SUOMI VENÄJÄ UKRAINA 9.9. 20259.9.2025 SUOMI VENÄJÄ UKRAINA ISW:ltä kylmäävä arvio Venäjän strategiasta Suomea vastaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011433229.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. ISW: Venäjä käyttää Suomea vastaan samaa strategiaa kuin Ukrainaa vastaanVenäjä on käyttänyt Nato-maita, muun muassa Suomea ja Baltian maita vastaan samaa strategiaa kuin Ukrainaa vastaan, Institute of the Study of War kirjoittaa. Se viittaa Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin ja Putinin neuvonantajan Nikolai Patrushevin puheisiin. Medvedev kirjoitti maanantaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että Suomeen on luotu pohja Yhdysvaltain sotilasjoukkojen pysyvälle läsnäololle. Medvedevin mukaan Nato käyttää Suomea ponnahduslautana sotaan Venäjää vastaan. Medvedevin mukaan Suomen ja Venäjän välisten suhteiden "juurisyyt" ovat toisessa maailmansodassa. Venäjä on puhunut "juurisyistä" myös oikeuttaakseen hyökkäyksen Ukrainaan. Medvedev esitti väitteensä maanantaina julkaistussa pitkässä kolumnissaan. Kolumni kantaa vapaasti suomennettuna nimeä "Uusi suomalainen oppi: tyhmyys, valhe, kiittämättömyys". Tekstin loppupuolella Medvedev syyttää Suomea suoraan hyökkäyksen valmistelusta Venäjää vastaan. - Liityttyään Natoon Helsinki jatkaa "puolustustoimien" varjolla konfliktihakuista valmistautumista sotaan Venäjän kanssa ja näyttää valmistelevan ponnahduslautaa hyökkäykselle meitä vastaan, Medvedev toteaa. Aiemmin myös Patrushev on väittänyt, että Suomi on lännen ponnahduslauta aggressioon Venäjää vastaan. Myös presidentti Putin on sanonut, että Nato-jäsenyydestä koituu ongelmia Suomelle. Medvedeviltä kovaa tekstiä SuomestaVenäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin mukaan Suomeen on luotu vakava pohja Yhdysvaltain sotilasjoukkojen pysyvälle läsnäololle. Medvedev esitti väitteensä maanantaina julkaistussa pitkässä kolumnissaan. Kolumni kantaa vapaasti suomennettuna nimeä "Uusi suomalainen oppi: tyhmyys, valhe, kiittämättömyys". Medvedev perustaa väitteensä Suomen ja Yhdysvaltain väliseen puolustusyhteistyösopimukseen. Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus eli DCA (Defence Cooperation Agreement) astui voimaan viime vuonna. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen turvallisuutta ja edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa. Sopimus helpottaa myös amerikkalaisjoukkojen toimintaa Suomessa, sillä Suomi on sitoutunut avaamaan 15 sotilasaluettaan Yhdysvaltain käyttöön. Alueihin lukeutuu muun muassa varasto- ja harjoitusalueita. On luotu vakava perusta Washingtonin sotilasjoukkojen ja tukikohtien pysyvälle läsnäololle, Medvedev korostaa kirjoituksessaan. Medvedevin mukaan Suomi luovuttaa nöyrästi maataan Natolle sotilaalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla nimittää Venäjän ”suurimmaksi uhaksi turvallisuudelleen". Medvedevin mukaan Suomi onkin ryhtynyt rikkomaan lukuisia sopimuksia sen jälkeen, kun siitä tuli Naton jäsen. Yksi näistä on Medvedevin mukaan Suomen ja Venäjän välinen naapuruussopimus, viralliselta nimeltään Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista. Sopimus astui voimaan heinäkuussa 1992. Sopimuksessa on muun muassa kohta, jossa käsitellään maiden toimintaa kriisitilanteessa. Tekstin mukaan osapuolet paitsi pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta ja niiden käytöstä toisiaan kohtaan, eivät myöskään käytä tai salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista