Share |

NATO UKRAINA VENÄJÄ

12.6.2026

Naton USA-komentaja: Venäjä ei halua konfliktia – IL seuraa sotaa

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/758b4ebc-823a-4c47-9079-e5f67b44633b

Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.

Naton USA-komentaja: Venäjä ei halua konfliktia

Naton ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentaja vakuuttaa, ettei Venäjän halua konfliktia sotilasliiton kanssa, Financial Times kertoo.

Kenraali Alexus G. Grynkewich​ korosti, että hänen tehtäväsä on varmistaa Naton pelotevaikutuksen uskottavuus sekä Venäjän ymmärrys siitä, ettei se menestyisi sotilaallisesti Natoa vastaan.

Työni on varmistaa, että Venäjä ymmärtää, että jos he yrittäisivät jotain Baltian maissa, he eivät onnistuisi siinä, Grynkewich lisäsi.

Grynkewich totesi seuranneensa Venäjään liittyviä tiedustelutietoja tarkasti.

– Venäjä ei halua konfliktia... He ymmärtävät termin 'puolustusliitto' . He ymmärtävät, että meillä on useita epäsymmetrisiä etuja, kenraali sanoi.

Yhdysvallat on ilmoittanut suunnitelmistaan vetää 5000 sotilastaan Saksasta. Yhdysvallat on perunut myös pitkän kantaman tuliyksikön sijoittamisen maahan.

Päätökset ovat osa Yhdysvaltain laajempaa pyrkimystä siirtää resursseja Aasiaan ja läntiselle pallonpuoliskolle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin​ torjui viime viikolla pelot Venäjän hyökkäyksestä Nato-maihin ja kutsui niitä.

Nato-maa lopettaa asetoimitukset Ukrainaan

Bulgaria ei enää toimita aseita Ukrainalle maan armeijan varastoista, maan pääministeri kertoi keskiviikkona.

Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

Bulgaria on sekä sotilasliitto Naton että EU:n jäsen. Maa on myös suomalaisten turistien suosiossa.

Pääministeri Rumen Radev​ peräänkuulutti keskiviikkona "diplomaattisen ratkaisun tavoittelua" sodan lopettamiseksi.

Vaikka maan puolustusteollisuus pysyy yhtenä Ukrainaan suuntautuvan ammustuotannon päätoimittajista, Radev totesi hallituksen "lopettavan aseiden toimittamisen Bulgarian armeijalta Ukrainalle".

– Olemme jo tehneet osamme, maamme kärsii tämän verisen sodan aiheuttamista yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, Radev perusteli päätöstä.

Toukokuussa virkaan astunut Radev on aiemmin vaatinut dialogia Venäjän kanssa ja kritisoinut Ukrainalle annettavaa sotilaallista apua.

Hän korosti keskiviikkona, ettei rauhanomaista ratkaisua saavuteta sotilaallisin keinoin.

Bulgaria on aiemmin toimittanut Ukrainalle muun muassa ilmapuolustusjärjestelmiä ja ilmatorjuntaohjuksia, joista se on saanut korvauksia EU:n Euroopan rauhanrahastosta.

Keskusta-oikeistolainen GERB-puolue on kritisoinut päätöstä ja sanonut sen heikentävän luottamusta Bulgariaan liittolaisena.

Ukrainalla kova tavoite

Ukraina pyrkii eristämään Venäjän miehittämän Krimin häiritsemällä keskeisiä sotilaallisia huoltoreittejä, sanoo droonijoukkojen komentaja Robert Brovdi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

–  Eristämme Krimin lähitulevaisuudessa, Brovdi kertoo.

Brodvin mukaan Venäjän sotilaallinen rahtiliikenne R-280 "Novorossiya" -valtatiellä, joka yhdistää Venäjän Krimiin Mariupolin, Berdjanskin ja Melitopolin kautta, on laskenut jopa 71 prosenttia viimeisten kahden viikon aikana Ukrainan iskujen vuoksi.

Brovdin mukaan kuukauden sisällä valtatie on täysin Ukrainan joukkojen hallinnassa. Ukrainan tavoitteena on hankaloittaa Venäjän joukkojen toimia Krimillä ja muilla miehitetyillä alueilla.

