RAUHA VAI KOLMAS MAAILMAN SOTA ? ?24.2.2026 Rauhan vuosi?https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011804111.html Voisiko tämä vuosi olla vihdoin rauhan vuosi Ukrainassa? Työelämäprofessori Hanna Smith näkee tähän neljä vaihtoehtoista tietä. Tänään on kulunut päivälleen neljä vuotta Ukrainan sodan alkamisesta. Kysymys kuuluukin, onko sodan viides vuosi viimein rauhan vuosi. Viime aikoja ovat värittäneet rauhanponnistelut, ja Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat käyneet rauhanneuvotteluja tänä vuonna Abu Dhabissa ja Genevessä. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan erimielisyyksiä on yhä etenkin aluekysymyksissä. Zelenskyin mukaan Yhdysvallat on ehdottanut Ukrainan hallussa olevasta osasta Donetskissa demilitarisoitua ”vapaakauppa-aluetta” ja rintamalinjan jäädyttämistä eteläisessä Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kritisoinut sitä, että hyökkäyksen kohteena olevaa Ukrainaa painostetaan rauhaan samalla, kun Venäjä ei ole osoittanut halua lopettaa sotaa. Kuva: Clodagh Kilcoyne / Reuters Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut periksi myös Venäjän vaatimukselle siitä, ettei Ukraina saa liittyä Natoon. Asiantuntijoiden mukaan rauhanneuvotteluissa on nyt erityisesti kyse siitä, että sekä Ukraina että Venäjä yrittävät miellyttää Trumpia: Venäjä, jotta se voi jatkaa hyökkäystä Ukrainassa, ja Ukraina, jotta se saa edelleen tukea Yhdysvalloilta. Näistä asetelmista huolimatta neuvottelut eivät ole olleet täysin tuloksettomia. Osapuolet ovat sopineet vankienvaihdosta ja siitä, että Yhdysvallat osallistuisi mahdollisen tulitauon valvomiseen. Muun muassa vanhempi tutkija Eric Ciaramella ajatushautomo Carnegie Endowmentista arvioi hiljattain, että tulitaukoneuvottelut eivät ole ainakaan kokonaan pelkkää silmänlumetta. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että sodan viides vuosi olisi rauhan vuosi – ainakaan kestävän rauhan. Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith näkee oikeastaan vain neljä tietä rauhaan. – Ukraina syystä tai toisesta luovuttaa, jommankumman rintama romahtaa, Venäjän presidentti Vladimir Putin kuolee tai venäläiset nousevat ”kapinaan”. Mistään näistä ei ole merkkejä. 73-vuotiaan Putinin terveydentilasta on spekuloitu jo vuosia, mutta toistaiseksi ei ole mitään vahvistettua tietoa siitä, että hän olisi esimerkiksi vakavasti sairas. Smithin mukaan sota heikentää Venäjää, mutta äkillistä romahdusta ei ole näköpiirissä. – Sota on vahvistanut venäläisjoukkoja ja antanut niille kokemusta. Se on myös vahvistanut määrätyissä kohdissa sotateollisuutta. Sitten toisaalta sota on yksipuolistanut Venäjän taloutta ja heikentänyt sen kantokykyä. Sota muuttaa myös tavallisten venäläisten arkea. – Monessa perheessä alkaa olla se tarina, että joku on menetetty sodalle ja kysytään, miksi näin nyt pitikään tehdä. Yhteiskunnan hoidettavaksi tulee myös haavoittuneita, jotka eivät ole enää työkykyisiä, ja sitten on näitä, jotka vapautettiin vankilasta taistelemaan. Sodan varjolla Venäjällä on myös säädetty lakeja, jotka ovat kiristäneet viranomaisten ja hallinnon kontrollia kansalaisista ja yhteiskunnasta. Onko kumpikaan osapuoli pisteessä, jossa olisi pakko suostua rauhaan? – Ei, Smith vastaa ytimekkäästi. – Kyse on siitä, että onko kumpikaan esimerkiksi niin pahasti sotilaallisesti alakynnessä, että olisi hyväksyttävä mikä tahansa rauha. Näin ei ole. Samoilla linjoilla on Ukrainan sodasta tilannekarttaa ylläpitävän Black Bird Groupin asiantuntija Pasi Paroinen. Paroisen mukaan taistelukentällä Venäjä pystyy jatkamaan vähittäistä etenemistä, ja toisaalta ukrainalaiset pystyvät jatkamaan vastarintaa nykyisellä tasolla. – Vuosi 2025 meni ukrainalaisten kannalta selkeästi paremmin kuin aluksi näytti. Paroinen muistuttaa, että Ukrainan lähtökohdat viime vuoteen olivat huonot: Kurskin-operaatio oli luhistumassa, ja vuonna 2024 ongelmapisteitä oli useissa paikoissa rintamalla. Lisäksi Ukraina oli suunnitellut uudistuksia asevoimiinsa, kuten muutoksia komentorakenteeseen. Ukraina pystyi kuitenkin toteuttamaan uudistukset ilman, että rintamalla syntyi vaarallisia kriisejä. Ukraina on myös kahdeksan viime kuukauden aikana pystynyt vastahyökkäyksiin ja vakauttamaan tilanteen rintamalla. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/748cb2a7ceebc3d217bff8b3abb75cbe.svg Venäjä on vaatinut Donbasin aluetta Itä-Ukrainassa kokonaan itselleen sekä rintamalinjan jäädyttämistä muualla Ukrainassa. Venäjä on antanut toisinaan ymmärtää, että voisi mahdollisesti luopua sen valtaamista pienistä alueista Sumyn ja Harkovan alueella.
|
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
