"UKRAINAN TURVATAKUUT"24.9.2025 Stubbilta suorat sanat Venäjällehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011512361.html YK:n yleiskokouksessa pääsi tiistaina ääneen muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon puheet alkoivat tiistaina New Yorkissa. Ensimmäisten joukossa ääneen pääsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trump saapui paikalle yhdessä puolisonsa Melania Trumpin kanssa. Trumpin puhe kesti noin tunnin. Trumpin on määrä tavata tänään myös muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka matkusti New Yorkiin yleiskokousta varten. Muita tiistain puhujia yleiskokouksessa ovat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Presidentti Alexander Stubb pitää Suomen kansallisen puheenvuoron keskiviikkona. Stubbilta suorat sanat Venäjälle: "Sodan juurisyy on yksinkertainen"Usein kuulee sanottavan, että on poistettava Ukrainan sodan juurisyy, sanoi Suomen presidentti Alexander Stubb, kun hän puhui YK:n turvallisuusneuvoston Ukraina-kokouksessa varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa. - Juurisyy on hyvin yksinkertainen. Juurisyy on, että Venäjä ei noudata tätä. YK:n peruskirjaa, Stubb sanoi ja nosti käteensä YK:n peruskirjan painetun version. - Se on todellakin näin yksinkertaista. Se [Venäjä] yrittää loukata Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. - Voiman käytön kielto, suvereeni tasa-arvo ja alueellinen koskemattomuus ovat olennaisia yhteiselle olemassaolollemme. Venäjä rikkoo näitä sääntöjä joka päivä Ukrainassa, Stubb sanoi Oikeudenmukainen rauha on meidän kaikkien yhteine intressi, hän totesi. Sen saavuttamisessa on Stubbin mukaan kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on tulitauko. - Ukraina on hyväksynyt sen, Yhdysvallat on ehdottanut sitä, Eurooppa tukee sitä. Mutta on vain yksi maa, joka ei halua tulitaukoa. Ja se on Venäjä. Toinen vaihe ovat rauhanneuvottelut. - Rauhanneuvottelut voivat kestää pitkään, mutta ne ovat todellakin ainoa tapa, jolla voimme selvitä tästä. Viestini venäläisille kollegoilleni tämän pöydän ympärillä on, että on aika puhua rauhasta. Liian - paljon ihmisiä kuolee tämän konfliktin seurauksena, Stubb sanoi kokouksessa. Stubb piti turvallisuusneuvostolle puheenvuoronsa paitsi Suomen, myös muiden Pohjoismaiden puolesta. ”Ratkaisu on yksinkertainen” – Stubb puhui YK:n turvallisuusneuvostossahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f8ab493b-e1bf-400b-965d-11df7cabc883 Iltalehti seuraa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikkoa. Stubb puhui YK:n turvallisuusneuvostossa – ”Ratkaisu on yksinkertainen”Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui tiistaina YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa. Stubbin mukaan Ukrainan tilaanne on ollut YK:n agendalla jo 11 vuoden ajan, mutta ratkaisua ei ole vieläkään saatu aikaan. YK on kuitenkin toistuvasti tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Stubbin mukaan usein on kuultu sanottavan, että Ukrainan tilanteessa on poistettava sodan perimmäinen syy. Stubb sanoi, että juurisyy on se, ettei Venäjä ole sitoutunut YK:n peruskirjaan. – Se on niin yksinkertaista. Se [Venäjä] yrittää loukata Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Stubbin mukaan Venäjä rikkoo YK:n periaatteita Ukrainassa päivittäin. – Jos sallimme rajojen siirtämisen voimankäytöllä, luomme ennakkotapauksen, jolla on maailmanlaajuisia seurauksia. Stubbin mukaan YK on epäonnistunut tavoitteessaan rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Stubb sanoi, että oikeudenmukainen rauha Ukrainassa on kaikkien yhteinen etu. – Ratkaisu on hyvin yksinkertainen ja kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on tulitauko. Ukraina on hyväksynyt sen. Yhdysvallat on ehdottanut sitä. Eurooppa tukee sitä. Mutta on vain yksi maa, joka ei halua tulitaukoa nyt – ja se on Venäjä, Stubb sanoi. Toisessa vaiheessa Stubbin mukaan siirrytään rauhanneuvotteluihin, jotka voivat kestää pitkäänkin kestävän rauhan saamiseksi.
