VENÄJÄ UKRAINA NEUVOTTELUT
2.6.2025
Ukrainan neuvottelijat saapuivat Istanbuliin
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011223979.html
HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.
1.6.2025 Reuters: Ukraina on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011226378.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Sosiaalisessa mediassa kiertää video, joka väitetysti kuvaa Ukrainan iskua Olenjan lentotukikohtaan Murmanskin alueella. Videolla näkyy useita Tupolev Tu-95 -tyyppisiä pommikoneita liekeissä. Videon todenperäisyyttä ei ole kyetty varmentamaan. Murmanskin alueen kuvernööri vahvistaa Ukrainan iskeneen Murmanskin alueelle, kertoo Reuters. Murmanskin alueella sijaitsee Olenjan lentotukikohta, josta Venäjä on operoinut strategisilla pommikoneilla. Sosiaalisessa mediassa on julkaistu videoita, joiden väitetään kuvaavan Ukrainan iskua nimenomaan Olenjan tukikohtaan. Nyt myös Reuters kertoo Ukrainan iskeneen yli neljääkymmentä venäläislentokonetta vastaan. Uutistoimisto käyttää lähteenään nimetöntä Ukrainan turvallisuuspalvelun työntekijää. Lähteen mukaan Ukraina olisi osunut Tupolev Tu-95 ja Tu-22 -tyyppisiin strategisiin pommikoneisiin. Koneita on käytetty sodassa Ukrainaa vastaan. Venäläiskuvernööri: Ukraina hyökännyt lennokeilla myös SiperiaanUkraina on iskenyt lennokeilla myös Srednyn kylään Siperiaan Irkutskin alueelle, kertoo alueen venäläiskuvernööri Reutersin mukaan. Paikalla sijaitsee varuskunta. Ukrainalainen uutistoimisto RBC kertoo Ukrainan iskun vahingoittaneen jopa neljääkymmentä venäläislentokonetta. Tiedon todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Venäläinen uutistoimisto Interfax raportoi, että presidentti Vladimir Putin sai keskelle yötä tietoa junasiltaturmista Venäjän turvallisuuspalvelulta ja Venäjän hätäministeriöltä, kertoo Reuters. Paikallisten onnettomuustutkijoiden mukaan kahden sillan epäillään romahtaneen räjähdysten vuoksi. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kaksi siltaa sortui Venäjällä, yksi Kurskin ja toinen Brjanskin alueella lähellä Ukrainan rajaa. Venäjä on aloittanut ilmaiskun KiovaanVenäjä on aloittanut ilmaiskun Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, sanoi Kiovan pormestari Vitali Klitshko varhain sunnuntaina viestipalvelu Telegramissa. Venäjä on kiihdyttänyt keväällä ilma-iskujaan Ukrainaan. Se teki toukokuussa kolme suurinta drooni- ja ohjusiskuaan koko hyökkäyssodan aikana. Kohteena oli muun muassa pääkaupunki Kiova. Zelenskyi: Venäjän aikeet epäselvätUkrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina tai kukaan sen liittolaisista ei ole vielä saanut selvää tietoa siitä, mitä venäläiset aikovat tarjota neuvotteluissa Istanbulissa maanantaina. - Tällä hetkellä ei ole selvää tietoa siitä, mitä venäläiset tuovat mukanaan Istanbuliin. Meillä ei ole sitä, Turkilla ei ole sitä, Yhdysvalloilla ei ole sitä, muillakaan kumppaneilla ei ole sitä. Ja toistaiseksi se ei vaikuta vakavasti otettavalta, Zelenskyi sanoi Ukrainan Pravdan mukaan. Zelenskyi sanoo Ukrainan valmistelevan uusia diplomaattisia askelia kumppaneidensa kanssa. Zelenskyin mukaan kaikki haluavat diplomatian toimivan ja, että todellinen tulitauko tapahtuu. Ukraina teki tuhoisan iskun Suomen rajan tuntumaan – ”Siellä palavat pommikoneet rivissä”https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fa6971a3-89ab-418d-a54f-d307707b05cb Ukraina on tehnyt onnistuneen iskun Venäjän tärkeään lentotukikohtaan. Ukraina on tehnyt sunnuntaina onnistuneen iskun Venäjän Murmanskissa sijaitsevaan Olenjan lentotukikohtaan, joka sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Suomen rajasta. Iltalehden erikoistoimittajan, sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan kyseessä on Ukrainalta yksi koko sodan onnistuneimmista drooni-iskuista. – Siellä palaa strategiset pommikoneet rivissä, hän sanoo. – Venäjälle tappiot ovat tässä iskussa erittäin raskaita. Ukrainan tiedustelupalvelu SBU on ilmoittanut tehneensä iskun 40 suurta pommikonetta vastaan. Myös Murmanskin kuvernööri on vahvistanut Ukrainan tekemän drooni-iskun alueellaan. 1.6.2025 Nyt tuli uusi ehdotus Volodymyr Zelenskyiltä
Ukrainan presidentti ehdottaa kolmenvälistä tapaamista Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajien kesken. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdottaa kolmenkeskistä tapaamista Venäjän johtajan Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa. Asiasta kertovat uutistoimisto AFP ja Kyiv Independent. Putin kieltäytyi aiemmin toukokuussa Zelenskyin ehdotuksesta tavata Turkissa. Kreml on asettanut ehdoksi Ukrainan ja Venäjän johtajien tapaamiselle sen, että osapuolet pääsevät ”sopuun” jostakin. Zelenskyin mukaan Venäjä ei ole toimittanut sen lupaamaa ”muistiota” vaatimuksistaan. ”Jos Putin ei halua tavata kahden kesken tai jos kaikki haluavat tavata kolmestaan, minua ei haittaa. Minulle sopivat kaikki kokoonpanot”, Zelenskyi sanoo. Zelenskyi antoi kommenttinsa AFP:n mukaan tiistaina, mutta niistä uutisoitiin tänään keskiviikkona. Lisäksi Zelenskyi toivoi Yhdysvaltojen asettavan Venäjälle kovia energia- ja pankkisektoriin osuvia pakotteita. Useiden medioiden mukaan presidentti Trump on menettämässä kärsivällisyytensä Putinia kohtaan. Hän on kuitenkin epävarma siitä, millä keinoilla Yhdysvaltojen pitäisi reagoida Venäjään, Politico kertoo . ”Trump vahvisti, että mikäli Venäjä ei lopeta, sanktioita tulee. Keskustelimme energia- ja pankkisektorista. Asettaako Yhdysvallat pakotteita näille? Toivon todella niin”, Zelenskyi sanoo. Zelenskyi kertoi myös, että Venäjä on siirtänyt 50 000 venäläissotilasta lähelle Sumyn aluetta luodakseen 10 kilometrin suuruisen puskurivyöhykkeen etulinjaan. Kyiv Independentin mukaan Venäjä on ollut aktiivinen juuri koillissuunnalla. 