VUOSI 2025
19.2.2025
EU:n Kallas varoittaa Venäjän ansoista Saudi-Arabian keskusteluiden jälkeen
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011044074.html
Kaja Kallas kommentoi Venäjän pyrkimyksiä sen jälkeen, kun Yhdysvallat kävi tiistaina Venäjän kanssa keskusteluja muun muassa sodasta Ukrainassa.
Sdp piti yllätyskokouksen – Tytti Tuppurainen: ”Venäjä varustautuu sotaan”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011042665.html
Pääministeri Petteri Orpo ja muut puoluejohtajat kommentoivat Ukrainan vakavaa tilannetta.
Keskusta harppasi perussuomalaisten kannoille
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011042594.html
HS-gallup|Sdp olisi yhä selvästi Suomen suosituin puolue eduskuntavaaleissa. Hallituspuolueiden kannatus jatkaa supistumistaan.
Keskustan ja perussuomalaisten välinen kannatusero eduskuntavaaleissa on supistunut selvästi, kertoo Helsingin Sanomien teettämä tuore kannatusmittaus. Puolueiden välillä on eroa enää 1,1 prosenttiyksikköä, kun vielä kuukausi sitten sitä oli lähes kolme prosenttiyksikköä.
Toista päähallituspuoluetta perussuomalaisia äänestäisi eduskuntavaaleissa nyt 14,3 prosenttia, kun keskustaa kannattaisi 13,2 prosenttia.
HS:n mittaus kuvaa kannatusta nimenomaan eduskuntavaaleissa, ei kevään kunta- ja aluevaaleissa. Hallitusvastuu näyttää painavan poikkeuksellisen voimakkaasti perussuomalaisia. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli vielä 20,1 prosenttia. Karkeasti arvioiden perussuomalaisilta olisi hävinnyt eduskuntavaalien jälkeen jopa parisataatuhatta äänestäjää.Jani ELINA VALTONEN KUVA Mäkelä jäi Valtonen-kritiikkinsä kanssa yksin – Kaikkonen: Suomella on täysi sananvapaus https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011042770.html Ulkosuhteet|Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän sanoi perjantaina, että ulkoministerin pitäisi harkita vastaisuudessa tarkemmin, miten puhuu Yhdysvalloista. Yhdysvaltoja pitää voida arvostella, vaikka se on tärkeä liittolainen. Tätä mieltä on enemmistö STT:n haastattelemista eri puolueiden johtavista poliitikoista. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) saa siten toiminnalleen laajaa tukea. Kukaan ei ole täysin samaa mieltä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän kanssa. Mäkelä sanoi perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että ulkoministerin pitäisi harkita vastaisuudessa tarkemmin, miten puhuu Yhdysvalloista. Kaikkonen painottaa, että Suomella on täysi sananvapaus ja kantoja voi ja pitää tuoda esille jatkossakin. ”Itse asiassa olisi toivonut valtion johdolta vähän selkeämpää ilmaisua vaikkapa siinä itsestäänselvässä asiassa, että Grönlanti kuuluu Tanskalle.” Myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen nostaa esille sananvapauden. ”Yhdysvallat on maa, joka kestää kritiikkiä myös läheisiltä liittolaisiltaan. Yhdysvallat otti Münchenin turvallisuuskokouksessa selkeästi kantaa sananvapauden puolesta, käyttäkäämme itsekin sitä.” Valtonen kuittasi itsekin myöhemmin Mäkelän arvostelun Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa sanomalla, että ”olen ymmärtänyt, että meidän valtavan hyvä hallituskumppanimme esiintyy kernaasti sananvapauden puolustajana”. Valtonen sanoi lisäksi, että Suomella ei ole mitään syytä varoa sanojaan yhdysvaltalaisten liittolaisten kanssa. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on sitä mieltä, että ulkoministerin täytyy voida ilmaista näkemyksensä tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa myös silloin, kun asiat eivät ole vielä täysin kristallinkirkkaita, vaan vasta muotoutumassa. Hallituspuolue Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo Valtosen olevan puheissaan selkeä, kuten kuuluukin. Euroopalla on käsissään valtava ongelma, jonka ratkaisuun Suomi ei ainakaan ole vastaushttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011039612.html HS-analyysi|Jos Yhdysvallat jättää Ukrainan puolustamisen Euroopan huoleksi, tarvittavan joukon haaliminen tulee olemaan vaikeaa. Kolmen vuoden suursodan jälkeen Eurooppa on saamassa Ukrainan sodan turvatakuut harteilleen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo lopettaa sodan neuvottelemalla siitä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa lähiaikoina. Presidenttien tapaamista luotiin pohjaa tiistaina, kun Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit Marco Rubio ja Sergei Lavrov tapasivat Saudi-Arabian Riadissa. Vielä on mahdoton sanoa, mitä neuvotteluissa tapahtuu ja millä aikataululla. Ensimmäisenä tavoitteena on tulitauko. Vasta sen jälkeen siirryttäisiin mahdollisesti kohti rauhansopimusta. Jo tulitaukoa valvomaan tarvitaan kansainvälinen sotilasjoukko. Sen kasaaminen näyttää jäävän Euroopan asiaksi, ellei Yhdysvallat käännä kelkkaansa. Neuvotteluihin mennään tilanteessa, jossa Ukrainalla on selkä seinää vasten ja Venäjällä etu. Venäjän voi olettaa häiritsevän prosessia kaikilla rintamilla. Se rikkoisi tulitaukoa monta kertaa ja koettelisi Euroopan yhtenäisyyttä kaikin keinoin. Millä mandaatilla?Venäjä ei hyväksy Nato-operaatiota, koska koko sodan syyksi on ilmoitettu Naton uhka. Vanhanaikainen YK:n rauhanturvaoperaatio on myös poissa laskuista. Vaihtoehtoja on kolme, joista kaikissa on heikkoutensa. Kokeiltu ja huonoksi havaittu on Etyj:n eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön monitorointioperaatio. Vuonna 2014 alkaneessa sodassa Venäjä käytti sopimusprosessia ja aselepoja hyväkseen jatkaakseen hetken kuluttua hyökkäystä uudelleen ja aloittamalla lopulta suurhyökkäyksen helmikuussa 2022. Toinen vaihtoehto olisi niin sanottu ansalankamalli. Se tarkoittaisi suhteellisen pientä, ehkä muutaman kymmenentuhannen sotilaan joukkoa. Tämäkin voi olla liian pieni joukko, mutta muuhun ei ehkä pystytä. Ranskan ehdottomassa mallissa sotilaita olisi ”taskuissa” varmistamassa etulinjaa hieman kauempana. Joukkoja voisi siirrellä kriisipesäkkeestä toiseen, mutta ukrainalaiset olisivat etulinjassa. Kolmas vaihtoehto olisi niin suuri joukko, että se muodostaisi Venäjälle aidon pelotteen. Tarpeeksi suuren joukon kokoaminen on todennäköisesti mahdotonta ilman Yhdysvaltoja, ja Venäjä vastustaisi tätä tiukasti. Ukraina on ehkä menettänyt lopullisesti Luhanskin ja Krimin sekä suuren osan Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueita. Kuka johtaa?Euroopalla ei ole vieläkään yhtä puhelinnumeroa eikä siten päämajaa, mutta jonkun on johdettava operaatiota. Saksan voi laskea pois. Se ei ole rooliin halukas ja olisi liian varovainen Venäjää vastaan. Vaihtoehtoja on kaksi, Ranska ja Britannia. Ne ovat ydinasevaltoja, joilla olisi uskottavuutta Venäjää vastaan. Britannia näyttää nyt vahvemmalta vaihtoehdolta. Se on tottunut toimimaan käsi kädessä Yhdysvaltain kanssa, mikä voisi olla suuri etu Yhdysvaltain houkuttelemiseksi sittenkin mukaan edes jossain roolissa. Pääministeri Keir Starmerin mukaan Britannia on valmis ottamaan johtavan roolin Ukrainan puolustamisessa ja turvallisuudessa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on ilmoittanut, että koska Suomella on oma rajansa Venäjän kanssa, Suomi ei voi lähettää valtavia määriä sotilaita. Puola, keskikokoinen eurooppalainen sotilasvoima, on puhunut samankaltaisilla argumenteilla. Joukkojen lähettäminen Ukrainaan voi aiheuttaa lännelle ”nolon” tilanteenhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000011041982.html HS-analyysi|Keskustelu Ukrainaan mahdollisesti lähetettävistä eurooppalaisista joukoista kiihtyy. Suomi tuskin lähettää ainakaan kovin suurta joukkoa, kirjoittaa HS:n toimittaja Elina Kervinen. Keskustelut Ukrainan tiestä kohti rauhaa ovat ryöpsähtäneet viikossa. Myös Suomessa pohditaan jo, voitaisiinko suomalaisia sotilaita lähettää Ukrainaan turvaamaan rauhaa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) kutsui tiistaille koolle eduskuntapuolueiden kokouksen, jossa käytiin läpi ajankohtaista turvallisuustilannetta viikonlopun Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeen. Maanantaina joukko eurooppalaisia johtajia oli puolestaan koolla Pariisissa. Mitään tarkkoja linjauksia tai päätöksiä Suomen osallistumisesta Ukrainan mahdollisen rauhan takaamiseen ei juuri nyt olla tekemässä. Sellaisesta ollaan vielä kaukana. Periaatteellista halukkuutta olla jollakin tavalla mukana on, sanoi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen HS:lle. Tunnustelut ovat tässä vaiheessa alustavia. Vauhti voi silti kiihtyä nopeasti. Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoitti vastikään, että Britannialla on tarvittaessa valmius joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Hän sanoin Reutersin mukaan maanantaina, että taustalla olisi oltava Yhdysvaltojen ”backstop” eli jonkinlainen turva, jos Euroopan joukot Ukrainaan lähtevät. Washington Post puolestaan raportoi, että keskusteluja olisi Euroopan tasolla käyty ainakin pelotejoukosta, jonka koko olisi mahdollisesti 25 000–30 000 sotilasta. Sotilaat eivät olisi suoraan kontaktilinjassa vaan valmiudessa, mikäli Venäjä yrittäisi aloittaa sodan uudelleen. Näille joukoille saatettaisiin luvata nopeita vahvistuksia Ukrainan ulkopuolelta, jos niitä täytyisi vahvistaa. Britannian lisäksi ainakin Ranska olisi ilmeisesti valmius osallistua. Ruotsi on ilmoittanut, ettei se sulje joukkojen lähettämistä pois. Saksa on tyrmännyt keskustelun liian aikaisena ja myös Puola suhtautunut siihen epäillen. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi Ylen A-studiossa maanantaina, että Suomi suhtautuu asiaan vakavuudella. Suomi on etulinjan maa ja pieni maa, ja mahdollista joukkojen lähettämistä harkitaan tarkasti. Häkkäsen mukaan keskustelu on kuitenkin ennenaikaista. Näin osin onkin, sillä minkäänlaista tulitaukoa saati rauhaa ei ole vielä näköpiirissä. Periaatteellisesta valmiudesta lienee silti suotavaa ja tarpeen jo käydä poliittista keskustelua. Joukkojen mahdollinen lähettäminen Ukrainaan herättää paljon kysymyksiä. Yksi kysymys on, millä valtuutuksella ja kenen toimeenpanemana mahdollinen joukko voisi toimia ja mikä sen varsinainen tarkoitus olisi. Suomen sotilaallista kriisinhallintaa koskevan lain mukaan Suomi voi osallistua YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamaan ”tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan”. Toimeenpanijana voi olla YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), Euroopan unioni (EU) taikka muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä. Presidentti Alexander Stubb epäili Münchenissä, että Ukrainassa kyse voisi olla jonkinlaisesta halukkaiden koalitiosta. Naton operaatiosta tuskin olisi kyse. Rauhanturvaamisesta puhuttaessa puhutaan lähtökohtaisesti toiminnasta, johon molemmat osapuolet suostuisivat. On keskeinen kysymys, mihin Venäjä suostuisi ja millä ehdoin. Toki kyse voisi olla myös jonkinlaisesta rauhaan pakottamisesta, jossa oltaisiin valmiina käyttämään sotilaallista voimaa, jos Venäjä sitä käyttäisi. Aivan selvää on, että kyse voisi olla hyvin riskialttiista toiminnasta. Suomessa on oltu huolissaan esimerkiksi rauhanturvaajien turvallisuudesta Libanonissa. Ukrainassa olot vihamielistä Venäjää vastaan tuskin olisivat ainakaan turvallisemmat. Kuolonuhreja voisi hyvin tulla. Toinen kysymys on, mikä olisi joukkojen varsinainen vaikutus. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvasi Münchenissä, että Ukrainan puolella pitäisi vastaisuudessa olla saman suuruinen voima kuin Venäjällä, eli 1,3 miljoonaa tai 1,5 miljoonaa sotilasta. Nyt Ukrainalla on ollut noin miljoona sotilasta. Zelenskyi kuvasi myös, kuinka Venäjä suunnittelee kokoavansa tänä vuonna viisitoista uutta divisioonaa, joissa olisi yhteensä 150 000 lisäsotilasta. Se on enemmän kuin monen Euroopan maan kansalliset asevoimat. Onkin selvää, että Euroopalla ei ole noin vain irrottaa kovin mittavia joukkoja Ukrainaan. Siksi nyt puhutaan paljon siitä, että Ukrainan omaa armeijaa olisi yhä vahvistettava ja Eurooppa voi mahdollisesti tukea. Silloinkin on kysyttävä, mistä nämä Euroopan sotilaat ovat poissa. Mistä esimerkiksi halukkuuttaan osoittanut Britannia ottaisi sotilaat, jos se niitä laajasti lähettäisi Ukrainaan? Olisivatko nämä sotilaat poissa esimerkiksi tällä hetkellä Viron turvana olevien Naton eteen työnnettyjen joukkojen vahvuudesta? Britannia on joukkojen kehysvaltio, ja Viroa varten on varattu Britanniasta vahvistuksia. Britannian maavoimien aiempi komentaja lordi Richard Dannatt sanoi BBC:lle, että Ukrainaan luultavasti tarvittaisiin noin 40 000 brittisotilaan joukko kyseisenlaiseen operaation ”eikä meillä vain ole sellaisia määriä vapaana.” Britannian armeija on määrällisesti ja kalustoltaan Dannattin mukaan niin alas ajettu, että tilanne olisi ”mahdollisesti melko nolo”. Dannatt yhtyi BBC:lle aiemmin esitettyyn arvioon, että Ukrainaan tarvittaisiin noin 100 000 sotilaan joukko. Suomessa on jo moneen otteeseen viitattu siihen, että Suomella on oma pitkä raja turvattavana. Useammat poliitikot ovat korostaneet, että Suomi on etulinjan valtio. Siksi kyse ei voisi luultavasti olla ainakaan suuresta joukosta. 17.2.2025 Erika Vikman ylistää upeasti naisen seksuaalisuutta ja haluahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000011031395.html Lukijan mielipide|Minusta on upeaa, että meitä edustaa Euroviisuissa rohkea, itseensä uskova vahva ja verevä suomalainen nainen, joka uskaltaa puhua aikuisen naisen elämän ihanuuden puolesta. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/d55efeb1d33cf10381007b6627bbc269/normal/1920.jpg Erika Vikmanin voimallisesta naiseudesta on kirjoitettu kriittisesti jo riittämiin. Kaisa Jokelainen (HS Mielipide 11.2.) koki suoranaista hätää tällaisesta seksistisestä sisällöstä, jota levitellään alaikäisten silmille. Voi hyvänen aika nyt sentään. Ihanko tosissaan Erika Vikman on tässä nykyisessä maailmassa pahinta sisältöä, jota lasten ja ylipäätään ihmisten silmille tuodaan? Jokainen meistä on seksuaalinen henkilö syntymästään alkaen. Seksuaalisuus ilmenee eri tavalla eri kehitysvaiheissa ja ikävaiheissa. Erika Vikman ja tuottajapari Chisu ja Jori Roosberg ovat tehneet upean ylityslaulun naisen seksuaalisuudesta, halusta ja itsensä hyväksymisestä ja rakastamisesta. Miksi naisen halu on edelleen asia, josta pahoitetaan mieli? Kautta aikojen miehet ovat saaneet kirjoittaa ja laulaa halusta. Miesten sanat ja sanoitukset ovat huomattavasti ronskimpia Ei tästä huudella eikä pahoiteta mieltä. Katsokaa vaikka metalliyhtye Rammsteinin tuotantoa sanoituksineen, videoineen ja konsertteineen. Seksuaalinen sisältö ei voi jäädä epäselväksi. Silti bändiä kuunnellaan ja käydään sen keikoilla yhdessä perheen kanssa. Onneksi useat naisartistit ovat tehneet upeita kappaleita miesten alistamista vastaan ylistäen omaa seksuaalisuuttaan, naiseuttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Toisen ihmisen kunnioittamisen sekä seksuaalisuudesta ja seksistä nauttimisen olen halunnut opettaa ja opetan omille lapsilleni siinä kohtaa, kun asia heidän ikäänsä sopien tulee puheeksi: seksi ja seksuaalisuus ovat nautintoa ja saavat olla nautintoa läpi koko elämän! Niitä ei tarvitse hävetä.
Minusta on upeaa, että meitä edustaa Euroviisuissa rohkea, itseensä uskova vahva ja verevä suomalainen nainen, joka uskaltaa puhua aikuisen naisen elämän ihanuuden puolesta. Siinä ei ole mitään piiloteltavaa eikä kiellettyä, vaan se on tervettä ihmisyyttä. Nautinto kuuluu kaikille ihmisille riippumatta sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Sisältövaroitukset kuuluvat muualle. Kiitos Erika, että edustat meitä, anna mennä!
Enni Kurka
neljän lapsen äiti, yrittäjä
kätilö ja terveydenhoitaja
Klaukkala, Nurmijärvi
Onko niin, että Käärijän paljas pinta on hauska läppä mutta Erika Vikmanin iho häpeällistä?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011031021.html
Lukijan mielipide|Pienet lapset eivät ymmärrä ”Ich komme” -huudon tai ”loveen lankeamisen” monia merkityksiä.
