VUOSI 2025

26.1.2025

Ulkoministeri Valtonen Eagle S:n tapauksesta Ylellä: ”Viesti on kuultu”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010989147.html

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan viesti siitä, että kaapelirikkoihin Itämerellä reagoidaan, on kuultu.

Näin siis siitä huolimatta, saadaanko joulupäivänä vaurioituneeseen Estlink 2 -kaapeliin liittyen todisteita teon tahallisuudelta.

Olivatpa kaapelivauriot tahallisia tai tahattomia, on niihin reagoitava, Valtonen painotti.

”Joka tapauksessa meidän pitää reagoida, meidän pitää rakentaa pelotetta ja erityisesti meidän kykyä säilyä toimintakykyisinä ja huoltovarmoina kaikissa oloissa.”

ULKOMINISTERI ELINA VALTONEN

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=elina+valtonen&sei=3giWZ-fWDtupwPAPruqXuAI

KUVAT JA JUTUT

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&sca_esv=98184a03eb24e866&q=elina+valtonen&udm=2&fbs=ABzOT_BEocUx81ose6qlf7fQMmWcJDMZQty-_KEl9VlWScXBFOHoVLYvKfozdMFUet9dE2kBs_eGWSOJFSsy0CDS-lNbUwaRZXSpsZgWKbujIGzc92WGl2gy0fGPjyJT2iNVG-JizxQC10Uf3yCH3r9KqCfSm0cgACjf50IbjDJrOJtAuIODvs8&sa=X&ved=2ahUKEwj56c7GkZOLAxV5JxAIHa3BCg4QtKgLegQIDhAB&biw=1920&bih=919

https://www.iltalehti.fi/henkilot/Elina%20Valtonen

25.1.2025

PUTIN ON PIILOUTUNUT OLKIUKON TAAKSE

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isw-putinilta-tekosyy/9088740

Presidentti Putin on käytännössä pystyttänyt olkiukon ja piiloutuu sen taakse, jotta hänen ei tarvitse sanoa todellisuudessa olevansa haluton neuvottelemaan, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

ISW:n mukaan Putin todennäköisesti myös pyrkii samalla heikentämään Ukrainan ja lännen välejä.

Ukraina ja länsimaiden suhteet ovat tällä hetkellä käymistilassa, sillä Unkarin pelätään kampittavan EU:n Venäjä-pakotteet samaan aikaan kun Yhdysvallat on jo lopettanut lähes kaiken ulkomaanapunsa. 

Epäselvää on, koskeeko Yhdysvaltojen kolmeksi kuukaudeksi tekemä päätös myös Ukrainan aseellista tukemista.

Lue myös: Kommentti: Synnyin maahan, jota ei kohta ehkä ole – siitä pitävät huolen sekä Putin että länsi

"Putinin täytyy palata todellisuuteen"

Putin mieluusti näkee itsensä ja Venäjän tasavertaisina toimijoina Trumpin ja Yhdysvaltojen kanssa, ISW muistuttaa. Vaikka Venäjä ei ole Neuvostoliiton veroinen maailmanpolitiikan toimija, näkee Kreml itsensä sen valta-aseman perijänä.

Putinin mukaan hän ja Trump voisivat keskustella "rauhallisesti ja pragmaattisesti". 

ISW jakaa Ukrainan presidentinkanslian päällikön Andriy Yermakin näkemyksen siitä, että Putin pyrkii näin keskustelemaan Ukrainan tulevaisuudesta ilman Ukrainan läsnäoloa.

– Hän [Putin] haluaa neuvotella Euroopan tulevaisuudesta ilman Eurooppaa. Ja hän haluaa keskustella Ukrainasta ilman Ukrainaa, Yermak kirjoitti France 24:n mukaan.

– Tämä ei toteudu. Putinin täytyy palata todellisuuteen tai hänet raahataan sinne takaisin. Asiat eivät toimi näin modernissa maailmassa, Yermak jatkoi.

Ukrainan presidentti Zelenskyi puolestaan katsoi perjantaina, että Putin haluaa "manipuloida" Trumpia.

Haluaako Venäjän neuvotella?

Siitä, haluaako Venäjä neuvotella vai ei, on maailmanpolitiikan asiantuntijoiden välillä vaihtelevia näkemyksiä. 

Sota sujuu tällä hetkellä Venäjän näkökulmasta verrattain hyvin, mikä osaltaan vähentänee sen neuvotteluhalukkuutta.

Hidas sotamenestys vaatii Venäjältä kuitenkin jatkuvasti suuria uhrauksia sekä sotilaiden että kaluston muodossa. 

Vaikka Ukrainan kalusto- ja miehistöpulan arvioidaan olevan Venäjää suurempi, eivät myöskään Kremlin asevarastot ole loputtomat ja esimerkiksi panssarien suhteen Venäjän arvioidaan joutuvan kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla "kriittisen pisteen".

Hupenevista panssarivarastoista voi lukea lisää täältä tai alla olevasta linkistä.

Lue myös: Putinin karmeat panssaritappiot paljastuivat

Toinen Venäjää kohti neuvottelupöytää ajava seikka saattaa olla maan talous, jossa Kreml myönsi tällä viikolla olevan "ongelmallisia seikkoja", vaikka suuret pulmat kiistettiinkin.

Uutistoimisto Reutersin lähteet kuitenkin arvioivat presidentti Putinin olevan entistä huolestuneempi Venäjän taloudesta.

Talouden tilaa ovat viime kuukausina heikentäneet työvoimapula ja korkeat korot, joita korotettiin kiihtyneen inflaation vuoksi.

Työvoimapulaa on Venäjällä pahentanut sekä miesten värväys sotaan että syksynä 2022 julistettu liikekannallepano, jonka yhteydessä valtava määrä ihmisiä pakeni maasta.

Suuri kysymys Venäjän talouden kannalta on, miten presidentti Trump suhtautuu pakotteisiin.

Trump uhkasi aiemmin tällä viikolla Venäjää uusilla pakotteilla ja tulleilla, jollei Putin suostu neuvottelupöytään. Trump sanoi Venäjällä olevan edessään "iso ongelma" taloudessa.

Lisää pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen voi lukea täältä tai alla olevasta linkistä.

Lue myös: Reuters: Putin on huolestunut

Kommentti: Unkari pelaa jättimäisillä panoksilla – Venäjä-pakotteiden päättyminen olisi katastrofaalinen tilanne

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-unkari-pelaa-jattimaisilla-panoksilla-venaja-pakotteiden-paattyminen-olisi-katastrofaalinen-tilanne/9088550

Pakotteiden romuttaminen olisi vakava näyttö Venäjän pussiin pelaamisesta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.

Taas mennään. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jälleen kerran kaapannut agendan Brysselissä ja kääntänyt huomion itseensä.

Tällä kertaa välineenä toimii aiemmin rutiinipäätöksenä pidetty EU:n Venäjä-pakotteiden jatkaminen.

Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen EU-maat ovat päättäneet viidestätoista pakotepaketista, joiden tavoitteena on heikentää Venäjän taloutta ja kykyä käydä sotaa. Pakotteet uusitaan yksimielisesti kuuden kuukauden välein.

Seuraavan kerran tämä määräaika tulee vastaan jo ensi viikolla perjantain vaihtuessa lauantaiksi ja tammikuun helmikuuksi.

Orban haluaa venäläiskaasun virtaamaan

Tänä aamuna Orbán toi radiohaastattelussa esille vaatimuksiaan. Hän haluaa EU:n taivuttelevan Ukrainaa, jotta se jatkaisi venäläisen maakaasun kauttakulkua maan läpi.

Trump-suhde vaarassa

Normaalisti päätös pakotteiden jatkamisesta on tehty jo paljon ennen määräaikaa. Tällä kertaa Orbán halusi lykätä päätöksenteon pitkäaikaisen liittolaisensa Donald Trumpin virkaanastujaisten yli.

Tässä asiassa hän ei kuitenkaan saanut Yhdysvaltain presidentistä liittolaista. Trump itse on julkisuudessa, samoin kuin hänen hallintonsa kulisseissa, viestinyt, että aikoo jatkaa Venäjä-pakotteita ja on tarvittaessa valmis kiristämäänkin niitä.

Sekin tiedetään hyvin, ettei Trump pidä siitä, että Euroopan maihin tuodaan edelleen venäläistä fossiilienergiaa. Hän haluaisi ostojen suuntautuvan Yhdysvaltoihin.

Niinpä Orbán asettuu uhkauksellaan pakotepäätöksen estämisestä myös Trumpia vastaan.

Lisää aiheesta:

Unkari ei antanut vihreää valoa EU:n Venäjä-pakotteiden jatkolle

21.1.2025

Tutkija: Trump halusi näyttää, että maailma muuttuu heti

KATSO KUVAT ja LUE JUTUT:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010967281.html

Donald Trump on nyt Yhdysvaltain 47. presidentti.

Trump halusi näyttää, että maailma muuttuu heti, arvioi tutkija

Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump oli paremmin valmistautunut toiseen presidenttikauteensa kuin ensimmäiseen kauteensa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén STT:lle.

Trumpin tiimi oli valmistellut huomattavan määrän presidentin asetuksia, jotka Trump saattoi allekirjoittaa ensimmäisen päivänsä aikana. Lindénin mukaan näin pyrittiin luomaan vaikutelma siitä, että maailma muuttuu heti, kun Trump astuu valtaan.

Osa Trumpin allekirjoittamista asetuksista on Lindénin mukaan sellaisia, että ne haastetaan oikeudessa hyvin nopealla aikataululla.

Orpo kehaisi Trumpia

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010978962.html

Voi kunpa olisimme uskoneet, Orpo totesi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kehaisi tiistaina EU-seminaarissa Yhdysvaltojen presidentiksi palannutta Donald Trumpia.

– Me ymmärrämme hyvin Trumpin näkemyksen siitä, että Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, Orpo sanoi puheessaan.

– Tämä viesti oli hänellä 2018. Voi kunpa olisimme silloin Euroopassa kaikki uskoneet sen, että käytetään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Sillä olisi voinut olla suuria vaikutuksia Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Viesti on sama ehkä kovemmilla vaateilla, mutta me ymmärrämme sen, Orpo jatkoi.

Orpo kehotti arvioimaan isoa kuvaa ja tekoja sen sijaan, että Trumpin yksittäisten heittojen perässä juostaisiin pää kolmantena jalkana. Orpo painotti Yhdysvaltojen olevan Euroopan keskeisin liittolainen.

– Hän puhuu paljon ja värikkäästi tavalla, johon emme ole välttämättä tottuneet. Ei provosoiduta.

Euroopan on otettava Orpon mukaan suurempi rooli Ukrainan tukemisessa Yhdysvaltojen linjauksista riippumatta. Pikaratkaisua Ukrainan tilanteeseen tuskin tulee, Orpo arvioi.

EU ei voi laskea kenenkään varaan vaan meidän täytyy auttaa itse itseämme. Vaikka sotiminen loppuisi, en näe, että Putinin Venäjän uhka Euroopalle vähenisi. Meidän on ymmärrettävä EU:ssa laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka, Orpo sanoi.

Puolustuksen osalta on Orpon mukaan selvää, että tarvitaan enemmän niin kansallista kuin eurooppalaistakin rahaa kaikkien tarpeiden rahoittamiseksi.