28.5.2025 Venäjä aloitti suuret sotaharjoitukset Itämerellä – Suomella harjoitukset samaan aikaanhttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venaja-aloitti-suuret-sotaharjoitukset-itamerella/9164980 Venäjän laivasto on aloittanut suuret sotaharjoitukset Itämerellä, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax. Harjoitukseen osallistuu yhteensä yli 20 alusta, noin 25 lentokonetta ja helikopteria sekä noin 3 000 sotilasta, Interfax kertoo laivaston mediapalvelun kertoneen. – Harjoitukseen osallistuu yli 20 sota-alusta, venettä ja tukialusta, mukaan lukien fregatti, korvetteja, pieniä ohjusaluksia ja -veneitä, pieniä sukellusveneidentorjunta-aluksia, miinanraivaajia ja tukialuksia, laivasto täsmensi. Laivasto tiedottaa, että alukset ovat lähteneet tukikohdistaan ja siirtyneet määrätyille alueille Itämerelle. Laivaston mukaan harjoituksen osana alusten miehistöt ratkaisevat sukellusveneiden torjuntatehtäviä taistelualueilla, harjoittelevat miehittämättömiä veneitä vastaan puolustautumista ja suorittavat käytännön tykistötulitusta meri- ja ilmamaaleja vastaan. Suomella harjoitukset samaan aikaanMyös Suomi harjoittelee Itämerellä samaan aikaan. Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Suomen etelärannikolla on käynnissä keskiviikkoon asti Merivoimien johtama Narrow Waters 25 -harjoitus. Kyseessä on Merivoimien kevään pääsotaharjoitus, jossa on mukana myös Saksan, Ruotsin ja Viron laivastojen aluksia. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova syytti tiistaiaamulla harjoituksen olevan eskalaatiota Venäjää kohti. Asiasta kertoi Reuters. Suomi ei ole vastannut Zaharovan väitteisiin. Viime perjantaina Merivoimat totesi, että Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä. – Venäjä on alkanut suojata omia merikuljetuksiaan, erityisesti varjolaivastoaan ja se on lisännyt sotilaallista läsnäoloa täällä. Me koemme, ettei se uhkaa Suomea. Me pidämme oman tonttimme, pidetään huolta omasta alueesta. Venäjän toiminta ei ole suunnattu Suomea vastaan, kertoo kommodori Marko Laaksonen Merivoimista. Lue lisää: Merivoimat: Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloa SuomenlahdellaMyös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on tietoinen Venäjän lisääntyneestä läsnäolosta Itämerellä. – Tässä ovat selvästi jollain lailla jännitteet lisääntyneet Itämerellä ja Suomenlahden kapeikossa, Häkkänen sanoi. Häkkänen viittaa perjantaina havaittuun epäiltyyn venäläisten ilmatilaloukkaukseen Suomessa sekä viime viikon tapaukseen, jossa Viro yritti pysäyttää venäläiseen varjolaivastoon kuuluvaa alusta. Tankkeri ei pysähtynyt, minkä lisäksi venäläinen hävittäjä saattoi tankkeria lentämällä Viron ilmatilassa. Häkkänen arvioi, että tämä oli uusi piirre Venäjän toiminnassa Itämerellä. Lue lisää: Antti Häkkänen nosti Ylellä esiin Venäjän "uuden piirteen"27.5.2025 Venäjän ulkoministeriö: Suomen merivoimien harjoitus on Naton eskalaation välinehttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011223979.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Venäjän ulkoministeriö: Suomen merivoimien harjoitus Naton eskalaation välineSuomen merivoimien harjoituksista on muodostumassa Naton eskalaation väline Venäjän rajan läheisyydessä, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Asiasta kertoi uutistoimisto Reuters. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/762ab87c2d18daf92e2400910bac1806/normal/658.avif Suomen merivoimilla on menossa Narrow Waters 25 -harjoitus Saaristomerellä, Suomenlahdella ja Suomen etelärannikolla 21.-28. toukokuuta. Joukot harjoittelevat tiistaina ja keskiviikkona välillä Kotka-Raasepori. Suomen lisäksi mukana ovat Ruotsi, Saksa ja Viro. Merivoimien viestintäasiantuntija Markus Malila kommentoi Zaharovan lausuntoa sanomalla, että harjoitus kuuluu vakiintuneisiin puolustuksellisiin harjoituksiin. ”Merivoimilla ei ole tarvetta lähteä keskusteluun tämän enempää mukaan”, Malila sanoi. Kahden venäläisen hävittäjän epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Suomenlahdella Porvoon edustalla perjantaina iltapäivällä. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että kyse oli venäläishävittäjistä. Julkisuuteen ei ole kerrottu esimerkiksi sitä, kuinka kauan alukset olivat Suomen ilmatilassa tai kuinka syvällä Suomen puolella ne kävivät. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov puhuteltiin maanantaina ulkoministeriössä epäillystä ilmatilaloukkauksesta. 27.5.2025 WSJ: Trump voi päättää Venäjä-pakotteista tällä viikollaJulkaistu 27.05.2025 09:34 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/wsj-trump-voi-paattaa-venaja-pakotteista-talla-viikolla/9164760 Lehden mukaan presidentti on kyllästynyt neuvottelujen hitaaseen etenemiseen ja harkitsee Yhdysvaltojen vetäytymistä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa päättää uusista pakotteista Venäjää vastaan vielä kuluvan viikon aikana, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ) viitaten presidenttiä lähellä oleviin lähteisiin. Mahdolliset pakotteet eivät todennäköisesti kohdistuisi pankkisektoriin, vaan pohdittavana ovat muut vaihtoehdot. Pakotteiden tarkoituksena olisi saada Venäjän presidentti Vladimir Putin suostumaan vakavien neuvottelujen aloittamiseen ja 30 päivän tulitaukoon. Lähteiden mukaan Trump on myös kyllästynyt neuvottelujen hitaaseen etenemiseen ja harkitsee Yhdysvaltojen vetäytymistä niistä kokonaan, jos tulosta ei pian tule. Edelleen on epäselvää, mitä Yhdysvaltojen mahdollisesta vetäytymisestä seuraisi, ja jatkaisiko Trump vetäytymisen jälkeen Ukrainan sotilaallista tukemista. – Presidentti Trump on tehnyt selväksi, että hän haluaa