SUOMI JA VENÄJÄ

24.5.2025

Häkkänen Ylellä: Venäjän toiminnassa uusi piirre

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/93e7a117-9f71-4b69-a5a4-5f2d7dbaf0d3

Puolustusministeri Antti Häkkänen otti Ylen Ykkösaamussa kantaa Venäjän epäiltyyn ilmatilaloukkaukseen sekä toimintaan Itämerellä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) oli tänään vieraana Ylen Ykkösaamussa.

Hän kommentoi lähetyksen aluksi sitä, että eilen puolustusministeriö kertoi kahden Venäjän hävittäjän loukanneen Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla.

Häkkänen totesi, että kyseessä on epäilty ilmatilanloukkaus. Hän huomautti tutkinnan olevan käynnissä.

– On ihan selvää, että myös jonkinlainen aktiviteetti Itämeren alueella on lisääntynyt. Suomella on kaikki omat kyvyt ja liittolaisten kanssa valvoa alueellista koskemattomuutta. Ei tästä pidä kenenkään sen kummemmin huolissaan olla.

Häkkäsen mukaan kuitenkin merkkejä siitä on, että Venäjä lisää sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä.

Näytti läsnäoloa

Merivoimat on viime aikoina havainnut, että sotilaallinen liikenne on lisääntynyt Suomenlahdella entisestään. MTV kertoi asiasta eilen.

Häkkänen viittasi tapaukseen, jossa virolaiset yrittivät Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa alusta viime viikolla.

– Siihen liittyi vähän uusia piirteitä Venäjän toimista. Siinä oli sotilaallista saattotoimintaa, jossa Venäjä käytti asevoimia ja näytti läsnäoloa. Se on uusi piirre, ei nyt ihan ennenkuulumaton, mutta se on uusi piirre.

Häkkäsen mukaan Venäjä yrittää signaloida, että he ovat melko riippuvaisia varjolaivastostaan. Se tuo puolustusministerin mukaan Venäjälle vientiä ja rahaa sotakassaan.

– Tässä ovat selvästi jollakin lailla jännitteet lisääntyneet Itämerellä ja Suomenlahden kapeikossa.

Häkkäsen mukaan Naton pitää katsoa asian kehittymistä.

Suomella on hänen mukaansa kaikki kyvyt valvoa alueellista koskemattomuutta ja tilanteen vakautta. Tilannetta ei kannata dramatisoida.

17.5.2025

Venäjän liikkeet Suomen rajalla herättivät huolen maailmalla – tässä on totuus

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011232243.html

”Miksi Putin kokoaa joukkojaan Suomen rajalle”, kirkui brittimedian uhkaava otsikko aiemmin tällä viikolla. Tuoreet kuvat paljastavat, mitä rajan takana oikeasti tapahtuu. ”Yhä enemmän kysymyksiä”, sanoo asiantuntija.

Venäjän rajan takana Karjalassa on alkanut tapahtua asioita, jotka ovat herättäneet jo laajaa kansainvälistäkin huolta.

Venäjä rakentaa satelliittikuvien perusteella uutta sotilaallista infrastruktuuria Suomen rajan tuntumaan, eli Naton uusimmalle maarajalle Venäjän kanssa.

Rajaseudulla on pitkään ollut satojen kilometrien matkalta vain metsää ja pikkukyliä, ja se on ollut sotilaalliselta kannalta tyhjiö.

Nyt Venäjä on perustanut uuden sotatoimiyhtymän, 44. armeijakunnan, jonka vastuualueeksi sotilaslähteet kertovat Laatokan pohjoispuolisen alueen.

Armeijakunnan alaisuuteen muodostetut joukot sotivat parhaillaan Ukrainassa, mutta sodan joskus päätyttyä sen uskotaan etsivän uuden kotivaruskunnan.

Mistä?

Saavatko Suomen rajan tunnetuimmat venäläisvaruskunnat Kamenka, Alakurtti ja Petsamo seuraa?

Neljä uutta kalustohallia

Yhdysvaltalainen Wall Street Journal -lehti kertoi hiljattain laajassa selvityksessään Venäjän panostuksesta uudelle suunnalle Petroskoihin.

Lehden mukaan uusia joukkoja olisi valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa ”kymmenientuhansien sotilaiden” tuomiseksi Suomen rajan tuntumaan haastamaan Natoa lähivuosina.

Myös Ruotsin SVT uutisoi aiheesta viikonloppuna. Brittilehti Daily Mail yltyi vertaamaan tilannetta jopa Ukrainan sotaa edeltäneeseen Venäjän varustautumiseen Ukrainan rajoilla. ”Miksi Putin kokoaan joukkojaan Suomen rajalle?” kuului Daily Mailin provosoiva otsikko.