18.2.2025 Alkaako etupiirien jako? Nämä ovat Venäjä–USA-neuvottelujen pahimmat pelotUkrainan kohtalo ja Euroopan tulevaisuus puhuttivat Münchenin turvallisuuskokouksessa viikonloppuna. Seuraavaksi jännitetään, mitä kuuluu Saudi-Arabiasta. Ukrainan pelätään ajautuvan sivuraiteille tulevissa rauhanneuvotteluissa, joita pohjustavat Yhdysvallat ja Venäjä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb paalutti sunnuntaisessa paneelikeskustelussa Münchenissä, että Euroopan täytyy varmistaa Ukrainan itsemääräämisoikeus alkavissa neuvotteluissa. Paikalla oli myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka esimerkiksi kieltäytyi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ”mineraalisopimuksesta” eli siitä, että Yhdysvalloilla olisi pääsy Ukrainan arvokkaisiin maametalleihin. MTV Uutisten ulkomaantoimittajan Jarno Miettisen mukaan mineraaliavaus tuntui olevan enemmänkin sanelua Washingtonista. – Zelenskyi kysyi ihan aiheellisesti, mitä Ukraina saa siitä vastineeksi. Se on se näiden tulevien päivien suuri kysymys, Miettinen sanoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä maanantaina. Videovälähdys vahvistaa: Rubion ja Lavrovin odotettu tapaaminen alkoi Saudi-Arabiassahttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suora-lahetys-alkaa-pian-rubio-ja-lavrov-tapaavat/9103190 Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajien tapaaminen on alkanut Saudi-Arabian Riadissa. Tapaamisessa on tarkoitus keskustella muun muassa siitä, miten rauhanneuvottelut Ukrainasta olisi tarkoitus aloittaa. Sekä Yhdysvaltain ulkoministeriö että Kreml vahvistivat maanantaina, että Riadissa tapaavat maiden ulkoministerit Marco Rubio ja Sergei Lavrov. Keskusteluihin osallistuu Venäjän puolelta myös presidentti Vladimir Putinin avustaja ja entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Juri Ushakov. Kyse ei ole neuvottelujen aloittamisestaBritannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan yhdysvaltalaisedustajat ovat painottaneet, ettei tapaamisessa ole kyse neuvottelujen aloittamisesta. Tarkoituksena on saada selville, onko Venäjä tosissaan Ukrainan sodan lopettamisesta. Venäjän mukaan tarkoituksena on normalisoida maan suhteet Yhdysvaltoihin, BBC kertoo. Venäjän mukaan tarkoituksena on normalisoida maan suhteet Yhdysvaltoihin, BBC kertoo. BBC:n mukaan Venäjän delegaation edustaja, maan valtiollisen sijoitusrahaston johtaja Kirill Dimitriev kutsui ennen tapaamista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tiimiä ongelmanratkaisijaksi. Hänen mukaansa Trump on ratkonut isoja haasteita nopeasti, tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Saudihallitusta lähellä olevista lähteistä kerrottiin aiemmin, että Riadin keskusteluissa valmisteltaisiin Trumpin ja Putinin myöhempää tapaamista. Zelenskyi tapaa Turkin presidentinUkraina tai EU-maat eivät sen sijaan ota osaa Riadin keskusteluihin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin on kerrottu matkustavan Saudi-Arabiaan keskiviikkona, mutta Ukraina ei aio osallistua Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerien tapaamiseen. Turkissa vieraileva Zelenskyi tapaa tänään maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin. Zelenskyi sanoo, että matkat Arabiemiraatteihin ja myöhemmin Saudi-Arabiaan oli sovittu etukäteen, eivätkä ne liity Venäjän ja Yhdysvaltain edustajien tapaamiseen. Zelenskyi matkusti Arabiemiraatteihin sunnuntaina. – Ukraina katsoo, että neuvottelut Ukrainasta ilman Ukrainaa ovat tuloksettomia, Zelenskyi sanoi toimittajille maanantaina. Zelenskyin mukaan Ukrainalle ei kerrottu Venäjän ja Yhdysvaltain tapaamisesta Saudi-Arabiassa, eikä maa hyväksy mitään sopimuksia, jotka solmitaan ilman s Venäjä valmistautuu laajempaan sodankäyntiinhttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011040838.html Sdp:n Tytti Tuppuraisesta on kriittisen tärkeää, että Eurooppa rakentaa itselleen nyt riittävän puolustuskyvyn. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen osallistui viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Hänen mukaansa konferenssissa kävi selväksi, ettei Yhdysvalloilla ole mitään suunnitelmaa Ukrainan rauhasta. Ainakaan sellaista, johon Eurooppa voisi osallistua. – Emme voi jäädä odottelemaan, mihin neuvotteluihin Eurooppa pääsisi. Tuppuraisen mukaan Ukrainan tukemista täytyy nyt jatkaa. Euroopan tulee lisätä sotilaallista tukeaan Ukrainalle, sekä asettaa lisää pakotteita Venäjälle etenkin energiavientiin. Münchenissä Ukrainan turvatakuut nousivat jälleen puheenaiheeksi. Tuppurainen muistuttaa, että Ukrainan rauhanneuvottelut eivät ole vielä alkaneet eikä Ukrainassa ole aselepoa. Sota on yhä käynnissä, joten turvatakuita ei toistaiseksi voida antaa. Näyttää siltä, että sodan jatkaminen on Venäjän suunnitelmissa, Tuppurainen arvioi. On syytä varautua siihen, että rauha Ukrainassa ei kestäisi. – Tähän mennessä Venäjältä ei ole kuultu yhtään puheenvuoroa siitä, että Venäjä pyrkisi rauhaan. Päinvastoin Putin on todennut, että tavoitteena on hävittää Ukrainan olemassaolo. – Kaikki Venäjän toimet viittaavat siihen, että se varustautuu laajempaan sodankäyntiin – kenties Itämerellä, kenties Keski-Euroopassa. Tuppuraisesta on kriittisen tärkeää, että Eurooppa rakentaa itselleen nyt riittävän puolustuskyvyn. V Ä L I K O M M E N T T I TÄRKEINTÄ OLISI VENÄJÄN IMPERIUMIN TUHOAMINEN (siis olemassaolo). Venäjän taktiset ydinaseet ovat Euroopan lähellä, mutta strategiset ydinaseet ovat kaukana Siperiassa. Meillä on omia ja USAn ydinaseita Euroopassa. RYSSIEN IMPERIUMIN TUHOAMINEN ”SOPIVAN ISKUN” jälkeen tarkoittaisi vain ja ainoastaan imperiumiin kuuluvien ”valtioiden” jakaminen ”OIKEISIIN ITSENÄISIIN VALTIOIHIN”. VÄLIKOMMENTIN LISÄYKSET https://www.tapionajatukset.com/45505 https://www.tapionajatukset.com/44557 Ennustus Ukrainasta: Venäjä hajoaa pieniin osiin 2–3 vuodessahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009066598.html Ukrainalainen kansanedustaja Oleg Dunda arvioi IS:lle, että Venäjän hajoaminen on jo käynnissä. https://www.tapionajatukset.com/44645 https://www.tapionajatukset.com/44755 VÄLIKOMMENTIN JÄLKEEN OLEVA TEKSTI Ukrainaan saadaan kestävä rauha vain siten, että Ukraina ja Eurooppa ovat sen solmimisessa mukana – ei vain Yhdysvallat ja Venäjä, Tuppurainen sanoo. Jos rauha solmitaan ilman Eurooppaa ja Ukrainaa, ei eurooppalaisia joukkoja voida hänen mukaansa lähettää turvatakuina Ukrainaan. – On niin, että Euroopan tämän hetkiset voimavarat ovat varsin pienet. Olemme pulassa jo senkin kanssa, saisimmeko toimitettua taisteluun sopivaa prikaatia – 5000 miestä – rajojen ulkopuolelle. Jolloin Ukrainan ainut todellinen aselevon turvaaja ovat Ukrainan asevoimat. Presidentti Alexander Stubb ei Münchenissa vielä valottanut Suomen osuutta turvatakuista yksityiskohtaisesti. Stubb alleviivasi, että Suomen on aina ajateltava ensin asemaansa etulinjan maana. Euroopasta vakava varoitus – tällaiset turvatakuut Ukraina voisi saadahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011037124.html Euroopan puolustukselle peräänkuulutetaan tiekarttaa jo lähipäivinä. Euroopan komission varapuheenjohtajan Henna Virkkusen (kok) mukaan EU aikoo vauhdittaa Ukrainan pääsyä Euroopan unionin jäseneksi. – Aiomme vauhdittaa Ukrainan liittymisprosessia EU:hun. Turvallisuus ei ole vain suojaa, vaan kyse on rauhan ja vakauden takaamisesta. Ukrainalla on horjumaton tukemme, Virkkunen kirjoittaa Facebookissa. Virkkunen toteaa päättäjien kokoontuneen tänä viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssiin keskustelemaan ja muokkaamaan yhdessä nykyistä geopoliittista maisemaa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi Münchenissä perjantaina pitämässään puheessa, että komissio tehostaa työtään nopeuttaakseen Ukrainan liittymisprosessia. – Olemme edenneet jo merkittävästi, mutta nyt on taas aika siirtää vuoria, von der Leyen sanoi. 17.2.2025 Analyysi: Eurooppa lähettää sotilaitaan Ukrainaan – Muuten vaarana on Trumpin ja Putinin liittohttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6138289b-699a-4898-9737-66eb81340c9d Emmanuel Macronin koolle kutsuma hätäkokous kertoo demokraattisen Euroopan halusta ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Vuoden 1938 Münchenin virheestä on pakko ottaa opiksi siten, että Putinin edessä ei taivuta, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa Münchenistä. Pelkona selvästi on, että Trump saattaisi liittoutua Vladimir Putinin kanssa. Tavalla tai toisella. Aidosta huolesta kertoo se, mitä Stubb kertoo korostaneensa amerikkalaisille. – Yhdysvalloille on korostettu vahvasti, että ei rauhaa ilman Ukrainaa ja että Putiniin ei voi luottaa. – Yksi viesti, joka meillä on amerikkalaisille, on se, että ei kannata hakea Venäjästä liittolaista Kiinan patoamiseksi, koska jossain vaiheessa Venäjä ja Putin pettävät kuitenkin, Stubb sanoo. Suomen presidentti ei sanoisi näin, ellei Trumpin ja Putinin liittoa pidettäisi mahdollisena. Se kertoo maailmantilanteen vakavuudesta, että eurooppalaiset arvioivat Trumpin tuntevan jonkinasteista sympatiaa sotarikoksiin syyllistynyttä Putinia kohtaan. Se kertoo maailmantilanteen vakavuudesta, että eurooppalaiset arvioivat Trumpin tuntevan jonkinasteista sympatiaa sotarikoksiin syyllistynyttä Putinia kohtaan. – Ei ole epäselvää, etteikö Trump ihaile Putinia tai ainakin pidä vallantäyteisistä johtajista, eli asetelma on vaikea ja kyllä tässä mikä tahansa on mahdollista. Putin on taitava peluri ja tulee varmasti käyttämään sen tilan, joka hänelle tarjotaan, Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi Iltalehdelle Münchenissä. Monen ajatukset kääntyivät Münchenissä maanosan lähihistoriaan. Putinin ei saa antaa huijata demokratioita samalla tavalla kuin Adolf Hitler petkutti Britanniaa ja Ranskaa vuonna 1938. Britannian pääministeri Neville Chamberlain julisti Münchenin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, että Euroopassa oli saavutettu ”rauha meidän ajaksemme”. Hitler oli kiristänyt länsivalloilta myönnytyksiä ja saanut niitä. Seuraavana vuonna hän rikkoi sopimuksen ja miehitti koko Tshekkoslovakian. Stubb analysoi joulukuussa Iltalehden haastattelussa, mitä historian virheistä olisi opittavissa. – Ehkä parempi vertauskuva kuin Chamberlain ja vuosi 1938 on Suomen ja Stalinin välinen rauha vuonna 1944, Stubb arvioi. Länsiliittoutuneet jättivät Suomen yksin Neuvostoliiton etupiiriin, vaikka Suomi välttyi miehitykseltä aseellisen torjuntavoiton ansiosta. – Me menetimme sekä alueita että käytännössä itsemääräämisoikeutemme. Ja se pitää Ukrainassa välttää, Stubb korosti. Vuoden 2025 Münchenin turvallisuuskonferenssi jää Euroopan historiaan suurena murroskohtana. Bayerischer Hof –hotellissa virisi yhteishenki siitä, että Euroopan on pakko rakentaa Ukrainalle sotilaalliset turvatakuut. Jos näin ei tapahdu, Putin voittaa ja väkivallan käytön, sotarikosten tekemisen ja laillisten rajojen siirtelyn rima putoaa maan pinnalle. Sen jälkeen pienemmät valtiot olisivat suurempien riistaa, elleivät ne suostuisi niille saneltuun maailmanjärjestykseen. Stubb perusteli jo joulukuussa, miksi ukrainalaisia ei saa hylätä samalla tavalla kuin aikanaan suomalaisia. – Siksi, että koko kansainvälinen järjestelmä on rakennettu YK:n peruskirjan varaan ja sen jälkeen eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä ETYKin ja Helsingin-sopimuksen pohjalle. Niissä lähdetään siitä, että aluevaltaukset ovat kansainvälisen lain vastaisia ja että jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset valintansa, Stubb tähdensi. Amerikkalaiset ja venäläiset tapaavat lähipäivinä Saudi-Arabiassa. Yhdysvallat on vaatinut puolustusministerinsä suulla, että eurooppalaiset vastaavat turvatakuista Ukrainalle. Trump ei todennäköisesti ole lähettämässä amerikkalaissotilaita Ukrainaan. Maanantaina Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Pariisissa Euroopan hätäkokousta. Pohjoismaita ja Baltian maita edustaa hätäkokouksessa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. Jos Eurooppa epäonnistuu turvatakuujoukon kokoamisessa, Trump pitää eurooppalaisia heikkoina ja saattaa entisestään lähestyä Putinia ja Venäjää erilaisten diilien muodossa. Silloin palaisimme Euroopassa ”Jaltan aikaan”, jossa suurvallat piirtelivät rajoja mieleisikseen kunkin suurvallan sotilaallisen voiman mukaisesti. Jaltan konferenssi järjestettiin helmikuussa 1945 Krimin niemimaalla. Neuvostoliiton Josif Stalin isännöi Yhdysvaltain presidenttiä Franklin Rooseveltia ja Britannian pääministeriä Winston Churchillia. Puolalle konferenssi merkitsi koko valtion rajojen väkivaltaista siirtelyä, balteille julmaa miehitystä. Amerikkalaiset jättivät Suomen Venäjän etupiiriin. Tällä kertaa näin ei tapahdu. Macronin koolle kutsuma hätäkokous kertoo demokraattisen Euroopan halusta ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Yhdessä Euroopan maat ovat sotilaallisesti riittävän vahvoja padotakseen Venäjän imperialismin. Kyse on tahdon asiasta. Halukkaiden koalitiota kootaan, vaikka helppoa siitä ei tule. Stubb kertoi, mitä nyt käytännössä on meneillään. – Otetaan esimerkkinä Hollanti. Hollannilla ei ole käytännössä maajoukkoja, mutta heillä on hyvät ilmavoimat ja merivoimat, eli se voisi olla Hollannin kontribuutio, kun tänään keskustelin Hollannin pääministerin kanssa kahdenvälisessä tapaamisessa, Stubb sanoi lauantaina. Suomi on liittoumassa mukana, kun sellainen syntyy. Sen voi päätellä Stubbin vastauksesta ja kehonkielestä. Teija Tiilikainen uskoo, että diplomaattinen ja sotilaallinen suurponnistus onnistuu Euroopalta pakon edessä. – Se täytyy saada aikaan. Täytyy luoda pelote Venäjälle, jotta se ei lähde kokeilemaan uudestaan. Uskotko, että Ukraina säilyy itsenäisenä ja tulee EU:n jäseneksi? 14.2.2025 Nato-lähteet: Suomen suojaksi 4 000–5 000 sotilaan arktinen Nato-prikaati – Häkkänen vahvisti sijoituspaikathttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01b73c73-2dad-4bc5-838b-a50db74c7f14 Prikaatin toimintaan osallistuvat johtovaltio Ruotsin lisäksi ainakin Britannia, Norja ja Yhdysvallat. Asiaa on käsitelty tänään Brysselissä. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson esitteli torstaina Naton puolustusministerikokouksessa kaikille jäsenmaille suunnitelmia Suomen Lappiin perustettavasta Nato-prikaatista. Myöhemmin torstaina puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) vahvisti julkisuuteen, että Naton FLF-joukkojen ensisijaiset sijoituspaikat ovat Rovaniemi ja Sodankylä. – Sijaintipaikkoina Rovaniemi ja Sodankylä tarjoavat haastavat, mutta erinomaiset olosuhteet joukkojen harjoittelulle Suomen pohjoisosissa, mutta myös laajemmalla alueella, Häkkänen sanoo valtioneuvoston tiedotteessa. Iltalehti kertoi joukkojen sijoituspaikoista jo elokuussa. Ruotsi on arktisen prikaatin johtovaltio. Nato-lähteiden mukaan Suomeen perustettavan arktisen Nato-prikaatin vahvuus on 4 000–5 000 sotilasta. Iltalehti kertoi tämänkin tiedon jo viime elokuussa. Prikaatin toiminta alkaa ensi vuonna. Se koostuu noin 800 sotilaan vahvuisista pataljoonista. Kerrallaan Suomessa on läsnä esimerkiksi yksi Nato-pataljoona, jossa voi olla sotilaita yhdestä tai useammasta Nato-maasta. Lue myös Norja vahvistaa IL:lle: Valmis sijoittamaan sotilaita Suomen Lappiin Panssareita käytössäOsa prikaatin sotilaista on koko ajan Suomessa. Kyse on niin sanotusta FLF-läsnäolosta. Nato-maat perustavat Suomen puolustamiseksi maavoimien joukko-osaston, josta käytetään englanninkielistä FLF-lyhennettä (Forward Land Forces). Prikaatilla on käytössään panssarikalustoa. Suomessa on jatkossa koko ajan läsnä Nato-prikaatin upseeristoa, aseita vartioivia ja huoltavia sotilaita, joukkojen logistiikasta vastaavia sotilaita sekä arviolta pataljoonan verran taisteluun valmiita sotilaita. Tarvittaessa koko prikaati saadaan kokoon muutamassa päivässä. Italia kiinnostuiRuotsin puolustushallinto lähetti Nato-maille kutsun, jossa Suomen FLF-joukkoon mukaan haluavia maita pyydettiin saapumaan Ruotsiin FLF-kokoukseen. Italia osallistui Ruotsissa pari viikkoa sitten järjestettyyn kokoukseen ja kertoi olevansa halukas lähettämään sotilaitaan Suomen Lappiin. Lue myös Uutta tietoa Suomen Nato-joukosta – Yllätysmaa tulossa mukaan Suurista eurooppalaisista Nato-maista Italialla ja Ranskalla on talvisodankäyntiin erikoistuneita vuoristosotilaita. Ruotsi painotti kutsussaan, että se toivoo FLF-joukkoon mukaan Nato-maita, jotka ovat halukkaita kehittämään arktisen sodankäynnin kykyään. Nato-lähteet kertovat IL:lle, että Ruotsi, Norja ja Britannia sijoittavat maavoimien sotilaitaan FLF-joukkoon. Lähteiden mukaan maat käytännössä vahvistivat osallistumisensa Ruotsissa järjestetyssä kokouksessa. Jatkoneuvotteluissa sovitaan tarkat yksityiskohdat siitä, kuinka monta sotilasta ja minkälaista aseistusta kukin osallistujamaa sijoittaa Suomen Nato-joukkoon. Yhdysvallat osallistunee prikaatin toimintaan osana Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälistä puolustusyhteistyösopimusta DCA:ta. Pohjois-Suomeen on jo varastoitu jonkin verran amerikkalaisjoukkojen aseistusta. – Todennäköisesti Suomesta tulee löytymään jonkinlainen taistelujoukkokyky koko ajan. Elina Valtoselta tiukka viesti Trumpille