vastaan. Medvedevin mukaan yhteistyö Naton kanssa on jo itsessään räikeä rikkomus. - Tämä koskee myös kieltoa käyttää omaa aluettaan aseelliseen hyökkäykseen Venäjää vastaan, jota suomalaiset ovat nyt valmistautumassa rikkomaan itsemurhalla, hän kirjoittaa. Tekstin loppupuolella Medvedev syyttää Suomea suoraan hyökkäyksen valmistelusta Venäjää vastaan. Liityttyään Natoon Helsinki jatkaa "puolustustoimien" varjolla konfliktihakuista valmistautumista sotaan Venäjän kanssa ja näyttää valmistelevan ponnahduslautaa hyökkäykselle meitä vastaan, Medvedev toteaa. Bloomberg: Tällaisia pakotteita EU harkitsee Venäjää vastaanEuroopan unioni harkitsee uusia pakotteita venäläisille pankeille ja energiayhtiölle, Bloomberg uutisoi. Uutisen mukaan pakotteiden kohteita on noin puoli tusinaa. Pakotepaketti voisi uutisen mukaan myös tarkoittaa, että EU kohdistaa toimet Venäjän maksu- ja luottokorttijärjestelmiin ja kryptovaluutanvaihtopalveluihin sekä lisää rajoituksia maan öljykauppaan. Myös Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin mukaan valmis asettamaan Venäjälle uusia talouspakotteita. Trump kertoi asiasta sunnuntaina, mutta ei täsmentänyt kommenttejaan enempää. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut Venäjälle uusia pakotteita jo pitkään. Trump uhkasi Venäjää pakotteilla jo aiemmin, mutta ei lopulta asettanut niitä ilmoittamansa määräajan päätyttyä. Trump väläytti taas pakotteita – Kreml: mikään ei saa meitä muuttamaan kantaammeVenäjä ei aio muuttaa toimintaansa Ukrainassa pakotteiden takia. Näin ilmoitti Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov maanantaina Reutersin mukaan. - Mitkään pakotteet eivät saa Venäjän federaatiota muuttamaan johdonmukaista kantaansa, josta presidenttimme on toistuvasti puhunut, Peskov sanoi. Lausunto annettiin vain tunteja sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni kertoivat harkitsevansa uusia pakotteita Venäjää vastaan. Myös presidentti Donald Trump väläytti sunnuntaina mahdollisuutta Venäjä-pakotteiden kiristämisestä, kun häneltä kysyttiin asiaa. Länsi on asettanut Venäjälle tuhansia eri pakotteita Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen vuoksi. Tavoitteena on ollut heikentää Venäjän 2,2 biljoonan dollarin kokoista taloutta ja horjuttaa presidentti Vladimir Putinin kannatusta. Pakotteista huolimatta Venäjän talous on kasvanut G7-maita nopeammin. Vuonna 2023 kasvu oli 4,1 prosenttia ja vuonna 2024 4,3 prosenttia. Kasvu on selitetty Venäjän siirtymisellä sotatalouteen. Tänä vuonna talouskasvu on kuitenkin hidastumassa korkeiden korkojen takia. Peskovin mukaan Eurooppa ja Ukraina yrittävät vetää Yhdysvaltoja mukaan omaan vaikutuspiiriinsä. Peskovin mukaan Kreml haluaisi ratkaista konfliktin diplomaattisesti. Jos se ei onnistu, Venäjä jatkaa sitä, mitä Putin kutsuu ”erityisoperaatioksi”. IS - Reuters Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vaatii lisää pakotteita Venäjälle Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoo, että Venäjää vastaan on asetettava entistä enemmän talouspakotteita, jotta maa saataisiin neuvottelemaan rauhasta Ukrainassa. Costan mukaan pakotteita on asetettava myös niille maille, jotka ostavat öljyä ja kaasua Venäjältä. Hän kommentoi asiaa Suomen-vierailunsa yhteydessä pidetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Petteri Orpon (kok) kanssa Helsingissä maanantaiaamuna. – Rauhansopimukseen pääsemiseksi on jatkettava Ukrainan tukemista. Toisaalta meidän on lisättävä painetta Venäjälle, jotta maa saadaan