Suomessa 44. armeijakunta on esiintynyt viime vuodesta lähtien huomattavasti maltillisemmissa sotilaallisissa analyyseissa Venäjän joukoista.

IS tilasi tuoreet satelliittikuvat Petroskoista kahdesta isosta sotilaskohteesta. Niistä toisessa on Pasi Paroisen mukaan meneillään huomattavaa rakennustoimintaa.

Vanhalle neuvostoaikaiselle varikkoalueelle on noussut uusia kalustohalleja vuoden 2022 jälkeen. Neljäs niistä on juuri rakenteilla.

Eri lähteissä on arvioitu, että kukin halli vetäisi jopa 50 sotilasajoneuvoa suojaan katseilta ja säältä.

– Uudet hallit ovat mielenkiintoinen havainto. Lisäksi kalustoa selvästi siirrellään ja järjestellään uudelleen, osin rakennustöiden tieltä, Paroinen tulkitsee.

Osa Petroskoin kalustosta vietiin pois Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, todennäköisesti suoraan sotakäyttöön.

Jäljellä on vain huonokuntoisempaa taivasalla ollutta kalustoa. Ne ovat Paroisen mukaan todennäköisesti klassisia neuvostoliittolaisia MT-LB panssariajoneuvoja ja BRDM-tiedustelupanssariautoja. Joukossa saattaa olla myös jonkin verran raskaampia BMP-rynnäkkö- ja tiedusteluvaunuja.

Uusien hallien tarkoitusta ei tiedetä. Niissä saatetaan Paroisen mukaan purkaa ja kunnostaa vanhaa kalustoa käyttökuntoon. Poissuljettua ei ole sekään, että hallit olisivat uudemman kaluston säilytystä varten.

– Jos hallit ovat uudelle kalustolle, niin onhan se fiksumpaa laittaa ne saman tien katon alle säilöön. Toinen vaihtoehto on, että varikon käyttökelpoinen kalusto halutaan saada vihdoin suojaan, mikä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Varuskunta puuttuu

Ukrainan sotaa seuraavat sotilasasiantuntijat ovat tänä vuonna kertoneet havainnoista, että Venäjä ei veisi enää kaikkea uutta panssarituotantoaan rintamalle.

Yksi johtopäätös on ollut, että maa säilöö panssareita tulevaa käyttöä varten.

Voisivatko Petroskoin hallit kätkeä jopa Venäjän uusinta kalustoa, kuten T-90-taistelupanssarivaunuja?

– Sitä ajatusta vastaan sotii se tekijä, että ne ovat välineitä, jotka menevät Venäjän armeijan parhaimmille yksiköille. Eikä esimerkiksi 72. moottoroitu jalkaväkidivisioona ole osoittanut merkkejä, että se olisi sellaisen kunnian arvoinen, Paroinen naurahtaa viitaten 44. armeijakunnan suurimpaan tunnettuun sotilasyksikköön.

On arveltu, että armeijakunnan päämaja perustetaan Petroskoin suunnalle. Sen ja satelliittikuvissa näkyvän varikon lisäksi toistaiseksi ei ole tiedossa muita merkittäviä muutoksia.

Petroskoin varikosta ei olisi uusille joukoille varuskunnaksi.

– Sinne ei mahdu enää yhtään mitään uutta. Lähistöllä ei myöskään ole ampumaratoja eikä mitään lähiharjoitusalueita. Eli se on pelkästään kalustolle varattu.

Mahdollinen uuden varuskunnan paikka on arvoitus.

Suuri määrä hävittäjiä

Petroskoi sijaitsee vajaan 200 kilometrin päässä Suomen rajalta, ja samalla suunnalla on kalustovarikon lisäksi toinenkin suuri sotilaskohde.

Petroskoin lentokentällä on tuoreissa kuvissa nähtävissä paljon Venäjän hävittäjäkalustoa, joka kuuluu 159. hävittäjälaivueelle. Tilanne on ollut sama jo pitkään.

Venäjän joukkoja kartoittavan Rondell-säätiön mukaan kentällä olisi myös uudenaikaisia Su-35S-ilmaherruushävittäjiä.

Venäjä on siirtänyt lentokalustoaan kauemmas Ukrainasta lennokki-iskujen pelossa. Petroskoin tapauksessa kentän suuri hävittäjämäärä voi Paroisen mukaan selittyä yksinkertaisella puolustuksellisella seikalla, joka ei suuntaudu Suomeen vaan pohjoiseen päin.

– Jos hävittäjät pistettäisiin ilmaan torjumaan esimerkiksi kuvitteellista Naton ilmahyökkäystä Moskovaan, niin looginen reitti Yhdysvalloista ja Kanadasta tulee Pohjoisnavan yli, hän huomauttaa.

Hävittäjäkoneiden toimintasäde on myös niin pitkä, että niitä kyetään käyttämään kaukana tukikohdistaankin.