] suurempi määrä maata, jotta sitten pystytään perustelemaan sitä, että antakaa meille nyt nuo Donetskin jämät. Seisahtanut rintamaSota Ukrainan koillis- ja pohjoisosissa on pysytellyt lähes valtionrajojen tasolla pois lukien muutamat alueet, joissa Venäjä on viime kuukausien aikana puskenut eteenpäin. – Kupjanskin pohjoispuolella se tuli rajojen yli ja siellä on nyt kaistale rajaa päätynyt Venäjän haltuun Miloven kylään saakka. Myös Harkovan koillispuolelta löytyvät pullistumat ovat pysytelleet paikoillaan vuoden 2024 jälkeen. Tässä poikkeuksena on Vovtšanskin taistelu, jossa venäläiset pääsivät pitkien taistelujen jälkeen hieman kaupungista eteenpäin aina Vovtša-joen yli. Seisahtanut rintamaSota Ukrainan koillis- ja pohjoisosissa on pysytellyt lähes valtionrajojen tasolla pois lukien muutamat alueet, joissa Venäjä on viime kuukausien aikana puskenut eteenpäin. – Kupjanskin pohjoispuolella se tuli rajojen yli ja siellä on nyt kaistale rajaa päätynyt Venäjän haltuun Miloven kylään saakka. Myös Harkovan koillispuolelta löytyvät pullistumat ovat pysytelleet paikoillaan vuoden 2024 jälkeen. Tässä poikkeuksena on Vovtšanskin taistelu, jossa venäläiset pääsivät pitkien taistelujen jälkeen hieman kaupungista eteenpäin aina Vovtša-joen yli. KUVA Pohjoissuunnalla Sumyn alueella Venäjä pääsi aluksi liikkumaan eteenpäin jopa uhkaavasti, kunnes Ukraina pysäytti etenemisen ja aloitti oman vastahyökkäyksensä. Nyt rintama on pysytellyt alueella koko syksyn ajan paikoillaan. Kastehelmen mukaan on epäselvää, miksi Putin haluaa aiemmin huonolla menestyksellä työstettyä ja keskeisten tavoitteiden kannalta epäolennaista aluetta jälleen aktivoida. Koko raja-alueen valtaaminen vaatisi myös merkittävää operaatiota Venäjältä ja merkittäviä epäonnistumisia Ukrainalta. Kastehelmi myös huomauttaa, että Venäjä ei ole saavuttanut onnistumisia alueella aiemminkaan. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