Ukrainan tukemisen tai puolustuksen rahoituksen suhteen mitään keinoa ei ole järkevää sulkea tässä vaiheessa pois, Orpo sanoi.

Orpo ei siis sulje pois yhteisvelkaa, kun kyse on suomalaisten ja eurooppalaisen turvallisuudesta.

Orpon mukaan rahoituksen olisi kuitenkin välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – Euroopan itäiselle puoliskolle.

EU ei voi laskea kenenkään varaan vaan meidän täytyy auttaa itse itseämme. Vaikka sotiminen loppuisi, en näe, että Putinin Venäjän uhka Euroopalle vähenisi. Meidän on ymmärrettävä EU:ssa laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka, Orpo sanoi.

Puolustuksen osalta on Orpon mukaan selvää, että tarvitaan enemmän niin kansallista kuin eurooppalaistakin rahaa kaikkien tarpeiden rahoittamiseksi.

Ukrainan tukemisen tai puolustuksen rahoituksen suhteen mitään keinoa ei ole järkevää sulkea tässä vaiheessa pois, Orpo sanoi.

Orpo ei siis sulje pois yhteisvelkaa, kun kyse on suomalaisten ja eurooppalaisen turvallisuudesta.

Orpon mukaan rahoituksen olisi kuitenkin välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – Euroopan itäiselle puoliskolle.

• Ilmatorjuntaa tarvitaan Suomessa, Baltiassa ja Puolassa – ei ehkä niin paljon Hollannissa tai Portugalissa.

Näin Venäjän media uutisoi Trumpista

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010978698.html

Venäjän tv:ssä kiinnitettiin huomiota Melania Trumpin asuun ja havainnoitiin virkaanastujaisia.

Medvedev ja yleisestikin Kremlin propaganda sysää suhteiden huononemisen syyn usein Yhdysvaltojen ja Bidenin aikaisen hallinnon harteille. Venäjän aloittama hyökkäyssota usein unohdetaan tässä kontekstissa.

Biden ja Medvedev ovat tavanneet muun muassa maaliskuussa 2011, kun Medvedev oli Venäjän presidentti.

Sunnuntaiaamun jälkeen Medvedev on ollut Telegramissaan hiljaa yli kaksi vuorokautta.

Venäjän toinen ”megafoni”, ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sen sijaan on tehnyt viimeisen Telegram-päivityksensä maanantai-iltana. Hän nostaa esiin Bidenin armahdukset sukulaisilleen. Bidenin mukaan armahdukset ovat perusteltuja ja hän suojelee sukulaisiaan vaikeuksilta, jotka Trump olisi saattanut aiheuttaa.

Kirjoituksensa Zaharova lopettaa vitsiin, jossa alttarilla vaimo tunnustaa miehelleen olleensa uskoton hääpäivänä.

Toinen Kremlin kontrolloima Pervyi kanal eli ”Ykköskanava” aloitti Trump-uutiset Venäjän presidentti Vladimir Putinin kommenteilla, jossa hän alleviivasi olevansa valmis keskustelemaan Trumpin kanssa. Putin toisteli puheessaan samaa kuin Medvedev, ettei maidenvälisten suhteiden huononeminen ole suinkaan Venäjän syytä.

Trump mainitsi vahingossa Suomen

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010978131.html

Suomi mainittiin Oval Officessa järjestetyssä tiedotus­tilaisuudessa.

Donald Trump mainitsi Suomen vahingossa tiedotus- ja allekirjoitus­tilaisuudessa Oval Officessa.

Kolmelta yöllä Suomen aikaa Trump piti tilaisuutta Valkoisessa talossa. Tilaisuudessa toimittaja kysyy Trumpilta kysymyksen Grönlannista (Greenland).

Trump kuuli kysymykseen väärin ja kysyi toimittajalta:

– Suomi? (Finland?)

Trumpille toistetaan sana Greenland, jonka jälkeen hän jatkaa oikeaan kysymykseen vastausta.

Grönlanti nousi otsikoihin, kun Trump sanoi aiemmin haluavansa liittää sen Yhdysvaltojen hallintaan. Trump ei sulkenut julkisuudessa pois edes sotilaallista voimankäyttöä tämän saavuttamiseksi. Grönlanti on Tanskaan kuuluva autonominen alue.

Tanskassa Trumpin lausunnot herättivät huolta.

Trump ilmoitti Oval Officessa tavoittelevansa edelleen Grönlantia ”kansainvälisen turvallisuuden” nimissä.

• Uskon, että Tanska suostuu siihen. Grönlannin ylläpitäminen maksaa Tanskalle paljon. Ihmiset Grönlannissa eivät ole tyytyväisiä Tanskaan, mutta he ovat tyytyväisiä meihin.

20.1.2025

Vaarojen meri

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010962773.html

Itämerestä on tullut etulinja, jossa ihmishengetkin voivat olla vaarassa. Asiantuntijat kertovat, millaisia uusia pirullisia ilkeyksiä siellä voi olla vielä luvassa.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/88a75767fb489d71c6a5a5501ce3f706.svg

Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.

Kenraalimajuri (evp) Kim Mattssonin mukaan Itämeren tapahtumat ovat ottaneet hiljattain uusia kierroksia.

– Kaikki keinot ovat mahdollisia. Vuodessa on tapahtunut paljon asioita, jotka tuntuivat vuosi sitten siltä, että ne ovat jonkin kirjailijan seikkailukirjasta.

Tapahtumat todella ovat kuin trilleristä. Signaali­häirintää ja palvelunesto­hyökkäyksiä, kaapelirikkoja ja katkenneita kaasuputkia, ilmoituksia rajojen siirtelemisestä.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kuvannut, että elämme rauhattomuuden aikaa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan maa ei ole tällä hetkellä sodassa eikä rauhassa.

– Itämeren turvallisuus on muuttunut valitettavasti huonompaan suuntaan, Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Hirvi sanoo.

Itämerestä on tullut suurvaltapolitiikan näyttämö. Mihin ollaan menossa?

Itärajalla on ollut yksittäisiä rajanylityksiä lukuun ottamatta hiljaista. Hirven mukaan tällä hetkellä ei ole viitteitä laittoman maahanmuuton leviämisestä merelle.

– Haluamme toisaalta koko ajan tehdä selväksi, että ei merialueilla ole minkäänlaista porttia kiertää maastorajaa.

Merirajoilla voidaan nähdä myös toisenlaisia ongelmia. Venäjä ilmoitti keväällä 2024, että se siirtää yksipuolisesti merirajoja itäisellä Suomenlahdella ja Liettuan edustalla. Lopulta luonnos rajojen siirrosta vedettiin pois.

Mattssonin mukaan on todellinen uhka, että Venäjä voisi ryhtyä siirtelemään rajoja suojatakseen Kaliningradin huollon.

Aseellisia yhteenottoja ei ole vielä nähty. Riski on Mattssonin mukaan olemassa. Hän toteaa, että Venäjä järjestää lähtökohtaisesti aina oman sotaharjoituksensa samaan aikaan, kun Nato on ilmoittanut harjoituksista. Hän arvioi, että Venäjä voisi ryhtyä suojaamaan omaa kauppalaivastoaan sotilasaluksin.

Itämerestä on kehkeytymässä suurvaltapolitiikan näyttämö kahdesta syystä. Mattssonin mukaan Itämeri on keskeinen kulkuväylä sekä Venäjälle että alueen Nato-maille. Suuri osa Venäjänkin kaupankäynnistä ja öljykuljetuksista kulkee Itämerta pitkin.

Venäjä haluaa turvata omien merikuljetustensa sujuvuuden sekä oman ydinalueensa. Mattssonin mukaan Venäjälle olennainen on Murmanskin, Pietarin ja Moskovan akseli. Lisäksi se haluaa turvata Kaliningradin joukkojen huollon.

Mattsson korostaa, että Suomi on riippuvainen Itämerestä. Yli 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse.

Toinen syy Itämeren jännitteisiin on, että Nato ja Venäjä haluavat osoittaa omaa vaikutusvaltaansa. Mattssonin mukaan Venäjä tahtoo kiistää Naton herruuden alueella. Venäjää lukuun ottamatta kaikki muut rannikkovaltiot ovat Naton jäseniä. Venäjä pyrkii lyömään kiilaa Nato-maiden välille.

– Nato on kutsunut aluetta jo sisämerekseen, mutta venäläiset eivät sitä hyväksy.

Hybridioperaatiot ovat kasvattaneet alueen jännitteitä. Itämerellä on nähty muun muassa sabotaaseja, signaalihäirintää ja palvelunestohyökkäyksiä. Mattssonin mukaan Venäjä valmistelee uusia hybridioperaatioita jatkuvasti.

NATO HARJOITTELI ITÄMERELLÄ

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/02e79c99571a41b2aedf683bf83e5145/normal/1440.webp

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/3412f0048a472db9d9621eedb09d0ecd.svg

Nato on myös aktivoitunut Itämeren tilanteen turvaamiseksi. Tiistaina Suomessa järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa tiedotettiin, että Nato aloittaa Itämerellä Baltic Sentry -valvontaoperaation. Operaatio tuo Itämerelle uutta kalustoa, jonka tarkoitus on turvata kriittistä infrastruktuuria.

Lue lisää: Nato lisää sotilaallista läsnäoloa Itämerellä – tätä se tarkoittaa

Itämeren turvallisuuden parantamiseksi on Hirven mukaan monia keinoja. Esimerkkejä ovat hyvä pakotepolitiikka, Venäjän varjolaivastoon puuttuminen, vielä entistä parempi tilannekuvan vaihto ja ylläpitäminen sekä parempi reagointivalmius öljynkeräykseen ja öljyonnettomuuden torjuntaan.

Mattsson uskoo, että Naton läsnäolo parantaa alueen turvallisuutta, vaikka Venäjä voikin toimista provosoitua. Hän toteaa, ettei Venäjän toimista pidä provosoitua, vaan pää täytyy pitää kylmänä.

Hän ei usko, että Itämeren turvallisuustilanne muuttuu merkittävästi lähivuosina, koska pelissä ovat isot asiat.

17.1.2025

Haluaako Venäjä hyökätä seuraavaksi Baltiaan, Kaakkois-Suomeen tai Lappiin? Tiedustelupäällikkö: Kukaan ei voi sanoa

https://yle.fi/a/74-20135458

Sotilastiedustelun päällikkö Pekka Turunen sanoo, että turvallisuustilanne jatkunee vuosia samankaltaisena kuin nyt.

Venäjä ei ole toistaiseksi onnistunut kasvattamaan Suomen rajan takana olevia varuskuntia.

Suomen sotilastiedustelu arvioi, että ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, Venäjän läntisellä alueella, nykyisessä Leningradin sotilaspiirissä, oli sodan alkaessa 30 000 maavoimien sotilasta. Määrää on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2026 mennessä kaksin tai kolminkertaiseksi.

– He eivät ole siinä tavoitteessa, lähelläkään, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen sanoo Ylen haastattelussa.

– Sota Ukrainassa vie voimavarat, eivätkä he kykene tällä hetkellä kasvattamaan voimaansa läntisellä suunnalla.

Sotilastiedustelu julkisti tänään torstaina vuoden 2025 julkisen katsauksen. Siinä arvioidaan, että niin kauan kuin Venäjä käy kuluttavaa sotaa Ukrainassa, Suomen lähialueilla voima ei kasva merkittävästi. Sotilastiedustelun edellinen julkinen katsaus julkaistiin keväällä 2023, ennen Suomen liittymistä Natoon.