rauhanneuvotteluja. Hän on se lisäksi viisaasti jättänyt kaikki vaihtoehdot avoimiksi, kommentoi Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt lehdelle. Trump uhosi presidentinvaalikampanjansa aikana voivansa lopettaa Ukrainan sodan päivässä. Tutkija: Koko maailma näki nyt totuuden Trumpin ja Putinin väleistähttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011257935.html Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump haukkui Vladimir Putinia hulluksi. Tutkija Maria Lindén arvioi, mitä siitä on pääteltävissä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén kertoo seuranneensa mielenkiinnolla, tuleeko Donald Trumpille jossakin vaiheessa raja vastaan Ukrainan kysymyksessä. – Tuleeko tässä vastaan se piste, jolloin Trump kokee hänen kasvonsa olevan uhattuna, että häntä nöyryytetään? Ja jos tulee, niin vaikuttaako se erityisesti siihen, miten hän toimii. Tiistaina Yhdysvaltojen presidentiltä kuultiin aiempaa kovempaa puhetta Vladimir Putinista, kun hän haukkui Venäjän hallitsijan omalla Truth Social -kanavallaan. – Hän on tullut täysin HULLUKSI! Trump kirjoitti. Trump totesi, miten hänellä on ollut aina ”erittäin hyvä” suhde Putiniin. Mutta nyt Venäjän presidentille on Trumpin mukaan ”tapahtunut jotain”. – Hän tappaa tarpeettomasti paljon ihmisiä, enkä tarkoita vain sotilaita. Ohjuksia ja lennokkeja ammutaan Ukrainan kaupunkeihin ilman mitään syytä, Trump perusteli. Trump kertoi myös päivityksessään, että Venäjälle koituu ”tuho”, jos se pyrkii ottamaan koko Ukrainan haltuunsa. Tuoreen ulostulon voi nähdä jatkona Trumpin sunnuntaisille kommenteille Putinista, jotka olivat niin ikään kärkkäitä. – Mitä helvettiä hänelle on tapahtunut? presidentti lausui. Lausunnot ovat vastakohta Trumpin vanhemmille puheille Putinista, joiden katsottiin olevan hyvin myötäileviä. Suunta on muuttunut. Venäjän vitkuttelun Ukrainan tulitauon kanssa on arvioitu koettelevan Trumpin kärsivällisyyttä. – Hän on nyt varmaan aika pettynyt ja ehkä yllättynytkin siihen, että sodan lopettaminen oli paljon vaikeampi projekti, kuin mitä hän halusi uskoa, Lindén sanoo. Joko Putinin suorasanainen moittiminen on osoitus Trumpin viimeisen linjan ylittymisestä? Maria Lindén ei lähde tekemään näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Trumpin puheiden sävy on nyt joka tapauksessa muuttunut, tutkija toteaa. – Varmaan jonkinlainen välien viileneminen Trumpin puolelta on tapahtunut. Nyt on selkeästi nähty aika johdonmukaista kielteisen kommentoinnin lisääntymistä verrattuna aiempaan. Lindén arvioi Trumpin aidosti uskoneen voivansa vaikuttaa Putiniin porkkanalla eli positiivisen suhtautumisen avulla. – Luulen, että hän aliarvioi, miten tärkeää Putinille on jatkaa sotaa ja saavuttaa siellä voittoja. On loogista ajatella Trumpin olevan siksi pettynyt. Se taas saattaa vähitellen lisätä hänen ärtymystänsä ja suuttumusta Putinia kohtaan. Petetyksi tulemisen kokemus voi myös aiheuttaa Trumpille kokemuksen nöyryytyksestä, mitä hän ei voi sietää. – Monen mielestä Putin on jo saattanut Trumpin naurunalaiseksi, Lindén sanoo. Lindén kertoo arvioineensa, että jos Trump kokee hänen tai Yhdysvaltojen tulleen julkisesti häväistyiksi, voisi se aiheuttaa ”muutoksen jopa ihan toiminnan tasolla”. – Koko maailma on nyt nähnyt sen, etteivät Trumpin ja Putinin välit ole sellaiset, että sen voimalla sota loppuisi. Lindén katsoo, että jos Trumpia ”harmittaa tarpeeksi”, edessä voi kaksi ”varteenotettavaa vaihtoehtoa”. Ensimmäisessä niistä Trump vaihtaa porkkanan keppiin, ja päättää esimerkiksi entistä vahvempia pakotteita Venäjää vastaan. – Trump saattaisi ajatella, että hänen täytyy todistaa, ettei Yhdysvaltojen yli kävellä ja miten hän on vahva johtaja, jota ei pidetä pilkkana. Tai sitten Trump saa tarpeekseen ja pesee kätensä koko sotkusta. Totesihan presidentti jo uudessa Truth Social -päivityksessään, miten Ukraina on ”Zelenskyin, Putinin ja Bidenin sota, ei Trumpin”. – Trump voi päättää, että tämä on soppa, jossa ei voi kuin hävitä. Hän keskittyisi kotimaan asioihin sekä Lähi-itään ja ikään kuin unohtaisi Ukrainan kokonaan. – Kumman (vaihtoehdon) Trump valitsee, voi viime kädessä olla kiinni siitä, kuinka voimakas on hänen nöyryytetyksi tulemisensa tunne. Mutta sitähän emme ei voi tietää, miltä hänestä tuntuu, Lindén jatkaa. Loppukevään mittaan Atlantin takana ovat voimistuneet äänet kovakätisemmästä Venäjä-linjasta. Usea republikaanipoliitikko on kertonut kannattavansa Ukrainan vahvempaa aseistamista ja Venäjä-pakotteiden lujittamista. Samalla presidentin luotettu liittolainen republikaanisenaattori Lindsey Graham on ajanut tiukempaa pakotepakettia, joka iskisi erityisesti Venäjän öljytuloihin Lue lisää: Kommentti: Putin paljastamassa suunnitelmansa Trumpille – raju vastaisku valmisteilla Tutkija muistuttaa, että Trumpin taktiikkana on vastata kysymyksiin niin, ettei hän tulisi sulkeneeksi pois eri vaihtoehtoja välttääkseen itsensä pussiin puhumisen. – Lähtökohtaisesti Trumpin oletusvastaus on, että kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. – Jos hän on sanonut harkitsevansa vakavampia sanktioita, se ei vielä tarkoita, että hän harkitsisi niitä tai niihin päädyttäisiin. Mutta ei se mahdotontakaan ole, Lindén summaa. Tutkija toteaa, ettei hän ole seurannut, onko ankarampi Venäjä-politiikka kasvattanut viime aikoina kannatustaan Yhdysvaltojen kongressissa. Hän arvelee silti pakotepaketin kohtalon olevan kiinni yhdestä ja samasta miehestä. – Luulen, että se elää tai kuolee sen varassa, mitä Trump tekee. (Republikaani)puolue on niin tiukasti hänen otteessaan. Jos Trump ilmoittaisi, että hän haluaa kongressin ryhtyvän tiukempiin toimiin, niin uskon, että paketti hyväksytään. Jos taas Trump päättää jatkaa