22.9.2025 Yksi asia on muuttunut Venäjän taktiikassa – “Edessä on aika, jollaista emme ole nähneet koskaan aikaisemmin”https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/87f81af3-9b76-4f9f-b609-ebc9209e7f76 Tutkijoiden mukaan Eurooppa kulkee kohti 1950-luvun kaltaista tilannetta, eli epävakaata aikaa, jossa vanhat säännöt eivät enää päde. KUVA Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisessa strategiassa yksi asia on muuttunut olennaisesti: maasta on tullut paljon aikaisempaa aggressiivisempi. Näin sanovat Helsingin turvallisuusfoorumissa eli Helsinki Security Forumissa sunnuntaiaamuna asiasta keskustelleet Ulkopoliittisen instituutin johtaja tutkija Sinikukka Saari, IISS:n ( International Institute of Stategic Studies) tutkija Nigel Gould-Davies, James Martin Center -ajatushautomon ohjelmajohtaja Hanna Notte ja Rand-ajatushautomon tutkija Samuel Charap. ”Konkreettisesti Venäjä haluaa rajoittaa Ukrainan itsenäisyyttä, toiseksi Venäjä haluaa kumota eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja ottaa itselleen isomman roolin, kolmanneksi Venäjä haluaa ottaa takaisin globaalin asemansa turvallisuuspolitiikassa. Se, mikä on muuttunut on tapa, jolla Venäjä etenee: siitä on tullut paljon aikaisempaa aggressiivisempi”, Sinikukka Saari tiivisti paneelikeskustelussa. Nigel Gould-Davies arvioi, että Venäjän olisi ollut helppo viestiä lännelle, että sillä on historialliset siteet Ukrainaan ja se haluaa edetä rauhanomaisesti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. ”Se olisi ollut hyvin helppoa ja Eurooppa olisi voinut hyväksyä sen, sen sijaan Venäjä on edennyt erittäin aggressiivisesti.” LUE MYÖS ”Kremlissä on käynnissä operaatio Suomea vastaan” Tätä Vladimir Putin tavoittelee nyt – Tutkijat nostavat Suomen esiin Gould-Davies ja Samuel Charap vertaavat nykytilannetta kylmän sodan aikaan ja erityisesti 1950-lukuun, jolloin tilanne oli heidän mukaansa ”erittäin epävakaa” erityisesti Euroopassa. ”Edessä on aika, jollaista emme ole nähneet koskaan aikaisemmin. Kyse on ennen muuta Venäjän aggressiivista aikeista. Olemme todennäköisesti etenemässä kohti 1950-luvun kaltaista tilannetta; epävakaata tilannetta, jossa vanhat säännöt eivät enää päde”, Charap kommentoi. Hanna Notte nostaa esiin myös Yhdysvaltojen ja Kiinan roolin. Hän arvioi, että Venäjä testaa viime viikkoina toistuneilla ilmatilaloukkauksilla paitsi Naton, myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin reaktioita. Notten mukaan se voi olla reaktio siihen, että Trumpin hallinnon pelko on jarruttanut Vladimir Putinin halua vedota ydinaseuhkaan. Samalla hän huomauttaa, että Kiinan kanta olla tuomitsematta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa antaa myös muille diplomaattista tilaa samaan. Myös Nigel Gould-Davies korostaa Kiinan merkitystä. ”Jos oletamme, että tulee tällä hetkellä epätodennäköiseltä näyttävä käänne, jossa Kiina päättää olla tukematta Venäjää, se saisi minun mielestäni Venäjän muuttamaan taktiikkaansa todella nopeasti. Minusta Euroopan pitäisi pyrkiä keskustelemaan nimenomaan kiinalaisten kanssa”, hän sanoo. LUE MYÖS Kiina-varoitus: Pelaa ”hajota ja hallitse” -peliä EuroopassaXi Jinpingiltä ”kova ja selkeä viesti” Donald Trumpille – Seuraavat kaksi kuukautta ratkaisevat uuden maailmanjärjestyksen Sen sijaan halukkaiden maiden koalition suunnittelemat turvatakuut eivät vakuuta tutkijoita. LUE MYÖS Kiina-varoitus: Pelaa ”hajota ja hallitse” -peliä EuroopassaXi Jinpingiltä ”kova ja selkeä viesti” Donald