Suomen rajan lähellä sijaitsevista varuskunnista Venäjällä on viety paljon sotilaita Ukrainan rintamalle. Varuskunnissa palvelee kouluttajia, rekrytoituja ja varusmiehiä.

Voi sanoa, että jokainen varuskunta on ainakin kertaalleen tyhjentynyt omista alkuperäisistä sotureistaan. Sinne on tullut sitten aina uusi erä koulutettavaksi, ja taas on lähdetty.

Yle on kertonut esimerkiksi Petroskoihin varikolle rakennetuista uusista halleista, missä huolletaan sotakalustoa. Kalustoa on myös Lugassa eli Pietarin itäpuolella. Kalusto on neuvostoaikaista.

Tiedustelupäällikkö vahvistaa kaluston olevan vanhaa. Osa siitä modernisoidaan rintamalle ja osa puretaan varaosiksi. Hän sanoo, että kuvat eivät yllätä.

Jos Ukrainassa tulisi pysyvä rauha, Venäjä pystyy irrottamaan lähes kaikki sotilaansa sieltä ja kasvattamaan voimaa Suomen suunnalla. Jos sota jää jäätyneeksi konfliktiksi, Venäjä jättää kriisialueelle enemmän joukkoja, Turunen sanoo.

Kaiken kaikkiaan Venäjä pyrkii kasvattamaan asevoimiaan 350 000 sotilaalla, 1,5 miljoonaan, ja muuttamaan asevoimiensa rakenteita. Se haluaa lisätä erityisesti maavoimajoukkoja, koska niitä Venäjä on menettänyt Ukrainassa eniten.

Mihin Venäjä hyökkää, jos se hyökkää?

Lännessä on esitetty erilaisia arvioita siitä, mitä Venäjä tekee, kun Ukrainan sota on ohi. Eri maissa tutkijat ja sotilastiedustelut ovat arvioineet, että Venäjä voi haluta kokeilla Naton puolustusta tai hyökätä lähialueilleen.

KUVA

https://images.jifo.co/10502196_1737027024039.png

Tässä ovat Naton Itämeri-kokouksen kymmenen kohtaa, jotka Suomi ja muut maat päättivät tehdä turvallisuuden eteen

https://yle.fi/a/74-20136773

Itämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan sotilaallisella läsnäololla ja teknologisilla ratkaisuilla. Suomi raportoi kehutun ”Eagle S -toimintamallin” muille askel askeleelta.

Presidentti Alexander Stubb tiivisti Helsingin Itämeri-kokouksen annin kymmeneen kohtaan yhteisessä tiedotustilaisuudessa Viron pääministerin Kristen Michalin ja Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa.

Helsinkiin kokoontui tiistaina kahdeksan Itämeren Nato-maan johtajat Suomesta, Tanskasta, Virosta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Ruotsista.

1. Järeä lausuma reaktioista kriittisen infran loukkauksiin

Kahdeksan maata tuomitsevat vakavat, kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset, joiden määrä on kasvanut. Stubbin mukaan järeä yhteinen lausuma osoittaa, että kokous oli menestys.

2. Keinot uhkien torjumiseen ovat olemassa

Maat ovat valmiit vastaamaan edelleen järein ja määrätietoisin toimin, kun kriittinen infrastruktuuri on vaarassa. Stubbin mukaan joulukuun toiminta Eagle S:llä osoittaa, että kyky ja valmius toimia on olemassa.

3. Naton läsnäolo Itämerellä vahvistuu

Naton pääsihteeri Mark Rutte kuvaili Naton käynnistävän ”Itämeren vartio” -hankkeen Itämeren infrastruktuurin turvaamiseksi. Vartioon kuuluu erilaisia aluksia ja muun muassa lentokoneita, ja valvontaan käytetään myös drooneja.

Valvontajärjestelmiä sovitetaan yhteen Naton järjestelmien kanssa aiempaa tehokkaammin.

4. Teknologia entistä paremmin käyttöön

Nykyaikaista teknologiaa otetaan vielä enemmän käyttöön niin merenkulun kuin merenalaisen toiminnan valvomisessa.

5. Keinoja puuttua Venäjän varjolaivastoon

Stubbin mukaan Itämeren Nato-maat jatkavat järeitä toimia Venäjän varjolaivaston suhteen.

6. Yhteisymmärrysasiakirja

Itämeren Nato-maat allekirjoittavat yhteisymmärrysasiakirjan Itämeren kriittisestä infrastruktuurista. Se on samantyyppinen kuin Suomella ja Virolla jo on.

7. Merilain ekspertit etsimään käyttökelpoiset keinot

Kokousmaat kokoavat lakiasiantuntijoista ryhmän, joka etsii kansainvälisen merenkulkuun liittyvän lainsäädännön mukaisia keinoja puuttua merialueilla tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen.

8. Tarkka raportti onnistuneesta ”Eagle S-toimintamallista”

Kokouksessa päätettiin, että Suomi raportoi Nato-liittolaisilleen askel askeleelta toimintamallin, jota Suomi käytti varjolaivastoon kuuluvalla Eagle S -aluksella joulukuussa 2024.

9. EU ja Nato hyvin läheisessä yhteistyössä

Sovittiin, että EU ja Nato jatkavat erittäin tiivistä yhteistyötä.

10. Koko Nato-liittoumalle briiffi mitä Helsingissä sovittiin

Stubb lisäsi kymmenentenä kohtana, että vaikka Helsingin huippukokouksessa oli kyse Itämeren Nato-maista, muut Nato-jäsenvaltiot pidetään kokouksen lopputulemasta tiivisti kartalla.

NatoItämeriPuolustuspolitiikka

Mitä lähempänä Venäjä on, sitä enemmän maa satsaa puolustukseen

https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010961911.html

15.1.2025

Tiedustelulähteet Timesille: Venäjä virittää salaista ydinaseyhteistyötä

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiedustelulahteet-timesille-venaja-virittaa-salaista-ydinaseyhteistyota/9082400

Venäjän ja Iranin yhteistyö on syventymässä.

Venäjä ja Iran ovat salassa käyneet keskusteluja jälkimmäisen sotilas- ja puolustuskykyjen kehittämisestä, paljastavat tiedustelulähteet brittilehti The Timesille.

Keskusteluita on käyty ennen kaikkea Iranin ydinaseohjelman ja ilmapuolustuksen kehittämisestä.

Asiantuntija-arvion mukaan Iran ei suoranaisesti tarvitse apua ydinaseen rakentamisesta, mutta se "varmasti hyötyisi salaisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa".

– [Iran] voisi oppia, kuinka rakentaa pienempi, monimutkaisempi ydinase. Ydinase, jonka voisi sovittaa tykistöammukseen, Naton entinen ydinaseiden rajoittamisen ohjelman johtaja William Alberque sanoi The Timesille.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n arvion mukaan Iran tarvitsee vain päiviä tai viikkoja rikastaakseen riittävästi uraania ydinasetta varten.

Iranilla on neuvotteluissa vipuvarttakin, sillä Venäjä tarvitsee Iranin lennokkeja ja ohjuksia Ukrainassa käymässään sodassa.

Kremlin uskotaankin olevan valmis ylittämään aiempia punaisia linjojaan Iranin ydinaseohjelman suhteen, The Timesin länsimaiset tiedustelulähteet uskovat. Venäjä ja Iran ovat aiemmin tehneet yhteistyötä ydinvoiman saralla.

Lue myös: NYT: Yhdysvallat jyrähti salaa Putinille – "Katastrofin mahdollisuus selvä"

Uusia ilma-aseita

Iran on heikoimmillaan sitten vuoden 1979 vallankumouksen, arvioi Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sulivan. Tämä saattaa hänen mukaansa ajaa sen harkitsemaan uudelleen suhdettaan ydinaseisiin.

Samankaltaisen arvion esitti viime vuoden lopulla kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä. Perustelut voi lukea alla olevasta jutusta.

Lue lisää: Tämä ongelma voi ajaa Iranin hankkimaan ydinaseen

Pitkään on arvioitu, että Venäjä on pitänyt ydinaseella varustettua Irania huonona ideana.

Venäjän yhteistyökumppaneiden määrä on kuitenkin romahtanut sen käymän hyökkäyssodan vuoksi, minkä takia Moskova on lähentänyt välejään Iranin lisäksi esimerkiksi Kiinaan ja Pohjois-Koreaan.

Ydinaseavun lisäksi Iran kaipaa tukea ilmapuolustukseensa, jonka Israel viime vuoden iskuillaan osoitti olevan haavoittuvainen. 

Siinä, missä Israel pystyi torjumaan suuren osan Iranin ohjuksista ja lennokeista, kykenivät israelilaishävittäjät iskemään tiettävästi tappioitta Iranin kriittisiin kohteisiin.

Tiedustelulähteiden mukaan Iran on kiinnostunut ainakin venäläisvalmisteisen Su-35-hävittäjän uusimmasta versiota. 

Samaten Iran yrittää korvata ilmapuolustustaan, jota vastaan Israel iski. Hyökkäyksissä ilmeisesti tuhoutui S-300-ilmatorjuntajärjestelmiä, jotka ovat alun perin Venäjältä hankittuja.

Putin tapaa Iranin presidentin

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian tapaa perjantaina Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Maiden on määrä allekirjoittaa strateginen yhteistyösopimus.

Yhteistyötä edistääkseen Iranin johtajan Ali Khamenei korkea-arvoinen neuvonantaja Ali Larijani on tehnyt useita vierailuja Venäjälle, The Times kertoo.

Brittilehti kuvailee Larijania iranilaishallinnolle äärimmäisen lojaaliksi neuvonantajaksi, joka saa "asioita aikaiseksi".

Venäjän vierailujen ohella hän kävi viime vuonna useita kertoja Syyriassa ja Libanonissa, joissa kummassakin Iran on kokenut viime aikoina vakavia takaiskuja

Iranin ydinaseohjelman kohtaloon voi osaltaan vaikuttaa myös se, miten Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump suhtautuu asiaan.

Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump irtisanoutui vuonna 2015 Iranin kanssa solmitusta ydinasesopimuksesta ja määräsi Teheranille tiukat pakotteet. Israel on pitkään varoitellut ydinaseella varustautuneen Iranin aiheuttamasta uhasta.

Iranin ydinaseneuvottelija Kazem Gharib Abadi sanoi maanantaina Iranin, Britannian, Ranskan ja Saksan löytäneen yhteisymmärryksen siitä, miten keskusteluja pakotteiden löyhentämisestä ja ydinohjelmasta voidaan jatkaa.

Lisää aiheesta:

Iran voi hankkia ydinaseen, koska ballistiset ohjukset eivät toimi – Risto E. J. Penttilältä kylmäävä arvio

14.1.2025

”Yhteinen vihollinen vahvistaa” – Stubb ottaa Itämeren maiden johtajat vastaan Helsingin huippukokoukseen

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010961290.html

Suora lähetys|HS näyttää Ilta-Sanomien suoran lähetyksen Itämeren Nato-maiden huippukokouksesta ja seuraa kokouksen antia hetki hetkeltä.

Suomi ja Viro isännöivät Itämeren Nato-valtioiden huippukokousta Helsingissä tiistaina. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ottaa osallistujat vastaan Presidentinlinnassa.