–  Luomme olosuhteet, jotka tekevät Krimille jäämisen äärimmäisen vaikeaksi kaikelle sotilashenkilöstölle tai puolustusteollisuudessa työskenteleville, Brovdi sanoo.

Suurlähettiläiltä viesti Venäjälle

Ranskan, Saksan ja Britannian suurlähettiläät Moskovassa tapasivat torstaina Venäjän varaulkoministerin tuomitakseen viimeisimmän eskalaation Ukrainan sodassa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Vastaavat länsimaisten diplomaattien ja korkea-arvoisten venäläisten virkamiesten väliset tapaamiset ovat harvinaistuneet Ukrainan hyökkäyksen jälkeen.

Kokous seurasi viime sunnuntaina Lontoossa käytyjä keskusteluja, joissa Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat tapasivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja tukivat hänen vetoomustaan tulitauosta.

Venäjän ulkoministeriö kertoi, että maan varaulkoministeri Mihail Galuzin syytti näitä kolmea maata "tuhoisan politiikan" harjoittamisesta Ukrainan sodan suhteen.

Euroopan maiden johtajat tukivat sunnuntain kokouksessa oikeudellisesti sitovia turvatakuita Ukrainalle ja sanoivat, että jäädytettyjen venäläisten rahoitusvarojen tulisi pysyä jäädytettyinä, kunnes Venäjä korvaa sodasta aiheutuneet vahingot Ukrainalle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi viime viikolla, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhanehdotukset voisivat auttaa lopettamaan taistelut.

Ukrainan sota on kestänyt kauemmin kuin ensimmäinen maailmansota

Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt pidempään kuin ensimmäinen maailmansota.

Vuosina 1914–1918 käyty maailmansota kesti 1 568 päivää. Torstaina sota Ukrainassa on kestänyt päivän verran kauemmin.

New York Timesin artikkelissa muistutetaan, että Venäjän johto odotti nopeaa voittoa, kun maa aloitti hyökkäyksensä 24. helmikuuta 2022. Sittemmin sota muuttui kulutussodaksi.

The Economist toteaa artikkelissaan, että vakavat neuvottelut ovat edelleen vaikeasti saavutettavissa.

Jutussa kuitenkin arvioidaan, että viimeaikainen "varovainen käänne" Ukrainan eduksi saattaa työntää Venäjää kohti neuvottelupöytää.

Bensa lopussa Krimillä

Bensiini loppui torstaina Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla sijaitsevilla huoltoasemilla, kertoo Reuters.

Reutersin silminnäkijän mukaan Sevastopolissa useimmilla paikallisissa huoltoasemilla ei ollut polttoainetta. Jevpatorijassa oli pitkä jono ainoan toimivan huoltoaseman ulkopuolella.Ukraina on tehostanut drooni-iskujaan huoltoreiteillä niemimaalla, jonka Venäjä valtasi Ukrainalta vuonna 2014.

Paikalliset viranomaiset ovat asettaneet polttoaineen säännöstelyjärjestelmiä. Myös joidenkin elintarvikkeiden saatavuus on heikentynyt.

Reutersin mukaan polttoainepulasta on raportoitu Venäjällä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa noin kymmenellä alueella.

Useimmat muut alueet ovat kertoneet tilanteen olevan hallinnassa. Venäjä kiistää, että polttoainetoimituksissa olisi ollut ongelmia.

Viranomaiset: Suuri öljyjalostamo syttyi tuleen Venäjällä

Venäjän eteläiselle Krasnodarin alueelle kohdistui droonihyökkäys, sanovat paikalliset viranomaiset uutistoimisto Reutersin mukaan.

Viranomaisten mukaan Afipskin öljynjalostamolla syttyi tulipalo pudotetun droonin jäänteiden vuoksi.

Myös kaasuputki vaurioitui, kun droonin osia putosi yksityiselle asuinalueelle, viranomaiset sanovat. Heidän mukaansa henkilövahinkoja ei ole tullut.

Paikalliset asukkaat jakoivat kuvia palosta Telegram-viestisovelluksessa, kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent. Se ei ole voinut vahvistaa kuvien aitoutta.

