PUTIN KARJALAINEN??

29.12.2025

Putin on vepsäläinen?

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000135514.html

Kohu presidentti Vladimir Putinin väitetyistä suomalais-ugrilaisista sukujuurista on puhjennut jälleen Venäjällä. Tällä kertaa kaikki sai alkunsa virolaisen Jaak Prozesin kirjoituksesta Delfi -uutissivustolla. Prozes on heimojärjestö Fenno-Ugrian puheenjohtaja.

Putinilla näyttää todellakin olevan suomalais-ugrilaisia juuria. On ilmeisesti niin, että hän polveutuu vepsäläisistä, Prozes kirjoitti.

Prozes ei esittänyt väitteelleen tarkempia todisteita, mutta samaa asiaa on arvuuteltu Venäjän ja Viron lehdissä sekä internetin keskustelupalstoilla toistuvasti Putinin valtakauden aikana.

Runoilija Mikul Abramovin kerrotaan jopa päässeen esittämään Putinille suoran kysymyksen siitä, onko tämä vepsäläinen vai ei. Kominarod.ru -lehden mukaan "Putin ei vastannut kysymykseen juuta eikä jaata".

Vepsäläiset ovat pieni suomalais-ugrilainen heimo, joiden edustajia arvellaan asuvan tällä hetkellä Venäjällä vain noin 8200.

Venäläinen aikakauslehti Russkij reporter siteeraa Prozesin kirjoitusta tuoreessa numerossaan ja huomauttaa, ettei presidentinhallinto ole reagoinut mitenkään väitteisiin.

Lehti on kuvittanut artikkelinsa piirroskuvalla, jossa Putinilla on kädessään kypärä ja jousi ja hänen vieressään seisoo kansallispukuun puettu iäkäs nainen.

"Suomalaisjuuret

ovat loukkaavia"

Putinin vanhemmat olivat kotoisin Tverin läheltä Pominovon kylästä. Seutu tunnetaan myös Tverin karjalaisten asuinpaikkana.

Presidentin virallinen elämäkerta ei kuitenkaan millään tavalla tue arvuutteluja hänen suomalais-ugrilaisista juuristaan.

Prozesin mukaan suomalais-ugrilaisten juurten löytyminen venäläisistä ei kuitenkaan ole mikään uutinen sinänsä, vaan kysymys on siitä, halutaanko ne tunnustaa.

- Mahdolliset suomalais-ugrilaiset sukujuuret voivat tuntua venäläisistä erittäin loukkaavilta, hän kirjoittaa.

Putinin oletetuista vepsäläisjuurista ei kannata Prozesin mukaan myöskään riemastua liikaa, sillä olihan V. I. Leninillä ja Vjatsheslav Molotovillakin mordvalaisia juuria.

Suomalais-ugrilaiset juuret eivät välttämättä tarkoita suurta rakkautta omaa heimoa kohtaan, hän muistuttaa.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu erityisesti marien kohtaamasta vainosta Marin tasavallassa. Prozes on kuitenkin ollut havaitsevinaan, että Putinin aikana suhtautuminen suomalais-ugrilaisiin kansoihin on parantunut Venäjän ylemmässä johdossa.

21.12.2025

Putinin maine romahti – Onko nousulle enää mahdollisuuksia?

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4cc49a6d-d851-455f-83ed-02842af849dc

Kuva Putinista johtajana on muuttanut muotoaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Putin nähdään hirmuvaltiaana, joka toimii sotarikollisena Ukrainaa vastaan.

Hyökkäys Ukrainaan pilasi Putinin maineen länsimaissa niin, että sitä tuskin voi lähteä täysin korjaamaan.

Näin sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kysyimme Kangaspurolta, onko Putinin mainetta enää mahdollista pelastaa, ja millainen kuva hänestä piirtyy tulevaisuuden historiankirjoihin.

Vaikka maine on mennyttä, on Putinille seurannut tilanteesta myös etuja. Kangaspuron mukaan Putinin kannalta ei näytä yhtään huonolta, että tällä hetkellä hänen keskustelukumppaneinaan toimivat Yhdysvaltain presidentti sekä Kiinan johtaja.