Kokoukseen osallistuvat Stubbin lisäksi Viron pääministeri Kristen Michal, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Naton pääsihteeri Mark Rutte, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sekä Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ja Puolan pääministeri Donald Tusk.

Stubb kertoi ennen kokousta Ylen haastattelussa käyneensä jo varhain aamulla kahdenvälisen keskustelun Scholzin kanssa. Saksan sitoutuminen puolustusmenojen kasvattamiseen on jo vuosia herättänyt huolta Naton piirissä. Stubb sanoi keskustelun perusteella, että Eurooppa on yhtenäinen.

”Kyllä se niin on, että yhteinen vihollinen vahvistaa”, Stubb sanoi.

Kokous kutsuttiin koolle Naton aloitteesta sen jälkeen, kun Suomi pysäytti Eagle S -rahtialuksen Suomenlahdella epäiltynä merenpohjan kaapelien tuhoamisesta.

Stubb huomautti ennen kokousta, että kaapelirikkojen tutkinta on edelleen kesken.

”On selvää, että meidän täytyy olla paremmin varautuneita erilaisiin uhkiin”, ensimmäisenä kokoukseen saapunut Virkkunen sanoi.

Kokouksen jälkeen, kello 12.15, Stubbia, Michalia ja Ruttea odotetaan median eteen kertomaan kokouksen annista.

Kokouksessa on paikalla 140 median edustajaa, joista yli 80 Suomen ulkopuolelta.

Latvian presidentti: Vihollisemme ovat nopeita oppijoita

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs haluaa lisää kriittisen infran valvontaa Itämerelle.

Hänen mukaansa Suomi toimi erinomaisesti Eagle S -aluksen tapauksessa.

"Mutta vihollisemme ovat nopeita oppijoita", hän sanoi.

Hän sanoo, että jos vastaava tapahtuisi Latvian aluevesillä, maa noudattaisi Suomen esimerkkiä.

Rinkēvičsin mukaan Itämerellä kulkee päivittäin 2000 laivaa, joten kaikkien liikkeiden valvominen on mahdotonta.

Hänen mukaansa Itämeri pitäisi pystyä sulkemaan varjolaivastolta.

Liettuan presidentti: Sanktiomme eivät ole tarpeeksi tehokkaita

On hyvin suuri mahdollisuus, että kyse on tahallisista teoista vihamielisten maiden taholta, sanoi Liettuan presidentti Gitanas Nausėda saapuessaan kokoukseen viitaten kaapelituhoihin.

Joillakin "vihollisilla" on suuri motivaatio aiheuttaa haittaa katkomalla kaapeleita, hän sanoi.

Hänen mukaansa valmius on nyt suuri tiivistää valvontaa ja koventaa sanktioita. EU on tähän asti pyrkinyt torjumaan Venäjän varjolaivastoa pakotteilla.

"Sanktiomme eivät ole tarpeeksi tehokkaita, meidän täytyy vahvistaa toimiamme", hän sanoi.

Euroopassa on sota, Saksan Olaf Scholz sanoi kokoukseen tullessaan

Saksan liittokansleri Olaf Scholz painotti kriittisen infrastruktuurin tärkeyttä tullessaan kokoukseen. Hän totesi, että sen turvaamiseksi Itämeren Nato-maat ovat nyt koolla.

"On tapahtunut onnettomuuksia", hän totesi viitaten kaapelituhoihin.

Scholzin mukaan vaikuttaa siltä, että onnettomuuksissa kyse on hybridivaikutuksista. Hänen mukaansa nyt on tärkeää varmistaa merenkulun turvallisuus.

Venäjän aktiviteetit otetaan hänen mukaansa vakavasti.

Saksa osallistuu valvonnan vahvistamiseen, hän sanoi. Hän viittasi Naton viime vuonna Saksan Rostockiin perustettuun Saksan merivoimien uuteen taktiseen päämajaan.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi sunnuntaina, että Ruotsi ei ole sodassa, mutta rauhanajastakaan ei ole kyse. Scholzilta kysyttiin, onko hän Kristerssonin kanssa samaa mieltä. Scholz vastasi kysymykseen kääntämällä keskustelun Ukrainaan.

"Euroopassa on sota", Scholz sanoi. Hänen mukaansa on tärkeää, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Hän huomautti, että Saksa on Ukrainan vahva tukija.

Hän sanoi, että Saksa aikoo laittaa yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Kristersson: "Emme ole nyt sodassa, mutta harmaat alueet tulevat yhä tärkeämmiksi."

Toimittajien eteen Presidentinlinnan doorstepiin tulee seuraavaksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Hän korostaa ensimmäiseksi, että Ruotsilla on maista pisin rantaviiva Itämerelle.

"Siksi on tärkeää vertailla kokemuksia tänään ja keskustella viime aikojen tapahtumista", Kristersson sanoo.

Hänen mukaansa vahingot Itämerellä näyttävät lisääntyneen viime aikoina. Toistaiseksi Ruotsi ei hänen mukaansa kiirehdi johtopäätöksiin eikä syytä ketään, vaan tutkii asiaa perusteellisesti.

Kiinalaisen Yi Peng 3 -aluksen epäiltiin marraskuussa vaurioittaneen Ruotsin ja Liettuan sekä Suomen ja Saksan välistä merikaapelia.

"Emme ole nyt sodassa, mutta harmaat alueet tulevat yhä tärkeämmiksi."

EU-komissaari Henna Virkkunen kertoo EU:n komission olevan valmiina toimimaan yhdessä Naton kanssa kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi. Komissio tukee jäsenmaita, Virkkunen sanoo.

Kriittisen infran suojeleminen sinänsä kuuluu jäsenmaille, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa komissio valmistelee uutta aloitetta, jossa investoidaan lisää kaapeliyhteyksiin ja korjauskapasiteettiin.

Virkkusen mukaan Venäjän varjolaivaston torjumiseksi on toistaiseksi käytetty pakotteita.

"Meidän on oltava valmiita suojelemaan aluettamme", Virkkunen. Hänen mukaansa varjolaivastoon liittyy myös ympäristöriskejä.

13.1.2025

Venäjä palasi kylmän sodan aikaiseen jakoon – Tällainen uhka se on Suomelle

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010927392.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

Turvallisuuspolitiikka|Apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan tutkimusselosteen mukaan Venäjä pitää sotaa mahdollisena Pohjois-Euroopassa 30-luvulla.

Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustaminen viittaa siihen, että Venäjä pitää sodan syttymistä mahdollisena pohjoisessa ja Itämeren alueella 2030-luvulta alkaen.

Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola Sotataidon laitoksen julkaisemassa tutkimusselosteessa ”The Leningrad Military District”. Kukkola tutkii MPKK:ssa muun muassa tulevaisuuden venäläistä sotataitoa.

Venäjä uudisti viime vuoden helmikuussa sotilaspiirijakoaan. Läntinen sotilaspiiri jaettiin Suomen rajalla olevaan Leningradin sotilaspiiriin ja Moskovan sotilaspiiriin. Samalla lakkautettiin Pohjoisen laivaston sotilaspiiri, joka liitettiin Leningradin sotilaspiiriin.

Venäläisten sanoin uudelleen järjestely kuului ”sotilas-teknisiin toimiin”, joiden taustalla on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Käytännössä kyseessä oli paluu kylmän sodan aikaiseen sotilaspiirijakoon.

Kukkola esittää useita mahdollisia kehityskulkuja, miten Venäjä voisi tulevaisuudessa käyttää Leningradin sotilaspiiriä hyökkäykseen.

Venäjä voi hyökkäämällä pyrkiä varmistamaan puolustusvyöhykkeen strategisesti tärkeälle Murmanskin alueelle. Lisäksi Venäjä voi yrittää vallata osia Suomesta, Virosta, Latviasta ja Ruotsista.

Venäjä voisi yrittää vallata saaria Itämereltä tai Jäämereltä testatakseen Naton yhtenäisyyttä. Venäjä saattaisi myös aloittaa laajan ennalta ehkäisevän hyökkäyksen Suomeen ja Baltiaan varmistaakseen Pietarin ja Suomenlahden turvallisuuden.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/3cb1a656a501fb38e7b19c574269c133.svg

Leningradin sotilaspiirin alueen vahvuus voi ensi vuosikymmenellä yli kaksinkertaistua nykyisestä 40 000:sta sotilaasta lähelle 100 000:ta.

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan Venäjä suunnittelee muun muassa uutta armeijakuntaa Venäjän Karjalaan. Tämä tarkoittaisi sotilaspiirin alueella olevien neljän moottoroidun jalkaväkiprikaatin ja kahden merijalkaväkiprikaatin kasvattamista divisiooniksi.

Venäläisen moottorijalkaväkiprikaatin vahvuus on 3 000–4 000 sotilasta, divisioonan 6 000–10 000 sotilasta.

Venäläisen maavoimien armeijan vahvuus voi olla 12 000–30 000 sotilasta. Armeijakunta on esimerkiksi 8 000–11 000 sotilaan yhtymä. Luvut ovat suuntaa antavia.

Venäläisiä joukkoja vastassa pohjoisessa olisi 2030-luvulla ilman täyttä liikekannallepanoa ehkä 11–14 prikaatia. Näistä kolme olisi norjalaisia, neljä ruotsalaisia, neljä suomalaisia mekanisoituja prikaateja, yksi Suomeen sijoitettu amerikkalainen prikaati, yksi Norjassa oleva amerikkalainen merijalkaväkiprikaati sekä mahdollisesti yksi Nato- tai Jef-maista tuleva prikaati.

Prikaatien määrä kasvaisi yli 20:een, jos Suomi mobilisoisi koko sodan ajan reservinsä.

Leningradin sotilaspiiri kykenisi tulevaisuudessa tekemään yllätyshyökkäyksen yksittäistä pientä Nato-maata vastaan. Tällaiseen hyökkäykseen Suomeen, Viroon tai Pohjois-Norjaan Venäjä voisi käyttää merijalkaväkeä ja maahanlaskujoukkoja. Hyökkäystä varten Venäjän pitää kuitenkin ensin sitoa Naton joukot muualle tai halvauttaa Naton päätöksenteko.

Mitä Trumpin ja Putinin tapaaminen merkitsee Suomelle? Asiantuntijalta yllättävä havainto

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010958108.html

Presidenttien kahdenkeskinen tapaaminen on herättänyt huolta tapaamisen sisällöstä.

12.1.2025

Sodan riski Itämerellä kasvaa: Tästä syystä kovat vastatoimet ovat välttämättömiä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/96bb4246-b2b8-4d4a-9c79-9bccd7544405

Kovat vastatoimet Itämerellä nostavat hetkellisesti sodan riskiä, mutta toimimattomuus sitä vasta nostaakin, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki.

Ulkoministerin Valtosen mukaan uusia toimenpiteitä Venäjän varjolaivastoa vastaan on työn alla. Tästä saattaa olla kyse myös ensi tiistaina järjestettävässä Itämeren maiden Nato-huippukokouksessa

• Tanskan salmet eivät voi enää muodostaa valvomatonta läpikulkureittiä epämääräisille aluksille.

Jo yksin Eagle S -aluksen matkan jatkuminen pidemmälle olisi asettanut erityisesti etelänaapurimme huomattavasti haavoittuvaisempaan asemaan kuin lopulta tapahtui – eikä yritys jääne viimeiseksi.

