VENÄJÄ NATON ITÄRAJALLA 11.9.2025

11.9.2025

Venäjän suuri sotaharjoitus Naton itärajalla alkaa – tästä on kyse

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011485022.html

Toistaiseksi harjoitukseen osallistuvien Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen liikkeistä on tihkunut hyvin vähän tietoa.

Puolan ilma­tila­loukkaukset ajoittuivat lähelle perjantaina käynnistyvää Valko-Venäjän ja Venäjän yhteistä Zapad 2025 -sotaharjoitusta.

Mistä Valko-Venäjän ja Venäjän suuressa sotaharjoituksessa on kyse?

Venäjä ja Valko-Venäjä ovat järjestäneet yhteisen Zapad-sotaharjoituksen vuodesta 2009 lähtien.

Neljän vuoden välein järjestettävän harjoituksen ajankohta on yleensä ajoittunut elo-syyskuulle ja sen aktiivivaihe kattaa tänä syksynä ajan 12.–16. syyskuuta.

Harjoitukseen arvioidaan tänä vuonna osallistuvan enintään 30 000 sotilasta, joista alle 10 000 on venäläisiä. Lukumäärä on vähäisempi kuin aikaisempina harjoitusvuosina.

Edellinen suunniteltu Zapad 2023 -harjoitus peruttiin Ukrainan sodan vuoksi.

Zapad-harjoituksella on ollut ikävä kaiku Euroopassa. Edellisen, vuoden 2021 harjoituksen on myöhemmin todettu liittyneen olennaisesti Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Tuolloin Venäjä hyödynsi harjoituksen jälkeen jätettyä kalustoa ja infrastruktuuria hyökkäyksessään kohti Kiovaa Valko-Venäjän kautta.

Keskiviikon tapahtumat Puolassa ovat herättäneet kysymyksiä siitä, oliko niiden taustalla Venäjän tahaton tai tarkoituksellinen provokaatio.

Useat sotilasasiantuntijat ovat arvioineet harjoituksen kynnyksellä, ettei Venäjä todennäköisesti ryhdy aseelliseen provokaatioon tai hyökkäykseen harjoituksen yhteydessä.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho arvioi kuitenkin aiemmin IS:lle, että Venäjä saattaa tehdä kyberhyökkäyksiä tai käynnistää hybridioperaatioita harjoituksen aikana.

Lue lisää: Aseet kalisevat pian Itämerellä – asiantuntija: Suomikin voi nousta esille Venäjän suuressa sotaharjoituksessa

– Mielestäni (harjoituksen) tarkoituksena on, että [Venäjän presidentti Vladimir] Putin yrittää osoittaa olevansa edelleen vahva ja että sota Ukrainassa ei ole vaikuttanut Venäjään. Mutta en usko, että se on totta, Yhdysvaltain ilmavoimien entinen kenraaliluutnantti evp. Lance Landrum toteaa Centre for European Policy Studies- ajatushautomolle.

Landrum kuitenkin huomauttaa, että Zapad 2025 -harjoituksen aikana tullaan todennäköisesti näkemään Venäjän lisääntynyttä lennokkitoimintaa. Tästä syystä Nato-maiden pitäisi Landrumin mukaan kiinnittää harjoituksen aikana huomiota myös lisääntyvään elektroniseen häirintään.

Harjoitukseen osallistuvien Venäjän ja Valko-Venäjän joukkojen liikkeistä mahdollisten harjoitusalueiden välillä ei ole toistaiseksi tihkunut juuri tietoa julkisuuteen.

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi aiemmin ensimmäisten venäläissotilaiden saapuneen Valko-Venäjälle jo elokuun alussa. Puolustusministeriö julkaisi myös kuvia venäläissotilaiden ja näiden kaluston saapumisesta.

Itä-Euroopan ja Baltian maissa Venäjän ja Valko-Venäjän alkavaan harjoitukseen on suhtauduttu huomattavalla varauksella.

Ilma­tila­loukkausten kohteeksi joutunut Puola ilmoitti tiistaina pääministeri Donald Tuskin johdolla Puolan sulkevan Valko-Venäjän vastaisen rajansa torstaina. Päätöksen taustalla oli alkava Zapad 2025 -sotaharjoitus.

Myös Liettua ilmoitti tiistaina vahvistavansa rajavalvontaansa ja rajan suojelua Valko-Venäjän ja Venäjän vastaisella rajallaan harjoituksen vuoksi.

Arviolta toistakymmentä lennokkia loukkasi keskiviikon vastaisena yönä Puolan ilmatilaa. Osa lennokeista ammuttiin alas ja puolustusliitto Nato kertoi auttaneensa Puolaa lennokkien torjunnassa.

Venäjän johto kiisti venäläisten lennokkien loukanneen Puolan ilmatilaa.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskov totesi asiasta tiedottamisen kuuluvan Venäjän puolustusministeriön vastuulle.

Myöhemmin keskiviikkona Venäjän puolustusministeriö puhui lennokki-iskuista Lvivin alueelle Ukrainassa. Puolustusministeriö väitti, että se ei ole suunnitellut iskuja Puolan alueelle.