Trumpille – Seuraavat kaksi kuukautta ratkaisevat uuden maailmanjärjestyksenPitääkö Suomen olla valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan osana lännen turvatakuita? – Kaksi eduskuntaryhmää vastaa suoraan ”kyllä” Samuel Charap korostaa, että kyse on ennen muuta mahdollisten turvatakuiden uskottavuudesta. ”Ajattelevatko länsimaiden hallitukset että niiden turvatakuut ovat uskottavia ja ovatko hallitukset valmiit myös aggressiiviseen toimintaan? Minusta juuri nyt tällaista uskottavuutta ei ole.” Gould-Daviesin mukaan turvatakuiden suunnittelijoiden puheissa on myös merkittävä ristiriita. ”On ristiriitaista sanoa, että emme halua taistella Venäjää vastaan nyt, mutta saatamme tehdä niin huomenna. Toisaalta nimenomaan Ukraina ymmärtää uuden tavan sotia paremmin kuin kukaan muu, me muut olemme parhaimmillaankin vain noviiseja. Miten voisi olla mahdollista, että eurooppalaiset joukot turvaisivat rauhan, mitä ne voisivat tuoda lisää”, hän kysyy. 21.9.2025 Stubb The Guardianille: "Ukrainan turvatakuut vaativat valmiutta taistella Venäjää vastaan"https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/93f3aa6f-4c50-4718-ad40-73f8ddb50a9d Stubb ei usko Putinin tulevan neuvottelupöytään lähiaikoina, sillä sota on hänelle liian suuri hävittäväksi. Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi The Guardianin haastattelussa, että Ukrainan turvatakuut edellyttäisivät Euroopan mailta valmiutta taistella Venäjää vastaan. The Guardian haastatteli Stubbia Helsingissä ennen hänen lähtöään YK:n kokoukseen New Yorkiin. Länsimaiden yhteinen linja on ollut tukea Ukrainaa, mutta välttää suora yhteenotto Venäjän kanssa. Stubbin mukaan Ukrainalle valmisteltavien turvatakuiden tulee toimia uskottavana pelotteena. Toisin sanoen niin kutsutun halukkaiden koalition Ukrainalle kaavailemat turvatakuut velvoittaisivat sopimuksen allekirjoittaneet Euroopan maat taistelemaan Venäjää vastaan, mikäli Venäjä tulevaisuudessa käynnistäisi Ukrainaa kohtaan uusia sotilaallisia toimia. Brittilehti kysyi Stubbilta, tarkoittaisivatko takuut sitä, että Euroopan maat olisivat valmiita ottamaan Venäjän kanssa yhteen sotilaallisesti. Stubb vastasi, että varsinaisen määritelmän mukaisesti se on turvatakuiden idea. – Turvatakuut ovat pohjimmiltaan pelote. Tämän pelotteen on oltava uskottava, ja jotta se olisi uskottava, sen täytyy olla vahva, Stubb totesi Guardianin haastattelussa. Stubbin mukaan edistys tapahtuu askel kerrallaan. Suomella ei myöskään ole juuri muita vaihtoehtoja kuin pyrkiä ylläpitämään ystävällisiä välejä Yhdysvaltojen kanssa. Tällä hetkellä Stubb ei usko, että Putinia olisi mahdollista saada mukaan neuvottelupöytään. – Tämä sota on hänelle liian suuri hävittäväksi. Hän on viime aikoina tehnyt todennäköisesti suurimman strategisen virheensä sitten kylmän sodan päättymisen. Hän on epäonnistunut kaikissa strategisissa tavoitteissaan. – Kysymys on, milloin hän saapuu neuvottelupöytään. Toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Tällä hetkellä olen melko pessimistinen, Stubb sanoi. The Guardianin mukaan Stubb on viime kuukausien aikana noussut keskeiseen rooliin rauhanneuvotteluiden edistämisessä. Brittilehti sanoo Stubbin luoneen presidentti Donald Trumpin kanssa läheiset suhteet ja nostaa yhdeksi esimerkiksi presidenttien yhteiset golfkierrokset. Presidenttien yhteyden myötä verrattain pieni Suomi on lehden mukaan kyennyt ottamaan ylivoimaisen suuren roolin Trumpin ja eurooppalaisten johtajien välisessä viestinnässä. Stubb kertoi haastattelussa olevansa edelleen säännöllisesti yhteydessä Trumpin kanssa niin puhelimitse kuin muillakin keinoin. Stubb kertoo myös odottavansa parin kahdenvälistä tapaamista tällä viikolla. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.