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011032467.html Ulkoministeri Valtonen varoittaa Trumpia. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/dd9d9532f8318e1bffa923eeb5065b8b/normal/1920.jpg Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump puhui keskiviikkona puhelimessa Ukrainan sodan lopettamisesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Trump ilmoitti, että he aloittavat rauhanneuvottelut välittömästi ja tapaavat myös kasvokkain kummankin kotimaassa. Trumpin puhelu on herättänyt länsimaissa huolta Putinin pussiin pelaamisesta. Suomen valtiojohto on toistaiseksi ollut vähäsanainen kommenteissaan. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) lähettää Valkoiseen taloon kuitenkin tiukan viestin. – Trumpin ei kannata kävellä Putinin ansaan, Valtonen viestittää IS:lle. Valtonen kommentoi asiaa suorasukaisemmin kuin pääministeri Petteri Orpo (kok), joka totesi eduskunnassa, että Trumpin rauhanhanke lähti liikkeelle ”trumpmaisella vauhdilla”. – Ja se tietenkin herättää huolta, Orpo kommentoi. Trump puhui keskiviikkona myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Valtonen tähdentää, että Euroopan turvallisuus on pääasia ja Ukraina on osa Eurooppaa. – Euroopan turvallisuus on olennainen osa transatlanttista (Yhdysvaltojen ja Euroopan välistä) turvallisuutta. Ei ole transatlanttista turvallisuutta ilman kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Euroopassa ja Ukrainassa. Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth linjasi keskiviikkona, ettei Ukrainan liittyminen Natoon ole realistista. Hänen mukaansa Ukrainaan tulisi eurooppalaisia ja Euroopan ulkopuolisia joukkoja takaamaan turvallisuutta. Valtosen mukaan Euroopan ja Yhdysvaltojen tulee yhdessä huolehtia Ukrainan riittävistä turvatakuista. Hegseth toisti Trumpin linjauksen, että Nato-maiden pitäisi käyttää viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Tavoitteen toteutumista pidetään epätodennäköisenä, sillä osa Nato-maista ei käytä tällä hetkellä edes kahta prosenttia BKT:staan puolustukseen. Valtosen mukaan Eurooppa kantaa yhä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. – Kasvatamme puolustusmenoja ja vahvistamme eurooppalaista puolustusteollisuutta, Valtonen sanoo. Zelenskyi: Venäjä iski Tshernobylin ydinvoimalaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Zelenskyi: Venäjä iski yöllä Tshernobylin ydinvoimalaan - ydinturmassa vaurioituneen reaktorin suojakuoreen "merkittäviä vahinkoja"Voimakkaalla taistelukärjellä varustettu Venäjän armeijan lennokki iski perjantain vastaisena yönä Tshernobylin ydinvoimalan vaurioituneen neljännen reaktorin betoniseen suojakuoreen, jonka tarkoitus on suojata ympäristöä säteilyltä. Iskusta raportoi aamulla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen mukaansa reaktorin suojakuori vaurioitui iskussa "merkittävästi". IAEA vahvisti: Tshernobylissä tapahtui yöllä räjähdysKansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vahvisti perjantaina X:ssä, että Tshernobylin ydinvoimalan alueella tapahtui torstain perjantain välisenä yönä räjähdys. Päivityksessään se jakoi myös kuvia paikan päältä. - Noin kello 1.50 IAEA:n Tshernobylissä oleva ryhmä kuuli räjähdyksen äänen, joka tuli voimalan uuden suojakuoren luota. Se suojaa entisen Tshernobylin ydinvoimalan neljännen reaktorin jäänteitä, IAEA:n päivityksessä kerrottiin. IAEA kertoi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tavoin, että räjähdystä seurasi tulipalo. IAEA:n mukaan sen ryhmälle kerrottiin, että suojakuoreen osui lennokki. Zelenskyiltä hurja avaus vaihtoehdoksi Nato-jäsenyydelle – ”Ukrainassa ymmärretään, että...”https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011030991.html Jos Venäjä saa pitää miehittämänsä alueet ja luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin karisee, moni maa voi tehdä johtopäätökset, että vain omat ydinaseet tuovat todellista turvaa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi väläytti jälleen helmikuun alussa vaihtoehtoa, että Ukraina voisi hankkia omia ydinaseita, jos maata ei päästetä ripeästi sotilasliitto Naton jäseneksi. Zelenskyin brittitoimittaja Piers Morganille esittämistä kommenteista uutisoi muun muassa Politico. Zelenskyi esitti samansuuntaisen kommentin myös lokakuussa. Ajatukseen suhtautuu nuivasti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin nimittämä Ukrainan ja Venäjän erikoislähettiläs Keith Kellogg, joka sanoi Fox Newsille, että mahdollisuudet Ukrainan ydinaseeseen ovat jotain ”nollan ja olemattoman” väliltä. – Jos tämä sota nyt päättyy neuvotteluteitse, niin Ukrainan pääprioriteettina tietysti on saavuttaa sellainen lopputulos, että Venäjä ei voi hyökätä sinne uudestaan, kertoo STT:lle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen. Lavikaisen mukaan oleellista on se, millaiset turvatakuut Ukraina saa länsimailta. – Ukraina on nostanut tämän ydinasekortin esille, koska pohjimmiltaan Ukrainassa ymmärretään, että ydinasepelote pitää ydinasekiristystä hyödyntävän ydinasevallan hyökkäyksen loitolla. Tavalla tai toisella se pelote on saatava. He käytännössä sanovat, että jos sitä ei saa ydinaseliittoon kuulumalla, niin heidän pitää hankkia se itse. Lavikaisen mukaan tämä ei tarkoita, että Ukraina jo tosissaan suunnittelisi ydinaseiden kehittämistä, vaan kyse on toistaiseksi vain neuvottelutaktiikasta länsimaiden suuntaan. Maailman ydinasevaltioiden kerho on pysynyt melko pienenä jo vuosikymmenten ajan, ja ainoa 2000-luvulla siihen lisätty maa on erakkovaltio Pohjois-Korea. Kansainvälinen ydinsulkusopimus on estänyt ydinaseiden leviämisen laajemmalle erityisesti siksi, että Yhdysvallat on toiminut niin monen maan turvallisuuden takaajana. – Esimerkiksi Etelä-Korean kohdalla heitä on pidätellyt se, että Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan heitä ja on ollut luottamusta siihen, että kun voimakas sotilaallinen mahti puolustaa, niin omia ydinaseita ei tarvitse hankkia. Tämähän on mielestäni Naton ydinasejakojärjestelyidenkin taustalla, Lavikainen sanoo. Luottamusta Yhdysvaltoihin horjuttaa nyt kuitenkin presidentti Trump, joka kovistelee jopa läheisimpiä Nato-liittolaisiaan esimerkiksi Grönlanti-kysymyksessä. Jos Ukrainan sodan loputtua Venäjä vielä käytännössä saa pitää valloittamansa alueet, voi moni maa vetää johtopäätökset, että ainoa varma tapa suojata itseään ydinasevallan hyökkäykseltä on oman ydinaseen hankinta. Nykyisiä ydinasevaltioita on virallisesti kahdeksan, minkä lisäksi Israelilla uskotaan yleisesti aseita olevan, vaikka maa ei sitä julkisesti myönnä tai kiistäkään. Ylivoimaisesti suurimmat, tuhansien ydinkärkien arsenaalit ovat Venäjällä ja Yhdysvalloilla. Kolminumeroinen määrä ydinkärkiä on Kiinalla, Britannialla, Ranskalla, Intialla ja Pakistanilla. Tukholmassa toimivan kansainvälisen rauhantutkimuskeskuksen (Sipri) viime kesällä julkaistun vuosikertomuksen mukaan ydinasevallat modernisoivat parhaillaan arsenaalejaan. Siprin mukaan maailman yli 12 000 ydinkärjestä noin 2 100 on laukaisuvalmiina ballistisissa ohjuksissa, enimmäkseen Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Myös Kiinalla uskotaan olevan joitakin heti käyttövalmiita ydinohjuksia. Maailmassa on suuri määrä valtioita, joilla on tekniset edellytykset valmistaa ydinaseita suhteellisen lyhyessä ajassa, jos päätös tästä tehdään – esimerkiksi, jos Yhdysvallat vetäytyy Natosta tai muista liittolaissuhteistaan. Ydinaseita voisivat tuolloin harkita Itä-Aasiassa Etelä-Korean ohella Japani sekä Euroopassa Saksa ja Puola. Lähi-idässä Saudi-Arabia on kertonut kehittävänsä ydinaseen, jos Iran tekee niin ensin. Iran on pitkään ylläpitänyt ydinohjelmaansa juuri ydinaseen rakentamisen kynnyksellä, sen yli kuitenkaan astumatta. Jos Yhdysvallat vetäytyisi Natosta, katseet kääntyisivät ensiksi Euroopan kahteen omaan ydinasevaltaan Britanniaan ja Ranskaan. – Ensimmäinen vaihtoehto olisi pohtia, riittäisikö näiden kahden valtion pelote tai voisiko sitä jotenkin kehittää sellaiseksi, että se riittäisi eurooppalaisen Naton suojaksi, Lavikainen sanoo. Maiden ydinasearsenaalit ovat kuitenkin Venäjään verrattuna pieniä ja yksipuolisia, tutkija sanoo. – Venäjä vähintään lähtisi välittömästi kyseenalaistamaan sitä ja nakertamaan yhteisen pelotteen uskottavuutta. Ukraina oli itsenäisyytensä alussa lyhyen aikaa teknisesti ydinasevalta, sillä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maan alueella sijaitsi suuret määrät neuvostoliittolaisia ydinaseita ja niihin liittyviä laitoksia. Ukraina ei tosin olisi pystynyt käyttämään aseita, sillä niiden hallintajärjestelmät sijaitsivat Moskovassa. Elina Valtoselta suorat sanat: ”Putinilla ei ole aikomustakaan...”https://www.is.fi/politiikka/art-2000011033450.html Elina Valtosen mukaan Venäjä on pidettävä loitolla Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kirjoittaa X:ssä, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putinilla ole aikomusta lopettaa laajentumispyrkimyksiään. Valtonen kirjoittaa, että suomalaiset tuntevat Venäjän. Hän muistuttaa, että Venäjän naapurimaana Suomi pysyi johdonmukaisesti itsenäisenä demokratiana läpi toisen maailmansodan ja kylmän sodan. – Putinilla ei ole aikomustakaan lopettaa laajenemispyrkimyksiään. Hän osallistuu keskusteluihin, nauttii parrasvaloista ja ottaa kaiken mahdollisen tekemättä todellisia myönnytyksiä. Valtosen mukaan Venäjä on pidettävä loitolla ja omien rajojensa sisällä uskottavalla taloudellisella ja sotilaallisella painostuksella. Valtosen mukaan kestävä rauha tarvitsee kattavan suunnitelman, ja Eurooppa tarvitsee Yhdysvallat liittolaisekseen. Valtosen mukaan se on myös Yhdysvaltojen etu. – Yksittäinen pikakorjaus aiheuttaa lisää ongelmia – myös Yhdysvaltoihin. Toistaiseksi Venäjä ei ole osoittanut kiinnostusta rauhaan. Valtosen mukaan ennen rauhanneuvotteluita Venäjä voisi osoittaa ”hyvää tahtoa” palauttamalla pakkosiirtolaiset ukrainalaiset lapset takaisin vanhemmilleen. Valtosen mukaan Euroopan on aika tehostaa toimintaansa ja sitoutua entistä enemmän turvallisuuteen esimerkiksi puolustusmenoja kasvattamalla. Kommentti: Karu totuus valkenee nyt Euroopallehttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9b13b30e-d062-42bb-9e88-3e337363ad04 Eurooppa kohtaa nyt karun totuuden, jota on yritetty vältellä vuosia. Heikko turvallisuuspolitiikka törmää kiviseinään, kun isommat pelaajat saattavat kävellä koko maanosan edun yli, kirjoittaa Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi. Yhdysvallat toi tällä viikolla julki näkemyksiään Ukrainan tulevaisuudesta ja rauhasta. Lämmintä kättä tarjoiltiin Venäjän presidentti Vladimir Putinille, muille ei juuri mitään. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo neuvotella ensiksi Venäjän, sitten Ukrainan kanssa. Eurooppalaispäättäjiä ei näihin pöytiin ole ilmeisesti pyydetty. Ukraina sai tylyä kohtelua heti kättelyssä. Käytännössä siltä evättiin Nato-tie, yhdysvaltalaiset turvatakuita takaavat sotilaat ja toiveet alueiden oikeudenmukaisesta palautuksesta. Muualla lännessä ihmeteltiin. Ihmetys nousi entisestään, kun Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth peruutteli aiemmista puheistaan ja sanoi kaikkien vaihtoehtojen olevan vielä pöydällä. Kiusallista on sekin, ettei Yhdysvalloilta ole kuultu, mitä Venäjältä vaaditaan, tai mistä Venäjän pitäisi luopua. Eurooppalaisten on turha pöyristyä alueluovutuksista. Vuoden 2014 tai 1991 rajojen saavuttaminen ei ole ollut sodan aikana käytännössä realismia, koska länsimaat eivät ole tukeneet Ukrainaa tarpeeksi. Käytännössä voitto taistelukentällä vaatisi lännen suoraa interventiota eli joukkoja Ukrainaan. Tätä ei ole Euroopassa aidosti haluttu edistää, vaikka kaikenlaista on puhuttu. Eurooppalaisilla päättäjillä on ollut turvallisuuskysymyksissä omituisia strategisia virhepäätelmiä. Virheistä keskeisimpiä on ollut ripustautuminen oletukseen siitä, että Yhdysvaltoja kiinnostaa maksaa Euroopan turvallisuuden takaamisesta ajasta ikuisuuteen. Liian moni maa on päättänyt olla turvallisuudesta hyötyjä, vaikka turvallisuuden tuottajista on ollut huutava pula. Euroopan etujen yli kävellään, koska siitä on päätetty rakentaa kynnysmatto vahvan pelaajan sijaan. Kehitys on tapahtunut tietoisten poliittisten valintojen myötä, ei vahingossa. Tätä taustaa vasten Yhdysvallat karsastanee ajatusta sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan turvatakuita valvomaan. Suurin ongelma Ukrainan mahdollisessa rauhanprosessissa on Nato-tie. Nato-kysymykseen kiteytyy ylipäänsä rauhanprosessin ongelma, jota ei käytännössä voi yhteensovittaa mielekkäällä tavalla. Venäjän intresseissä on Ukrainan pitäminen riittävän heikkona ja oman vaikutuspiirin maksimointi. Mieluiten Venäjä näkisi Ukrainan sille alisteisena vasallina. Siinä missä Venäjälle Nato-Ukraina olisi kauhistus, Ukraina puolestaan tarvitsee taakseen vahvan puolustusliiton, jonka tuottamaan turvaan se voi nojata. Yhdysvallat ei ole tulossa turvatakuita sotilaillaan valvomaan, ja vaikka jokin muu läntinen koalitio osastojaan Ukrainaan veisikin, ei tällaisen järjestelyn pysyvyyteen kannata uskoa liiaksi. Euroopalla on tapana unohtaa Venäjän toimet aina riittävän puoliintumisajan jälkeen. Mikäli Ukrainaa ei päästetä Natoon, Venäjälle annetaan avaimet Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittisen liikkumavaran merkittävään kaventamiseen. Päätös hakea Nato-jäsenyyttä ei pitäisi ikinä olla pienimmissäkään määrin Venäjän asia, mutta taas taitaa käydä toisin. Ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumavaraa tällä tavoin menettävä valtio menettää myös osia suvereniteetistaan. Suurin ongelma Ukrainan mahdollisessa rauhanprosessissa on Nato-tie. Nato-kysymykseen kiteytyy ylipäänsä rauhanprosessin ongelma, jota ei käytännössä voi yhteensovittaa mielekkäällä tavalla. Venäjän intresseissä on Ukrainan pitäminen riittävän heikkona ja oman vaikutuspiirin maksimointi. Mieluiten Venäjä näkisi Ukrainan sille alisteisena vasallina. Siinä missä Venäjälle Nato-Ukraina olisi kauhistus, Ukraina puolestaan tarvitsee taakseen vahvan puolustusliiton, jonka tuottamaan turvaan se voi nojata. Yhdysvallat ei ole tulossa turvatakuita sotilaillaan valvomaan, ja vaikka jokin muu läntinen koalitio osastojaan Ukrainaan veisikin, ei tällaisen järjestelyn pysyvyyteen kannata uskoa liiaksi. Euroopalla on tapana unohtaa Venäjän toimet aina riittävän puoliintumisajan jälkeen. Mikäli Ukrainaa ei päästetä Natoon, Venäjälle annetaan avaimet Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittisen liikkumavaran merkittävään kaventamiseen. Päätös hakea Nato-jäsenyyttä ei pitäisi ikinä olla pienimmissäkään määrin Venäjän asia, mutta taas taitaa käydä toisin. Ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumavaraa tällä tavoin menettävä valtio menettää myös osia suvereniteetistaan. Kommentti: Putin voittihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9ce0709e-3f0f-49ec-8acf-a0f1e546c8d0 Donald Trumpin hallinnon uudet linjaukset ovat mannaa Kremlille ja Vladimir Putinille, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari. Keskiviikko toi Vladimir Putinille ison voiton. Ensin Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi länsiliittolaisille, että Ukrainan ennen vuotta 2014 vallinneiden rajojen palautus ei ole realistista. Myöskään puolustusliitto Natoon Ukrainalla ei hänen mukaansa ole asiaa. Hegsethin lausunnon jälkeen hänen pomonsa Donald Trump kertoi soittaneensa Putinille ja sopineensa, että rauhanneuvottelut Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi alkavat välittömästi. Trumpin mukaan hän ja Putin sopivat tiiviistä yhteistyöstä, ja kutsuipa Putin myös Trumpin Moskovaan. Putinin jälkeen Trump soitti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille. – Presidentti Putin haluaa rauhan. Presidentti Zelenskyi haluaa rauhan, ja minä haluan rauhan. Haluan vain nähdä ihmisten tappamisen loppuvan, Trump sanoi puheluiden jälkeen. Myöhemmin Trump vahvisti Hegsethin aiemmin lausuman, että Ukrainan rajojen palauttaminen on epätodennäköistä. Ukrainan ja sen eurooppalaisten kumppanien kannalta on erittäin huolestuttavaa, että Trump näyttää tehneen Putinille myönnytyksiä jo ennen varsinaisia rauhanneuvotteluja. Useat suomalaiset ja eurooppalaiset poliitikot ovat reagoineet keskiviikon tapahtumiin tyrmistyksellä. Venäjällä Trumpin ja hänen hallintonsa keskiviikkoisia linjauksia on tulkittu voitonriemuisesti. Muun muassa ex-presidentti Dmitri Medvedev kommentoi asiaa jo tutuksi tulleella ärhäkällä tyylillään pilkkaamalla Eurooppaa. – Euroopan aika on ohi. Se on heikko, ruma ja hyödytön, nykyisin Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan toimessa oleva Medvedev sanoi sosiaalisessa mediassa. Putinin tiedottaja Dmitri Peskov taasen sanoi torstaina venäläismedioille, että on ennenaikaista puhua siitä, ottaako Eurooppa osaa rauhanneuvotteluihin. Vain yhdellä puhelinsoitolla Trump näyttää onnistuneen hetkellisesti hajottamaan Ukrainaa tukevien länsiliittolaisten yhtenäisyyden, ja samalla pelanneen täysin Putinin pussiin ohi Ukrainan ja Euroopan. Euroopan on nyt vastattava tähän uuteen todellisuuteen. Valtonen varoittaa Putinistahttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d08e7b16-50fc-4842-a03a-577ab0e5271f Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan hyökkäyssotaa käyvällä Vladimir Putinilla ei ole aikomusta lopettaa pyrkimyksiään. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoo X:ssä julkaisemassaan kirjoituksessa, ettei Venäjän diktaattoripresidenttiin Vladimir Putiniin voi luottaa. – Putinilla ei ole aikomusta lopettaa laajentumispyrkimyksiään. Hän osallistuu keskusteluihin, nauttii parrasvaloista ja ottaa kaiken mahdollisen tekemättä todellisia myönnytyksiä, Valtonen sanoo. Valtosen mukaan maailman kannattaisi kuunnella Suomea Putiniin liittyen, sillä suomalaiset tuntevat Venäjän ja Suomi pysyi itsenäisenä demokratiana toisen maailmansodan ja kylmän sodan läpi. Valtosen mukaan Venäjä on pidettävä loitolla ja omien rajojensa sisäpuolella uskottavalla taloudellis-sotilaallisella painostuksella. Valtosen mukaan Ukraina ja Eurooppa ansaitsevat elää rauhassa, mutta mitään ihmelääkettä ei ole. Yksittäinen ja nopea korjausliike aiheuttaa Valtosen mukaan lisää ongelmia – myös Yhdysvaltoihin. – Toistaiseksi Venäjä ei ole osoittanut kiinnostusta rauhaan. Venäjä voisi osoittaa ennen keskusteluja hyvää tahtoa esimerkiksi palauttamalla pakkosiirrettyjä ukrainalaislapsia takaisin vanhemmilleen. Valtosen mukaan kestävä rauha vaatii kattavan suunnitelman tulevia vuosia varten. – Neuvotteluratkaisuun tulisi sisältyä prosessi, jolla varmistetaan Ukrainan ja Euroopan turvallisuus, mukaan lukien Venäjän aiheuttaman monialaisen uhan hillitseminen. Ratkaisu ei Valtosen mukaan voi olla kertaluonteinen sopimus, vaan prosessissa tulisi hallita myös pakotteiden asteittaista ja ehdollista lieventämistä. Valtosen mukaan Euroopan on tehostettava nyt toimintaansa ja sitouduttava entistä enemmän turvallisuuteen ja lisätä puolustusmenoja entisestään. – Turvallinen ja vakaa Eurooppa on Yhdysvaltojen edun mukaista, ja jatkossa Yhdysvallat tarvitsee vahvoja liittolaisia. 13.2.2025 Venäjä kasvattaa voimiaan Suomen itärajalla – Viron ulkomaantiedustelulta uutta tietoahttps://www.hs.fi/alueet/art-2000011024119.html HS Virossa|Venäjä kykenee kehittämään asevoimiaan sotatappioista huolimatta. Ulkoministeri Lavrov on mukana vaihtoehtoisten Euroviisujen järjestelyissä, kirjoittaa Viron ulkomaantiedustelu vuosiraportissaan. Venäjällä riittää resursseja kehittää ja uudistaa asevoimiaan huolimatta tappioista sodassa Ukrainaa vastaan, analysoi Viron ulkomaantiedustelu tänään keskiviikkona julkaistussa vuosiraportissaan. Venäjä muodosti Karjalaan Suomen lähelle lyhyessä ajassa 44. armeijakunnan. Kamenkassa Viipurin lähellä prikaatista on kasvatettu 6. armeijan 69. moottoroitu jalkaväkidivisioona. Puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi maaliskuussa 2024 , että 44. armeijakunta on muodostettu Karjalaan. Jo toukokuussa armeijakunnan yksiköt osallistuivat Ukrainan vastaiseen hyökkäykseen Harkovan alueella, kertoo vuosiraportti. Sotilaiden koulutus oli nopea ja keskittyi taistelijan taitoihin sekä pieniin sotilasyksiköihin. Armeijakunnan tukiyksiköiden muodostaminen jatkuu tänä vuonna. Vanhoja varuskuntia remontoidaan ja uusitaan Karjalassa. Tähän raportti arvioi kuluvan kolmesta neljään vuotta. Myös Suomen sotilastiedustelu mainitsi katsauksessaan tammikuussa, että Venäjä on sota-aikana käynnistänyt asevoimareformin ja muodostaa 44. armeijakuntaa Karjalaan. Katsaus on samansuuntainen, mutta ei yhtä yksityiskohtainen kuin Viron ulkomaantiedustelun raportti. Sodan päättymisen jälkeen Venäjä panostaa luoteiseen suuntaansa ja pyrkii nopeuttamaan uudistuksia, Suomen sotilastiedustelu olettaa. Suomen sotilas- ja Viron ulkomaantiedustelun katsauksissa heijastuu sama huoli mahdollisiin rauhanneuvotteluihin liittyen. Kumpikin muistuttaa, että Venäjä pyrkii palauttamaan Naton vuoden 1997 tilanteeseen. Venäjän rauhanehdot Ukrainalle ovat olleet alueliitosten tunnustaminen, ”demilitarisaatio”, ”denatsifikaatio” sekä liittoutumattomuus. Katsauksilla on yhteinen viesti. Jos Venäjä saa tavoitteitaan läpi Ukrainassa voimankäytöllä ja uhkailulla, se todennäköisesti kokeilee toimivaksi havaitsemaansa strategiaa uudestaan. Viron ulkomaantiedustelun raportti arvostelee rivien välissä länsimaita siitä, että ydinaseilla pelottelu on hillinnyt tukea Ukrainalle. Tänä vuonna Venäjän propagandistit pelottelevat Yhdysvaltoja ydintalvella, raportti ennakoi. Ydinaseiden sijaan raportti pitää Venäjän hyökkäys- ja tiedustelulennokkeja lähiajan uhkana niin Virolle kuin Natolle. Venäjän on käynnistänyt drone-projektin, jonka tavoitteena on alan opetus 75 prosentissa kouluista Venäjällä. Se aikoo panostaa valtiolliseen dronen kehitykseen vuosittain noin miljardin euroa vuoteen 2030 asti Viron ulkomaantiedustelun mukaan Venäjä pystyy kehittämään dronejaan länsimaisten osien, etenkin moottorien ansiosta. Niitä se saa piilotetusti Kiinan kautta. Ukrainan pahimmat pelot ovat käymässä toteenhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011030846.html Kommentti|Presidentti Trumpin avaus herättää kysymyksen siitä, mikä on Valkoisen talon näkökulmasta Ukrainan tulevaisuuden paras mahdollinen skenaario, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Anni Huttunen. “On aika lopettaa tämä naurettava sota, jossa on ollut massiivista ja täydellisen tarpeetonta KUOLEMAA ja TUHOA. Jumala siunatkoon Venäjän ja Ukrainan asukkaita!” Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kynästä syntynyt viesti antaa aihetta huolestua siitä, millaiseksi Ukrainan rauhanneuvottelut hänen johdollaan muodostuvat. Presidentillä ei sen perusteella näytä olevan selkeää käsitystä siitä, kenen syytä kuoleman ja tuhon kylväminen on ollut. Tällä on väliä, kun Ukrainaan lähdetään neuvottelemaan rauhaa. Ja sen aika on Trumpin mukaan nyt. Keskiviikkona Trump kertoi keskustelleensa puhelimitse Venäjän Vladimir Putinin ja Ukrainan Volodymyr Zelenskyin kanssa. Putinin kanssa puolentoista tunnin mittaiseksi venynyt puhelu oli Trumpin mukaan “todella tuottelias”. Sen aikana sovittiin ainakin siitä, että johtajat tapaavat Saudi-Arabiassa, vaikka tarkkaa päivää ei vielä asetettukaan. Putinin kanssa käydyn keskustelun jälkeen Trump kävi “oikein hyvin” sujuneen puhelun Zelenskyin kanssa. Sen lopputuloksena Zelenksyi pääsee perjantaina tapaamaan varapresidentti J.D. Vancen ja ulkoministeri Marco Rubion. Kiovassa saattavat tällä hetkellä soida hälytyskellot. Ei ole ainakaan positiivinen signaali, että ensimmäinen puhelu neuvottelujen aloittamisesta otettiin Valkoisesta talosta Venäjälle, ei Ukrainaan. Lisäksi Trump muisti siunata Zelenskyin kanssa käymästään puhelusta kertovassa somejulkaisussaan niin Ukrainan kuin Venäjänkin kansalaisia. Vaikka neuvotteluissa voi tapahtua mitä tahansa, on myös harmillista, että Putinille luvattiin tapaaminen Yhdysvaltojen ylimmän johdon kanssa ja Zelenskyi sai tyytyä kakkosmieheen. Huolta voi aiheuttaa sekin, että yhdeltä Ukrainan suurimmista tavoitteista vedettiin tällä viikolla matto jalkojen alta. Yhdysvaltojen tuore puolustusministeri Pete Hegseth totesi keskiviikkona, ettei Ukrainan ole realistista odottaa Nato-jäsenyyttä välittömästi rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. BBC:n toimittajille puhunut Trump vahvisti Hegsethin Nato-näkemyksen ja tyrmäsi lisäksi myös toisen Ukrainan tavoitteen, vuoden 2014 rajojen palauttamisen. Hän sanoi pitävänsä epätodennäköisenä sitä, että Ukraina saisi kaikki alueensa takaisin, mutta tokaisi, että “osa siitä maasta palautuu”. Kaikki tämä herättää kysymyksen siitä, mikä on Valkoisen talon näkökulmasta Ukrainan tulevaisuuden paras mahdollinen skenaario. Jos neuvottelut rauhasta käydään Putin edellä ja Zelenskyi perässä eikä näköpiirissä ole alueiden palautuksia tai Nato-jäsenyyttä, mitä Ukrainalle tarkalleen ottaen on pöydällä? Tietenkin taisteluiden lakkaaminen on ukrainalaisten etu ja haave, mutta jotain muutakin olisi oltava tarjota. Vaalikampanjasta lähtien Trumpin Ukraina-puheita on kuunneltu Euroopassa huolestuneena. Presidentin lupaus lopettaa sota 24 tunnissa sai monet pelkäämään, että nopeasti läpi runnotun rauhansopimuksen ehdoista sovittaisiin Ukrainan pään yli. Juuri nyt näyttää siltä, että Ukrainan – ja monen eurooppalaisen – pahimmat pelot voivat olla käymässä toteen. 12.2.2025 VENÄJÄ YHDYSVALLAT JA NATO Tanskan tiedustelu: Venäjä valmis suursotaan viidessä vuodessahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cd91981e-e207-46af-a21a-2ebcae6c74cb Suursota uhkaa, jos Yhdysvallat ei auta Eurooppaa eivätkä Nato-maat aseistaudu, Tanskan sotilastiedustelu sanoo Tanskan TV2:lle Venäjä on valmis suursotaan viidessä vuodessa, jos Ukrainan sota loppuu ja Venäjä arvioi, että Yhdysvallat ei puolusta eurooppalaisia Nato-maita, Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelu FE varoittaa. Asiasta kertoo Tanskan TV2. Venäjä on tanskalaisten päivitetyn uhka-arvion mukaan todennäköisesti halukkaampi käyttämään sotilaallista voimaa alueellisessa sodassa yhtä tai useampaa eurooppalaista Nato-maata vastaan, jos Venäjä näkee Naton sotilaallisesti ja poliittisesti heikentyneenä. Tanskalaistiedustelun mukaan sodan uhka kasvaa, jos Venäjä arvioi että Yhdysvallat ei puolusta eurooppalaisia Nato-maita. Ukrainan sodan loppuminen tai jäätyminen vapauttaisi Venäjän sotilaallisia voimavaroja, tanskalaiset katsovat. Viiden vuoden skenaarioPuolessa vuodessa Ukrainan sodan loppumisen tai jäätymisen jälkeen Venäjä pystyisi taistelemaan paikallissotaa naapurimaassaan, tanskalaistiedustelu sanoo TV2:lle. Noin kahden vuoden sisällä Venäjä loisi ”uskottavan uhan” yhdelle tai useammalle Nato-maalle ja olisi valmis alueelliseen sotaan useita Itämeren alueen maita vastaan. Noin viiden vuoden sisällä Venäjä olisi valmis ”laajamittaiseen sotaan Euroopan mantereella”, johon Yhdysvallat ei puutu. HUOMAA: Tanskan sotilastiedustelun aika-arviossa oletetaan, että Yhdysvallat ei tulisi auttamaan, eikä Nato aseistautuisi samaan tahtiin Venäjän kanssa. Trumpin Ukraina-suunnitelma julki – Asiantuntija: Eurooppa voi jäädä uloshttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/220a3daf-dfa7-4bbc-9b26-83ea966e4b68 Euroopan voi olla vaikea saada hamuamaansa paikkaa Ukrainan rauhanneuvotteluissa, arvioi tutkija Joel Linnainmäki. Donald Trumpin ”rauhanveturi” on lähtenyt puksuttamaan vauhdikkaasti. Trumpin kanssa ovat keskustelleet niin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin. Rauhanneuvottelut eivät tiedetysti ole vielä alkaneet, mutta Trumpin hallinto valmistelee maaperää niitä varten intensiivisellä tahdilla. Euroopassa seurataan tilanteen kehitystä jännityksellä ja haaveillaan paikasta neuvottelupöydässä. Liikoja pöytäpaikan suhteen ei kannata odottaa, varoittaa Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. – Se paikka niissä neuvottelupöydissä pitää ansaita, ja se ansaitaan toiminnalla ja teoilla, Linnainmäki sanoo. – Mielestäni ei tällä hetkellä ole mitenkään itsestään selvää, että Trump on halukas ottamaan eurooppalaisia valtioita niihin keskusteluihin mukaan. Toisaalta Yhdysvalloilla ja Ukrainalla on intressejä pitää Eurooppaa jollain tavalla mukana keskusteluissa, Linnainmäki arvioi. – Se vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten paljon varoja on käytettävissä Ukrainan jälleenrakennukseen, tai millä aikataululla Venäjän pakotteista keskustellaan osana rauhanprosessia, tutkija sanoo. ”Trumpin harteille”Ukrainan liittolaiset odottavat, että ne saavat kuulla tulevana viikonloppuna tarkempia tietoja siitä, millaista rauhansuunnitelmaa Yhdysvaltain presidentti Trump hallintoineen on valmistellut. Trumpin hallinnon odotetaan avaavan suunnitelmaa Saksassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa, joka alkaa perjantaina 14. helmikuuta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen arvioi Ylen haastattelussa, että Trump yrittää taivuttaa Ukrainan neuvotteluihin lopettamalla aseavun tai uhkaamalla sillä. Lähteet: Natolta tulossa uusi vaatimus jäsenmaille – Valtava lisälasku Suomellehttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cbb4e35d-fcf6-476a-bd5a-5726f3e697d2 Puolustusmenovaatimus on Nato-lähteiden mukaan nousemassa Haagin huippukokouksessa kolmeen prosenttiin. Suomessa vuotuista rahoitusta pitäisi hävittäjähankintojen jälkeen korottaa noin 4–5 miljardilla eurolla. Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, että huippukokouksessa jäsenmailta tullaan edellyttämään sitoutumista uuteen puolustusmenojen BKT-suhdelukuun. Suomi tarkkailun allaToinen Nato-lähde arvioi, että Naton itäisen sivustan maista erityisesti Suomi on hankalassa paikassa, tarkkailun alla. Kun puolustusmenovaatimus nousee, etulinjan mailta – Suomelta, Baltian mailta ja Puolalta – odotetaan yhteistä menovaatimusta suurempia panostuksia puolustukseen. – Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat valmiita nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin suhteessa BKT:hen. Suomi ei ole tällaista valmiutta ilmaissut, mikä on pantu Natossa kielteisesti merkille. Etulinjan maista Suomi on jäämässä yksin, elleivät suomalaiset herää, lähde kertoo IL:lle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tammikuussa jo ennen virkaanastujaisiaan, että hän haluaisi nostaa Nato-maiden puolustusmenovaatimuksen viiteen prosenttiin BKT:sta. Puolan ulkoministeri Władysław Kosiniak-Kamysz antoi Financial Timesin haastattelussa välittömästi tukensa Trumpin tavoitteelle. Kosiniak-Kamysz ilmoitti Puolan olevan halukas ryhtymään linkiksi Euroopan ja Trumpin johtaman Yhdysvaltojen välille. Puola on Nato-maista lähimpänä Trumpin tavoitetta: vuonna 2024 puolalaiset käyttivät puolustukseen 4,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan, ja suhdeluku nousee tänä vuonna arviolta 4,7 prosenttiin. – Trumpia ei pitäisi kritisoida hyvin kunnianhimoisen tavoitteen asettamisesta, koska muuten löytyy edelleen maita, jotka jatkavat debattia, tarvitaanko lisää kuluttamista oikeasti, Kosiniak-Kamysz tuumasi FT:lle. Puolan ulkoministeri arvioi, että viiden prosentin menotason saavuttaminen veisi Nato-mailta aikaa noin vuosikymmenen verran. Virosta tuki TrumpilleViron pääministeri Kristen Michal antoi Viron yleisradioyhtiön haastattelussa tukensa Trumpin tavoitteelle. – Me tunnemme uhkaajamme. Aivan kuten Puolan, Latvian ja Liettuan täytyy asettaa tavoitteekseen puolustusmenojen viiden prosentin taso, niin pitää asettaa meidänkin, Michal sanoi. Michal kertoi, että Viron puolustusmenot nousevat ensi vuonna noin 3,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Nato-lähteet arvioivat Iltalehdelle, että Haagissa puolustusmenovaatimusta ei nosteta kertarysäyksellä viiteen prosenttiin. Hävittäjärahat haihtuvatNaton puolustusmenovaatimuksen nouseminen kolmeen prosenttiin BKT:sta tarkoittaa Suomelle miljardien eurojen vuotuista lisälaskua. – Mehän olemme tällä hetkellä 2,4:ssä. Tiedämme, että luku laskee, kun HX-hävittäjähankinnat on maksettu vuonna 2028, pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi IL:lle viime marraskuussa. Kun Suomi vuonna 2021 tilasi 64 uutta monitoimihävittäjää, eduskuntapuolueet painottivat sitä, miten kymmenen miljardin euron hankintamääräraha olisi suuruusluokassaan poikkeuksellinen ja kertaluontoinen. Valtiovarainministeriön (VM) budjettikirjasta käy ilmi, kuinka suuren osuuden F-35-hävittäjien hankinta muodostaa vuotuisesta puolustusbudjetista. Viime vuonna hävittäjärahojen osuus oli yli puolitoista miljardia euroa. Tänä vuonna se kasvaa lähes 1,9 miljardiin euroon. Operatiiviseen käyttöön F-35-hävittäjiä saadaan Suomessa vuonna 2026. Puolustusministeriölle on budjetoitu tälle vuodelle rahaa 6,527 miljardia euroa ja Rajavartiolaitokselle noin 433 miljoonaa euroa. Miljardien lisälaskuTodellisuus muuttuu toisenlaiseksi, kun puolustusmenoista vähennetään hetkellinen hävittäjäkorotus. Ilman hävittäjärahoja puolustusmenot olisivat Suomessa tänä vuonna noin 5,1 miljardia euroa – ja niiden suhde BKT:hen putoaisi 1,76 prosenttiin. Jotta Suomi täyttäisi Natossa kolmen prosentin menovaatimuksen, vuotuista rahoitusta pitäisi hävittäjähankintojen jälkeen korottaa noin 4–5 miljardilla eurolla. Suomen puolustusbudjetin koko lähestyisi kymmentä miljardia euroa. 11.2.2025 Julija Navalnaja Suomeenhttps://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/37906b0f-c1f4-4b97-8376-09c58312a09d Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja puhuu Porissa. Venäjän opposition keulakuvana tunnettu Julija Navalnaja saapuu Suomeen kesällä. Navalnaja on pääpuhujana Suomi-areenassa, tapahtumanjärjestäjä tiedottaa. Keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 24.–27. kesäkuuta. Venäjän opposition keulakuvana tunnettu Julija Navalnaja saapuu Suomeen kesällä. Navalnaja on pääpuhujana Suomi-areenassa, tapahtumanjärjestäjä tiedottaa. Keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 24.–27. kesäkuuta. KUVA Navalnaja on vuosi sitten vankilassa kuolleen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin leski. Maanpaossa elävä Navalnaja syyttää Venäjän hallintoa miehensä murhasta. Navalnaja puhuu Suomi-areenan mukaan ”resilienssistä ja rohkeudesta, politiikasta ja siitä, mitä tarkoittaa oppositiojärjestön johtaminen maanpaossa”. Hän osallistuu puheensa lisäksi paneelikeskusteluun ja tapaa suomalaisia päättäjiä. Suomi-areena on loistava tilaisuus tulla Suomeen keskustelemaan mieheni taistelusta ja siitä, miksi minulle on tärkeää jatkaa sitä, Navalnaja sanoo tiedotteessa. Baltian maat irtautuivat historiallisella tavalla Venäjästä: Marija Zaharova ennustaa tuhoahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/15a50182-a000-409a-85fa-227e77508ab1 Baltian maat liittyivät viimeisinä EU-jäsenmaina eurooppalaiseen sähköverkkoon. Stubb onnitteleeSuomen tasavallan presidentti Alexander Stubb onnitteli maita irtautumisesta sunnuntaina X-viestipalvelussa. – Onnittelen Viroa, Latviaa ja Liettuaa tänä historiallisena päivänä. Vuosien työn vaatinut maiden siirtyminen Venäjän hallitsemasta sähköverkosta EU:n sähköverkkoon tulee vihdoin päätökseensä. Baltian maiden kriisinsietokyky kasvaa ja ne ovat yhä tiiviimmin osa yhteistä eurooppalaista perhettämme, Stubb kirjoitti. 9.2.2025 Kreml iloitsee Trumpin päätöksestähttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/54d67ca7-3a7d-4ece-990a-4fc0b31b2cb1 Uutinen Donald Trumpin allekirjoittamasta asetuksesta ICC:tä vastaan otettiin ilolla vastaan Venäjällä. Venäläisviranomaiset iloitsevat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksestä määrätä pakotteita kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC). Venäjällä uskotaan, että Trumpin pakotteet ICC:tä vastaan heikentävät tuomioistuimen vaikutusvaltaa ja vaikeuttaa lännen pyrkimyksiä eristää Venäjän johtoa länsimaista. Trump allekirjoitti torstaina asetuksen, jossa syytetään ICC:tä ”perusteettomista pidätysmääräyksistä” Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua ja entistä puolustusministeriä Yoav Gallantia vastaan. – Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole lainkäyttövaltaa Yhdysvaltoihin tai Israeliin, asetuksessa todetaan. ICC on antanut pidätysmääräyksen Netanjahusta sotarikoksista epäiltynä Gazassa. Trumpin allekirjoittaman asetuksen mukaan Yhdysvallat asettaa ”konkreettisia ja merkittäviä seuraamuksia ” niille, jotka ovat vastuussa ”ICC:n rikkomuksista”. Niihin voi kuulua omaisuuden takavarikointi ja ICC:n työntekijöiden pääsyn estäminen Yhdysvaltoihin. ”Hieno uutinen”Moscow Timesin mukaan Venäjän johto otti uutisen Trumpin asetuksesta ilolla vastaan. Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov kommentoi asiaa hillitysti, mutta Kremlin korkea-arvoinen virkamies kuvailee päätöstä hienoksi. – Olen iloinen. Tämä on hieno uutinen. Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta oli tullut liian ylimielinen, ja nyt Washington on laittanut heidät aisoihin, virkamieslähde sanoo. Toinen venäläisdiplomaatti kutsuu Trumpin päätöstä ”lahjaksi Moskovalle”. – Tämä ei muuta tilannetta välittömästi, mutta se antaa presidentille [Vladimir Putin] ja hänen tiimilleen ja turvallisuuspalveluilleen enemmän mahdollisuuksia matkojen suunnittelussa. Etelä-Afrikan Brics-kokouksen fiasko ei tule toistumaan, venäläisdiplomaatti sanoo. Diplomaatti viittaa Putinin perumaan matkaan Brics-maiden huippukokoukseen, joka järjestettiin elokuussa 2023 Etelä-Afrikassa. Putin perui matkansa ICC:n asettaman pidätysmääräyksen pelossa ja osallistui kokoukseen videoyhteydellä. Vastaiskuna ICC:n pidätysmääräyksille Venäjä etsintäkuulutti Putinin tapaukseen liittyvät tuomarit ja syyttäjät. Kärkkäistä kommenteistaan otsikoihin toistamiseen noussut entinen presidentti Dmitri Medvedev uhkaili jopa ohjusiskulla ICC:n päämajaan Haagissa. Uusia ovia avautumassa Putinille?Syyskuussa 2024 Putin kokeili kepillä jäätä vierailemalla Mongoliassa. Vierailu on toistaiseksi ainoa sellaiseen maahan, joka tunnustaa ICC:n toimivallan, eli Mongolian viranomaiset olivat velvoitettuja pidättämään Putin. Näin ei tapahtunut. Trumpin allekirjoittaman asetuksen myötä Kreml toivoo nyt, että Putinille ja maan muulle johdolle avautuu pian enemmän ovia ulkomaille. Moscow Timesille puhuneet Kremlin virkamiehet tyrmäävät tuomioistuimen yritykset saada Putin oikeuden eteen. – Emme välitä paskaakaan. ICC antoi kaksi vuotta sitten pidätysmääräyksen Putinista ja Venäjän lasten oikeuksista vastaavasta komissaarista Marija Lvova-Belovasta. Heitä epäillään ukrainalaisten lasten laittomista karkotuksista. New York Post: Trump ja Putin puhuivathttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1baeff50-d4f0-4266-83dc-8f80a1a91bec New York Postille antamassaan haastattelussa Donald Trump kehui hänen lämpimiä välejään Vladimir Putiniin. Kun Trumpilta kysyttiin, kuinka monta kertaa hän on puhunut Putinin kanssa, Trump vastasi, ettei hänen kannata välttämättä kertoa sitä. – Hän haluaa lopettaa ihmisten kuolemisen, Trump sanoi Putinista. Samalla Trump kehui hänellä olevan hyvät suhteet Putiniin toisin kuin edeltäjä Joe Bidenilla, jota hän kutsui haastattelussa ”täysin häpeälliseksi koko kansakunnallemme”. Trump väitti, ettei kohta kolme vuotta kestänyttä Ukrainan sotaa olisi koskaan tullut, jos hän olisi ollut presidenttinä vuonna 2022. Nyt Yhdysvaltain presidentti sanoo, että hänellä on suunnitelma sodan lopettamiseksi. – Toivon, että se [sota] loppuu nopeasti. Joka päivä ihmisiä kuolee. Sota on todella paha Ukrainassa. Haluan lopettaa tämän hemmetin asian. Trump väläytti mahdollisuutta sille, että hän tapaisi sekä Venäjän että Ukrainan valtionjohtoa. Varapresidentti J.D. Vance matkustaa ensi viikolla turvallisuuskonferenssiin Müncheniin, jossa hän tapaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin. Trumpia kiinnostaa Ukrainan maaperässä olevat mineraalit ja maakaasu. Hän yrittää hieroa niistä 500 miljoonan dollarin kauppoja. Vastineeksi Ukraina saisi myös turvatakuita rauhanneuvotteluissa. Toinen Trumpin neuvottelukohde on Iran, joka tukee terroristijärjestö Hamasia Gazassa. – Haluaisin tehdä diilin Iranin kanssa ydinaseiden riisumisesta. Se olisi parempi vaihtoehto kuin maan helvetillinen pommittaminen. He eivät halua kuolla, kukaan meistä ei halua. Trump ei halunnut haastattelussa kertoa tarkempia yksityiskohtia Iranin neuvotteluista, eikä siitä mitä Yhdysvallat voisi tarjota vastineeksi Iranille. 