Venäjän taivuttelemista hyvällä eikä pahalla, paketti tuskin menee läpi. Venäjältä nootti Ruotsillehttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/860b1fc0-12d9-4628-b275-9c4b41bbaf94 Venäjän suurlähetystön eteen pudotettiin maalipurkki droonilla. KUVA Venäjä on lähettänyt Ruotsille nootin maali-iskusta sen suurlähetystöön Tukholmassa, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoo valtionmedia Tassille. Venäjän Tukholman-suurlähetystö kertoi sunnuntaina, että rakennuksen sisäänkäynnin eteen pudotettiin droonin avulla maalipurkki. Ruotsin suojelupoliisi Säpo vahvistaa Aftonbladetille, että se on tietoinen tapauksesta. – Tiedämme, että alueella on sattunut välikohtaus, mutta minulla ei ole sen tarkempia tietoja annettavana, Säpon tiedottaja Karl Melin kommentoi Aftonbladetille. Zaharova vaatii Ruotsia ”kesyttämään ääriryhmänsä”. Ex-avustaja: Trump pelkää Putinia – Tästä se johtuuhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/98fcde69-0735-4595-b982-8a3d5c8d2ec4 Donald Trump säikähti Venäjän presidentin touhuja jo ensimmäisellä virkakaudellaan. Donald Trump pelkää Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, brittisyntyinen Venäjä-asiantuntija Fiona Hill sanoo. The Telegraphille laajan haastattelun antanut Hill tietää, mistä puhuu. Hän toimi Trumpin neuvonantajana tämän ensimmäisellä virkakaudella sekä myös Valkoisen talon turvallisuusneuvoston jäsenenä, jonka vastuualueena olivat Eurooppa ja Venäjä. Hill oli myös paikalla, kun Trump katsoi Putinin julkistavan Venäjän ensimmäisen hypersoonisen Kinžal-ohjuksen maaliskuussa 2018. Hillin mukaan väri katosi Trumpin kasvoilta, kun tämä näki videon. Putin esitteli Kinžalin simulaatiolla, jossa ohjuksella tehty hyökkäys kohdistuu hyvin paljon Floridaa muistuttavaan niemimaahan. Muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC kysyi jo samana päivänä, miksi Putin haluaisi hyökätä ydinasein Floridaan. The New York Times uutisoi suoraan, että Putinin videolla useat taistelukärjet sinkosivat Floridaan. Trump ei ymmärrä Hillin arvion mukaan Trump on jumittunut 1980-luvulle niin ulkopoliittisessa ajattelussaan kuin musiikkimaussaankin. Kylmän sodan aikana syntynyt ja kasvanut Hill tuntee ydinsodan uhkan hyvin, mutta ei enää näe sitä suurimpana globaalina uhkana. Maaliskuun alussa Trump keskeytti Yhdysvaltain kaiken asetuen toimittamisen ja tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle. Kun vain päiviä myöhemmin Venäjä teki massiivisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan, Trumpilla oli vain hyvää sanottavaa Putinista. – Mielestäni [Putin] haluaa [sodan] loppuvan ja saada ratkaistuksi sekä uskoakseni hän iskee heitä lujemmin kuin hän on koskaan iskenyt ja luulen, että kuka tahansa tuossa asemassa tekisi luultavasti samoin, Trump sanoi. – Huolimatta Venäjä-huijauksesta minulla on aina ollut hyvä suhde Putinin kanssa. Hän haluaa lopettaa sodan. Mielestäni hän on anteliaampi kuin hänen tarvitsee olla. Maaliskuussa Trump keskusteli Putinin kanssa toistamiseen puhelimitse. Jälleen hän kehui keskusteluaan Venäjän diktaattorin kanssa. – Keskusteluni presidentti Putinin kanssa oli erittäin hyvä ja antoisa. Sovimme välittömästä tulitauosta energian ja infrastruktuurin osalta, hän sanoi. Venäjä rikkoi tulitaukoa useaan otteeseen 30 päivän aikana – mukaan lukien jo ensimmäisenä tuntina. Venäjän iskujen jälkeen Ukraina vastasi omilla iskuillaan. Loppukuusta Trump sanoi olevansa ainoa, joka voi pysäyttää Putinin. – En usko maailmassa olevan ketään, joka voisi pysäyttää [Putinin]. Paitsi minä. Ja luulen, että kykenen pysäyttämään hänet, hän sanoi. – Meillä on ollut joitakin erittäin järkeviä keskusteluita, ja haluan vain nähdä ihmisten tappamisen loppuvan. Kuun lopulla Trump alkoi turhautua Putiniin, joka oli kyseenalaistanut Zelenskyin uskottavuuden ja legitimiteetin. Diktaattori oli vaatinut Ukrainaan väliaikaista hallintoa, jotta maassa voitaisiin järjestää uudet vaalit ja allekirjoittaa keskeiset sopimukset ratkaisun löytämiseksi. ”Hullu!”Trump oli luvannut lopettaa Ukrainan sodan vuorokaudessa, mutta liki kolme kuukautta myöhemmin hän jakoi turhautuneena syytöksiä kaikkiin mahdollisiin suuntiin. – Tämä on sota, jota ei olisi koskaan pitänyt antaa tapahtua. [Ex-presidentti Joe] Biden olisi voinut estää tämän ja Zelenskyi olisi voinut estää tämän ja Putinin ei olisi pitänyt koskaan aloittaa tätä. Kaikki ovat syyllisiä, hän pauhasi toimittajille huhtikuun puolivälissä. Trumpin turhautuminen ja epäröinti Putinin suhteen saivat jatkoa myös huhtikuun lopulla, jolloin hän alkoi julkisesti epäillä diktaattorin halua rauhaan. Trump alkoi myös epäillä, olisiko rauhansopimusta mahdollista saada nopeasti aikaiseksi. – Putinilla ei ollut syytä laukaista ohjuksia siviilialueille, kaupunkeihin ja kyliin viime päivien aikana, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa paluulennollaan paavi Franciscuksen hautajaisista. – Se saa minut ajattelemaan, että ehkä hän ei halua lopettaa sotaa. Hän vain leikkii kanssani. Lue myös Paljastus: Putin marisi Ukrainasta Trumpille Viime viikolla Trump kävi kolmannen puhelinkeskustelunsa Putinin kanssa, jonka jälkeen hän kertoi, että ”keskustelun sävy ja henki olivat erinomaiset”. Yksityisesti Trump kuitenkin viestitti Euroopan johtajille, ettei Venäjän diktaattori ole valmis lopettamaan sodankäyntiä Ukrainassa. Koko virkakautensa ajan Trump oli ajoittaisesta kritiikistä huolimatta väittänyt Putinin haluavan rauhaa, mutta nyt hän näyttää muuttaneen mieltään. Lue myös Trump taipui: Myöntää nyt totuuden Putinista 26.5.2025 Trump Putinista: ”Hän on tullut HULLUKSI” – näin Venäjällä reagoitiinhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011226378.