Vuoteen 2025 siirryttäessä on syytä ymmärtää, että niin Rauhan Meri kuin Yhteistyön Arktis ovat ainakin toistaiseksi jääneet historiaan. Vähintä, mitä voimapolitiikan aikaan sopeutuva Suomi voisi tehdä, olisi Ahvenanmaan militarisointi.

Kirjoittaja Pekka Virkki on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.

Vladimir Putinin Ukraina-pakkomielteen taustalla vaikuttaa monien läntistenkin intellektuellien hyväksymä ajatus, jonka mukaan Venäjä ei voi koskaan olla imperiumi, jollei sillä ole pääsyä lämpimän meren ääreen. Ukrainan kuuluminen Moskovan alaisuuteen nähdään keskusvallan olemassaolon kannalta välttämättömänä – Venäjä voi olla olemassa ainoastaan, jos sen rajat ovat tulkinnanvaraisia eivätkä pääty kuin korkeintaan valtameriin.

Niin kutsuttu Itämeren varjolaivasto – johon mm. Estlink 2 -kaapelin katkaisusta epäilty Eagle S -alus tiettävästi kuuluu – on paitsi Kremlin epävirallinen iskujoukko, myös merkittävä liikevaihdon lähde.

Sen lisäksi, että eri maiden lippujen alla kulkevat tankkerit rahoittavat hyökkäyssotaa ja sabotoivat Suomen sekä Viron energiainfrastruktuuria, ne muodostavat heikkokuntoisuutensa vuoksi valtavan ympäristöriskin.

Itämeri on jo nykyisin yksi maailman saastuneimmista merialueista, mutta öljykatastrofi veisi ongelmat täysin ennennäkemättömälle tasolle.

Hurja väite Venäjältä: Yhdysvallat haluaa sijoittaa ydinaseita Grönlantiin

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9854b360-d8c0-45fa-b14e-19b6a8e2b160

Venäjän mukaan Yhdysvallat haluaa laajentaa Pituffikin avaruustukikohdan sotilaskäyttöön.

Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Vladimir Barbin väittää Yhdysvaltojen pyrkivän laajentamaan Grönlannissa sijaitsevan Pituffikin avaruustukikohdan sotilaskäyttöön. Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan tukikohtaa halutaan laajentaa F-35-hävittäjiä varten.

Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa.

Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa.

Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa.

– Pituffik on osa Yhdysvaltain varoitusjärjestelmää arktisten ohjushyökkäysten varalta. Siellä tehdään nyt myös tutkajärjestelmien modernisointia, joka maksaa Yhdysvalloille useita miljardeja dollareita. Lentotukikohta luo myös infrastruktuuria F-35-hävittäjille, jotka voivat kuljettaa ydinaseita. Tällaisia ​​koneita on jo laskeutunut lentotukikohtaan sotaharjoitusten yhteydessä, Barbin väittää venäläiselle uutistoimisto Ria Novostille ruotsalaislehden mukaan.

Tanskan puoluejohtajat kokoontuivat torstaina maan pääministeri Mette Frederiksenin kutsumana hätäkokoukseen, jossa käsiteltiin Grönlannin tilannetta. Trump on toistuvasti tuonut esiin Grönlannin merkityksen muun muassa Yhdysvaltojen puolustukselle. Hän on ehdottanut saaren ostamista Tanskalta ja sittemmin väläyttänyt myös sotilaallisia keinoja.

Aftonbladetin uutisesta kirjoitti aiemmin myös Ilta-Sanomat.

Venäjän varjolaivaston alus ajelehtii Itämerellä: Tämä siitä tiedetään nyt

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c5779a26-8b31-4c58-9406-04047a5af242

Saksalaismedioiden mukaan moottoriongelmista kärsivän aluksen lastina on lähes 100 000 tonnia öljyä.

Kolme hinaajaa siirsi Itämerellä Saksan edustalla ajelehtinutta öljytankkeri Eventiniä turvallisuussyistä, kertoo saksalaismedia Welt.

Tankkeri ajelehti hallitsemattomasti Itämerellä sen jälkeen, kun alukseen torstain ja perjantain välisenä yönä tullut oikosulku sammutti moottorit. Saksa lähetti paikan päälle perjantai-iltapäivällä hinaajia pitämään alusta paikallaan. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan öljytankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon.

Purjehtii Panaman lipun alla

Venäjältä Laukaansuusta liikkeelle lähtenyt öljytankkeri Eventin ajelehti Itämerellä lähellä Saksan rannikkoa, kertoivat saksalaismediat Bild- ja Tagesspiegel -lehdet sekä uutistoimisto AP. Panaman lipun alla purjehtiva alus oli virallisesti matkalla Venäjältä Egyptin Port Saidiin ja sen matka keskeytyi perjantaina moottoriongelmien takia.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock viittasi perjantaina Venäjän varjolaivastoon syyttämällä Venäjää ”rappeutuneiden öljytankkerien” käytöstä sanktioiden kiertämiseksi.

11.1.2025

VENÄJÄN VARJOLAIVASTO

Se oli suunnattu molempia vastaan. Viro on helppo kohde, koska sitä on vaikea puolustaa. Ja Suomea rangaistiin Natoon liittymisestä.

Eagle S:n salaisuudet

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010945811.html

Kremlin likaisten temppujen valikoimaan perehtyneet asiantuntijat kertovat huomionsa Suomeen pysäytetystä Eagle S -tankkerista, sen miehistöstä ja siitä, millaisiin tekoihin Venäjän varjolaivasto vielä voi taipua. Entisen Nato-komentajan mukaan Suomi lähetti Venäjälle tärkeän signaalin.

Maksettiinko Eagle S:n miehistölle kaapelin vahingoittamisesta vai oliko kyseessä todellakin silkka vahinko?

Kolme ulkomaalaista Venäjä-asiantuntijaa perehtyi Ilta-Sanomien pyynnöstä Eagle S:n tapaukseen. Nyt he kertovat omat havaintonsa kaapelirikosta, aluksesta ja sen miehistöstä.

Asiantuntijat ovat tässä tapauksessa Yhdysvaltain entinen Nato-komentaja, kenraaliluutnantti Frederick Benjamin ”Ben” Hodges III, Latvian entinen puolustusministeri ja varapääministeri Artis Pabriks sekä professori Alexander J. Motyl Rutgersin yliopistosta Yhdysvalloista.

– Mielestäni ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että Venäjä on tämän takana, Alexander Motyl arvioi.

Zaharovan viesti alkoi pöyristymisellä siitä, että Niinistö oli hänen mukaansa siteerannut jälleen kerran väärin venäläisiä sanontoja.

Niinistö oli lainannut englanninkielisessä raportissaan lausetta, jonka on pantu usein vallankumousjohtaja V. I. Leninin suuhun. Zaharovan mukaan Lenin ei ole kuitenkaan koskaan sanonut näin: ”Kokeilkaa pistimillä. Jos vastaan tulee mutaa, jatkakaa, jos vastaan tulee terästä, pysähtykää”.

Sen sijaan Lenin oli Zaharovan mukaan sanonut bolshevikkien konferenssissa syyskuussa 1920 näin: ”Puhuimme keskenämme, että meidän on kokeiltava pistimillä, onko proletariaatin sosiaalinen vallankumous Puolassa kypsynyt.”

Leninin määräyksestä bolshevikit olivat toden totta kokeilleet jo keväästä 1920 alkaen Puolaa pistimillä, eikä niillä kokeiltu pelkästään maaperän pehmeyttä. Elokuussa 1920 Lenin sai kuitenkin ikäväkseen havaita Varsovan taistelun päätteeksi, että Puola ei ollut vielä ”kypsynyt”.

10.1.2025

Donald Trump aikoo tavata Vladimir Putinin – Trumpin mukaan Putin toivonut tapaamista

https://www.hs.fi/maailma/art-2000010953775.html

Maailmanpolitiikka|Tulevan presidentin mukaan heidän on saatava Ukrainan sota loppumaan.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump aikoo tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Trumpin mukaan tapaamista järjestetään jo.

Trump kertoi asiasta republikaanikuvernööreille, jotka vierailivat Floridassa hänen Mar-a-Lago-kartanossaan.

”Presidentti Putin haluaa tavata, hän on sanonut sen jopa julkisesti. Meidän täytyy lopettaa se sota, se on verinen sotku”, Trump lausui.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut pian kolme vuotta. Trump ei ole koskaan esittänyt konkreettisia ehdotuksia aselevosta tai rauhansopimuksesta, mutta hän on sanonut, että voisi lopettaa sodan päivässä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi torstaina, että Putin suhtautuisi myönteisesti Trumpin yhteydenottoon, mutta toistaiseksi virallista pyyntöä ei ole tullut. Peskovin mukaan olisi soveliaampaa, että tämä tapahtuisi Trumpin aloitettua presidentinvirassa.

Trump on useaan otteeseen arvostellut Yhdysvaltain Ukrainaan lähettämää sotilaallista apua. Lisäksi hän on puhunut Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä "myyntimiehenä". Putinia hän ei juuri ole kritisoinut.

Yhdysvallat on ollut istuvan presidentin Joe Bidenin aikana Ukrainan suurin tukija sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Yhdysvallat on antanut sotilaallista apua yli 65 miljardin dollarin arvosta helmikuusta 2022 lähtien.

Trump astuu virkaan Yhdysvaltain presidentiksi vajaan parin viikon päästä 20. tammikuuta. Edellisellä kaudellaan hän tapasi Putinin muun muassa Helsingissä vuonna 2018.

Trump iski silmänsä Grönlantiin viidestä syystä – yhden nimi on Giuk

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010952107.html

Grönlanti on Yhdysvalloille kriittisen tärkeä tukikohta alueella, josta käydään armotonta kilpailua suurvaltojen kesken.

1. Ohjusvaroitukset turvaavat USA:n selustan

Jos Venäjä haluaisi ampua ydinohjuksen Yhdysvaltoihin, lyhin reitti kulkisi arktisen alueen yli.

2. Grönlanti toimii portinvartijana

Grönlannin, Islannin ja Britannian välissä kulkee kapeikko, jota sanotaan Giuk-linjaksi. Se toimii porttina, jonka kautta Venäjän alusten on pakko mennä, jos ne haluavat päästä Pohjois-Atlantille. Kapeikon läpi kulkee myös tärkeä reitti Yhdysvalloista Pohjois-Eurooppaan.

Sotatilanteessa venäläisten sukellusveneiden ja alusten täytyy kulkea läpi kapeikosta, jotta ne pystyvät uhkaamaan Eurooppaan matkaavia amerikkalaisvahvistuksia. Tämän skenaarion sotilasliitto Nato on ilmoittanut ottavansa vakavasti.

Lue lisää: Kommentti: Trumpin kohukommentilla on karu totuus – Putin tietää, mikä johtaisi katastrofiin

3. Kauppareitin merkitys kasvaa

Ilmastonmuutoksen seurauksena Grönlannin läheltä kulkeva merireitti Atlantin ja Tyynenmeren välillä saattaa osoittautua aiempaa käyttökelpoisemmaksi.

Tällä hetkellä lähellä Grönlantia kulkeva väylä on auki vain muutama päivänä vuodessa ja silloinkin raskaiden jäänmurtajien avustamana. Jos jää sulaa ja reitti avautuu, muodostuu strategisesti tärkeäksi hallita lähisaaria, joilla kauppaa todennäköisesti käydään.