6.2.2025 Putin vie Venäjän saamelaisetkin sotaan – Andrei, 37, kertoo MTV:lle, miksi pakeni SuomeenYhteys Venäjän puolen saamelaisiin katkesi Suomesta Ukrainan sodan alettua. Itärajan toisella puolella asuvan yhteisön tulevaisuus on huolestuttava. Keväällä 2022 saamelaisneuvostossa käytiin vakavia keskusteluita Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta. Vuosia jatkunut, rajat ylittävä yhteistyö oli vaakalaudalla, kun Vladimir Putin aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Saamelaisneuvosto edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvostolla on kaksi jäsenjärjestöä Venäjällä. Neuvoston ex-presidentti ja nykyinen saamelaisneuvoston jäsen Aslak Holmberg kertoo, että käänteen historiallisuus valkeni neuvostolle hyvin nopeasti: Yhteistyöhön Venäjän rajan ylitse ei ole enää edellytyksiä. Saamelaiset Kremlin varjossaMutta kuka valvoo saamelaisten oikeuksia nyt Venäjällä? Vai valvooko niitä kukaan? Holmbergin mukaan Venäjällä on yhä jonkinlaista järjestötoimintaa, mutta monet aktivistiäänet on joko hiljennetty tai ne ovat paenneet maasta. Andrei pakeni Venäjältä SuomeenYksi rajan yli paenneista venäläissaamelaisista on Andrei Zhvavyi, 37. Zhvavyi oli Venäjällä aktiivinen järjestöhenkilö. Hän oli useita vuosia mukana saamelaisten nuoriso-organisaatiossa ja toimi jäsenenä Murmanskin alueen saamelaisyhdistyksessä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Zhavyi teki vaikean päätöksen. Hän jätti paikallisyhteisönsä ja lähti. Elina Valtonen kehuu Trumpiahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bd2e6a7e-4dc1-4313-a2fc-6e28406d81cb Trump saa Putinin neuvottelupöytään, Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saa kehuja Suomen ulkoministeriltä. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kehuu Trumpin Ukraina-politiikkaa Svenska Dagbladetin (SvD) haastattelussa. Olemme erittäin positiivisia. Kaikki viestintä, jota olemme saaneet Yhdysvalloista, viittaa siihen, ettei maa tule hylkäämään Ukrainaa, Valtonen sanoo SvD:lle. Lue myös Trump hautoo suunnitelmia sekä Zelenskyin että Putinin kanssa Valtonen sanoo SvD:lle, että Trump on analysoinut Ukrainan tilannetta hyvin. Hänen mielestään Trump on näyttänyt, kuinka Venäjän presidentti Vladimir Putin saadaan neuvottelupöytään. Suomen ulkoministeri kehuu sitä, että Trump sanoi heti ensimmäisellä viikollaan presidenttinä olevansa valmis lisäämään taloudellista painetta Venäjää kohtaan sekä asettamaan uusia pakotteita. Pelkkää ylistystä Trump ei Valtoselta saa. Hän ei ole tyytyväinen tuontitulleihin, joilla Trump on uhkaillut myös Euroopan unionia. Valtosen mukaan EU on varautunut tuontitulleihin ja valmistautuu siihen, että mahdollinen kauppasota syttyy. – Toivomme edelleen, ettei tuontitulleja tule. Sitä emme tarvitse. EU on Yhdysvaltojen paras kumppani ja voisimme saavuttaa yhdessä hyvin paljon, Valtonen sanoo. Pääkirjoitus: Stubb pamautti totuuden Trumpista – Edellyttää silti läheistä yhteistyötähttps://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/6fe56cde-4d3a-4dae-a526-bd2b0cd4bc87 Stubb tähdentää, että murroskohta lisää ”laajojen verkostojen tarpeellisuutta” – se on hänen valtansa oikeutus, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa. Alexander Stubb painotti puheessaan, että ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Merkille pantavaa on, kenestä Stubb puhuu näin sanoessaan, vaikka ei tätä nimeltä mainitse. – Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste, Stubb arvioi. Taloustieteessä transaktio tarkoittaa yksittäistä kauppaa, liiketoimea. Haaste-sanan tilalle voisi vaihtaa ongelma-sanan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ehtinyt vaatia amerikkalaisille Grönlantia ja Panaman kanavaa. Trump kiristää avoimesti Tanskaa Grönlannin-kysymyksessä, mikä iskee kiilaa Yhdysvaltain ja Euroopan välille ja rapauttaa Naton yhtenäisyyttä. Tuoreimpana vetonaan Trump väläyttää, että Yhdysvallat ottaisi Gazan kaistaleen hallintaansa ja rakentaisi siitä Lähi-idän Rivieran. Palestiinalaiset asutettaisiin muihin arabimaihin. Todennäköistä on, että Trump-kritiikki voimistuu Euroopassa. Suomelle, Venäjän rajanaapurille, paikka on vakava. Globaalit haasteet kuitenkin edellyttävät, että Eurooppa tekee läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan onkin periaatteistaan tinkimättä tuotava yhteistyömahdollisuuksia yhteiseen pöytään, Stubb tähdensi. Putin huolestui varjolaivastostaanhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c01c6a7e-dcce-41fd-bd0b-8ecaddf77442 Venäjän liikenneministeriö ilmoittaa maan säiliöaluslaivaston joukkotarkistuksesta. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ohjeistanut liikenneministeriötä aloittamaan maan säiliöaluslaivaston aluksia operoivien yritysten joukkotarkastukset. Venäjän liikenneministeriö kertoo tarkastuksesta Telegram-viestipalvelussa. Asiasta uutisoi muun muassa riippumaton venäläismedia Meduza. Liikenneministeriö tarkastaa, että yritykset noudattavat öljyn ja öljytuotteiden kuljetusta koskevia pakollisia vaatimuksia. Lisäksi ministeriö aikoo kehittää meri- ja sisävesikuljetuksia koskevaa lainsäädäntöä. Tarkastus koskee noin viittäsataa meri- ja sisävesiliikenteen yritystä, jotka liikennöivät säiliöaluksilla. Tarkastus on määrä saada päätökseen lähikuukausien aikana. Massiiviset tarkastukset ovat seurausta Mustallamerellä tapahtuneesta ympäristökatastrofista. Lue myös Venäjän pelätty varjolaivasto aiheutti katastrofin – Suomi reagoi Mustanmeren Kertšinsalmella Venäjän ja sen miehittämän Krimin välillä tapahtui onnettomuus, kun kaksi yli 50 vuotta vanhaa öljytankkeria joutui myrskyyn. Toinen niistä upposi ja toinen jäi ajelehtimaan vaurioituneena. Noin 2400 tonnia erittäin huonolaatuista raskasta polttoöljyä eli masuuttia pääsi valumaan mereen. Raskas polttoöljy on aiheuttanut valtavan ympäristökatastrofin Krimin niemimaalla. Yli 10 000 ihmistä on osallistunut puhdistustöihin. Venäjä kiistää kaikenhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/dec75afb-027f-425e-979f-ad27c2ce6fd6 Venäjän mukaan länsi esittää siitä perusteettomia väitteitä. Maan ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova syytti puolustusliitto Natoa ja yleisesti länttä ”todisteista vapaista” syytöksistä Venäjää vastaan. Aiemmin tällä viikolla Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi Naton selvittävän pakotteiden asettamista Venäjän varjolaivastoon kuuluville alukselle kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Zaharovan mukaan Nato käyttää ”myyttejä” hyödykseen vahvistaakseen läsnäoloaan Itämerellä. – Tämän kaiken todellinen tarkoitus on rajoittaa Venäjän öljyvientiä kaikin mahdollisin keinoin [--] ja luoda edellytykset kansainvälisen laivaliikenteen mielivaltaiselle rajoittamiselle Itämerellä, hän pauhasi. Lue myös Tulli: Eagle S -miehistö ei rikkonut pakotteita Suomi otti Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Eagle S -aluksen haltuunsa joulukuun lopulla. Varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, joilla Venäjä pyrkii kiertämään venäläiselle öljylle asetettuja pakotteita. Torstaina Tulli ilmoitti, että Eagle S -aluksen miehistö ei rikkonut pakotelainsäädäntöä. Keskusrikospoliisi jatkaa edelleen omaa tutkintaansa aluksen toiminnasta. Peskov kiistää terrorinTorstaina Kreml kommentoi myös Puolan pääministerin Donald Tuskin lausuntoja, joista muun muassa New York Times on kirjoittanut. Uutisessaan NYT kertoi aiemmista tiedustelutiedoista joiden mukaan Venäjä on suunnitellut terrori-iskujen tekemistä Puolaa ja muita Euroopan maita vastaan näiden ilmatilassa. – Voin vahvistaa, että Venäjä suunnitteli ilmaterroria, ei vain Puolaa, vaan lentoyhtiöitä vastaan kaikkialla maailmassa, Tusk sanoi tapaamisessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa Varsovassa. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov käänsi syyttävän sormen Puolan suuntaan. LUE MYÖSVENÄJÄN PROPAGANDA
Lue lisää:
5.2.2025 Näin Suomi kyykyttää EU:n ainoaa alkuperäiskansaahttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-suomi-kyykyttaa-eu-n-ainoaa-alkuperaiskansaa/9094800 MTV Uutiset koosti valtaväestön synnit saamelaisia kohtaan. Tällaista on supisuomalainen kolonialismi. Saamelaisia asuu Suomessa 6 000–10 000. Meillä puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Kaikki näistä kielistä ovat uhanalaisia. Tiesitkö sinä näitä asioita Euroopan unionin ainoasta virallisesti tunnustetusta alkuperäiskansasta? MTV koosti saamelaisiin vaikuttaneita Suomen valtion päätöksiä alle. Lapin sodan saamelaisevakoista ei Suomessa ole juurikaan puhuttu. Sodan seurauksena saamelaiset joutuivat Pohjanmaan lakeuksille evakkoon. Joillekin tuli moninkertainen muutto: ensin oltiin sotaevakkoja, sitten palattiin kotiin ja seuraavaksi muuton aiheuttivat tekoaltaat, kuten Lokka ja Porttipahta. Saamenkielinen opetus ei toteutunut suomalaisessa koululaitoksessa ennen 1970-lukua. Tätä ennen saamelaislapset joutuivat pois kotoa asuntolakouluihin. Ne aiheuttivat traumoja ja vieraannuttivat lapset kielestään ja kulttuuristaan. EU perustaa tuomioistuimen Putinille – IL seuraa sotaahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1564df6-d4a0-42c0-99de-b91510a46d10 Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. KUVA EU perustaa tuomioistuimen Putinia vartenEuroopan unionin erityistuomioistuin, joka tutkii Venäjän hyökkäyssodan mahdollisia sotarikoksia, otti merkittävän askeleen eteenpäin. EU:n toimeenpaneva elin ilmoitti tiistaina antamassaan lausunnossa läpimurrosta, joka merkitsee sitä, että Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto tullaan saattamaan vastuuseen. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas sanoi Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että tuomioistuin aloittaa toimintansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Vladimir Putinin mahdollisista kahdenvälisistä rauhanneuvotteluista huolimatta. – Ei ole epäilystäkään siitä, että Putin on syyllistynyt hyökkäyssotarikokseen, joka tarkoittaa päätöstä hyökätä toiseen maahan, Kallas sanoi. Kallaksen mukaan erityistuomioistuimen tehtävänä on myös painostaa Putinia ja tämän hallintoa lopettamaan sota. – Se toimii myös signaalina muille hyökkääjille ja niille, jotka suunnittelevat hyökkäävänsä naapurimaihin. Siksi nämä signaalit ovat tärkeitä. Ukraina ehdotti erityistuomioistuimen perustamista kolme päivää Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Euroopan unionin lakimiehet ovat siitä asti työskennelleet asiaan liittyvien lukuisten lakiteknisten ongelmien parissa. Euroopan neuvosto tarjoutui isännöimään erityistuomioistuinta. – Hyökkäyssodan sotarikoksia käsittelevän erityistuomioistuimen perustaminen Euroopan neuvoston yhteyteen antaa kansainvälisille kumppaneillemme, erityisesti Ukrainalle ja Euroopan unionille, mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti kokemustamme ja asiantuntemustamme ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden suojelusta koko maanosassa, sanoi Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset eilen Brysselissä. Zelenskyilta raju heitto ydinaseistahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010955006.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Zelenskyilta raju heitto ydinaseista: antakaa ne takaisin!Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ehdottanut, että jos Yhdysvallat ei halua tukea maan Nato-jäsenyyttä, Yhdysvallat voisi antaa Ukrainalle vaihtoehtoisena turvatakuuna ydinaseen. Turvatakuut Ukrainalle ovat yksi mahdollisen tulevan rauhanteon hankalimmista kysymyksistä, sillä Ukraina on korostanut, ettei se voi luottaa Venäjän sanaan. Ukrainska Pravdan mukaan Zelenskyi myönsi haastattelussa, että Ukrainan pääsy Naton jäseneksi voi kestää ”vuosia tai jopa vuosikymmeniä”. Mikä tukipaketti? Mikä ohjus? Antavatko he meille ydinaseen? Antakaa heidän sitten antaa meille ydinase, Zelenskyi sanaili. Epärealistiselta kuulostavan toiveen taustalla saattaa olla se, että Ukraina luopui aikoinaan Neuvostoliitolta maahan jääneistä ydinaseista ns. Budapestin sopimuksella. Se osoittautui myöhemmin pelkäksi paperiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Yhdysvaltain tukikin Ukrainalle on horjunut. Ukrainassa ydinaseista luopumista pidetään nykyisin yleisesti virheenä. 4.2. 13:57 EU puhuu puolustuksensa kehittämisestä - Peskovin mukaan Venäjän uhka on "väliaikainen"Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti tiistaina, että Euroopan unionin johtajien lupaus yhteisestä puolustuksensa vahvistamisesta ja siihen käytettävän rahoituksen lisäämisestä perustuu Venäjän "väliaikaiseen uhkaan". Hän lisäsi, että Euroopan unioni kärsisi taloudellisesti tästä päätöksestä. Asiasta uutisoi Reuters. Peskov viittasi Euroopan unionin johtajien maanantaina pitämään epäviralliseen kokoukseen, jonka pääteemana oli puolustus. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa sanoi kokouksen jälkeen tiedotteessa, että EU-johtajat jakavat näkemyksen siitä, että puolustuksen kehittämisellä on kiire. Pääkirjoitus: Putin, Trump ja Xi vievät vuorotellen Eurooppaa kuin litran mittaa – EU:n uhopuheissa ontto kaikuhttps://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011011273.html Hajanainen ja heikko EU joutui altavastaajaksi voimapolitiikan täydelliseen myrskyyn. EU:n on korkea aika herätä ympäröivän maailman muutoksiin. Kuin ajopuuna EU on joutunut vertauskuvalliseen täydelliseen myrskyyn, jossa vastaan iskee monta eri suunnilta lähestyvää säärintamaa. Yksi myrsky alkoi kolmisen vuotta sitten, kun Vladimir Putinin Venäjä rikkoi Euroopan turvallisuusjärjestyksen laajamittaisella hyökkäyssodallaan EU:n lähinaapurissa ja kumppanimaassa Ukrainassa. Toinen rintama on koonnut voimaa hitaasti mutta varmasti Xi Jinpingin Kiinassa, jonka talous on noussut useilla EU-maiden perinteisesti vahvoilla aloilla EU:n rinnalle ja jopa edelle. Kolmas ja neljäs rintama ovat äkisti lähestyneet lännestä, jossa Donald Trumpin Yhdysvallat on ryhtynyt toteuttamaan presidenttinsä Amerikka ensin -ihanteita. Trump on lyhyen ajan kuluessa järkyttänyt pahemman kerran EU:n perusluottamusta ensin Yhdysvaltain turvallisuuspoliittiseen ja viimeksi myös kauppapoliittiseen kumppanuuteen. Venäjän hyökkäyssodan kuluessa on käynyt ilmiselväksi, että EU ja EU-maat ovat kyvyttömiä huolehtimaan Ukrainan tukemisesta tai edes omista puolustustarpeistaan ilman Yhdysvaltain tukea. EU-johtajat ovat huolestuneet Ukraina-tuen ja oman puolustuksen jäämisestä EU-maiden omalle kontolle, jos Trump vetää Yhdysvallat pois pelistä. Trumpin yllättävä uhkaus Tanskalle kuuluvan Grönlannin haltuunotosta vain lisäsi EU:n huolia. Ennen kuin EU pääsee sanoista tekoihin, hidasteena on taas joukko jäsenmaiden vaikeita vaaleja ja rahariitoja siitä, onko puolustusmenoja mahdollista kattaa yhteisvelalla vai kunkin maan omaan piikkiin ehkä EU:n taloussääntöjä höllentäen. Se neljäs myrskyrintama iskee EU:n ennestään heiveröiseen talouteen, jos Trump määrää myös EU-maiden Yhdysvaltain-viennille uusia tuontitulleja niin kuin on uhannut piakkoin tehdä. 3.2.2025 Sota tuhoaa yhteiskunnan nopeammin kuin ilmastonmuutoshttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/antti-roine/sota-tuhoaa-yhteiskunnan-nopeammin-kuin-ilmastonmuutos/ Sota tuhoaa yhteiskunnan nopeammin kuin ilmastonmuutos Venäjän julmassa hyökkäyksessä Ukrainaan on kuollut tai haavoittunut vähintään miljoona ihmistä. Kouluja, sairaaloita, voimalaitoksia, tehtaita ja kokonaisia kaupunkeja on tuhottu maan tasalle. Lisäksi sota on aiheuttanut mittaamattoman suuret saastepäästöt. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luonnonkatastrofien määrä näyttää lisääntyneen. Tämä ei kuitenkaan johdu pelkästään itse ilmastonmuutoksesta, sillä historiallisten faktojen mukaan metsäpaloja, hirmumyrskyjä, kuivuutta ja rankkasateita ei nykyään esiinny enempää kuin aiemmin. Niiden esiintymispaikat vaihtelevat toki vuosittain, kuten ne ovat aina tehneet. Suurimmat syyt luonnonkatastrofien lisääntymiselle ovat ihmisten voimakas väestönkasvu sekä heikosti rakennettujen rakennusten sijoittaminen metsäpaloille, myrskyille ja tulville alttiille alueille. Lisäksi nopeutunut tiedonvälitys tuo katastrofit etusivuille, sillä ne ovat median polttoainetta. Hiilidioksidin ehkä suurin vaikutus on ollut kasvillisuuden määrän ja pinta-alan voimakas kasvu, koska hiilidioksidi on kasvien tärkein ravinne. Siitä huolimatta meillä ei ole mitään järkeä polttaa hiiltä taivaalle, koska auringosta saamme lähes päästötöntä energiaa. Euroopan demokraattisissa valtioissa on unohdettu myös sotien historialliset faktat. Diktaattorit ovat aina halunneet lisää omaisuutta, alueita ja valtaa, jonka tavoitteen he ovat verhonneet nationalismin suojaviitan alle. Eli historiasta ei ole opittu mitään. Uskottava oma puolustus on ainoa keino, jolla EU-maat voivat yrittää suojautua Venäjän aggressioilta. Euroopan demokraattiset valtiot ovat kuitenkin luottaneet sinisilmäisesti USA:n sotilaalliseen tukeen – jopa niin paljon, että eivät ole itse investoineet omaan uskottavaan perinteisiin ja ydinaseisiin perustuvaan puolustukseen. Esimerkiksi EU-maiden kaupunkien ja elintärkeiden toimintojen puolustus ei ole ajan tasalla. Muutamilla miljoonan euron ohjuksilla ei voida torjua tuhansien halpojen droneaseiden parvia. Sotien konkreettiset vaaran merkit ovat olleet jo pitkään kaikkien nähtävillä, mutta siitä huolimatta monet EU-valtiot käyttävät edelleen alle 2 % kansantuotteestaan puolustusbudjettiin. Samaan aikaan Venäjä käyttää jopa 40 % valtion budjetistaan armeijan ja poliisivoimien tarpeisiin. Euroopan unioni on kahdeksan kertaa ja NATO on 24 kertaa suurempi talousmahti kuin Venäjä, joten uskottavan puolustuksen luominen on kiinni pelkästään poliittisista päätöksistä. Ongelma on kuitenkin, että vaaleissa kauniita unelmia lupaavat ehdokkaat saavat enemmän ääniä kuin reaalimaailman ikäviä totuuksia kertovat ehdokkaat. Lopputulos EU-maiden sinisilmäisyydestä on, että todennäköisesti tulevissa rauhanneuvotteluissa sinetöidään Ukrainan aluemenetykset ja unohdetaan Venäjän julmat sotarikokset. Perinteisesti suurvallat ovat sopineet keskenään etupiireistä ja käyttäneet pieniä valtioita pelinappuloina. Tällä hetkellä näyttää esimerkiksi siltä, että Trump haluaa Grönlannin maksuksi Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta EU- ja NATO-maille. Nykyiset ydinpommit ovat 50–1 500 kertaa suurempia kuin Hiroshiman ja Nagasakin suurkaupungit tuhonneet kaksi pientä ydinpommia. Näitä suuria ydinpommeja Venäjällä, USA:lla ja muutamalla muulla ydinasevaltiolla on ainakin 12 000 kappaletta. Venäjän trollit tekevät kaikkensa, jotta EU-maat investoivat rahansa ja resurssinsa ilmastonmuutoksen torjuntaan – ja suomalaiset ”asiantuntijat” kilvan komppaavat heitä. Sota on kuitenkin ajankohtaisempi ja suurempi riski kuin hitaasti etenevä ilmastonmuutos. EU-maiden on pikaisesti vahvistettava armeijaansa kaksinkertaistamalla puolustusbudjettinsa. EU:n yhteisvelka on nopein ja oikeudenmukaisin rahoitusratkaisu, koska se pakottaa myös vapaamatkustajat osallistumaan. Puolustushankintojen keskittäminen EU-maihin lisää myös talouskasvua. Antti Roine, Ulvila 8.1.2025 JULKAISTU: Trump: Tullit EU:lle ”melko pian”https://www.hs.fi/maailma/art-2000011006608.html Yhdysvallat|Trump kertoi myös keskustelevansa Meksikon ja Kanadan johtajien kanssa tullimaksuista maanantaina. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi sunnuntaina uutistoimisto AFP:n mukaan langettavansa tuontitulleja EU:lle ”melko pian”. Lauantaina Meksikolle ja Kanadalle langettamistaan tuontitulleista Trump kertoi AFP:n mukaan keskustelevansa naapurimaiden johtajien kanssa maanantaina aamulla paikallista aikaa eli iltapäivällä Suomen aikaa. Meksikon ja Kanadan tuotteille tullimaksut ovat 25 prosenttia, paitsi energiatuonnille Kanadasta 10 prosenttia. Trump vahvisti lauantaina myös 10 prosentin tullimaksut Kiinan tuotteille. Nämä tullimaksut ovat astumassa voimaan tiettävästi tiistaina. Trumpin mukaan Meksiko ja Kanada eivät ole tehneet riittävästi estääkseen luvattomien maahantulijoiden ja huumeiden, erityisesti fentanyylin, kulkua Yhdysvaltoihin. Hän pitää myös Kiinaa syyllisenä fentanyylikauppaan. Kanada julisti Yhdysvaltain tuotteille vastatoimena 25 prosentin tullimaksut. Meksikokin kertoi asettavansa tulleja, mutta ei heti kertonut, miten korkeita. Kiina vannoi vastatoimia, joita se ei vielä määritellyt. Trumpin suurvaltapolitiikka ajaa EU-maat ahtaallehttps://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011003477.html Pääkirjoitus|Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde on kriisissä. Sitä pahentaa Euroopan maiden hitaus ottaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Trumpin puheet Grönlannista, Panamasta ja Kanadasta eivät kuulosta ystävän, kumppanin eivätkä liittolaisen sanoilta. Kaksi viikkoa riitti tekemään selväksi, että Yhdysvallat ja Eurooppa eivät enää jaa samaa käsitystä sääntöperäisestä kansainvälisestä järjestyksestä. Trumpin halua siirtää Yhdysvaltojen rajoja ei voi ohittaa kevyesti. Euroopalle vahva transatlanttinen suhde on ollut paitsi turvallisuuspolitiikan ydin, myös osa identiteettiä. Kriisi ei tosin olisi nyt näin syvä, jos Eurooppa olisi pitänyt huolta omista asevoimistaan. Brysselin puolustusretriitin akuuteimpia huolia ovat Trump ja Grönlanti ja vasta niiden jälkeen Ukraina. Tähän asti Trumpiin vaatimuksiin Grönlannista on vastattu maltilla. Se on ollut Tanskankin toive. Pääministeri Mette Frederiksen on keskustellut niin Euroopan johtajien kuin Trumpinkin kanssa, mutta Washingtonista on odotettu turhaan rauhoittavia viestejä. EU:sta asialla on ollut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa. Maanantain kokoukseen osallistuvat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Britannian pääministeri Keir Starmer. Kehnon oman puolustuksen takia EU:n neuvotteluasema on heikko, kun Trump pakkomyy Eurooppaan aseita ja energiaa tai painostaa investointeja Yhdysvaltoihin. Euroopan Nato-maita Trump vaatii nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Paine puolustusmenojen nostoon ei silti tule nyt yksin Trumpilta vaan turvallisuustilanteesta. Se huononee entisestään, jos ja kun Yhdysvallat vähentää panostuksiaan Natossa. 29.1.2025 Expressen: Nato-operaatio Itämeren ilmatilassahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010995856.html Ruotsin puolustusvoimat vahvistaa, että tiistaina Itämeren yllä on ollut sotilaallista toimintaa. Ruotsalainen Expressen kertoo, että Natolla oli tiistaina operaatio Itämerellä sen jälkeen, kun venäläinen lentokone havaittiin kansainvälisessä ilmatilassa. Asian vahvistaa lehdelle Ruotsin puolustusvoimien viestintäasiantuntija Sara Perhat. Expressenin mukaan venäläiskoneen havaitsemisen jälkeen ilmaan nousi useita Nato-maiden ilma-aluksia, jotka kohtasivat venäläiskoneen. – Ne tarkkailivat venäläiskonetta. Seuraamme jatkuvasti liikennettä ilmatilassa, Perhat kertoo lehdelle. Ruotsalaiset Jas 39 Gripen -hävittäjät eivät Expressenin mukaan osallistuneet operaatioon. Liittolaisemme olivat paikan päällä. Expressen: Itämerellä venäläisten ja Nato-koneiden kohtaaminenUseiden Nato-maiden koneet nousivat tänään ilmaan kansainvälisessä ilmatilassa lentäneen venäläiskoneen takia, kertoo ruotsalaislehti Expressen. Tapaus sattui eteläisellä Itämerellä, jossa koneiden kerrotaan lentäneen tarkastamaan venäläiskoneen. Ruotsin iltavoimat eivät täsmentäneet lehdelle, milloin kone havaittiin ja oliko sen transponderi päällä. Tanskan ilmavoimat käännytti kaksi venäläistä pommikonetta, jotka olivat matkalla kohti Naton ilma-aluettaTanskan ilmavoimat on käännyttänyt kaksi venäläistä pommikonetta, jotka tunnistettiin Tanskan yllä maanantaiaamuna, kertoo uutistoimisto Reuters. Hollannin ilmavoimien tiedottajan mukaan venäläiskoneet olivat lentämässä kohti Hollannin vartioimaa Naton ilma-aluetta. Lentokoneet ehdittiin kuitenkin käännyttää ennen kuin ne pääsivät Hollannin ilmatilaan. Tiedottajan mukaan lentokoneet käännytetään, jos niillä ei ole yksilöllistä tunnistuskoodia, lentosuunnitelmaa tai kaksisuuntaista keskustelua eli radioyhteyttä. Hollannin ilmavoimien tiedottaja muistuttaa, etteivät venäläiskoneiden ilmatilaloukkaukset ole harvinaisia. Lue myös: Brittihävittäjiä lähetetty Baltian taivaalle viime viikkoina yli parikymmentä kertaa venäläiskoneiden vuoksi28.1.2025 Komissaari Virkkunen kutsui viimeisintä kaapelirikkoa hybridiuhaksi: ”Meidän täytyy tehdä enemmän”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010991575.html Itämeri|Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas kertoivat ajatuksiaan Itämeren tapahtumista. Suomen komissaari Henna Virkkunen (kok) vastaa komission varapuheenjohtajana myös turvallisuudesta. Kuva: Johanna Geron / Reuters KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/a3b0241076edee986fb9099ca7edc69c/normal/658.webp ”EU-komissio ottaa hybridiuhat hyvin vakavasti, kuten myös tämän viimeisimmän Itämerellä”, Virkkunen sanoi kansainväliselle toimittajajoukolle. Virkkunen ei jakanut näkemystä siitä, että tuorein kaapelirikko osoittaisi ennaltaehkäisyn ponnistelut turhiksi. Hänen mielestään reagointi on jo parantunut. Sen osoittavat hänen mukaansa Suomen viranomaisten nopea toiminta Eagle S -aluksen tapauksessa ja nyt Ruotsin ja Latvian viranomaisten ripeys viimeisimmässä kaapelirikossa. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) painotti omassa haastattelussaan Venäjän varjolaivaston kuriin saamista. Varjolaivastoksi kutsutaan Venäjän käyttämiä, usein vanhentuneita aluksia, joilla se kiertää öljynvientiin liittyviä pakotteita. ”Riippumatta siitä, ovatko nämä viimeiset neljä tapausta [kaapelirikkoa] tahallisia vai eivät, on äärimmäisen tärkeää, että pidämme Venäjän varjolaivaston aisoissa ja valvonnan alla”, Valtonen sanoi. Valtosen mukaan varjolaivasto muodostaa kaapelien lisäksi riskin myös Itämeren herkälle ympäristölle. Lisäksi se rahoittaa Venäjän sotataloutta. EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas vahvisti, että Itämeren tapahtumat ovat ulkoministerikokouksen agendalla monien muiden ajankohtaisten asioiden, kuten Gazan ja Syyrian tilanteiden rinnalla. ”Näemme asioita tapahtuvan Itämerellä, ja näemme hybriditoimintaa kaikkialla Euroopassa”, Kallas muotoili. ”Meidän täytyy nostaa tietoisuutta ja keskustella keinoista näiden estämiseksi”, Kallas sanoi. Kallas kommentoi heti perään Ukrainan tilannetta. Hänen mukaansa on hyvä, että Yhdysvaltojen juuri virkavalansa vannonut presidentti Donald Trump on antanut Venäjälle painetta sodan lopettamiseksi. Kaapelirikosta epäillyn aluksen varustamon meriselitys ontuu pahastihttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010993024.html Ilmatieteen laitoksen mukaan merenkulkusää oli varsin normaali tai jopa normaalia parempi. Tuoreimmasta – Ruotsin ja Latvian välillä kulkevan – merenalaisen tietoliikennekaapelin tuhotyöstä epäillyn irtorahtialuksen Vezhenin operoija, bulgarialainen Navibulgar-laivaliikenneyhtiö syyttää turmasta vaikeita merenkäyntioloja. Uutistoimisto Reuters kertoo, että Navibulgarin toimitusjohtajan Aleksander Kaltshevin mukaan toinen laivan ankkureista putosi merenpohjaan kovissa tuulissa, eikä kyseessä ollut tahallinen vahingonteko. Ilmatieteen laitoksen mukaan sää- ja merenkäyntiolot Gotlannin saaren koillispuolella olivat tapahtuma-aikaan varhain sunnuntaina aamuyöstä varsin normaalit tai jopa normaalia paremmat. –Eteläinen Itämeri oli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä varsin rauhallinen. Ei siellä kovin ihmeellisiä tuulia ollut, alle 10 metriä sekunnissa, ja merkitsevä aallonkorkeus oli alle metrin, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman sanoo. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/e176cad135e78d3c42e307dbd2ec4d85.svg Tätä tukevat Ruotsin ilmatieteen laitoksen tilastot. Esimerkiksi Gotlannin pohjoispuolella olevalla pienen Gotska Sandön saaren mittauspisteellä tuulen voimakkuus oli sunnuntaina kello 01 aamuyöllä 7,9 metriä sekunnissa, kahdelta 8,2, kolmelta 8,8 ja aamuneljältä 7,7 metriä sekunnissa. Gotlannin pääkaupungin Visbyn lentokentän mittauspisteellä tuulen voimakkuus vaihteli niin ikään seitsemästä yhdeksään metriä sekunnissa samana ajankohtana. Tuollaisen tuulen voimakkuuden ja merenkäynnin ei pitäisi 190 metriä pitkää ja lähes 24 metriä leveää irtorahtialusta paljon hetkauttaa. Kaltshevin lausunto vaikuttaakin kunnon meriselitykseltä. Vezhen purjehtii Maltan lipun alla, ja sitä operoi Navibulgar-varustamo. Helsingin Sanomien mukaan aluksen omistaa yhtiö nimeltä Hai Kuo Shipping2015B, jonka taustalla on Kiinan valtion omistaman Kiinan teollisuus- ja kauppapankin leasing- ja rahoitusjärjestelyihin erikoistunut ICBC Leasing. Kaltshevin mukaan aluksen miehistö koostuu kahdeksasta bulgarialaisesta ja yhdeksästä myanmarilaisesta merimiehestä. Alus oli lähtenyt perjantaina Venäjältä Ust-Lugan eli Laukaansuun satamasta ja oli matkalla Uruguayn pääkaupunkiin Montevideoon. Asiantuntija kommentoi Itämeren uusinta kaapelirikkoa – väläyttää mahdollisuutta laajasta hyökkäyksestähttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000010991293.html Euroopan Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ei usko, että Ruotsin ja Latvian välisen merikaapelin vaurioituminen on vahinko. Ruotsin ja Latvian välinen merikaapeli vaurioitui sunnuntaiaamuna Ruotsin talousvesillä. Kyseessä on neljäs Itämerellä puolentoista vuoden sisällä tapahtunut kaapelivaurio. Yksittäistapauksesta on vaikea sanoa, ettei se olisi vahinko, jos näyttöä tahallisuudesta ei löydy. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että nämä tapaukset yhteensä eivät ole vahinkoja, Savolainen toteaa. KOMMENTTI ”On selvää että pidätetyt alukset ovat tahallaan rikkoneet kaapelit. Jotta jatkossa tämä saataisiin lopetettua pitäisi laivojen kapteenit pistää vankilaan muutamaksi vuodeksi. https://www.is.fi/kayttaja/?nickname=Norsupyssy 27.1.2025 Expressen: Törkeästä tuhotyöstä epäillään Vezhen-alusta – Ruotsin viranomaiset nousivat rahtilaivaanhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010990776.html Kaapelirikot|Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui sunnuntaiaamuna. Ruotsi on takavarikoinut aluksen, jonka Expressen-lehti kertoo olevan maltalainen, Venäjältä lähtenyt Vezhen. Ruotsin syyttäjävirasto kertoo Ruotsin takavarikoineen aluksen, jota epäillään törkeästä tuhotyöstä. Takavarikko liittyy Itämerellä sunnuntaiaamuna tapahtuneeseen kaapelivaurioon, jossa vaurioitui Ruotsin ja Latvian välinen merenalainen tietoliikennekaapeli. Ruotsin syyttäjänvirasto ei tiedotteessaan kertonut takavarikoidun aluksen nimeä. Ruotsalainen Expressen-lehti kuitenkin kertoo takavarikoidun aluksen olevan nimeltään Vezhen. Hieman puolenyön jälkeen maanantain vastaisena yönä sekä Expressen ja Aftonbladet että Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoivat, että Ruotsin viranomaiset ovat nousseet takavarikoituun alukseen. Viranomaisten nousemisen laivaan vahvisti Expressenille Ruotsin suojelupoliisin lehdistöpäällikkö Gabriel Wernstedt. Wernstedt ei tarkenna Expressenille, mitä viranomaisia laivassa tarkalleen ottaen on. ”Siihen, minkä viranomaisen palveluksessa nämä ihmiset tarkalleen ottaen työskentelevät, en aio kommentoida. Teemme kuitenkin yhteistyötä rannikkovartioston, Ruotsin puolustusvoimien ja poliisiviranomaisen kanssa.” Wernstedtin mukaan aluksella suoritetaan tutkintatoimenpiteitä esitutkinnan puitteissa. Venäjältä Ust-Lugasta perjantaina lähtenyt Vezhen muutti sunnuntaina illalla kurssiaan selkeästi. Marinetraffic-sivuston mukaan vaikuttaa, että laivaa on kurssin muutoksen jälkeen saattanut Ruotsin rannikkovartioston alus. Alunperin Vezhen oli Marinetrafficin mukaan matkalla Tanskaan. Se ylitti merikaapelin hieman ennen kello yhtä yöllä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Vezhen purjehtii Maltan lipun alla, ja se on rekisteröity Maltalle. Marinetraffic ja Global Fishing Watch -sivustojen mukaan alus on käynyt aikaisemminkin Venäjällä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Ruotsin rannikkovartiosto kieltäytyi kommentoimasta Vezheniä tai sitä saattavaa alusta uutistoimisto Reutersille. Myöskään Vezheniä operoiva bulgarialainen laivaliikenneyhtiö ei kommentoinut asiaa Reutersille. Sunnuntai-iltana Suomen aikaa Vezhen oli sivuston mukaan ankkurissa Ruotsin Karlskronan edustalla. Laivaa saattanut Ruotsin rannikkovartioston alus vaikutti olevan ankkurissa laivan läheisyydessä. Aikaisemmin päivällä uutisoitiin Maltan lipun alla purjehtivasta Michalis San -aluksesta, jonka viranomaiset olisivat tarkistaneet. Sunnuntai-iltana alus oli kuitenkin Marinetraffic-sivuston mukaan yhä ajelehtimassa Gotlannin koillispuolella. Tämä Ruotsin ja Latvian välisen merikaapelin vaurioitumisesta tiedetään nythttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010990539.html Kaapelivauriot|Latvia on tarkastanut ainakin Maltan lipun alla seilaavan aluksen, joka liikkui vauriopaikan lähellä. KUVA Merikaapeli katkesi sunnuntaiaamuna Latvian Ventspilsin kaupungin ja Ruotsin Gotlannin saaren välillä. Latvian pääministeri Evika Siliņa kertoi sunnuntaina, että Latvia tutkii asiaa sotilasliitto Naton kanssa. Kuvan laivat ovat arkistokuvia sotaharjoituksista. Kuva: Bernd Von Jutrczenka / Zuma, Johanna Geron / Reuters https://images.sanoma-sndp.fi/f30a5220fb1d9c463c8e2493c7c0d371/normal/658.webp Tapauksesta aloitettu rikostutkintaKyseessä on Latvian valtion radio- ja televisiokeskuksen (LVRTC) merenalainen kaapeli. LVRTC:n mukaan kaapeli on niin syvällä, että vaurion laadusta saadaan lisää tietoa vasta, kun korjaustyöt on saatu aloitettua. Keskuksen mukaan vaurio ei tällä hetkellä aiheuta suuria vaikutuksia palvelun käyttäjille Latviassa. Latvian pääministeri Evika Siliņa kertoo viestipalvelu X:ssä, että viranomaiset ovat aloittaneet rikostutkinnan tapahtuneesta. Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen poikkeamanhallintaosaston johtaja Samuli Bergströmin mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on saanut kaapelivauriosta tiedon kollegaviranomaisiltaan. Bergströmin mukaan Suomen viranomaiset seuraavat tilannetta aktiivisesti ja vaihtavat tietoja tarvittaessa Latvian ja Ruotsin viranomaisten kanssa. Bergströmin mukaan kaapelivaurio ei ole vaikuttanut suomalaisten teleoperaattorien toimintaan. Alueella liikkuneiden alusten toimia selvitettyRuotsi kertoi sunnuntai-iltana takavarikoineensa aluksen, jota epäillään törkeästä tuhotyöstä. Ruotsalaisen Expressen-lehden mukaan kyseessä oleva alus on Vezhen.MARIA KUVA https://pbs.twimg.com/media/GiPECOWW0AA9yBL.jpg EVIKA SILINA https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=evika+silina&sei=VFCXZ5fPHPSnwPAPw9a8-AU MARIA ZAKHAROVA ON HUOLISSAAN LATVIAN JA VENÄJÄN VÄLISESTÄ RAUTAVERHOSTA KUVA https://pbs.twimg.com/media/GIuLTN0W8AA_Kxn.jpg:large Nato on voimaton Itämeren kaapelirikkojen edessähttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010990686.html HS-analyysi|Itämeren kaapelirikkojen ennaltaehkäisy on käytännössä mahdotonta, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja John Helin. Sotilasliitto Nato kertoi pari viikkoa sitten vahvistavansa läsnäoloaan Itämerellä viimeaikaisten kaapelirikkojen vuoksi. Vahvistetun sotilaallisen läsnäolon tarkoituksena oli ennaltaehkäistä merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin, siis lähinnä merikaapeleihin ja merenalaisiin putkiin, kohdistuvia uhkia, sekä tehostaa tilannekuvan keräämistä. Pöhinä lisätystä valvonnasta sai sunnuntaina kuitenkin varjoja yllensä; aamulla vahingoittui jälleen uusi kaapeli. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi 10. tammikuuta, että Nato lähettää kaksi alusta Itämerelle auttamaan valvonnassa. Itämeren Nato-maiden kokouksessa puolestaan kerrottiin, että sotilasliitto alkaa valvoa itämerellä liikkuvia Venäjän varjolaivastoon epäillyiksi kuuluvia aluksia uuden Baltic Sentry -mallin mukaan. Suojelupoliisin (Supo) lähteet ilmaisivat pian kansainväliselle ja kotimaiselle lehdistölle, että joulupäivän kaapelirikkoon yhdistetyn Eagle S -aluksen tutkinnassa ei ole löytynyt näyttöä teon tahallisuudesta. Viranomaiset eivät olleet HS:n tietojen mukaan saaneet myöskään näyttöä Venäjän osallisuudesta tapaukseen. Kaksi lähdettä kertoi HS:lle, että suojelupoliisin vahvan näkemyksen mukaan kyseessä oli onnettomuus tai vahinko. Ruotsi taas suhtautui Supon lausuntoihin epäilevästi. Kyynisyyteen kallistuva toimittaja voisi arvioida sunnuntaisen kaapelirikon olleen lähes suora vastaus Naton lisääntyneeseen valvontaan. Toiselle kaapelirikkojen arkipäiväistyminen taas saattaa helposti näyttää siltä, että Nato on voimaton estämään merenpohjassa kulkevan infrastruktuurin vaurioitumista. Sitä Nato nimittäin myös on. Liittoumalla ei käytännössä juuri ole keinoja ennaltaehkäistä kaapelirikkoja, olivat ne sitten tahattomia taikka tahallisia. Itämeren pohjassa risteilee kymmeniä kaapeleita. Monet niistä alittavat vilkkaasti liikennöityjä merireittejä. Kaapelien valvominen on käytännössä mahdotonta. Asiaa monimutkaistaa se, että kaapeli- ja kaasuputkihaavereissa saattaa hyvin olla sekaisin aitoa huolimattomuutta ja tarkoituksellista sabotaasia. Käytännössä siis kaapelirikkoja ei voi estää. Laivaliikenne on liian tiheää, ja mahdolliset uudet onnettomuudet voivat olla vaikeita ennustaa. Valvonnan tehostamisen seurauksena on kuitenkin suurempi mahdollisuus saada infrastruktuurin rikkoutumisen aiheuttaneet alukset kiinni. Suomalaiset viranomaiset tyrivät muun muassa Balticconnector-kaasuputken rikkomisesta epäillyn New New Polar Bear -tapauksen täysin, kun laiva pääsi käytännössä karkuun. Samaa virhettä ei toistettu enää joulukuisessa Eagle S -laivan tapauksessa. Samaa virhettä ei toistettu enää joulukuisessa Eagle S -laivan tapauksessa. Kiinnijäämisen riski taas voi toimia Itämerellä liikkuville aluksille muistutuksena siitä, että ankkurit kannattaa pitää nostettuina ainakin kaasuputkien ja kaapelien läheisyydessä. Sabotaasiin tehostetun valvonnan pelotevaikutus lienee pienempi. Venäjän varjolaivaston toiminnan rajoittamiseen täytyykin keksiä tehostetun valvonnan ulkopuolisia keinoja. Sillä aikaa Itämeren maiden täytyy lähinnä oppia sietämään ajoittaisia ankkurikosketuksia kaapeleihin ja kaasuputkiin. Jonkin verran lohtua voi hakea siitä, että tehostetun valvonnan ansiosta tekijät voidaan sentään saada vastuuseen. 26.1.2025 Ulkoministeri Valtonen Eagle S:n tapauksesta Ylellä: ”Viesti on kuultu”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010989147.html Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan viesti siitä, että kaapelirikkoihin Itämerellä reagoidaan, on kuultu.