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Seuranta löytyy hieman alempaa tästä artikkelista. Aiemmat seurannat löytyvät linkeistä seurannan alapuolelta. KUVA https://images.jifo.co/4033566_1748236801592.png Medvedev uhkaili lähes koko Ukrainan valtaamisella "puskurivyöhykkeeksi" - ISW laski, kuinka kauan se veisiVenäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti viime torstaina päätöksestään perustaa "puskurivyöhyke" Ukrainan Sumyn alueelle maiden välisen rajavyöhykkeen turvaamiseksi. Sunnuntaina Venäjän entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varajohtaja Dmitri Medvedev uhkasi, että puskurivyöhyke saattaisi kattaa lopulta lähes koko Ukrainan. - Jos aseapu banderiittihallinnolle jatkuu, puskurivyöhyke saattaa näyttää tältä, Medvedev kirjoitti sosiaalisen median kanavillaan jakamassaan päivityksessä. Päivitys sisälsi karttavideon, jossa Venäjän "puskurivyöhyke" leviää hiljalleen kattamaan koko Ukrainan. Lopussa Ukrainasta on jäljellä vain ohut kaistale länsirajan tuntumassa. ISW: Putin määrää laajoja iskuja Ukrainaan kääntääkseen huomion pois Venäjän kehnosta sotamenestyksestäVenäjän presidentti Vladimir Putin luottaa laajoihin ilmahyökkäyksiin, aggressiiviseen retoriikkaan ja rintamatilannetta koskevaan liialliseen pessimismiin lännessä, kun hän pyrkii rapauttamaan Ukrainan taistelutahtoa ja vakuuttamaan lännen Venäjän vääjäämättömästä voitosta sodasta. Näin arvioi tuoreimmassa katsauksessaan ajatushautomo ISW (Institute for the Study of War). ISW:n mukaan Venäjän viranomaiset täyttävät parhaillaan informaatiotilaa vaatimuksilla, jotka koskevat alueluovutuksia ja Ukrainan suvereniteetin heikentämistä. Ajatushautomo huomauttaa, että vaatimukset ovat linjassa Venäjän jo yli kolme vuotta esittämien vaatimusten kanssa ja osoittavat, että sen tavoitteet eivät ole muuttuneet sodan aikana. - Nämä vaatimukset jättävät huomiotta sen faktan, että taistelutilanne on muuttunut dramaattisesti vuoden 2022 alusta, ja miehistö- ja kalustotappiot ovat merkittävästi heikentäneet Venäjän armeijan kykyä vallata Ukraina. Venäjän eteneminen on hidastunut merkittävästi Venäjän joukkojen kärsiessä edelleen henkilöstötappioista ja luottaessa yhä enemmän heikosti koulutettuun ja varustettuun jalkaväkeen voittojen saamiseksi, ISW kirjoittaa. Ajatushautomon mukaan Kreml yrittää laajoilla ilmahyökkäyksillä ja retoriikallaan kääntää huomion pois Venäjän armeijan heikosta suoriutumisesta tässä sodan vaiheessa. Jo aiemmin ISW on pannut merkille, että Venäjän retoriikka kiihtyy niinä hetkinä, kun lännessä keskustellaan Ukrainan aseavun kasvattamisesta. - Putin todennäköisesti yrittää luoda Ukrainaan ja länteen toivottomuuden tunnetta ja saada Euroopan maat ja Yhdysvallat luopumaan Ukrainan avustamisesta esittämällä Venäjän voiton valheellisesti väistämättömänä, ISW sanoo. Samaan aikaan Kreml yrittää viivyttää Ukrainan lisäapua esittämällä kiinnostusta rauhanprosessiin. ISW:n mukaan Venäjän ainoa toivo sodan voittamiseksi on vakuuttaa länsi Ukrainan hylkäämisestä. Putin luottaa edelleen teoriaan, jossa Venäjän armeija kestää loputtomiin vähäisen etenemisen eteen kärsittyjä mittavia tappioita, ja lopulta länsi väsyy tukemaan Ukrainaa. - Tästä johtuen Putin pyrkii epätoivoisesti estämään uusia länsimaisia aseaputoimituksia Ukrainaan, ISW sanoo. Yhdysvaltalainen republikaaniedustaja vaati Ukrainan aseistamista "hampaisiin asti"Yhdysvaltain edustajainhuoneen nebraskalainen republikaaniedustaja Don Bacon vaati sunnuntaina X:ssä lisäaseistusta Ukrainalle. - On aika olla rehellinen. Rauhanneuvotteluilla ei ole minkäänlaista vaikutusta Putiniin. Hänen päämääränsä on dominoida Ukrainaa, eikä hän lopeta ennen kuin hän ymmärtää, ettei voi voittaa. Yhdysvaltojen ja liittolaisten on aseistettava Ukraina hampaisiin asti, Bacon kirjoitti. Hän vaati päivityksessään myös Venäjän-vastaisten pakotteiden kiristämistä maksimitasolle sekä Venäjän 300 miljardin dollarin ulkomaisten omistusten takavarikointia. Bacon on yksi harvoista republikaanipoliitikoista, jotka ovat avoimesti kritisoineet presidentti Donald Trumpia tämän Ukraina-politiikasta. Venäjä iski Kiovan alueelle jälleen lennokeilla ja risteilyohjuksillaUkrainan ilmavoimat ei ole toistaiseksi julkaissut maanantaiaamun raporttiaan Venäjän edellisen yön ilmahyökkäyksestä. Kiovan alueen sotilashallinto on kuitenkin jo ehtinyt raportoida pääkaupunkiseudulla yöllä kohdistuneista iskuista. Sotilashallinnon mukaan Venäjä iski Kiovan seudulle jälleen lennokeilla ja risteilyohjuksilla. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin tämänhetkisten tietojen perusteella. Myöskään kriittiseen infrastruktuuriin ei tullut sotilashallinnon mukaan osumia. Boryspilissä iskut johtivat kolme omakotitalon ja niiden ulkorakennusten vahingoittumiseen. Lisäksi vahinkoja tuli Fastivin ja Butshan esikaupunkien alueelle. Kiovan kaupungin sotilashallinnon johtaja Tymur Tkatshenko kertoi Reutersin mukaan, että pääkaupungissa iskut hajottivat talojen ikkunoita Dniprovskyin alueella. Torjuttujen lennokkien jäänteiden kerrottiin pudonneen autotallien ja virkistyskeskuksen päälle. Asiantuntija: Tästä syystä Venäjä iskee nyt rajusti Ukrainaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011257253.html Kansainvälisen politiikan asiantuntijan mukaan Venäjä koettaa nyt kaikin tavoin heikentää Ukrainaa. Ukrainassa ainakin 12 ihmistä on kuollut, kun Venäjä jatkoi toisena peräkkäisenä yönä mittavia iskujaan. Maan pelastusviranomaiset kuvailivat sunnuntain vastaista yötä kauhujen yöksi. Iskuissa kuolleiden joukossa on kolme lasta, jotka saivat surmansa hyökkäyksessä Zhytomyrin alueella Kiovan länsipuolella. Pelastusviranomaisten mukaan uhrit olivat 8-, 12- ja 17-vuotiaita. Ukrainan asevoimat