Afipskin öljynjalostamo on yksi eteläisen Venäjän suurimmista.

Kuvernööri: 12 loukkaantui Venäjän iskussa

Ainakin 12 ihmistä loukkaantui, kun Venäjän isku osui asuinrakennukseen Ukrainan itäisessä Pavlohradin kaupungissa keskiviikkona, alueen kuvernööri sanoo. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Yksi loukkaantuneista sai vakavia vammoja, sanoo Dnipropetrovskin alueen kuvernööri Oleksandr Hanzha. Yksi loukkaantuneista on hänen mukaansa iäkäs henkilö.

Isku sytytti kuvernöörin mukaan tulipalon. Hän on julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa näkyy, kun tikapuille nousseet pelastajat auttavat asukkaita viisikerroksisesta savuavasta rakennuksesta.

Kuvissa näkyy, että rakennuksen julkisivu on mustunut ja ikkunoita on mennyt rikki.

Niin Venäjä kuin Ukrainakin kiistävät, että ne tahallisesti iskisivät siviilikohteisiin.

Ukrainan poliisijohtajalta kova syytös

Venäjä rekrytoi alaikäisiä tyttöjä palkkamurhaajiksi, sanoo Ukrainan poliisin johtaja Ivan Vyhivskyi. Asiasta kertoo muun muassa Kyiv Post.

Vyhivskyin mukaan poliisi on tänä vuonna kirjannut kuusi palkkamurhaa tai palkkamurhan yritystä, jotka ovat kohdistuneet miespuolisiin sotilaisiin. Yksi rikoksista onnistuttiin estämään.

Ukrainan poliisin mukaan venäläiset etsivät rekrytoitavia Telegramin ja muiden viestialustojen kautta luvaten helppoa rahaa tehtävien suorittamisesta.

Vyhivskyin mukaan rekrytoitavia ohjeistetaan usein tapaamaan ukrainalaisia sotilaita deittisivustojen tai sosiaalisen median kautta ja luomaan henkilökohtaisia suhteita heidän kanssaan.

Venäläiset ohjaajat tarjoavat väitetysti rahaa asunnon vuokraan, alkoholiin ja muihin kuluihin.

Samalla he ohjaavat rekrytoitavia paikkoihin, joista he voivat hankkia metadonia ja muita myrkyllisiä aineita. Tapaamisten aikana kohdesotilaille annetaan väitetysti juomia, joihin on sekoitettu huumeita tai myrkkyä.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvistaa tiistaiaamuisen autopommi-iskun, jossa kuoli Venäjän presidentti Vladimir Putinin kenraaliluutnantti Damir Davydov.

Putinille on kerrottu asiasta. Räjähdys tapahtui Moskovan alueen Balašihan kaupungissa.

Peskov kieltäytyi antamasta tapauksesta yksityiskohtia vedoten tutkinnan keskeneräisyyteen.

Kreml-mielisen median julkaiseman valvontakameramateriaalin perusteella näytti siltä, että Davydovin auto syttyi liekkeihin ja törmäsi pysäköityyn autoon.

Manu Saarela

10.6. 13:57

Ukrainan viime yön iskut osuivat 700 kilometrin päähän Venäjällä

Ukrainan viime yönä Venäjän Vladimirin alueelle tekemät iskut osuivat kahteen öljynpumppaamoon, kertoo Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU Telegramissa.

Kyseessä ovat ne kaksi teollisuuslaitosta, joiden Vladimirin alueen kuvernööri Aleksandr Avdejev kertoi aiemmin syttyneen tuleen. SBU:n mukaan pumppaamot sijaitsivat noin 700 kilometrin päässä Ukrainasta.

Kyseiset öljynpumppaamot valikoituivat Ukrainan kohteiksi niiden merkittävyyden takia. SBU:n mukaan niistä pumpattiin dieseliä Moskovaan ja kuljetettiin öljytuotteita vientiä varten Itämeren satamiin, muun muassa Koivistoon.