Näin siis siitä huolimatta, saadaanko joulupäivänä vaurioituneeseen Estlink 2 -kaapeliin liittyen todisteita teon tahallisuudelta. HS kertoi aiemmin tällä viikolla, että kaapelirikosta epäillyn Eagle S -aluksen tutkinnassa ei ole löytynyt näyttöä rikon tahallisuudesta. Valtonen kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Häneltä kysyttiin HS:n lauantain pääkirjoitukseen viitaten: Mitä sitten? Eli nyt Suomi on reagoinut vahvasti, mutta jos syyllistä tai tahallisuutta ei voida todistaa, mitä sitten? ”Kyllä tämä viesti on kuultu”, Valtonen sanoi. Valtonen kiitti suomalaisten viranomaisten reagointivalmiutta. Tapauksen tutkinnan osalta hän sanoi luottavansa suomalaisiin viranomaisiin. Valtonen korosti, että Suomi haluaa toimia aina kansainvälisen lain pohjalta. Nyt on toimittu nykyisten toimivaltuuksien puitteissa ripeästi ja osoitettu siis se, mikä Suomen toimintavalmius on. Toisaalta Suomi tekee kaiken mahdollisen nykyisen sääntelyn puitteissa, jotta valvontaa voidaan lisätä. Itämerellä lisätään sekä teknistä valvontaa että läsnäoloa Naton operaatiolla Baltic Sentryllä, Valtonen korosti. Valtonen kommentoi myös ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän esittämää ajatusta merirajoista. Penttilä ehdotti aiemmin Ykkösaamussa, että Suomi ja Viro voisivat miettiä aluevesirajansa uudelleen ja määritellä ne niin, että näiden väliin ei jäisi kansainvälistä merialuetta. Itämeri|Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että kaapelivaurioihin on reagoitava olivatpa ne tahallisia tai tahattomia. Valtonen ei tue tätä ajatusta. Kansainvälinen merialue on myös Suomen etu, hän antoi ymmärtää. Jos kansainvälistä käytävää ei olisi, tällöin alukset todennäköisesti pystyisivät liikkumaan myös lähempänä Suomen rantaviivaa ja oikeudet aluksille laajenisivat myös Suomen aluevesillä, Valtonen muun muassa sanoi. ”Eli kyllä tätä on funtsittu jo aikoinaan, kun tähän lähtökohtaan on päädytty.” Ulkoministeri painotti, että Venäjän varjolaivasto on riski useista syistä. Laivastolla kierretään pakotteita ja rahoitetaan siis hyökkäyssotaa Ukrainassa. Lisäksi laivasto on merkittävä ympäristöriski ja riski kriittiselle infrastruktuurille, hän sanoi. Olivatpa kaapelivauriot tahallisia tai tahattomia, on niihin reagoitava, Valtonen painotti. ”Joka tapauksessa meidän pitää reagoida, meidän pitää rakentaa pelotetta ja erityisesti meidän kykyä säilyä toimintakykyisinä ja huoltovarmoina kaikissa oloissa.” ULKOMINISTERI ELINA VALTONEN https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=elina+valtonen&sei=3giWZ-fWDtupwPAPruqXuAI KUVAT JA JUTUT https://www.iltalehti.fi/henkilot/Elina%20Valtonen 25.1.2025 PUTIN ON PIILOUTUNUT OLKIUKON TAAKSE https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isw-putinilta-tekosyy/9088740 Presidentti Putin on käytännössä pystyttänyt olkiukon ja piiloutuu sen taakse, jotta hänen ei tarvitse sanoa todellisuudessa olevansa haluton neuvottelemaan, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW). ISW:n mukaan Putin todennäköisesti myös pyrkii samalla heikentämään Ukrainan ja lännen välejä. Ukraina ja länsimaiden suhteet ovat tällä hetkellä käymistilassa, sillä Unkarin pelätään kampittavan EU:n Venäjä-pakotteet samaan aikaan kun Yhdysvallat on jo lopettanut lähes kaiken ulkomaanapunsa. Epäselvää on, koskeeko Yhdysvaltojen kolmeksi kuukaudeksi tekemä päätös myös Ukrainan aseellista tukemista. Lue myös: Kommentti: Synnyin maahan, jota ei kohta ehkä ole – siitä pitävät huolen sekä Putin että länsi"Putinin täytyy palata todellisuuteen"Putin mieluusti näkee itsensä ja Venäjän tasavertaisina toimijoina Trumpin ja Yhdysvaltojen kanssa, ISW muistuttaa. Vaikka Venäjä ei ole Neuvostoliiton veroinen maailmanpolitiikan toimija, näkee Kreml itsensä sen valta-aseman perijänä. Putinin mukaan hän ja Trump voisivat keskustella "rauhallisesti ja pragmaattisesti". ISW jakaa Ukrainan presidentinkanslian päällikön Andriy Yermakin näkemyksen siitä, että Putin pyrkii näin keskustelemaan Ukrainan tulevaisuudesta ilman Ukrainan läsnäoloa. – Hän [Putin] haluaa neuvotella Euroopan tulevaisuudesta ilman Eurooppaa. Ja hän haluaa keskustella Ukrainasta ilman Ukrainaa, Yermak kirjoitti France 24:n mukaan. – Tämä ei toteudu. Putinin täytyy palata todellisuuteen tai hänet raahataan sinne takaisin. Asiat eivät toimi näin modernissa maailmassa, Yermak jatkoi. Ukrainan presidentti Zelenskyi puolestaan katsoi perjantaina, että Putin haluaa "manipuloida" Trumpia. Haluaako Venäjän neuvotella?Siitä, haluaako Venäjä neuvotella vai ei, on maailmanpolitiikan asiantuntijoiden välillä vaihtelevia näkemyksiä. Sota sujuu tällä hetkellä Venäjän näkökulmasta verrattain hyvin, mikä osaltaan vähentänee sen neuvotteluhalukkuutta. Hidas sotamenestys vaatii Venäjältä kuitenkin jatkuvasti suuria uhrauksia sekä sotilaiden että kaluston muodossa. Vaikka Ukrainan kalusto- ja miehistöpulan arvioidaan olevan Venäjää suurempi, eivät myöskään Kremlin asevarastot ole loputtomat ja esimerkiksi panssarien suhteen Venäjän arvioidaan joutuvan kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla "kriittisen pisteen". Hupenevista panssarivarastoista voi lukea lisää täältä tai alla olevasta linkistä. Lue myös: Putinin karmeat panssaritappiot paljastuivatToinen Venäjää kohti neuvottelupöytää ajava seikka saattaa olla maan talous, jossa Kreml myönsi tällä viikolla olevan "ongelmallisia seikkoja", vaikka suuret pulmat kiistettiinkin. Uutistoimisto Reutersin lähteet kuitenkin arvioivat presidentti Putinin olevan entistä huolestuneempi Venäjän taloudesta. Talouden tilaa ovat viime kuukausina heikentäneet työvoimapula ja korkeat korot, joita korotettiin kiihtyneen inflaation vuoksi. Työvoimapulaa on Venäjällä pahentanut sekä miesten värväys sotaan että syksynä 2022 julistettu liikekannallepano, jonka yhteydessä valtava määrä ihmisiä pakeni maasta. Suuri kysymys Venäjän talouden kannalta on, miten presidentti Trump suhtautuu pakotteisiin. Trump uhkasi aiemmin tällä viikolla Venäjää uusilla pakotteilla ja tulleilla, jollei Putin suostu neuvottelupöytään. Trump sanoi Venäjällä olevan edessään "iso ongelma" taloudessa. Lisää pakotteiden vaikutuksesta Venäjän talouteen voi lukea täältä tai alla olevasta linkistä. Lue myös: Reuters: Putin on huolestunutKommentti: Unkari pelaa jättimäisillä panoksilla – Venäjä-pakotteiden päättyminen olisi katastrofaalinen tilannePakotteiden romuttaminen olisi vakava näyttö Venäjän pussiin pelaamisesta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen. Taas mennään. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jälleen kerran kaapannut agendan Brysselissä ja kääntänyt huomion itseensä. Tällä kertaa välineenä toimii aiemmin rutiinipäätöksenä pidetty EU:n Venäjä-pakotteiden jatkaminen. Hyökkäyssodan alkamisen jälkeen EU-maat ovat päättäneet viidestätoista pakotepaketista, joiden tavoitteena on heikentää Venäjän taloutta ja kykyä käydä sotaa. Pakotteet uusitaan yksimielisesti kuuden kuukauden välein. Seuraavan kerran tämä määräaika tulee vastaan jo ensi viikolla perjantain vaihtuessa lauantaiksi ja tammikuun helmikuuksi. Orban haluaa venäläiskaasun virtaamaanTänä aamuna Orbán toi radiohaastattelussa esille vaatimuksiaan. Hän haluaa EU:n taivuttelevan Ukrainaa, jotta se jatkaisi venäläisen maakaasun kauttakulkua maan läpi. Trump-suhde vaarassaNormaalisti päätös pakotteiden jatkamisesta on tehty jo paljon ennen määräaikaa. Tällä kertaa Orbán halusi lykätä päätöksenteon pitkäaikaisen liittolaisensa Donald Trumpin virkaanastujaisten yli. Tässä asiassa hän ei kuitenkaan saanut Yhdysvaltain presidentistä liittolaista. Trump itse on julkisuudessa, samoin kuin hänen hallintonsa kulisseissa, viestinyt, että aikoo jatkaa Venäjä-pakotteita ja on tarvittaessa valmis kiristämäänkin niitä. Sekin tiedetään hyvin, ettei Trump pidä siitä, että Euroopan maihin tuodaan edelleen venäläistä fossiilienergiaa. Hän haluaisi ostojen suuntautuvan Yhdysvaltoihin. Niinpä Orbán asettuu uhkauksellaan pakotepäätöksen estämisestä myös Trumpia vastaan. Lisää aiheesta:Unkari ei antanut vihreää valoa EU:n Venäjä-pakotteiden jatkolle 21.1.2025 Tutkija: Trump halusi näyttää, että maailma muuttuu hetiKATSO KUVAT ja LUE JUTUT: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010967281.html Donald Trump on nyt Yhdysvaltain 47. presidentti. Trump halusi näyttää, että maailma muuttuu heti, arvioi tutkijaYhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump oli paremmin valmistautunut toiseen presidenttikauteensa kuin ensimmäiseen kauteensa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén STT:lle. Trumpin tiimi oli valmistellut huomattavan määrän presidentin asetuksia, jotka Trump saattoi allekirjoittaa ensimmäisen päivänsä aikana. Lindénin mukaan näin pyrittiin luomaan vaikutelma siitä, että maailma muuttuu heti, kun Trump astuu valtaan. Osa Trumpin allekirjoittamista asetuksista on Lindénin mukaan sellaisia, että ne haastetaan oikeudessa hyvin nopealla aikataululla. Orpo kehaisi Trumpiahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000010978962.html Voi kunpa olisimme uskoneet, Orpo totesi. Pääministeri Petteri Orpo (kok) kehaisi tiistaina EU-seminaarissa Yhdysvaltojen presidentiksi palannutta Donald Trumpia. – Me ymmärrämme hyvin Trumpin näkemyksen siitä, että Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, Orpo sanoi puheessaan. – Tämä viesti oli hänellä 2018. Voi kunpa olisimme silloin Euroopassa kaikki uskoneet sen, että käytetään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Sillä olisi voinut olla suuria vaikutuksia Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Viesti on sama ehkä kovemmilla vaateilla, mutta me ymmärrämme sen, Orpo jatkoi. Orpo kehotti arvioimaan isoa kuvaa ja tekoja sen sijaan, että Trumpin yksittäisten heittojen perässä juostaisiin pää kolmantena jalkana. Orpo painotti Yhdysvaltojen olevan Euroopan keskeisin liittolainen. – Hän puhuu paljon ja värikkäästi tavalla, johon emme ole välttämättä tottuneet. Ei provosoiduta. Euroopan on otettava Orpon mukaan suurempi rooli Ukrainan tukemisessa Yhdysvaltojen linjauksista riippumatta. Pikaratkaisua Ukrainan tilanteeseen tuskin tulee, Orpo arvioi. EU ei voi laskea kenenkään varaan vaan meidän täytyy auttaa itse itseämme. Vaikka sotiminen loppuisi, en näe, että Putinin Venäjän uhka Euroopalle vähenisi. Meidän on ymmärrettävä EU:ssa laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka, Orpo sanoi. Puolustuksen osalta on Orpon mukaan selvää, että tarvitaan enemmän niin kansallista kuin eurooppalaistakin rahaa kaikkien tarpeiden rahoittamiseksi. Ukrainan tukemisen tai puolustuksen rahoituksen suhteen mitään keinoa ei ole järkevää sulkea tässä vaiheessa pois, Orpo sanoi. Orpo ei siis sulje pois yhteisvelkaa, kun kyse on suomalaisten ja eurooppalaisen turvallisuudesta. Orpon mukaan rahoituksen olisi kuitenkin välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – Euroopan itäiselle puoliskolle. EU ei voi laskea kenenkään varaan vaan meidän täytyy auttaa itse itseämme. Vaikka sotiminen loppuisi, en näe, että Putinin Venäjän uhka Euroopalle vähenisi. Meidän on ymmärrettävä EU:ssa laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka, Orpo sanoi. Puolustuksen osalta on Orpon mukaan selvää, että tarvitaan enemmän niin kansallista kuin eurooppalaistakin rahaa kaikkien tarpeiden rahoittamiseksi. Ukrainan tukemisen tai puolustuksen rahoituksen suhteen mitään keinoa ei ole järkevää sulkea tässä vaiheessa pois, Orpo sanoi. Orpo ei siis sulje pois yhteisvelkaa, kun kyse on suomalaisten ja eurooppalaisen turvallisuudesta. Orpon mukaan rahoituksen olisi kuitenkin välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan – Euroopan itäiselle puoliskolle.
Näin Venäjän media uutisoi Trumpistahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010978698.html Venäjän tv:ssä kiinnitettiin huomiota Melania Trumpin asuun ja havainnoitiin virkaanastujaisia. Medvedev ja yleisestikin Kremlin propaganda sysää suhteiden huononemisen syyn usein Yhdysvaltojen ja Bidenin aikaisen hallinnon harteille. Venäjän aloittama hyökkäyssota usein unohdetaan tässä kontekstissa. Biden ja Medvedev ovat tavanneet muun muassa maaliskuussa 2011, kun Medvedev oli Venäjän presidentti. Sunnuntaiaamun jälkeen Medvedev on ollut Telegramissaan hiljaa yli kaksi vuorokautta. Venäjän toinen ”megafoni”, ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sen sijaan on tehnyt viimeisen Telegram-päivityksensä maanantai-iltana. Hän nostaa esiin Bidenin armahdukset sukulaisilleen. Bidenin mukaan armahdukset ovat perusteltuja ja hän suojelee sukulaisiaan vaikeuksilta, jotka Trump olisi saattanut aiheuttaa. Kirjoituksensa Zaharova lopettaa vitsiin, jossa alttarilla vaimo tunnustaa miehelleen olleensa uskoton hääpäivänä. Toinen Kremlin kontrolloima Pervyi kanal eli ”Ykköskanava” aloitti Trump-uutiset Venäjän presidentti Vladimir Putinin kommenteilla, jossa hän alleviivasi olevansa valmis keskustelemaan Trumpin kanssa. Putin toisteli puheessaan samaa kuin Medvedev, ettei maidenvälisten suhteiden huononeminen ole suinkaan Venäjän syytä. Trump mainitsi vahingossa Suomenhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010978131.html Suomi mainittiin Oval Officessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Donald Trump mainitsi Suomen vahingossa tiedotus- ja allekirjoitustilaisuudessa Oval Officessa. Kolmelta yöllä Suomen aikaa Trump piti tilaisuutta Valkoisessa talossa. Tilaisuudessa toimittaja kysyy Trumpilta kysymyksen Grönlannista (Greenland). Trump kuuli kysymykseen väärin ja kysyi toimittajalta: – Suomi? (Finland?) Trumpille toistetaan sana Greenland, jonka jälkeen hän jatkaa oikeaan kysymykseen vastausta. Grönlanti nousi otsikoihin, kun Trump sanoi aiemmin haluavansa liittää sen Yhdysvaltojen hallintaan. Trump ei sulkenut julkisuudessa pois edes sotilaallista voimankäyttöä tämän saavuttamiseksi. Grönlanti on Tanskaan kuuluva autonominen alue. Tanskassa Trumpin lausunnot herättivät huolta. Trump ilmoitti Oval Officessa tavoittelevansa edelleen Grönlantia ”kansainvälisen turvallisuuden” nimissä.