kertoi sunnuntaina ampuneensa edellisyönä alas 45 Venäjän ohjusta ja lähes 270 lennokkia. Vaasan yliopiston työelämäprofessorin ja kansainvälisen politiikan asiantuntijan Hanna Smithin mukaan Venäjä koettaa kaikin tavoin heikentää Ukrainaa ja edetä rintamalla ennen mahdollista tulitaukoa. Myös ilmaiskut kuuluvat hänen mukaansa tähän kokonaisuuteen. Smithin mukaan Venäjän tavoitteena on heikentää ukrainalaisten yhtenäisyyttä sekä halukkuutta jatkaa sotaa. Lisäksi yhtenä pyrkimyksenä hän näkee Ukrainan johdon legitimiteetin kyseenalaistamisen. Kreml on lisännyt viime aikoina propagandaa, jossa kyseenalaistetaan Volodymyr Zelenskyin laillisuus Ukrainan presidenttinä. Ukrainassa olisi alkuperäisen aikataulun mukaan järjestetty vaalit viime vuoden keväällä. Ukrainan laki kuitenkin estää pitämästä vaaleja sotatilan aikana, minkä takia Zelenskyin ja myös parlamentin toimikausi jatkuu. Zelenskyi valittiin demokraattisesti vaaleilla vuonna 2019 eikä Ukrainassa hänen asemaansa ole kyseenalaistettu. Ukrainalaiset ovat myös tuoreissa mielipidemittauksissa vastustaneet vaalien järjestämistä sodan aikana. Venäjä teki iskuja Ukrainaan myös lauantain vastaisena yönä. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi kaikkiaan 14 ballistista ohjusta ja 250 lennokkia. Suurin osa iskuista kohdistui Kiovaan, jossa ainakin 15 ihmistä haavoittui. Kyiv Independentin mukaan lauantaiaamuun mennessä edeltävien 24 tunnin aikana Ukrainassa oli kuollut kaikkiaan 13 siviiliä ja 51 haavoittunutta oli saanut sairaalahoitoa. Ukraina ja Venäjä aloittivat perjantaina suuren vankienvaihdon, jonka on määrä jatkua tänään sunnuntaina. Kolmipäiväisen vankienvaihdon aikana osapuolten on tarkoitus vaihtaa keskenään tuhat vankia. Paikallisen ukrainalaisen ystävänsä luona yöpynyt suomalainen Janne Tammisalo kertoi IS:lle yön karuista kokemuksista. Tammisalo vastasi puhelimeen Obolonin kaupunginosassa Kiovassa. – Täällä Kiovassa on ollut pari villiä yötä rauhallisen jakson jälkeen. Taivaalta on tullut todella paljon paskaa, hän sanoo. Tammisalon mukaan ilmahälytys alkoi lauantaina kello 23.48. – Olimme viettäneet normaalin illanvieton ja pelanneet pleikkaa, mutta silloin oli pakko siirtyä eteiseen pois ikkunoiden luota, sillä droonit alkoivat olla tosi lähellä. Eteinen on Tammisalon ystävän asunnon turvallisin kolkka. 25.5.2025 MTV Uutiset tapasi Kiovassa Ukrainan ex-presidentin Viktor Jushtshenkon, joka uskoo presidentti Putinin sotivan valtakautensa loppuun asti. "Venäläiset ja Vladimir Putin haluavat tappaa meidät. Me haluamme elää ja säilyttää itsenäisyytemme". Ukrainan entinen presidentti Viktor Jushtshenko tietää, mistä puhuu. Jos yhdet kasvot voivat kertoa kokonaisen kansan tarinan, ovat Jushtshenkon kasvot modernin Ukrainan tarina. Putin sotii loppuun astiPilkkanimistä huolimatta Putin pitää ottaa äärimmäisen vakavasti, Jushtshenko muistuttaa kerta toisensa jälkeen. – Nykyinen Putin ei osaa elää ilman sotaa. Putin käy sotaa viimeiseen panokseen asti. Näin diktaattorit elävät. Jos sota loppuu, alkaa Putinin valtakauden lopun alku, Jushtshenko sanoo. Hän ei ole ajatuksensa kanssa yksin. Venäjän talous nojaa voimakkaasti puolustusteollisuuteen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että yritys siirtyä takaisin rauhan aikaan voi aiheuttaa levottomuuksia. Lue myös: Trumpin Suomi-lausunto on tulkittu USA:ssa viestiksi Venäjälle – näin kommentoi suomalaistutkijaVaikka lukemattomat venäläiset ovat kuolleet Ukrainassa, on kärsimys tuonut monille tavallisille venäläisille palkkatason, josta he olisivat aikaisemmin voineet vain haaveilla. Hän on valmis polttamaan kaiken ympäriltään, kunhan säilyttää mahdollisuuden pysyä kansansa johtajana, Jushtshenko sanoo. Venäjä voi hajotaJushtshenko ei usko Venäjästä tulevan demokraattista valtiota. Syynä on se, etteivät venäläiset oikeastaan halua sitä. – Venäjä on valtio, joka on elänyt orjuudessa viimeiset 300 vuotta, niin pitkään kuin se on ollut olemassa. Venäjälle demokratisoitumiselle ei ole oikein perustaa. Sen sijaan Jushtshenko uskoo, että nykymuotoinen Venäjä "tahtomattaan tai jossain määrin tietoisesti" lähestyy historiansa loppua. Jushtshenko näkee Venäjän olevan nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin Neuvostoliitto ennen hajoamistaan. Venäjä on poliittisesti "avuton", taloudellisesti epävakaa ja sota Ukrainassa ei ole sujunut suunnitellusti, Jushtshenko listaa. – Hajoaminen toisi vapauden, itsenäisyyden ja suvereniteetin monille sorretuille kansoille ja alueille. Jushtshenkolle Putin on 2000-luvun vastine Natsi-Saksan johtajalle Adolf Hitlerille. – Yksikään Euroopan valtio ei voi suunnitella tulevaisuuttaan, kun vieressä elää Putinin Venäjä. Tämä on kaikkien ongelma. – Uskon syvästi, että Venäjän pystyy nyt pysäyttämään vain Ukrainan asevoimat. Huolehtikaa meidän voimavaroistamme, huolehtikaa meidän sotilaistamme. Tämä ei ole mahdoton tehtävä, Jushtshenko painottaa. "Venäjä on heikko", hän sanoo. Kyse on poliittisesta tahdosta. Yhdysvallat ja Eurooppa – yhdessä – pystyvät lopettamaan sodan Ukrainassa, Jushtshenko uskoo. "Se olisi häpeällistä"Putin keskusteli viimeksi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa maanantaina. Trumpin mukaan Venäjän ja Ukrainan väliset kahdenkeskiset neuvottelut alkavat välittömästi. Venäjän mukaan neuvotteluille ei ole sovittu aikataulua. Yhdysvallat ei ole, Ukrainan ja Euroopan toiveista huolimatta, määrännyt uusia Venäjä-pakotteita senkään jälkeen, kun Putin kieltäytyi jälleen 30 päivän tulitauosta. Tuota tulitaukoa vaativat Kiovassa vierailleet Saksan, Ranskan, Britannian ja Puolan johtavat yhdessä Ukrainan kanssa. Tulitauon sijaan Putin esitti kahdenkeskisiä neuvotteluita Venäjän ja Ukrainan välille. Trump