ZAHAROVA PIMAHTI JA ÄLÄHTI13.1.2026 MARIA ZAKHAROVA KUVA Zaharova pimahtihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8597c80f-2ebb-4673-be96-d5f9766f1aef Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on jälleen pillastunut länsimaissa esitetyistä kommenteista. Tällä kertaa Zaharova menetti malttinsa Britannian puolustusministerille John Healeylle, joka kertoi toivovansa mahdollisuutta siepata Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Healeyn lausunto kytkeytyy Yhdysvaltain alkuvuoden operaatioon, jossa maan joukot sieppasivat Venezuelan presidentin Nicolás Maduron ja tämän vaimon. Tähän liittyen Kyiv Independent -lehti kysyi Ukrainassa viime viikolla vierailleelta Healeylta, kenet tämä haluaisi kidnapata, jos hänellä olisi tähän mahdollisuus. – Ottaisin Vladimir Putinin vangiksi ja saattaisin hänet vastuuseen sotarikoksista, brittiministeri vastasi ja perusteli asiaa muun muassa Butšan verilöylyllä ja ukrainalaislasten sieppauksilla. – Kyseessä on mies, joka täytyy pysäyttää. Tämä on sota, joka täytyy saada loppumaan. Tehtävämme on tukea Ukrainaa tämänhetkisissä taisteluissa ja auttaa varmistamaan kestävä rauha. Vaikka koko kysymys–vastaus-kokonaisuus oli puhtaan hypoteettinen, Zaharova ei antanut tämän häiritä mielipahaansa. Zaharova hyökkäsi ankarasti Britanniaa ja Healeya vastaan. – Tämä on brittiläisten pervojen märkä uni, hän sanaili. – Kuinka voimme auttaa tätä outoa poliitikkoa, jotta hän ei menettäisi kokonaan järkeään? Mikään ei voi auttaa häntä enää, paitsi vilpitön katumus ja nöyrä mielenmuutos. Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Putinista pidätysmääräyksen maaliskuussa 2023. Zaharova älähtihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a8bf664e-532e-45e2-9eb8-c798470bea49 Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat torstailta 8. tammikuuta 2026. Kyseessä on sodan 1415. päivä. Zaharovalta tuttu varoitusVenäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoo, että länsimaisten joukkojen tuominen Ukrainaan, samoin kuin sotilaallinen infrastruktuuri Ukrainassa, nähtäisiin Venäjällä turvallisuusuhkan aiheuttavana interventiona. Asiasta kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass. Hänen mukaansa länsimaiden sotilastukikohdat ja länsimaiset joukot olisivat Venäjän asevoimille legitiimi kohde. Venäjä on toistanut vastaavaa viestiä läpi sodan. Loppiaisena niin sanottu halukkaiden koalitio ja Yhdysvallat antoivat Ukrainalle lupauksen turvatakuista, mitä asiantuntija piti merkittävänä edistysaskeleena Ukrainan hyväksi. Sopimukseen kuuluvat monikansalliset joukot Ukrainassa. Venäjä valtasi kylänVenäjän puolustusministeriö ilmoitti vallanneensa Bratsken kylän Dnipropetrovskin alueen eteläosassa. Venäjän asevoimat hyökkäsi Donetskin alueen länsipuolella sijaitsevalle Dnipropetrovskin alueelle viime vuoden elokuussa. Venäjä ei kuitenkaan ole virallisesti vaatinut aluetta itselleen, toisin kuin muita Ukrainan alueita joilla se etenee, eli Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueita. Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi pitää Venäjän väitettä uskottavana. Kylä sijaitsee Huljaipolen ja Pokrovsken välisellä lohkolla, jossa venäläiset ovat hyökänneet intensiivisesti jo viimeistään syksystä 2025 eteenpäin. Venäjä yrittää nyt murtaa puolustusta useammassa paikassa, ja on ilmeisesti Bratsken alueella päässytkin hieman eteenpäin. Kastehelmen mukaan kyliä Dnipropetrovskin alueella on kaatunut jo noin 20. – Vaikka Venäjä ei olekaan Dnipropetrovskin hallinnollista aluetta itseensä liittänyt, se etenee sielläkin. Trump hyväksyy kovat Venäjä-pakotteetYhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut tukensa uudelle Venäjä-pakotelakiesitykselle. Yhdysvaltain senaatti äänestää asiasta mahdollisesti jo ensi viikolla. Asiasta kertoo senaattori Lindsey Graham viestipalvelu X:ssä. Lakiesitys kohdistaisi toissijaisia pakotteita maihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan, jotka ostavat venäläistä öljyä ja kaasua. Esityksen taustalla on senaattoreita sekä republikaani- että demokraattipuolueesta. Pakotelain tarkoituksena on heikentää Venäjän sodankäynnin edellytyksiä Ukrainassa. Valkoinen talo ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa virallisesti, eikä lopullista äänestysaikataulua ole vahvistettu. – Tämä lakiesitys antaa presidentti Trumpille mahdollisuuden rangaista maita, jotka ostavat halpaa venäläistä öljyä ja ruokkivat Putinin sotakoneistoa, kirjoitti Graham. Grahamin mukaan lakiesitys sisältää 500 prosentin tullien käyttöönoton maille, jotka ostavat Venäjältä öljyä, kaasua, uraania ja muita tuotteita. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