4. Grönlanti kätkee sisäänsä harvinaisia luonnonvaroja

Pienen Narsaqin kylän ympärillä olevien kukkuloiden on arvioitu sisältävän jopa neljänneksen maailman harvinaisista maametalleista. Yttrium, lantaani ja erbium ovat alkuaineita ovat nykytekniikalle tärkeitä komponentteja.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös siihen, miten arktisen alueen luonnonvaroja voidaan hyödyntää. Grönlannista ei ole tehty merkittäviä öljy- tai kaasulöydöksiä, mutta sulava jää mahdollistaa uudet etsinnät. Alueen öljy- ja kaasuvarantojen on arvioitu olevan merkittävät.

5. Ainutlaatuinen pelimerkki

Grönlanti on Yhdysvalloille kriittinen tukikohta arktisella alueella, josta käydään armotonta kilpailua suurvaltojen kesken.

Venäjän osuus arktisesta alueesta on selvästi suurin: sen arktisen rannikon pituus on yli 24 000 kilometriä ja kattaa yli puolet kaikista alueen rannikoista. Venäjä ei ole seisonut tumput suorina odottamassa Yhdysvaltojen seuraavaa liikettä: viimeisen kymmen vuoden ajan se on laajentanut arktisella alueella sijaitsevia tukikohtiaan ja lentokenttiään.

Sekä Venäjä että Kiina haluavat padota Yhdysvaltojen ja Naton pääsyä Arktikselle. Vuonna 2018 myös Kiina julisti olevansa ”melkein arktinen valtio” ja ilmoitti suunnittelevansa Pohjoista Silkkitietä Koillisväylälle.

Omistamalla Grönlannin Yhdysvalloilla voisi olla enemmän sananvaltaa alueella.

Lähteet: Aftonbladet, Reuters, BBC, CNN

Elina Valtonen tyrmää Trumpin puheet

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9531a645-383d-44c7-b8f1-68ef3a2a8192

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) katsoo, että Grönlannin tulevaisuudesta päättäminen on grönlantilaisten oma asia.

KUVA

https://img.ilcdn.fi/0xXEKFcVPfpPSe2PYCsaQS3KBoM=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/57c24168be77784b5171fb9c0ecc00ea07b90f1ae4b85f3ebc229a2977e1d2d7.jpg

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ottaa kantaa Yhdysvaltojen pian virkaan palaavan presidentin Donald Trumpin puheisiin. Trump on ehdottanut Grönlannin ottamista Yhdysvaltojen haltuun kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin. Trump ei sulkenut pois sotilaallisten keinojen käyttöä.

Tanska ja Grönlanti päättävät itse omista asioistaan. Grönlanti kuuluu grönlantilaisille ja Grönlannin tulevaisuudesta päätetään Grönlannissa, kuten Tanskan pääministeri Mette Fredriksen on todennut, Valtonen viestittää Iltalehdelle.

Lue myös

Mitä Grönlannissa tapahtuu juuri nyt? Trump saattaa pohjustaa jymypaukkua

Trumpin avaus on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä etenkin liittolaismaissa. Grönlanti on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue. Molempien hallitukset ovat tyrmänneet Trumpin ehdotuksen.

Grönlannin hallitus kertoi torstaina, että maan tulevaisuudesta päättäminen kuuluu sen asukkaille. Hallitus kuitenkin linjasi, että on avoin yhteistyölle.

– Ymmärrämme ja tunnustamme, että Grönlannilla on ratkaiseva ja tärkeä rooli Yhdysvaltojen turvallisuusintresseissä. Sen vuoksi Grönlanti on tärkeän yhdysvaltalaisen tukikohdan isäntä Pohjois-Grönlannissa.

Valtosen viesti on hyvin samansuuntainen.

– Yhdysvallat on sekä Suomen että Tanskan läheinen liittolainen ja on syytä olla tyytyväinen, että Arktisen alueen turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, Valtonen kirjoittaa viestissään.

Tanskan hallitus on järjestämässä asiasta kriisikokouksen.

9.1.2025

Pääkirjoitus: Trumpin valloitus­vimma ylitti kaikki ennakko­pelot – vaaran vuodet odottavat myös Suomea

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010948684.html

Jos pahin tapahtuu, Donald Trump tuhoaa Naton sisältä päin ja alkaa jakaa maailmaa Vladimir Putinin kanssa yhteistuumin uusiksi. Suomelle se tietäisi kylmää kyytiä Trumpin ja Putinin välissä.

Trumpin uho­puheet muistuttavat erehdyttävästi Venäjän pahimpien tv-propagandistien tajunnanvirtahyökkäyksiä länsimaita kohtaan. Näyttää kuitenkin siltä, että Trump itse on päättänyt panna nyt julkisissa puheissaan vielä Putiniakin pahemmaksi.

Tiedotustilaisuudessa Trump uhkasi Tanskaa myös kovilla tuontitulleilla, jos maa ei luovuta Grönlantia Yhdysvalloille.

9.1.2025

Miksi Trump haluaa Grönlannin? Kartat ja satelliitti­kuvat kertovat

https://www.hs.fi/maailma/art-2000010948398.html

Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi äänestetty Donald Trump on viime aikoina toistanut haaveitaan Grönlannin ja myös Panaman kanavan hankkimisesta. Grönlannin ostaminen oli tapetilla jo Trumpin ensimmäisellä kaudella vuonna 2019.

”Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin”, Trump sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan. Hänen mukaansa Grönlannin ja Panaman kanavan hankkimisella olisi lisäksi taloudellista merkitystä Yhdysvalloille.

Sekä Naton että Euroopan unionin jäsenmaa Tanska on todennut, ettei Grönlanti ole kaupan. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kommentoi, ettei näe läheisen liittolaisen eli Yhdysvaltojen käyttävän sotilaallista voimaa tai talouspakotteita Grönlannin hankkimiseksi.

Kesällä 2021 Yhdysvallat avasi pääkonsulaatin Grönlannin pääkaupunkiin Nuukiin. Grönlannilla on myös edustustoja, muun muassa Washingtonissa. Grönlanti ei kuulu Euroopan unioniin, joka tosin on solminut sen kanssa kalastussopimuksen ja myöntänyt sille merentakaisen alueen erityisaseman.

7.1.2025

Kaapelivaurio sai liikkeelle JEF-ryhmän operaation

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010945772.html

Varjolaivasto|Puolustusyhteistyötä tekevä JEF-ryhmä on aktivoinut Britannian johtaman järjestelmän seuraamaan mahdollisia uhkia vedenalaiselle infrastruktuurille.

JEF on Britannian johtama kymmenen maan muodostama puolustusyhteistyön kehys. Yhteistyöhön kuuluvat Britannian lisäksi Suomi, Ruotsi, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Hollanti.

Puolustusyhteistyötä tekevä JEF-ryhmä on aktivoinut Britannian johtaman järjestelmän seuraamaan mahdollisia uhkia vedenalaiselle infrastruktuurille, Britannian hallitus kertoo. Tarkoituksena on myös valvoa Venäjän varjolaivastoa.

Taustalla on kaapelivaurio Itämerellä. Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä. Vaurion aiheuttajaksi epäillään Cookinsaarten lipun alla seilaavaa Eagle S -öljysäiliöalusta, jonka poliisi ja Rajavartiolaitos pysäyttivät.

Nordic Warden -nimellä kulkeva operaatio aktivoitiin Britannian mukaan viime viikolla.

Se käyttää tekoälyä analysoimaan tietoa useista eri lähteistä laskeakseen tietyille alueille saapuvien alusten mahdollisia riskejä.

JEF-ryhmän operaation on määrä vahvistaa sotilasliitto Naton toimia alueella.

Tietyt Venäjän varjolaivastoon kuuluviksi tunnistetut alukset on Britannian hallituksen tiedotteen mukaan rekisteröity järjestelmään, jotta niitä voidaan valvoa tarkasti kun ne lähestyvät keskeisiä merialueita.

Jos mahdollinen riski havaitaan, järjestelmä seuraa epäilyttävää alusta reaaliajassa ja lähettää varoituksen, joka jaetaan JEF-maiden ja Nato-maiden kanssa.

JEF:n päämajasta Britannian Northwoodissa valvotaan 22:ta kiinnostavaksi nimettyä aluetta. Niihin kuuluvat osa Englannin kanaalista, Pohjanmeri, Kattegat ja Itämeri.

Nordic Warden -järjestelmää testattiin ensi kertaa kesällä 2024.

JEF on Britannian johtama kymmenen maan muodostama puolustusyhteistyön kehys. Yhteistyöhön kuuluvat Britannian lisäksi Suomi, Ruotsi, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Hollanti.

6.1.2025

Tällainen on ”iso tarina”, jota Venäjän propaganda kertoo Suomesta – muutos viime kuukausina

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010922164.html

Venäjän pitkäaikaisten väitteiden mukaan se ei ole koskaan aloittanut sotaa tai syyllistynyt sotarikoksiin, vaan taistelee fasismia vastaan ja on rauhan puolella. Nyt näitä väittämiä sovelletaan myös Suomeen.

VENÄJÄN RAKENTAMA VALHEIDEN VERKKO

1. Venäjä ei ole koskaan aloittanut sotaa

Muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat toistuvasti väittäneet valheellisesti, että Venäjän sotilaat eivät ole koskaan olleet sodan hyökkäävä osapuoli. Venäjällä näiden lausuntojen katsotaan koskevan myös Neuvostoliittoa.

Väitettä on käytetty myös Suomen kohdalla talvisodan historian vääristelemiseen.

2. Venäjä on taistellut ja taistelee edelleen fasismia vastaan

Venäjä korostaa propagandassaan natseista toisessa maailmansodassa saatua voittoa. Samalla natsismilla se on perustellut myös sotatoimiaan Ukrainassa.

Viime vuosina Venäjällä on yhä enemmän nostettu esille Suomen toisen maailmansodan aikaista liittolaisuutta natsi-Saksan kanssa. Nyt Suomen väitetään palanneen samankaltaiseen politiikkaan ”natsistisen” Ukrainan liittolaisena.

Samalla Venäjä unohtaa, että myös ukrainalaisia taisteli toisen maailmansodan Neuvostoliiton joukoissa natsi-Saksaa vastaan. Venäjän propagandassa ei myöskään nosteta esille sen länsimaisten liittolaisten panosta natsi-Saksan kaatamisessa.

3. Venäjä ei ole koskaan syyllistynyt sotarikoksiin

Venäjä ei ole itse koskaan joutunut käymään läpi joukkojensa julmia tekoja toisen maailmansodan ajalta kuten Saksa, jonka natsihallinnon johtajia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Se ei ole myöskään koskaan tunnustanut niitä, eikä myöskään tuoreempia sotarikoksia, joista Venäjää on syytetty Putinin hallinnon aikana.

Sen sijaan Venäjällä on järjestetty nyt jo useita näytösoikeudenkäyntejä muun muassa Suomea vastaan Leningradin piiritykseen ja Itä-Karjalan keskitysleireihin liittyen.

Venäjän Karjalan tasavallan korkein oikeus totesi elokuussa antamassaan päätöksessä Suomen syyllistyneen sotarikoksiin ja neuvostoliittolaisten kansanmurhaan Karjalassa jatkosodan aikana. Vastaavilla kansanmurhasyytöksillä Venäjä on oikeuttanut myös Ukrainassa käymäänsä sotaa.