tuki Putinin ehdotusta. Lue myös: Venäjän varjolaivaston alus liikkui "epäilyttävästi" Itämerellä, kertoo Tusk – "Armeijamme teki väliintulon"Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä vaati Turkissa asioita, jotka olivat "todellisuudesta irrallaan". Eurooppa on yllättänyt miellyttävästi, se vaikuttaa lopulta pystyvän puhumaan yhdellä äänellä tai ainakin lähestyy sitä, Jushtshenko sanoo. – Yhdysvaltojen politiikka on aiheuttanut tähän mennessä suurimman pettymyksen. Jushtshenko ei suostu hyväksymään ajatusta, että Ukrainan tukijat, jotka vastaavat yli puolesta maailman bruttokansantuotteesta, antavat Venäjän määrätä sodan lopputuloksen. YLLÄ OLEVAT (PUTIN SOTII LOPPUUN ASTI ja VENÄJÄ VOI HAJOTA) TÄÄLLÄ: "Venäjä hajoaa" – Ukrainan myrkytetty presidentti Viktor Jushtshenko paljastaa MTV:lle Putinin KGB-ajan pilkkanimet22.5.2025 Trump taipui: Myöntää nyt totuuden PutinistaMielenmuutos ei ole toistaiseksi johtanut toimiin. https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e96807d2-9076-4833-a344-2395ceb078c2 Donald Trump on kertonut eurooppalaisille johtajille, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole valmis lopettamaan sotaa. Yksityisesti Trump on siis myöntänyt, että on muuttanut näkemystään Putinista ja tämän suhtautumisesta sodan lopettamiseen. Euroopan johtajat ovat pitkään olleet siinä uskossa, ettei Putinilla ole haluja sodan lopettamiseen. Nyt Trump on ensimmäisen kerran todennut saman. Trumpin yksityinen viesti Euroopan johtajille poikkeaa myös siitä, mitä hän on julkisuudessa väittänyt. Trump on useaan otteeseen julkisesti sanonut, että Putin haluaa aidosti rauhaa. Asiasta uutisoivan Wall Street Journalin mukaan Trump kertoi asiasta maanantaina puhelussaan Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille, Ranskan presidentille Emmanuel Macronille, Saksan liittokanslerille Friedrich Merzille, Italian pääministerille Giorgia Melonille ja EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Puhelu oli kulminaatiopiste eurooppalaisten diplomaattisille pyrkimyksille, joiden tarkoituksena oli saada Trump painostamaan Putinia. WSJ:n mukaan vaikka tämä ei onnistunut eikä Trump suostunut uusiin, aiempaa kireämpiin pakotteisiin, Euroopan johtajat näkivät lopputuleman kuitenkin positiivisena. – Prosessi oli auttanut selventämään kaikille, mukaan lukien Trumpille, Putinin suhtautumisen: Hän on haluton keskeyttämään sotaa tässä vaiheessa, WSJ kirjoittaa. Trump oli keskustellut myös sunnuntaina eurooppalaisten johtajien kanssa, ja tuolloin hän oli ilmaissut halukkuutensa iskeä Putinia pakotteilla, mikäli Venäjän diktaattori ei suostuisi tulitaukoon. Myös Suomen presidentti Alexander Stubb kertoi viikonloppuna, että Trump on alkanut käydä kärsimättömäksi Putinin suhteen. Tuolloin Stubb mainitsi myös mahdollisuuden, että Yhdysvallat läimäisee kovat pakotteet Venäjän kanssa kauppaa käyville tahoille. Lue myös Stubb paljasti: Tälle miehelle soitan liki päivittäin – Tässä syy Maanantaina Putinin kanssa käymänsä puhelun jälkeen Trump kuitenkin muutti mieltään ja ilmoitti eurooppalaisille johtajille, ettei ole valmis pakotetoimiin. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta WSJ:n tietoja, mutta viittasi Trumpin sosiaalisessa mediassa julkaisemaan viestiin, joka ilmestyi Putinin kanssa käydyn keskustelun jälkeen. – Keskustelun sävy ja henki oli erinomainen. Jos se ei ollut, sanoisin niin nyt, Trump kirjoitti Putinin kanssa käymästään keskustelusta. 21.5.2025 EU vaatii Yhdysvalloilta "vahvoja toimia", jos Venäjä ei suostu aselepoon
EU vaatii Yhdysvalloilta vahvoja toimia Venäjälle, jos se ei suostu aselepoon. Asiasta puhui ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas EU:n ulkoministerien kokouksessa Brysselissä. Kallas muistutti Yhdysvaltojen itse viestittäneen, että ehdottomasta aselevosta kieltäytymisellä olisi seurauksensa. EU haluaa nähdä, että luvatut seuraukset myös toteutetaan Yhdysvaltojen osalta, hän sanoi. Toukokuun alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi pakotteilla, jos pitävää aselepoa ei saada aikaiseksi. Financial Timesin lähteiden mukaan Trump ei kuitenkaan enää eilen luvannut eurooppalaisjohtajille, että Yhdysvallat voisi asettaa lisäpakotteita Venäjälle. Putinilla ei ole kiirettä mihinkäänhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011245015.html Kommentti|Venäjän viivytystaktiikka Ukrainan mahdollisen rauhan suhteen kestää niin kauan kuin Kreml näkee sen tarpeelliseksi, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Tiina Rajamäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei peitellyt tyytyväisyyttään, kun hän asteli kameroiden eteen Sotšissa maanantai-iltana. Takana oli juuri päättynyt kahden tunnin puhelu Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa. Putin kertoi, että Venäjä toimittaa muistion mahdollisesta rauhansopimuksesta Kiovalle. Samaan hengenvetoon hän korosti, että sodan juurisyihin pitää puuttua. Trump puolestaan ylisti puhelua tapansa mukaan, sisällöstä huolimatta. Trumpin mukaan Ukraina ja Venäjä aloittaisivat välittömästi neuvottelut tulitauosta. Tulitaukoa ei ole tulossa, jos Putin ei mainitse sitä puolella sanallakaan. Sen sijaan saimme nähdä jälleen yhden lässähdyksen suurten lässähdysten sarjassa. Eivät auttaneet Euroopan johtajien välittömän tulitauon vaatimukset. Eivät auttaneet Euroopan johtajien ryhmäpuhelut Trumpin kanssa ennen kuin tämä puhui Putinin kanssa. Eikä auttanut sekään, että Venäjän ja Ukrainan delegaatiot istuivat alas Turkin Istanbulissa viime perjantaina. Silloin tunnelma oli kireä. Istanbulissa venäläiset vaativat muiden muassa Ukrainaa luopumaan Hersonista ja Zaporižžjasta, kertoo Der Spiegel. Ja jos Ukraina ei tekisi niin, Venäjä