Venäjän puolustusministeriö lisäsi myös olevansa valmis neuvotteluihin Puolan kanssa.

Valko-Venäjä taas puolestaan väitti sen joukkojen ampuneen keskiviikon vastaisena yönä alas "eksyksissä olleita" lennokkeja Valko-Venäjän ilmatilassa. Valko-Venäjä selitti lennokkien "eksymistä" elektronisella häirinnällä.

Laittaako Trump viimein Venäjän koville? Jani Kokko: "Nyt pitää mennä eteenpäin"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/laittaako-trump-viimein-venajan-koville-jani-kokko-nyt-pitaa-menna-eteenpain/9220022

Presidentti Trumpilla olisi järeä keino Venäjää vastaan, mutta hän ei ole ottanut sitä käyttöön.

Huomenta Suomessa vierailleet puolustusvaliokunnan jäsenet Mikko Savola (kesk.) ja Jani Kokko (sd.) toivovat, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ottaisi Puolan tapahtumien jälkeen kovemmat otteet käyttöön, jotta Venäjää saadaan painostettua lisää.

Kansanedustaja Jani Kokko muistuttaa, että useiden droonien lentäminen Puolan ilmatilassa on vakava tilanne.

– Moskova varmasti yrittää kehystää sen sellaiseksi, etteivät he jälleen kerran ole tehneet yhtään mitään.

Toisaalta Ukrainan sodan kokonaistilanne ei kummankaan kansanedustajan arvion mukaan ole oleellisesti muuttunut.

– Euroopan turvallisuustilanne on ollut heikko Ukrainan sodan myötä yli kolmen ja puolen vuoden ajan, mutta kyllähän tämä tietynlainen Venäjän testi tai provokaatio on, ja tähän Puola pystyi vastaamaan, Mikko Savola muistuttaa.

Lue myös: Pääministeri MTV:lle: Tämä on Euroopan ja Suomen kannalta tehokkain turvallisuusteko

Lue myös: Puolan ulkoministeri: Venäläisdroonit lähetettiin tahallaan Puolan ilmatilaan

Kokon mukaan esiin on nostettu muun muassa ajatus Puolan ilmapuolustusalueen laajentamisesta Ukrainan puolelle Nato-ilmatilan suojelemiseksi.

– Olisiko nyt viimein aika ottaa Venäjän jäädytettyjä varoja ja käyttää ne aggressiivisen Venäjän torjumiseen ja Ukrainan jälleenrakentamiseen? 

– Euroopassa on yli 300 miljardia jäädytettyjä varoja, eikä niitä edelleenkään ole pystytty takavarikoimaan. Venäjä on viimeistään nyt osoittanut, että siihen olisi täysi oikeus, Kokko sanoo.

Trump lähes vaiti? Miksi?

Yhdysvaltain presidentti Trumpilta odotetaan voimakasta kannanottoa Puolan tueksi, mutta toistaiseksi Trumpin reaktio on ollut vaitonainen. 

Jani Kokon mukaan yksi ainoa someviesti voi kieliä siitä, että Yhdysvaltain hallinnossa ei oikeasti tiedetä, miten asiassa tulisi toimia.

– Poliittinen johto voi olla tietämätön, kuinka tähän reagoidaan varsinkin, kun rauhaa ja sopua on yritetty rakentaa. Trump on antanut Putinille aikarajoja, joista on aina menty yli ja keskustelut ovat olleet käynnissä. 

– Toivottavasti häntä lähellä olevat senaattorit ja turvallisuuskoneista saavat hänet vakuutettua siitä, että nyt pitää mennä eteenpäin, Jani Kokko sanoo.

Yhdysvalloissa senaatti on valmistellut erittäin järeän pakotepaketin, joka iskisi myös venäläisenergiaa ostaviin kolmansiin maihin. 

Trump ei ole toistaiseksi ottanut tätä asetta käyttöön, vaikka kongressi on häntä siihen patistellut.

Yhdysvaltain talousaseen teho on nähty esimerkiksi Intiassa, jota Trump on rankaissut tulleilla venäläisen öljyn ostamisesta.

Propagandaa vastaan Suomessa

Venäjän naapurimaissa täytyy varautua siihen, että Venäjän hämärä toiminta jatkuu jatkossakin.

Kansanedustajat nostavat esiin esimerkiksi Venäjän informaatiovaikuttamisen Suomessa.

Mikko Savola mainitsee kybervaikuttamisen ja propagandan.

– Hyvin tärkeää on, että meillä on itsenäinen vapaa media, joka pystyy välittämään oikeaa tietoa, etteivät ihmiset ole sosiaalisen median varassa. Tämä on minusta aivan keskeistä.

Myös Jani Kokko korostaa medialukutaidon merkitystä Venäjää vastaan.

– Saataisi sukupolvia, jotka ymmärtävät, ettei kaikki somessa vastaantuleva ole aina totta. Joillekin Venäjän propaganda tuntuu menevät hyvinkin helposti läpi. 

Lue myös: Trumpilta mystinen reagointi Puolan tapahtumiin