4. Venäjä on aina rauhan asialla

Putin toisti viimeksi viime viikolla vastatessaan kansalaisten kysymyksiin television ”suorassa linjassa”, että Venäjä on tarjoutunut neuvottelemaan Ukrainan kanssa ja tarjonnut sille mahdollisuutta aselepoon. Putinin mukaan Ukraina liittolaisineen on kuitenkin kieltäytynyt neuvotteluista.

Putinin mukaan Venäjä on koko ajan pyrkinyt Ukrainassa lopettamaan ”Naton provosoiman” sodan, jossa se on joutunut puolustautumaan pakon edessä.

5. Nato valmistautuu hyökkäämään Venäjälle Suomen avulla

Venäjällä Suomen varautuminen esitetään yleisölle aggressiivisena sotaan valmistautumisena. Suomen kuvaillaan menettäneen Nato-jäsenyyden myötä itsenäisyytensä ja olevan nyt Yhdysvaltojen käskyläinen.

Suomeen on väitetty perustetun Yhdysvaltain sotilastukikohtia. Venäjällä on myös väitetty, että Suomen alueelta olisi tehty sen puolelle lennokki-iskuja.

6. Suomi tavoittelee Venäjän hajottamista ja alueliitoksia Suur-Suomeen

Venäjä-mielisyydestään tunnettu dosentti Johan Bäckman piti vastikään Viipurissa luennon paikallisille vaikuttajille. Siinä hän väitti, että Suomen päättäjät ja media vaativat Venäjän hajottamista ja sille kuuluvien maa-alueiden liittämistä Suomen havittelemaan Suur-Suomeen.

Lue lisää: Venäjän ulko­suhteiden nokka­mies kehuskeli Suomi-suhteiden paluulla – mainitsi kahden suomalais­poliitikon nimet

7. Suomi on itse rikkonut suhteensa Venäjään

Suomen Natoon liittymisen on väitetty Venäjällä tapahtuneen vastoin kansalaisten tahtoa. Venäläisille kerrotaan, että Venäjä ei ole tehnyt Suomelle mitään pahaa.

Kertomatta jätetään se, että Suomen liittyminen Natoon oli seurausta Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta ja Venäjän omasta yrityksestä rajoittaa Suomen itsemääräämisoikeutta joulukuussa 2021.

Tuolloin Venäjä vaati Natolta sitovia takuita siitä, että se ei saisi enää laajentua lainkaan idän suuntaan.

8. Venäjä on yhä valmis ystävyyteen Suomen kanssa – jos Suomi vain katuu tekojaan ja jos ”terveellä järjellä ajattelevat voimat” palaavat valtaan Suomessa

Toistuvasti Venäjän propagandassa tarjotaan Suomelle myös ”porkkanaa” kehujen kautta. Tuorein esimerkki on Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan lausunto, jossa tämä kehui toimittaja Mauno Saaren johtamaa Venäjä-mielistä Naapuriseura-yhdistystä.

Zaharova sanoi Naapuriseuran osoittavan, että Suomessa on yhä ihmisiä, jotka haluavat vaalia yhteistyötä Venäjän kanssa.

Lue lisää: Kommentti: Venäjä lähettää signaaleja Suomen suuntaan – tämä on Kremlin viesti

9. Suomi on vajonnut syvään köyhyyteen ilman venäläisiä turisteja ja ilman Venäjän-kauppaa

Suomen talousvaikeudet liittyvät kehystetään Venäjän mediassa seuraukseksi Suomen omasta ”järjettömästä” pakotepolitiikasta Venäjää vastaan.

Uutisissa on kuvailtu suomalaisten kurjuuden kasvamista venäläisturistien kaikottua maasta ja Venäjän-kaupan hyydyttyä pakotteiden vuoksi. Suomalaisten on muun muassa väitetty menettävän rahansa, sairaalansa ja eläkkeensä Venäjä-yhteyksien katkeamisen seurauksena.

10. Suomi on Venäjästä irtautunut kiittämätön maa, joka vei oikeudettomasti mukanaan Venäjän tsaarin antamia maalahjoja

Venäjän propagandan perustarinaan kuuluu väite, jonka mukaan Suomea ei edes olisi olemassa, ellei Venäjä olisi antanut sille autonomiaa ja pelastanut suomalaisia Ruotsin vallan alta.

Propagandistien mukaan Suomi ei olisi saanut itsenäistyessään viedä mukanaan niin sanottua Vanhan Suomen aluetta, jonka tsaari Aleksanteri I liitti Suomen suurruhtinaskuntaan vasta vuonna 1812. Kyseinen alue levittäytyy Suomen kaakkoisrajan molemmin puolin.

Venäjä katsoo sille 1700-luvun alusta kuuluneen alueen olevan osa sen ”alkuperäisiä historiallisia maita”. Elokuussa Kremlin-mielinen bloggari sanoi, että ”kiittämättömiltä sikasuomalaisilta” tulisi ottaa pois ne maa-alueet, jotka Venäjän imperiumi oli ”hyvää hyvyyttään” lahjoittanut Suomelle.

Lue lisää: Venäjän propaganda havittelee jo palaa Suomen kaakon­kulmasta – ”Riski­vyöhykkeellä kolme maakuntaa”

Kallioniemen mukaan Venäjän Suomea koskevan ”ison tarinan” keihäänkärkenä on Nato, johon yhdistellään fasismiin kytkeytyvää narratiivia ja talvisotaa. Suomen kansan sijaan syytettyjen penkillä on kuitenkin valtiojohto, joka pitää kansaa ikään kuin panttivankinaan.

– Sanotaan, että oikeastihan suomen kansa haluaisi ihan jotain muuta, lämpimät suhteet Venäjään. Esimerkiksi Johan Bäckman on tässä ollut aina perinteisesti mestari, Kallioniemi sanoo.

Suomea koskevan propagandan määrässä on tapahtunut hänen mukaansa selkeä muutos viimeisen puolen vuoden aikana. Suomen Nato-hakuprosessin ollessa käynnissä propagandapommitusta ei vielä liiemmin nähty.

– Jotenkin tuntuu, että siellä on nyt lyöty vähän isompaa vaihdetta silmään. Ovat pikkuhiljaa käynnistelleet koneita.

Nyt Suomeen kohdistuu Kallioniemen mukaan ”koko ajan sellaista pientä härppimistä”.

Ukrainassa Venäjä on perustellut sotatoimiaan väitteillä, joiden mukaan maan itäosissa sorrettaisiin venäläisvähemmistöä. Samaan sarjaan kuuluvat väitteet suomalaisten pitämien keskitysleirien alueelta löytyneistä joukkohaudoista.

Venäjän propagandaväitteet on suunnattu ensisijaisesti omalle kansalle. Kallioniemi nostaa esille tutkimukset Venäjän median Ukrainaa vastaan suunnatusta propaganda­myllytyksestä, joka käynnistyi samaan aikaan Itä-Ukrainan sotatoimien kanssa vuonna 2014.

Kyselytutkimusten mukaan vielä tammikuussa 2014 yli 60 prosenttia venäläisistä suhtautui ukrainalaisiin positiivisesti. Vuotta myöhemmin sama määrä kyselyyn vastanneista venäläisistä suhtautui ukrainalaisiin negatiivisesti.

Mihin Venäjä sitten pyrkii Suomi-propagandallaan? Kallioniemen mukaan väitteillä pyritään todennäköisesti rakentamaan casus belliä eli käytännössä oikeutusta sodalle. Tai ainakin pitämään avoinna mahdollisuuksia siihen.

Kun kansalaisten asenteet on saatu muutettua vastapuolta demonisoimalla, mahdollisille operaatioille on helpompi saada hyväksyntää kotimaassa.

– Tällä hetkellä Suomessa tai ylipäänsä Euroopassa ihmiset kauhistuvat, kun heille sanotaan, että Euroopan yllä on oikeasti laajan sodan uhka. Minä uskon siihen vahvasti. Yleensähän konventionaalista sotaa edeltää informaatiosota, Kallioniemi muistuttaa.

Putin paljasti aikeensa jo 25 vuotta sitten – IS luki hyytävän ”vaali­kirjan” uusin silmin

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010932308.html

Vladimir Putin raotti kylmää KGB-miehen ajatteluaan jo keväällä 2000 julkaistussa vaalikirjassaan. Monet kirjan kohdista avautuvat nyt uudella tavalla – kuten kysymys, aiheuttaako Suomen ”pois luovuttaminen” Putinissa allergiaa.

VENÄJÄN VARJOLAIVASTON VALMISTAUMISEN HISTORIAA

TAISTELU ITÄMERESTÄ

https://www.tapionajatukset.com/44506

HUHTIKUU 2023

19.4.2023 11:10

Venäjä valmistautuu sabotaasiin Pohjois­maiden meri­alueilla, kertovat yleisradio­yhtiöt

https://www.hs.fi/maailma/art-2000009528481.html

Vakoilu|Venäjä kartoittaa siviilialuksilla tuulivoimaloita, kaasuputkia ja merenalaisia sähkökaapeleita, paljastaa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tekemä dokumentti.

Venäläiset siviilialukset kartoittavat pohjoisten merialueiden tuulipuistoja, kaasuputkia sekä sähkö- ja verkkokaapeleita, kertovat tiedusteluasiantuntijat pohjoismaisille yleisradioyhtiöille.

VENÄJÄN SALAINEN SOTA

https://www.tapionajatukset.com/44859

29.8.2023

LUE ENSIN VENÄJÄN HILJAISESTA SODASTA

MERIALUE ITÄMERI VENÄJÄN ETUPIIRIKSI ?? Putinin Venäjä käy jo hiljaista sotaa Suomen lähialueilla – tähän on syytä herätä ennen kuin on myöhäistä

https://www.tapionajatukset.com/44968

Venäjä valmistautuu sabotaasiin Pohjois­maiden meri­alueilla, kertovat yleisradio­yhtiöt

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009528481.html

Venäjä kartoittaa siviilialuksilla tuulivoimaloita, kaasuputkia ja merenalaisia sähkökaapeleita, paljastaa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tekemä dokumentti.

29.8.2023

”HILJAISESTA SODASTA” siirrymme ”SALAISEEN SOTAAN”

VENÄJÄN SALAINEN SOTA

JOHDANTO

Venäjä on käynyt jo yli kymmenen vuotta salaista sotaa länsimaissa, vaikka aseet puhuvat vain Ukrainassa. Selvää on, että Venäjä pyrkii jatkossa kampittamaan Naton etulinjan maata Suomea, ulkoa ja sisältä.

Venäjä on imperialistinen, naapureitaan havitteleva diktatuuri, joka verhoaa todellisen toimintansa valheellisen sanahelinän taakse – ja sokeus tässä asiassa on ollut lännen suurin virhe.

VUOSI 2025

4.1.2025

”Tilanne on paha” – Ruotsin merivoimien komentajalta synkkä arvio Itämeren tilanteesta IS:n haastattelussa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010940025.html

Ruotsin ja Viron merivoimien komentajat kertovat IS:n haastattelussa, mihin Suomen ja muiden Nato-maiden on syytä nyt varautua Itämerellä.

urvallisuustilanne Itämerellä on tällä hetkellä erittäin poikkeuksellinen, jopa vakava.