painostettua neuvottelupöytään. Se ei ole helppoa, mutta siihen meidän on pyrittävä, Costa sanoi. Hän kertoi, että EU on saanut viime kuukausina vakautettua suhteensa tärkeimpään liittolaiseensa Yhdysvaltoihin. – On selvää, että Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja kestävää rauhaa, Costa sanoi. Hänen mukaansa EU ja Yhdysvallat tekevät nyt yhdessä töitä, jotta Venäjää vastaan saataisiin asetettua aiempaa tehokkaampia pakotteita. Costan on määrä tavata maanantain Suomen-vierailunsa aikana myös presidentti Stubb. STT Ukraina valtasi Zaritshnen kylän - vastahyökkäyksiä monessa suunnassaUkraina on vallannut takaisin Zaritshnen kylän Donetskin alueella, asevoimien esikunta ilmoitti maanantaiaamuna. Myös ukrainalainen karttapalvelu DeepState on vahvistanut, että Ukraina hallitsee suurinta osaa kylästä. Asevoimien mukaan vastahyökkäyksestä vastasi 425. rynnäkköprikaati, joka tunnetaan myös nimellä Skala. Se valtasi aiemmin tässä kuussa takaisin kaksi kylää lähellä kiivaiden taisteluiden kohteena olevaa Pokrovskia. DeepState-karttapalvelun sunnuntaisen päivityksen mukaan ukrainalaisjoukot ovat edenneet myös neljässä muussa kohteessa, kun taas venäläisjoukot ovat saavuttaneet menestystä Serebrjansken metsässä Lymanin kaupungin itäpuolella. Venäjä on jatkanut etenemistään sodassa, mutta Ukrainan menestyneiden vastahyökkäysten ansiosta etenemistahti on hidastunut kesään verrattuna. Saavatko talouspakotteet Venäjän päättämään sodan? Asiantuntija arvioiPakotepolitiikasta vastaavan erikoislähettilään läsnäolo Trumpin ja eurooppalaisten johtajien tapaamisessa voisi EK:n johtajan mukaan kieliä siitä, että puheenaiheena saattaisivat olla Venäjään liittyvät pakotteet. Eilen maanantaina tuli tieto siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui jälleen eurooppalaisia johtajia Valkoiseen taloon. Vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista kertoo, että tapaamisesta tiedetään tässä vaiheessa aika vähän. Esimerkiksi delegaation kokoonpanosta ei tiedetä juuri mitään. Muutamia heikkoja viestejä on saatu. Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ei olisi menossa eikä myöskään presidentti Alexander Stubb. – Vaikuttaa, että on ehkä pikkuisen matalamman tason tapaaminen, mutta mitään virallista ei ole kerrottu. Tämä on tietynlaista strategisen tiedon panttaamista. Ehkä ei haluta myöskään Venäjälle signaloida tarpeeksi yksityiskohtaisesti, mistä tässä on kyse, Särkkä miettii. Lue myös: Trumpin tapaamisesta Euroopan johtajien kanssa ei tiedetä vieläkään juuri mitään: "Mystinen kuvio"Pakotteet tuskin lopettaisivat sotaaVuorio arvioi, että pakotteilla ei todennäköisesti pystytä päättämään sotaa, mutta se tekee sodankäynnistä paljon kalliimpaa Venäjälle. – Uskon kyllä, että Ukraina olisi saattanut hävitä sodan ilman lännen pakoterintamaa. Vuorion mukaan öljykauppa on Venäjän päätulonlähde, johon ei ole täysimääräisesti toistaiseksi puututtu ja johon hän arvioi, että kenties nyt tähdätään kovemmin keinoin. Pakotteiden toimeenpano olisi Särkän mukaan merkittävää. Yksi tärkeimmistä asioista voisi olla se, että jos ja kun tapaaminen tapahtuu, Euroopan Unioni ensimmäistä kertaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa koordinoidusti tekisi tällaisen liikkeen Venäjän pakotteita kohti ja katkaisisi kaulan valtioilta, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Esimerkiksi Intia, joka on ostanut hyvinkin paljon raakaöljyä Venäjältä tämän sodan aikana. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.