Aikaisemmin hyökkäyksen tapahduttua keskustelukumppaneista oli ymmärrettävästi puutetta.

Lue myös

Trumpin ja Putinin salaiset suunnitelmat paljastuivat – Asiantuntija: "Ei hyvä asia Suomelle"

Sankari vai hylkiö?

Sodalle tyypillisellä tavalla voittajat kirjoittavat itsensä historiaan, kun häviäjät jäävät nuolemaan näppejään. Maailma jakautuu sotatilanteissa kahtia. Kangaspuron mukaan sodan lopputulema tulee kertomaan suhtautumisesta Putiniin tulevaisuudessa paljon.

– Jos sodan päättyessä Putin saa vakuutettua Venäjän valtaenemmistölle, että merkittävä osa omista tavoitteista on saavutettu ja voittajaksi julistauduttu, niin kyllä venäläiset sitten hänet sankariksi mieltävät, Kangaspuro arvioi.

Sodan lopputuleman lisäksi myötämielisyyteen Putinia kohtaan Venäjällä tulee vaikuttamaan hänen lähipiirinsä mahdollinen pysyminen valtatehtävissä, Kangaspuro sanoo.

Samaan aikaan Euroopassa Putiniin suhtautuminen pysyy Kangaspuron arvion perusteella vielä tulevaisuudessakin negatiivisena. Maailman mittakaavassa suhtautuminen Putiniin on hänen mukaansa juuri Euroopassa kaikkein negatiivisinta. He näkevät Putinin hylkiönä.

Myös sosiaalisen median ja hajautuneen informaatioympäristön aikakauden vaikutukset näkyvät politiikassa. Kangaspuron mukaan niiden vaikutus historiallisten hahmojen muistamisen muovautumiseen on suuri. Salaliittoteoriat leviävät nopeasti, eikä ihmisillä ole enää suurta yhteistä alustaa, jota lähes kaikki kuluttavat.

Rooli johtajana

Vaikka länsimaisesta näkökulmasta katsottuna Putin mielletään usein itsenäiseksi toimijaksi, asia ei ole täysin näin. Kangaspuron mukaan Venäjän presidenttinä Putinilla on päätäntävaltaa, mutta isojen päätöksien taustalla toimii laajempi hallintoelementti. Lähinnä Putin toimii vaikuttavana keulakuvahahmona Venäjän politiikassa.

Samankaltaisuuksista huolimatta Kangaspuro ei vertaisi Putinia ainakaan toistaiseksi historiamme synkimpiin yksinvaltiaisiin, kuten Hitleriin. Kangaspuron mielestä Hitler on aivan “oma tapauksensa”.

Länsimaista poiketen Venäjän sisällä Putin nähdään taas niin sanottuna henkisenä johtajana.

– Putinin yksi rooli on, että hän toimii Venäjällä hahmona, joka kykenee tasapainottamaan ja luomaan konsensusta eri kilpailevien ryhmien välille: Niin voimapolitiikalla ja pelolla kuin sovittelulla ja kompromisseilla, Kangaspuro kertoo.

Lue myös

Vieraskynä: Putinin seuraajapeli käy armottomana

Venäläistä ideologiaa

Jo lähes neljä vuotta kestänyt sota Ukrainassa on osoitus ukrainalaisten halusta taistella maansa puolesta. He eivät taipuneet Venäjän tahtoon vaan päättivät vastustaa sitä. Putin Venäjän johtajana ennusti sodan etenemistä todennäköisesti toisella tavalla.

Ukrainan sodan piti todennäköisesti olla vain lyhyt salamasota, joka olisi päättynyt Kiovan valtaukseen, Kangaspuro toteaa.

Venäjällä ja Putinilla on myös tiedettävästi selkeä ajatus siitä, kuinka maailmalla vallitsevaa ajattelumaailmaa tulisi muokata. Kangaspuron mukaan Venäjä on yleisesti ottaen samassa veneessä esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa – nämä tahtoisivat muovata länsimaista maailmanjärjestystä “oikeudenmukaisemmaksi”.

Tässä suhteessa Eurooppa jää vähemmistöksi.