Näin kuvaavat Ruotsin ja Viron merivoimien komentajat Johan Norlén ja Ivo Värk Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Kaava on liian ilmeinen, jotta nämä tapahtumat olisivat pelkästään satunnaisia onnettomuuksia. On syytä epäillä, että nämä tapahtumat ovat tavalla tai toisella suunniteltuja, Viron merivoimien komentaja kommodori Värk sanoo IS:lle.

Värk viittaa joulupäivänä tapahtuneeseen Estlink -kaapelin vahingoittumiseen, josta nyt epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa Eagle S -öljytankkeria.

Aluksen kyydissä on Aftonbladetin mukaan erikoiskalustoa.

– Kyseessä on vakava turvallisuuspoliittinen tilanne ja haluamme vahvistaa turvallisuutta ja yhteistyötä naapuriemme ja kumppaniemme kanssa, Kristersson perusteli.

Expressenin mukaan Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoi HMS Belosin olevan ”vahva voimavara”. Jonson sanoi myös olevansa iloinen, että alus voi auttaa Suomea.

3.1.2025

Yksi kuva näyttää: Näin paljon Suomen­lahdella liikkuu Venäjän varjo­laivastoon sopivia aluksia

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010936595.html

Varjolaivastoon mahdollisesti kuuluvat alukset seilaavat muun muassa Cookinsaarten, Liberian ja Panaman lippujen alla.

Suomenlahdella oli vuodenvaihteessa paljon aluksia, jotka sopivat Euroopan unionin kuvailuun Venäjän varjolaivastosta.

IS:n analyysin mukaan Suomenlahdella liikkui aikavälillä 29.12.2024–1.1.2025 ainakin 41 öljyalusta, jotka saattavat lukeutua varjolaivastoon.

Euroopan parlamentin mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset seilaavat tyypillisimmin Cookinsaarten, Eswatinin, Gabonin, Liberian, Maltan, Marshallinsaarten tai Panaman lippujen alla. Myös itse Venäjän lipun alla seilaaminen on varjolaivastolle tyypillistä.

Esimerkiksi Estlink 2 -sähkökaapelin ja neljän tietoliikennekaapelin viimeviikkoisista vaurioista epäilty Eagle S -öljytankkeri seilaa Cookinsaarten lipun alla.

Kommentti: Venäjä teki pirullisen tempun – miksi kukaan ei ole ehdottanut tätä keinoa Itämerelle?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010938611.html

Venäjä on punonut varjolaivastostaan monimutkaisen verkoston. On vain ajan kysymys, milloin seuraava epämääräisissä aikeissa liikkuva alus jää mottiin Suomen aluevesillä, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.

Venäjä on punonut varjolaivastostaan verkoston, jonka kartoittaminen voi kokonaisuudessaan olla mahdoton tehtävä.

IS paljasti torstaina, että törkeästä tuhotyöstä ja tietoliikenteen häirinnästä epäilty Eagle S -alus saattaa jäädä Suomen ongelmaksi huonon kuntonsa vuoksi. Se olisi Suomelle iso rasite. Todellisuudessa suurin osa Venäjän varjolaivaston aluksista on surkeassa kunnossa ja on vain ajan kysymys, milloin seuraava epämääräisissä aikeissa liikkuva alus jää mottiin Suomen aluevesillä.

Lue lisää: IS paljastaa uutta tietoa: Eagle S -alus saattaa jäädä Suomelle – tyly kohtalo tulossa

Asiantuntijat ja poliitikot ovat väläytelleet julkisuudessa keinoiksi kansainvälisen merioikeuden uudistamista, Naton laajempaa läsnäoloa Itämerellä, Naton 4. artiklan aktivoimista ja Naton jäsenmaiden harkitsemia ”muita toimenpiteitä”.

Näistä yhdessäkään ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta miksi kukaan päättäjistä ei tunnu puhuvan julkisuudessa ilmeisimmästä keinosta?

Tulevaisuutta ajatellen maiden tulisi selvittää ja löytää ratkaisu siihen, kuka esimerkiksi öljyä tai bensiiniä ostaa, kuljettaa ja välittää. Maiden tulisi pyrkiä vaikuttamaan nimenomaan tähän ongelman juurisyyhyn.

Muun muassa Intia ja Venäjä ovat solmineet 13 miljardin dollarin öljysopimuksen.

EU:n pakotelistalla on tällä hetkellä tiettävästi noin 80 varjolaivaa. Venäjän varjolaivaston aluksia voidaan listata EU:n pakotelistalle miten paljon tahansa, mutta Venäjä löytää aina uusia ja tiettävästi vielä huonokuntoisempia. Jos keskitytään pelkkiin varjoaluksiin, on edessä loputon suo.

Kansainvälinen merioikeus kaipaisi mitä ilmeisimmin uudistamista, mutta kyseessä on vuosien, ellei vuosikymmenten mittainen työnsarka. Tuohon aikaikkunaan mahtuu monta Eagle S -aluksen kaltaista tapausta, kaapelirikkoa ja muuta epäiltyä sabotaasia, joita emme vielä todennäköisesti ole edes nähneet. Nopeaa ratkaisua ei paljon puhutusta kansainvälisen merioikeuden uudistamisesta nykyiseen ja alati muuttuvaan ongelmaan saada.

Nato voi ja aikookin lisätä läsnäoloaan Itämerellä. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa lähinnä sitä, että Nato lisäisi esimerkiksi omien alustensa määrää ja tiedustelukyvykkyyttään. Natolla ei ole toimivaltaa puuttua esimerkiksi alusten kulkuun Itämerellä, sen tekevät lainvalvontaviranomaiset.

Naton 4. artiklan aktivointia on puolestaan luonnehdittu IS:n käymissä taustakeskusteluissa siten, että ei ole varmuutta, olisiko keino tässä hetkessä tarpeellinen. Artikla 4 kuuluu seuraavasti:

”Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.”

Naton jäsenmaiden ”muut toimenpiteet” voisivat taas tarkoittaa esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin parempaa teknistä valvontaa. Kriittinen infrastruktuuri on tehty aikana, jona ei ollut sotaa. Esimerkiksi vedenalaista infrastruktuuria ei ole suunniteltu kestämään nykyisenkaltaista epäiltyä sabotaasia.

Totuus on, että vaikka Suomi on toiminut esimerkillisesti Eagle S -aluksen kohdalla, on valitettavasti todennäköistä, että edes esitutkinnan perusteella on haastavaa osoittaa syyllistä. Parasta täytyy tietysti toivoa.

Valtiojohto ja viranomaiset pohtivat varmasti parhaillaan monia keinoja Itämeren turvallisuuden takaamiseksi. Yhtä hopealuotia tuskin löydetään.

Venäjän varjolaivastolle asetetut pakotteet eivät ole riittäviä, ja Venäjä löytää aina uuden keinon kiertää pakotteita. Eagle S -aluksen tapauksessa Suomi oli onnekas, sillä alus pystyttiin ottamaan kiinni Suomen aluevesillä. Kansainvälisillä vesillä tilanne olisi ollut toinen.

Varjoalusten valvominen on kaikesta huolimatta vaikeaa, sillä niitä ei voi kieltää liikkumasta kansainvälisillä merialueilla. Suomi on oikeusvaltio, joka noudattaa lakia.

Jonkinlainen kestävä keino tilanteeseen on löydettävä, eikä siihen Suomi yksin pysty.

SOTA UKRAINASSA

2.1.2025

Venäjä on sodassa niskan päällä, eikä tilanne näytä muuttuvan edes neljäntenä sotavuonna

https://www.hs.fi/maailma/art-2000010935530.html

HS-analyysi|Vuosi 2024 oli Ukrainalle synkkä, eikä vuosi 2025 näytä sen valoisammalta, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja John Helin.

1.1.2025

Alexander Stubb varoitti puheessaan suomalaisia kahtia­jakautumisesta: ”Meillä ei ole siihen varaa”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010931701.html

Presidentin puhe|Stubb sanoi toivovansa, että eduskuntapuolueet löytäisivät yhdessä ratkaisuja talouskasvun luomiseksi.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/fff881ee9d02214c55ac1921d61da894/normal/658.webp

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi ensimmäisessä uuden­vuoden­puheessaan suomalaisille, että hän on enemmän huolestunut Suomen sisäisestä kahtia­jakautumisesta kuin Suomen ulkoisesta turvallisuudesta.

”Monessa liberaalissa demokratiassa on viime vuosikymmenen aikana näkynyt vahva polarisaation nousu. Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan”, Stubb sanoi.

”Vastuumme on yhteinen. Sitä ei voi ulkoistaa. Ei kansanedustajalle. Ei medialle. Ei kenellekään muulle.”

Lue lisää: Rakkaista suomalaisista Jumalan siunaukseen – Lue tästä presidentti Stubbin puhe sanasta sanaan

Stubb antoi ymmärrystä sille, että huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia.

Hänen mukaansa Suomen talouden vahvistamiseen ei ole yhtä poppaskonstia. Neuvoja tuli niin oikealle kuin vasemmalle.

”Eivät pelkät leikkaukset taloutta tasapainota. Ei julkisten menojen kasvattaminen autuaaksi tee. Rakenteelliset uudistukset ovat aina vaikeita.”

Talouskasvun hakeminen tulee olemaan yksi politiikan teemoista tulevana keväänä, ja Stubb oli ottanut tämän huomioon puheessaan. Hän esittää yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä.

Stubb sanoi toivovansa, että eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi.

”Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa ratkaisuja ja kompromisseja.”

Stubb käytti puheessaan paljon aikaa suomalaisten rohkaisuun epävarmassa maailmantilanteessa, kun turvallisuudentunne järkkyy ja informaatiotulva puskee päälle.

”Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä”, hän sanoi heti puheensa alkumetreillä.

Hän vertasi Ukrainan tilannetta Suomen tilanteeseen talvi- ja jatkosodassa ja sanoi Suomen tuen Ukrainalle olevan vankkumaton.

Stubb toivoi suomalaisten pysyvän rauhallisina ja keskittyvän siihen, mihin voi vaikuttaa. Sen jälkeen hän kertasi, mikä kaikki Suomessa on hyvin: keskinäinen luottamus, maanpuolustustahto, huoltovarmuus ja varautuminen, vankat viranomaiset.

Stubb painotti myös kansakunnan henkistä hyvinvointia turvallisuustekijänä.

”Mutta turvallisuus ei ole vain valtion kovaa ydintä. Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta. Sitä, mikä on Suomessa puolustamisen arvoista.”

Hän kannusti kahden nuoren vanhempana erityisesti nuoria uskomaan tulevaan ja asettumaan hyvän puolelle.

Puheensa loppupuolella Stubb nosti esiin suomalaisten keskinäisen kunnioituksen. Hänen mukaansa yhteiskunnan tärkein liima on luottamus, jota ei ole varaa menettää.

”Jokainen ihminen on arvokas. Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta.”

Puheensa lopuksi Stubb toivotti suomalaisille onnellista uutta vuotta sekä omasta että vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin puolesta. Edeltäjänsä Sauli Niinistön tavoin Stubb toivotti myös kaikille Jumalan siunausta.

Pääkirjoitus: Presidentti Stubb varoitti ja rauhoitteli suomalaisia Putinin Venäjän varalta – kansan kahtia­jakautuminen suurin uhka

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010936143.html

Presidentti Alexander Stubb piti ensimmäisen uudenvuoden­puheensa, jossa hän korosti kansallisen yhtenäisyyden merkitystä.