Autopommi tappoi Putinin sotilaspampun

Venäjän presidentti Vladimir Putinin kenraaliluutnantti Damir Davydov kuoli tiistaiaamuna autopommi-iskussa Moskovan alueen Balašihan kaupungissa, kertoo venäläinen tutkivan journalismin julkaisu The Insider.

Davydov vastasi julkaisun mukaan Venäjän puolustusministeriössä ohjusten ja tykistöammusten toimittamisesta Ukrainan sodan rintamalle.

The Insiderin tietojen mukaan iskussa käytetyt räjähteet oli piilotettu Aviatorovin naapurustossa parkkeeratun BMW:n alle ja ne räjäytettiin pian sen jälkeen, kun auto lähti liikkeelle aikaisin tiistaina. Ukrainalaismedia The Kyiv Postin mukaan iskussa käytettiin noin 400 grammaa TNT:tä.

The Insiderin mukaan Davydov asui samassa naapurustossa muutaman sadan metrin päässä räjähdyspaikasta. Kenraaliluutnantin auto oli malliltaan BMW X3.

Venäläisjulkaisun mukaan isku olisi toteutettu Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) toimesta. Ainakaan keskiviikkoon mennessä SBU ei ollut ottanut kunniaa iskusta.

The Kyiv Postin mukaan Davydov on jo neljäs Venäjän hyökkäyssodan aikana surmattu venäläinen kenraaliluutnantti.

Zelenskyi: Venäjä yrittää jakaa Euroopan

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syyttää Venäjää yrityksestä "jakaa" Eurooppa droonihäirinnän avulla.

Zelenskyin mukaan Venäjän tavoitteena on tätä kautta vähentää Ukrainan muilta eurooppalaismailta saamaa tukea.

Ukrainan mukaan Venäjä käyttää elektronista häirintää ohjatakseen ukrainalaisia drooneja Baltian liittolaistensa ilmatilaan. Tällaisia tapauksia on ollut useita viime kuukausina.

Viron presidentti arvioi: Neuvottelut Venäjän kanssa mahdolliset jo tänä kesänä

Viron presidentti Alar Karisin arvion mukaan Venäjän kanssa käytävät neuvottelut voivat olla edessä pian.

–  On hyvin todennäköistä, että tilaisuus aukeaa tänä kesänä, Karis sanoo.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että paineen Venäjän suuntaan on jatkuttava.

–  Meidän tulee asettaa painetta Venäjälle, käyttää diplomaattisia kanaviamme, jotta Venäjä tulee neuvottelupöytään.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Viron presidentin Alar Karisin tiedotustilaisuus on päättynyt. Kiitos mielenkiinnosta!

11.6.2026

Yle: Venäjä rakentaa uutta varuskuntaa Suomen rajalla – etenee hurjaa vauhtia

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012068458.html

Novaja Vilgan kylään on nousemassa varuskunta noin 4 000–6 000 miehelle.

Venäjä rakentaa rivakalla vauhdilla uutta varuskuntaa Suomen lähialueella. Yle kertoo, että varuskuntaa rakennetaan Novaja Vilgan kylään Petroskoin viereen.

Työn alla on jo kymmenkunta suurta kasarmirakennusta. Yhteensä alueelle on viranomaisten mukaan tulossa yli 50 eri rakennuskohdetta.

Venäjä perusti vuonna 2024 uudelleen vanhan Leningradin sotilaspiirin. Karjalaan perustettiin uusi 44. armeijakunta, jonka päämaja ja kalustovarikot sijaitsevat Petroskoissa. Suomen lähialueen prikaateja on korotettu divisiooniksi, mikä karkeasti arvioiden kolminkertaistaa joukkojen määrän.

Ylen haastattelema sotilasasiantuntija Marko Eklund arvioi, että varuskuntaan voisi asettua noin 4 000–6 000 miestä.

Lue lisää: Mitä Venäjä tekee Suomen rajalla? ”Sinne tulee ihan uusia joukkoja”

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, everstiluutnantti Juha Kukkola toppuutteli tämän vuoden helmikuussa IS:lle rakennusprojektien merkitystä. Kukkolan mukaan tarkkaavaisuuteen on Suomella syytä enemmän siinä vaiheessa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/07559246b0035d6bea450d6124e235cd.svg