uhkasi miehittää lisää Ukrainan alueita. Kreml pelaa perinteisen pelikirjansa mukaan, koska menetelmä toimii. Venäläisillä kyllä riittää kärsivällisyyttä viivytystaktiikkaan. Sen sijaan Yhdysvaltoja johtaa nyt presidentti, joka on tunnettu kärsimättömyydestään. On paikallaan muistuttaa vaikkapa Yhdysvaltojen ulkoministerin Marco Rubion kommentista huhtikuun alussa. Sen mukaan Yhdysvallat saa selville parissa viikossa, onko Venäjä aidosti sitoutunut rauhan saavuttamiseen Ukrainassa vai pyrkiikö se vain pelaamaan aikaa. Vastaus on käynyt muillekin selväksi. Venäjä pelaa aikaa, koska tämän hetken sotatilanteessa se voi kevyesti tehdä niin. Sen ei ole pakko myöntyä mihinkään. Putinin tavoitteina on, että Yhdysvallat saataisiin Ukraina-neuvotteluista sivuun ja Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki Ukrainalle tyrehtymään. Venäjää kiinnostaa suhteiden liennyttäminen Yhdysvaltojen suuntaan, ja jos sen kanssa ei tarvitsisi puhua Ukrainasta, sitä enemmän suhteiden lämmittely Trumpin kanssa kiinnostaa Kremliä. Putinin suunnitelma puhelun aikana oli todennäköisesti tarjota Trumpille jotakin konkreettista, siis muistio. Siinä linjattaisiin Venäjän näkökulmasta periaatteet myöhemmille mahdollisille neuvotteluille. Muistossa esiteltäisiin ehdot, joiden perusteella Venäjä suostuisi myöhemmin tulitaukoon. Näin hahmottelee Carnegie-tutkimuslaitoksen Tatjana Stojanova. Nämä ehdot olisivat Ukrainan – ja Euroopan näkökulmasta kovat. Nyt Putin on saanut lisäaikaa. Hänellä ei ole kiire mihinkään, koska mitään ratkaisevaa uhkaa ei ole, joka pakottaisi rauhan hakemiseen. Tätä uhan vähyyttä kuvasi Trumpin puhelun lopetus, joka Venäjän mediassa nostettiin esiin. "Vladimir, voit koska tahansa nostaa luurin, ja vastaan mielelläni, juttelen mielelläni kanssasi." 19.5.2025 ISW: Venäjältä tiukka viesti lännelle ennen Putinin ja Trumpin puheluahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011226378.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. ISW: Venäjältä tiukka viesti lännelle ennen Putinin ja Trumpin puheluaKreml pyrkii esittelemään Venäjän sotavahvuutta ennen Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhelua myöhemmin tänään, arvioi Institute for the Study of War. Venäjän valtiollisen median toimittaja ja Kremlin äänitorvi Pavel Zarubin julkaisi viikonloppuna otteita väitetysti ”uudesta” haastattelusta Putinin kanssa. Klipissä Putin väitti, että Venäjällä on riittävästi miesvoimaa ja kalustoa Ukrainan sodan saattamiseksi ”loogiseen” päätökseensä niin, että Venäjä saa ”tarvittavat” tulokset. Putin toisti Venäjän usein esittämää narratiivia rauhanprosessin tärkeydestä ”juurisyiden” käsittelemiseksi ja Ukrainassa olevien venäjänkielisten ”suojelemiseksi”. Venäläismedian ja ukrainalaisen Kyiv Independentin mukaan Zarubinin julkaisemat otteet ovat julkaisematonta materiaalia aiemmin julkaistusta Putin-dokumentista. Kremlin päätös julkaista nämä otteet sunnuntaina ovat Kremlin viesti paitsi lännelle myös kotimaiselle yleisölle, ISW arvioi. ISW:n mukaan Kreml yrittää esittää Venäjän vahvana ja sotilaallisesti ylivoimaisena lännelle ja venäläisyleisölle ennen Trumpin ja Putinin puhelua. Putin yrittää myös retoriikallaan siirtää huomion pois Venäjän sotilaallisista ja taloudellisista haasteista. ISW viittaa Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin kommenttiin, että Kreml virheellisesti esittää Venäjän talouden ja asevoimat vahvana. ISW arvioi edelleen, että venäläisjoukot kestävät merkittäviä menetyksiä taistelukentällä jotka todennäköisesti ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kestämättömiä. Putin on myös hoitanut Venäjän taloutta huonosti, sillä Venäjän talous kärsii kestämättömistä sotamenoista, kasvavasta inflaatiosta, merkittävästä työvoimapulasta ja Venäjän valtion sijoitusrahan supistumisesta. Venäjän kaluston, henkilöstön ja taloudellisten resurssien nykytahdilla Putinin on todennäköisesti tehtävä vaikeita päätöksiä ensi vuonna ja sitä seuraavana, ISW arvioi. 8:48 Trumpin ja Putinin määrä keskustella tänään puhelimessa UkrainastaYhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä keskustella tänään puhelimessa Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan lopettamiseksi. Trump on sanonut tämän jälkeen puhuvansa myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sekä sotilasliitto Naton edustajien kanssa. Viime viikolla Turkin Istanbulissa käydyissä neuvotteluissa ei tapahtunut juuri edistystä aselevon saamiseksi Ukrainaan. Osapuolet saivat sovittua ainoastaan vankienvaihdosta. Trump oli sanonut jo ennen neuvotteluja, ettei hän usko mitään merkittävää tapahtuvan ennen kuin hän itse puhuu suoraan Putinin kanssa. STT-AFP Macron: Putinin suostuttava maanantaina aselepoonRanskan presidentti Emmanuel Macron vaatii, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin on maanantaina suostuttava ehdottomaan 30 päivän aselepoon. Macron kertoo viestipalvelu X:ssä, että hän on keskustellut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Britannian pääministerin Keir Starmerin, Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin ja Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa. Macron sanoo, että Putinin on osoitettava haluavansa rauhaa ja suostuttava Trumpin ehdottamaan aselepoon, jota Ukraina ja Eurooppa tukevat. STT 16.5.2025 Miksi Putin ei ole Turkissa? Asiantuntija: Taustalla pelkohttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011236386.html Hanna Smith sanoo, että Putinille koituisi ongelmia kahdenkeskisestä tapaamisesta Zelenskyin kanssa. Uutta tietoa Venäjän ja Ukrainan neuvotteluistahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011226378.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
