Share |

"UKRAINA HÄVIÄÄ SODAN"

28.3.2026

Suomalaistutkija: Ukraina häviää sodan

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3ca52533-66be-4824-9120-dd01396dd7bd

Euroopan on tunnustettava Ukrainan vaikea tilanne, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.

KUVA

https://img.ilcdn.fi/zoaUbo83_25AQ2xBR78jUUdSm-o=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/c3d913c1fa75429330deb78735616b4c55627be377343df3f0d084d4dbfdba41.png

Näin otsikoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen taustamuistionsa, jossa hän varoittaa liiallisesta optimismista.

Karjalaisen mukaan Euroopan ”on tehtävä enemmän muuttaakseen suuntaa”, jos se ei ole valmis hyväksymään Ukrainan menettämistä.

Kyse ei ole ainoastaan Ukrainan vaan koko Euroopan tulevaisuudesta, hän varoittaa.

Eurooppa hauraassa asemassa

Karjalainen arvioi tekstissään, kuinka Ukrainan tilanne on jo vaikuttanut laajemmalle Eurooppaan.

Sanapari, joka toistuu usein, on ”sääntöpohjainen järjestys”. Se tarkoittaa, että kun jostain sovitaan, voidaan luottaa, että siitä pidetään kiinni.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoi tuota järjestystä. Se on alkanut rakoilla entisestään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisella kaudella, Karjalainen arvioi.

– Trumpin uudelleenvalinnasta lähtien analyytikot ovat vähitellen tulleet siihen johtopäätökseen, että Yhdysvallat ei enää jaa Euroopan näkemystä kansainvälisistä säännöistä, Karjalainen kirjoittaa.

– Johtopäätöstä vahvistavat viimeaikaiset sotilaalliset interventiot ja Trumpin hallinnon epäluuloisuus kansainvälisiä instituutioita kohtaan, mikä näkyy sen turvallisuus- ja puolustusstrategioissa.

Eurooppalaismaat ovat hauraassa asemassa, koska niiden strategiat ”ovat vahvasti riippuvaisia sopimuksista ja yhteistyörakenteista”, tutkija kirjoittaa.

Lue myös

Analyysi: Stubb paukautti ruman totuuden

”Viestii uuden ajan alkua”

Karjalainen antaa tiukan arvion Euroopan toiminnasta. Se ei ole ollut täysin toimeton sodan aikana, mutta paljon enemmän olisi voitu tehdä, hän arvioi.

Ukrainalle olisi tutkijan mukaan voitu toimittaa enemmän aseellista tukea ja Venäjää olisi voitu painostaa tiukemmin taloudellisesti.

Sääntöpohjaista järjestelmää olisi tutkijan mukaan voitu puolustaa diplomaattisesti jämäkämmin Yhdysvaltojen suuntaan.

– Venäjän ja Yhdysvaltojen diplomatia Ukrainasta viestii uuden ajan alkua, jossa niin Venäjä kuin Yhdysvallatkaan eivät ole sitoutuneita sääntöpohjaiseen järjestykseen Euroopassa, Karjalainen kirjoittaa.

– Euroopan hiljainen hyväksyntä sääntöjen rapautumiselle [––] herättää kysymyksen, ymmärtävätkö eurooppalaisvaltiot täysin, mitä se merkitsee.

Lue myös

Podcast: Tutkijalta täystyrmäys Stubbin Ukraina-puheille

Erityisen kriittisesti tutkija arvioi vuotta 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Se, että Eurooppa ei rientänyt auttamaan Ukrainaa vaan toimi ”vasta kun sen oma turvallisuus oli uhattuna”, paljastaa tutkijan mukaan ”epäjohdonmukaisuuden Euroopan sitoutumisessa kyseiseen sääntöpohjaiseen järjestelmään”.

Lue myös

Arvio: Tästä syystä Trump liehittelee Putinia

Synkkä skenaario

Ukraina ei ole enää pelkästään sotilaallisen avun vastaanottaja, vaan se on sodan aikana muuttunut turvallisuuden tarjoajaksi, Karjalainen kirjoittaa.

Maan rooli esimerkiksi Euroopan puolustusteollisuuden saralla on kasvanut, hän huomauttaa.

Karjalainen arvioi, että yhteistyö on johtanut osittaiseen riippuvaisuussuhteeseen. Eurooppa on hänen mukaansa entistä enemmän riippuvainen esimerkiksi Ukrainan sisäisestä vakaudesta.

Lue myös

Putinille pedataan uusia valtuuksia hyökätä ulkomaille

Sodan pitkittyminen uhkaa tutkijan mukaan Ukrainan ”haurasta demokratiaa”.

Jos Ukrainan demokraattinen kehitys epäonnistuu, Euroopan ”täytyy hoitaa uutta puolustuskumppanuuttaan entistä autoritaarisemman liittolaisen kanssa”, Karjalainen kirjoittaa.

– Jos Venäjää kohtaan ei aseteta enemmän painetta, rauhaa ei ole näköpiirissä, tutkija kirjoittaa.

– Sen vuoksi Euroopan tulisi olla valmis [Ukrainan] uudistusten hidastumiseen, mahdolliseen demokratian takapakkiin sekä länsivastaisten näkemysten nousuun Ukrainassa.

Tutkija huomauttaa myös, että jos Ukraina kaatuu, Euroopan ”omat aseet ja investoinnit voivat joutua sellaisen hallinnon käsiin, joka suhtautuu vihamielisesti koko maanosaan”.

Pääset lukemaan Karjalaisen taustamuistion ”Ukraine is losing the war: Implications for Europe” Ulkopoliittisen instituutin sivuilta painamalla tästä.

27.3.2026

JEF-johtajat haluavat kääntää huomion takaisin Ukrainaan

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011885722.html

19.3.2026

Ukrainan sota

https://www.is.fi/aihe/ukrainan-kriisi/