20.1.2025 Vaarojen merihttps://www.is.fi/politiikka/art-2000010962773.html Itämerestä on tullut etulinja, jossa ihmishengetkin voivat olla vaarassa. Asiantuntijat kertovat, millaisia uusia pirullisia ilkeyksiä siellä voi olla vielä luvassa. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/88a75767fb489d71c6a5a5501ce3f706.svg Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita. Kenraalimajuri (evp) Kim Mattssonin mukaan Itämeren tapahtumat ovat ottaneet hiljattain uusia kierroksia. – Kaikki keinot ovat mahdollisia. Vuodessa on tapahtunut paljon asioita, jotka tuntuivat vuosi sitten siltä, että ne ovat jonkin kirjailijan seikkailukirjasta. Tapahtumat todella ovat kuin trilleristä. Signaalihäirintää ja palvelunestohyökkäyksiä, kaapelirikkoja ja katkenneita kaasuputkia, ilmoituksia rajojen siirtelemisestä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kuvannut, että elämme rauhattomuuden aikaa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan maa ei ole tällä hetkellä sodassa eikä rauhassa. – Itämeren turvallisuus on muuttunut valitettavasti huonompaan suuntaan, Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksikön päällikkö Mikko Hirvi sanoo. Itämerestä on tullut suurvaltapolitiikan näyttämö. Mihin ollaan menossa? Itärajalla on ollut yksittäisiä rajanylityksiä lukuun ottamatta hiljaista. Hirven mukaan tällä hetkellä ei ole viitteitä laittoman maahanmuuton leviämisestä merelle. – Haluamme toisaalta koko ajan tehdä selväksi, että ei merialueilla ole minkäänlaista porttia kiertää maastorajaa. Merirajoilla voidaan nähdä myös toisenlaisia ongelmia. Venäjä ilmoitti keväällä 2024, että se siirtää yksipuolisesti merirajoja itäisellä Suomenlahdella ja Liettuan edustalla. Lopulta luonnos rajojen siirrosta vedettiin pois. Mattssonin mukaan on todellinen uhka, että Venäjä voisi ryhtyä siirtelemään rajoja suojatakseen Kaliningradin huollon. Aseellisia yhteenottoja ei ole vielä nähty. Riski on Mattssonin mukaan olemassa. Hän toteaa, että Venäjä järjestää lähtökohtaisesti aina oman sotaharjoituksensa samaan aikaan, kun Nato on ilmoittanut harjoituksista. Hän arvioi, että Venäjä voisi ryhtyä suojaamaan omaa kauppalaivastoaan sotilasaluksin. Itämerestä on kehkeytymässä suurvaltapolitiikan näyttämö kahdesta syystä. Mattssonin mukaan Itämeri on keskeinen kulkuväylä sekä Venäjälle että alueen Nato-maille. Suuri osa Venäjänkin kaupankäynnistä ja öljykuljetuksista kulkee Itämerta pitkin. Venäjä haluaa turvata omien merikuljetustensa sujuvuuden sekä oman ydinalueensa. Mattssonin mukaan Venäjälle olennainen on Murmanskin, Pietarin ja Moskovan akseli. Lisäksi se haluaa turvata Kaliningradin joukkojen huollon. Mattsson korostaa, että Suomi on riippuvainen Itämerestä. Yli 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Toinen syy Itämeren jännitteisiin on, että Nato ja Venäjä haluavat osoittaa omaa vaikutusvaltaansa. Mattssonin mukaan Venäjä tahtoo kiistää Naton herruuden alueella. Venäjää lukuun ottamatta kaikki muut rannikkovaltiot ovat Naton jäseniä. Venäjä pyrkii lyömään kiilaa Nato-maiden välille. – Nato on kutsunut aluetta jo sisämerekseen, mutta venäläiset eivät sitä hyväksy. Hybridioperaatiot ovat kasvattaneet alueen jännitteitä. Itämerellä on nähty muun muassa sabotaaseja, signaalihäirintää ja palvelunestohyökkäyksiä. Mattssonin mukaan Venäjä valmistelee uusia hybridioperaatioita jatkuvasti. NATO HARJOITTELI ITÄMERELLÄ KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/02e79c99571a41b2aedf683bf83e5145/normal/1440.webp KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/3412f0048a472db9d9621eedb09d0ecd.svg Nato on myös aktivoitunut Itämeren tilanteen turvaamiseksi. Tiistaina Suomessa järjestetyssä Itämeri-huippukokouksessa tiedotettiin, että Nato aloittaa Itämerellä Baltic Sentry -valvontaoperaation. Operaatio tuo Itämerelle uutta kalustoa, jonka tarkoitus on turvata kriittistä infrastruktuuria. Lue lisää: Nato lisää sotilaallista läsnäoloa Itämerellä – tätä se tarkoittaa Itämeren turvallisuuden parantamiseksi on Hirven mukaan monia keinoja. Esimerkkejä ovat hyvä pakotepolitiikka, Venäjän varjolaivastoon puuttuminen, vielä entistä parempi tilannekuvan vaihto ja ylläpitäminen sekä parempi reagointivalmius öljynkeräykseen ja öljyonnettomuuden torjuntaan. Mattsson uskoo, että Naton läsnäolo parantaa alueen turvallisuutta, vaikka Venäjä voikin toimista provosoitua. Hän toteaa, ettei Venäjän toimista pidä provosoitua, vaan pää täytyy pitää kylmänä. Hän ei usko, että Itämeren turvallisuustilanne muuttuu merkittävästi lähivuosina, koska pelissä ovat isot asiat. 17.1.2025 Haluaako Venäjä hyökätä seuraavaksi Baltiaan, Kaakkois-Suomeen tai Lappiin? Tiedustelupäällikkö: Kukaan ei voi sanoaSotilastiedustelun päällikkö Pekka Turunen sanoo, että turvallisuustilanne jatkunee vuosia samankaltaisena kuin nyt. Venäjä ei ole toistaiseksi onnistunut kasvattamaan Suomen rajan takana olevia varuskuntia. Suomen sotilastiedustelu arvioi, että ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, Venäjän läntisellä alueella, nykyisessä Leningradin sotilaspiirissä, oli sodan alkaessa 30 000 maavoimien sotilasta. Määrää on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2026 mennessä kaksin tai kolminkertaiseksi. – He eivät ole siinä tavoitteessa, lähelläkään, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen sanoo Ylen haastattelussa. – Sota Ukrainassa vie voimavarat, eivätkä he kykene tällä hetkellä kasvattamaan voimaansa läntisellä suunnalla. Sotilastiedustelu julkisti tänään torstaina vuoden 2025 julkisen katsauksen. Siinä arvioidaan, että niin kauan kuin Venäjä käy kuluttavaa sotaa Ukrainassa, Suomen lähialueilla voima ei kasva merkittävästi. Sotilastiedustelun edellinen julkinen katsaus julkaistiin keväällä 2023, ennen Suomen liittymistä Natoon. Suomen rajan lähellä sijaitsevista varuskunnista Venäjällä on viety paljon sotilaita Ukrainan rintamalle. Varuskunnissa palvelee kouluttajia, rekrytoituja ja varusmiehiä. Voi sanoa, että jokainen varuskunta on ainakin kertaalleen tyhjentynyt omista alkuperäisistä sotureistaan. Sinne on tullut sitten aina uusi erä koulutettavaksi, ja taas on lähdetty. Yle on kertonut esimerkiksi Petroskoihin varikolle rakennetuista uusista halleista, missä huolletaan sotakalustoa. Kalustoa on myös Lugassa eli Pietarin itäpuolella. Kalusto on neuvostoaikaista. Tiedustelupäällikkö vahvistaa kaluston olevan vanhaa. Osa siitä modernisoidaan rintamalle ja osa puretaan varaosiksi. Hän sanoo, että kuvat eivät yllätä. Jos Ukrainassa tulisi pysyvä rauha, Venäjä pystyy irrottamaan lähes kaikki sotilaansa sieltä ja kasvattamaan voimaa Suomen suunnalla. Jos sota jää jäätyneeksi konfliktiksi, Venäjä jättää kriisialueelle enemmän joukkoja, Turunen sanoo. Kaiken kaikkiaan Venäjä pyrkii kasvattamaan asevoimiaan 350 000 sotilaalla, 1,5 miljoonaan, ja muuttamaan asevoimiensa rakenteita. Se haluaa lisätä erityisesti maavoimajoukkoja, koska niitä Venäjä on menettänyt Ukrainassa eniten. Mihin Venäjä hyökkää, jos se hyökkää?Lännessä on esitetty erilaisia arvioita siitä, mitä Venäjä tekee, kun Ukrainan sota on ohi. Eri maissa tutkijat ja sotilastiedustelut ovat arvioineet, että Venäjä voi haluta kokeilla Naton puolustusta tai hyökätä lähialueilleen. KUVA https://images.jifo.co/10502196_1737027024039.png Tässä ovat Naton Itämeri-kokouksen kymmenen kohtaa, jotka Suomi ja muut maat päättivät tehdä turvallisuuden eteenItämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan sotilaallisella läsnäololla ja teknologisilla ratkaisuilla. Suomi raportoi kehutun ”Eagle S -toimintamallin” muille askel askeleelta. Presidentti Alexander Stubb tiivisti Helsingin Itämeri-kokouksen annin kymmeneen kohtaan yhteisessä tiedotustilaisuudessa Viron pääministerin Kristen Michalin ja Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa. Helsinkiin kokoontui tiistaina kahdeksan Itämeren Nato-maan johtajat Suomesta, Tanskasta, Virosta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Ruotsista. 1. Järeä lausuma reaktioista kriittisen infran loukkauksiinKahdeksan maata tuomitsevat vakavat, kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset, joiden määrä on kasvanut. Stubbin mukaan järeä yhteinen lausuma osoittaa, että kokous oli menestys. 2. Keinot uhkien torjumiseen ovat olemassaMaat ovat valmiit vastaamaan edelleen järein ja määrätietoisin toimin, kun kriittinen infrastruktuuri on vaarassa. Stubbin mukaan joulukuun toiminta Eagle S:llä osoittaa, että kyky ja valmius toimia on olemassa. 3. Naton läsnäolo Itämerellä vahvistuuNaton pääsihteeri Mark Rutte kuvaili Naton käynnistävän ”Itämeren vartio” -hankkeen Itämeren infrastruktuurin turvaamiseksi. Vartioon kuuluu erilaisia aluksia ja muun muassa lentokoneita, ja valvontaan käytetään myös drooneja. Valvontajärjestelmiä sovitetaan yhteen Naton järjestelmien kanssa aiempaa tehokkaammin. 4. Teknologia entistä paremmin käyttöönNykyaikaista teknologiaa otetaan vielä enemmän käyttöön niin merenkulun kuin merenalaisen toiminnan valvomisessa. 5. Keinoja puuttua Venäjän varjolaivastoonStubbin mukaan Itämeren Nato-maat jatkavat järeitä toimia Venäjän varjolaivaston suhteen. 6. YhteisymmärrysasiakirjaItämeren Nato-maat allekirjoittavat yhteisymmärrysasiakirjan Itämeren kriittisestä infrastruktuurista. Se on samantyyppinen kuin Suomella ja Virolla jo on. 7. Merilain ekspertit etsimään käyttökelpoiset keinotKokousmaat kokoavat lakiasiantuntijoista ryhmän, joka etsii kansainvälisen merenkulkuun liittyvän lainsäädännön mukaisia keinoja puuttua merialueilla tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen. 8. Tarkka raportti onnistuneesta ”Eagle S-toimintamallista”Kokouksessa päätettiin, että Suomi raportoi Nato-liittolaisilleen askel askeleelta toimintamallin, jota Suomi käytti varjolaivastoon kuuluvalla Eagle S -aluksella joulukuussa 2024. 9. EU ja Nato hyvin läheisessä yhteistyössäSovittiin, että EU ja Nato jatkavat erittäin tiivistä yhteistyötä. 10. Koko Nato-liittoumalle briiffi mitä Helsingissä sovittiinStubb lisäsi kymmenentenä kohtana, että vaikka Helsingin huippukokouksessa oli kyse Itämeren Nato-maista, muut Nato-jäsenvaltiot pidetään kokouksen lopputulemasta tiivisti kartalla. NatoItämeriPuolustuspolitiikka Mitä lähempänä Venäjä on, sitä enemmän maa satsaa puolustukseenhttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010961911.html 15.1.2025 Tiedustelulähteet Timesille: Venäjä virittää salaista ydinaseyhteistyötäVenäjän ja Iranin yhteistyö on syventymässä. Venäjä ja Iran ovat salassa käyneet keskusteluja jälkimmäisen sotilas- ja puolustuskykyjen kehittämisestä, paljastavat tiedustelulähteet brittilehti The Timesille. Keskusteluita on käyty ennen kaikkea Iranin ydinaseohjelman ja ilmapuolustuksen kehittämisestä. Asiantuntija-arvion mukaan Iran ei suoranaisesti tarvitse apua ydinaseen rakentamisesta, mutta se "varmasti hyötyisi salaisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa". – [Iran] voisi oppia, kuinka rakentaa pienempi, monimutkaisempi ydinase. Ydinase, jonka voisi sovittaa tykistöammukseen, Naton entinen ydinaseiden rajoittamisen ohjelman johtaja William Alberque sanoi The Timesille. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n arvion mukaan Iran tarvitsee vain päiviä tai viikkoja rikastaakseen riittävästi uraania ydinasetta varten. Iranilla on neuvotteluissa vipuvarttakin, sillä Venäjä tarvitsee Iranin lennokkeja ja ohjuksia Ukrainassa käymässään sodassa. Kremlin uskotaankin olevan valmis ylittämään aiempia punaisia linjojaan Iranin ydinaseohjelman suhteen, The Timesin länsimaiset tiedustelulähteet uskovat. Venäjä ja Iran ovat aiemmin tehneet yhteistyötä ydinvoiman saralla. Lue myös: NYT: Yhdysvallat jyrähti salaa Putinille – "Katastrofin mahdollisuus selvä"Uusia ilma-aseitaIran on heikoimmillaan sitten vuoden 1979 vallankumouksen, arvioi Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sulivan. Tämä saattaa hänen mukaansa ajaa sen harkitsemaan uudelleen suhdettaan ydinaseisiin. Samankaltaisen arvion esitti viime vuoden lopulla kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä. Perustelut voi lukea alla olevasta jutusta. Lue lisää: Tämä ongelma voi ajaa Iranin hankkimaan ydinaseenPitkään on arvioitu, että Venäjä on pitänyt ydinaseella varustettua Irania huonona ideana. Venäjän yhteistyökumppaneiden määrä on kuitenkin romahtanut sen käymän hyökkäyssodan vuoksi, minkä takia Moskova on lähentänyt välejään Iranin lisäksi esimerkiksi Kiinaan ja Pohjois-Koreaan. Ydinaseavun lisäksi Iran kaipaa tukea ilmapuolustukseensa, jonka Israel viime vuoden iskuillaan osoitti olevan haavoittuvainen. Siinä, missä Israel pystyi torjumaan suuren osan Iranin ohjuksista ja lennokeista, kykenivät israelilaishävittäjät iskemään tiettävästi tappioitta Iranin kriittisiin kohteisiin. Tiedustelulähteiden mukaan Iran on kiinnostunut ainakin venäläisvalmisteisen Su-35-hävittäjän uusimmasta versiota. Samaten Iran yrittää korvata ilmapuolustustaan, jota vastaan Israel iski. Hyökkäyksissä ilmeisesti tuhoutui S-300-ilmatorjuntajärjestelmiä, jotka ovat alun perin Venäjältä hankittuja. Putin tapaa Iranin presidentinIranin presidentti Masoud Pezeshkian tapaa perjantaina Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Maiden on määrä allekirjoittaa strateginen yhteistyösopimus. Yhteistyötä edistääkseen Iranin johtajan Ali Khamenei korkea-arvoinen neuvonantaja Ali Larijani on tehnyt useita vierailuja Venäjälle, The Times kertoo. Brittilehti kuvailee Larijania iranilaishallinnolle äärimmäisen lojaaliksi neuvonantajaksi, joka saa "asioita aikaiseksi". Venäjän vierailujen ohella hän kävi viime vuonna useita kertoja Syyriassa ja Libanonissa, joissa kummassakin Iran on kokenut viime aikoina vakavia takaiskuja Iranin ydinaseohjelman kohtaloon voi osaltaan vaikuttaa myös se, miten Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump suhtautuu asiaan. Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump irtisanoutui vuonna 2015 Iranin kanssa solmitusta ydinasesopimuksesta ja määräsi Teheranille tiukat pakotteet. Israel on pitkään varoitellut ydinaseella varustautuneen Iranin aiheuttamasta uhasta. Iranin ydinaseneuvottelija Kazem Gharib Abadi sanoi maanantaina Iranin, Britannian, Ranskan ja Saksan löytäneen yhteisymmärryksen siitä, miten keskusteluja pakotteiden löyhentämisestä ja ydinohjelmasta voidaan jatkaa. Lisää aiheesta:14.1.2025 ”Yhteinen vihollinen vahvistaa” – Stubb ottaa Itämeren maiden johtajat vastaan Helsingin huippukokoukseenhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000010961290.html Suora lähetys|HS näyttää Ilta-Sanomien suoran lähetyksen Itämeren Nato-maiden huippukokouksesta ja seuraa kokouksen antia hetki hetkeltä. Suomi ja Viro isännöivät Itämeren Nato-valtioiden huippukokousta Helsingissä tiistaina. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ottaa osallistujat vastaan Presidentinlinnassa. Kokoukseen osallistuvat Stubbin lisäksi Viron pääministeri Kristen Michal, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Naton pääsihteeri Mark Rutte, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sekä Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda ja Puolan pääministeri Donald Tusk. Stubb kertoi ennen kokousta Ylen haastattelussa käyneensä jo varhain aamulla kahdenvälisen keskustelun Scholzin kanssa. Saksan sitoutuminen puolustusmenojen kasvattamiseen on jo vuosia herättänyt huolta Naton piirissä. Stubb sanoi keskustelun perusteella, että Eurooppa on yhtenäinen. ”Kyllä se niin on, että yhteinen vihollinen vahvistaa”, Stubb sanoi. Kokous kutsuttiin koolle Naton aloitteesta sen jälkeen, kun Suomi pysäytti Eagle S -rahtialuksen Suomenlahdella epäiltynä merenpohjan kaapelien tuhoamisesta. Stubb huomautti ennen kokousta, että kaapelirikkojen tutkinta on edelleen kesken. ”On selvää, että meidän täytyy olla paremmin varautuneita erilaisiin uhkiin”, ensimmäisenä kokoukseen saapunut Virkkunen sanoi. Kokouksen jälkeen, kello 12.15, Stubbia, Michalia ja Ruttea odotetaan median eteen kertomaan kokouksen annista. Kokouksessa on paikalla 140 median edustajaa, joista yli 80 Suomen ulkopuolelta. Latvian presidentti: Vihollisemme ovat nopeita oppijoitaLatvian presidentti Edgars Rinkēvičs haluaa lisää kriittisen infran valvontaa Itämerelle. Hänen mukaansa Suomi toimi erinomaisesti Eagle S -aluksen tapauksessa. "Mutta vihollisemme ovat nopeita oppijoita", hän sanoi. Hän sanoo, että jos vastaava tapahtuisi Latvian aluevesillä, maa noudattaisi Suomen esimerkkiä. Rinkēvičsin mukaan Itämerellä kulkee päivittäin 2000 laivaa, joten kaikkien liikkeiden valvominen on mahdotonta. Hänen mukaansa Itämeri pitäisi pystyä sulkemaan varjolaivastolta. Liettuan presidentti: Sanktiomme eivät ole tarpeeksi tehokkaitaOn hyvin suuri mahdollisuus, että kyse on tahallisista teoista vihamielisten maiden taholta, sanoi Liettuan presidentti Gitanas Nausėda saapuessaan kokoukseen viitaten kaapelituhoihin. Joillakin "vihollisilla" on suuri motivaatio aiheuttaa haittaa katkomalla kaapeleita, hän sanoi. Hänen mukaansa valmius on nyt suuri tiivistää valvontaa ja koventaa sanktioita. EU on tähän asti pyrkinyt torjumaan Venäjän varjolaivastoa pakotteilla. "Sanktiomme eivät ole tarpeeksi tehokkaita, meidän täytyy vahvistaa toimiamme", hän sanoi. Euroopassa on sota, Saksan Olaf Scholz sanoi kokoukseen tullessaanSaksan liittokansleri Olaf Scholz painotti kriittisen infrastruktuurin tärkeyttä tullessaan kokoukseen. Hän totesi, että sen turvaamiseksi Itämeren Nato-maat ovat nyt koolla. "On tapahtunut onnettomuuksia", hän totesi viitaten kaapelituhoihin. Scholzin mukaan vaikuttaa siltä, että onnettomuuksissa kyse on hybridivaikutuksista. Hänen mukaansa nyt on tärkeää varmistaa merenkulun turvallisuus. Venäjän aktiviteetit otetaan hänen mukaansa vakavasti. Saksa osallistuu valvonnan vahvistamiseen, hän sanoi. Hän viittasi Naton viime vuonna Saksan Rostockiin perustettuun Saksan merivoimien uuteen taktiseen päämajaan. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi sunnuntaina, että Ruotsi ei ole sodassa, mutta rauhanajastakaan ei ole kyse. Scholzilta kysyttiin, onko hän Kristerssonin kanssa samaa mieltä. Scholz vastasi kysymykseen kääntämällä keskustelun Ukrainaan. "Euroopassa on sota", Scholz sanoi. Hänen mukaansa on tärkeää, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Hän huomautti, että Saksa on Ukrainan vahva tukija. Hän sanoi, että Saksa aikoo laittaa yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Kristersson: "Emme ole nyt sodassa, mutta harmaat alueet tulevat yhä tärkeämmiksi."Toimittajien eteen Presidentinlinnan doorstepiin tulee seuraavaksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Hän korostaa ensimmäiseksi, että Ruotsilla on maista pisin rantaviiva Itämerelle. "Siksi on tärkeää vertailla kokemuksia tänään ja keskustella viime aikojen tapahtumista", Kristersson sanoo. Hänen mukaansa vahingot Itämerellä näyttävät lisääntyneen viime aikoina. Toistaiseksi Ruotsi ei hänen mukaansa kiirehdi johtopäätöksiin eikä syytä ketään, vaan tutkii asiaa perusteellisesti. Kiinalaisen Yi Peng 3 -aluksen epäiltiin marraskuussa vaurioittaneen Ruotsin ja Liettuan sekä Suomen ja Saksan välistä merikaapelia. "Emme ole nyt sodassa, mutta harmaat alueet tulevat yhä tärkeämmiksi." EU-komissaari Henna Virkkunen kertoo EU:n komission olevan valmiina toimimaan yhdessä Naton kanssa kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi. Komissio tukee jäsenmaita, Virkkunen sanoo. Kriittisen infran suojeleminen sinänsä kuuluu jäsenmaille, Virkkunen sanoo. Hänen mukaansa komissio valmistelee uutta aloitetta, jossa investoidaan lisää kaapeliyhteyksiin ja korjauskapasiteettiin. Virkkusen mukaan Venäjän varjolaivaston torjumiseksi on toistaiseksi käytetty pakotteita. "Meidän on oltava valmiita suojelemaan aluettamme", Virkkunen. Hänen mukaansa varjolaivastoon liittyy myös ympäristöriskejä. 13.1.2025 Venäjä palasi kylmän sodan aikaiseen jakoon – Tällainen uhka se on SuomelleTurvallisuuspolitiikka|Apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan tutkimusselosteen mukaan Venäjä pitää sotaa mahdollisena Pohjois-Euroopassa 30-luvulla. Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustaminen viittaa siihen, että Venäjä pitää sodan syttymistä mahdollisena pohjoisessa ja Itämeren alueella 2030-luvulta alkaen. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola Sotataidon laitoksen julkaisemassa tutkimusselosteessa ”The Leningrad Military District”. Kukkola tutkii MPKK:ssa muun muassa tulevaisuuden venäläistä sotataitoa. Venäjä uudisti viime vuoden helmikuussa sotilaspiirijakoaan. Läntinen sotilaspiiri jaettiin Suomen rajalla olevaan Leningradin sotilaspiiriin ja Moskovan sotilaspiiriin. Samalla lakkautettiin Pohjoisen laivaston sotilaspiiri, joka liitettiin Leningradin sotilaspiiriin. Venäläisten sanoin uudelleen järjestely kuului ”sotilas-teknisiin toimiin”, joiden taustalla on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Käytännössä kyseessä oli paluu kylmän sodan aikaiseen sotilaspiirijakoon. Kukkola esittää useita mahdollisia kehityskulkuja, miten Venäjä voisi tulevaisuudessa käyttää Leningradin sotilaspiiriä hyökkäykseen. Venäjä voi hyökkäämällä pyrkiä varmistamaan puolustusvyöhykkeen strategisesti tärkeälle Murmanskin alueelle. Lisäksi Venäjä voi yrittää vallata osia Suomesta, Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Venäjä voisi yrittää vallata saaria Itämereltä tai Jäämereltä testatakseen Naton yhtenäisyyttä. Venäjä saattaisi myös aloittaa laajan ennalta ehkäisevän hyökkäyksen Suomeen ja Baltiaan varmistaakseen Pietarin ja Suomenlahden turvallisuuden. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/3cb1a656a501fb38e7b19c574269c133.svg Leningradin sotilaspiirin alueen vahvuus voi ensi vuosikymmenellä yli kaksinkertaistua nykyisestä 40 000:sta sotilaasta lähelle 100 000:ta. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan Venäjä suunnittelee muun muassa uutta armeijakuntaa Venäjän Karjalaan. Tämä tarkoittaisi sotilaspiirin alueella olevien neljän moottoroidun jalkaväkiprikaatin ja kahden merijalkaväkiprikaatin kasvattamista divisiooniksi. Venäläisen moottorijalkaväkiprikaatin vahvuus on 3 000–4 000 sotilasta, divisioonan 6 000–10 000 sotilasta. Venäläisen maavoimien armeijan vahvuus voi olla 12 000–30 000 sotilasta. Armeijakunta on esimerkiksi 8 000–11 000 sotilaan yhtymä. Luvut ovat suuntaa antavia. Venäläisiä joukkoja vastassa pohjoisessa olisi 2030-luvulla ilman täyttä liikekannallepanoa ehkä 11–14 prikaatia. Näistä kolme olisi norjalaisia, neljä ruotsalaisia, neljä suomalaisia mekanisoituja prikaateja, yksi Suomeen sijoitettu amerikkalainen prikaati, yksi Norjassa oleva amerikkalainen merijalkaväkiprikaati sekä mahdollisesti yksi Nato- tai Jef-maista tuleva prikaati. Prikaatien määrä kasvaisi yli 20:een, jos Suomi mobilisoisi koko sodan ajan reservinsä. Leningradin sotilaspiiri kykenisi tulevaisuudessa tekemään yllätyshyökkäyksen yksittäistä pientä Nato-maata vastaan. Tällaiseen hyökkäykseen Suomeen, Viroon tai Pohjois-Norjaan Venäjä voisi käyttää merijalkaväkeä ja maahanlaskujoukkoja. Hyökkäystä varten Venäjän pitää kuitenkin ensin sitoa Naton joukot muualle tai halvauttaa Naton päätöksenteko. Mitä Trumpin ja Putinin tapaaminen merkitsee Suomelle? Asiantuntijalta yllättävä havaintohttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010958108.html Presidenttien kahdenkeskinen tapaaminen on herättänyt huolta tapaamisen sisällöstä. 12.1.2025 Sodan riski Itämerellä kasvaa: Tästä syystä kovat vastatoimet ovat välttämättömiähttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/96bb4246-b2b8-4d4a-9c79-9bccd7544405 Kovat vastatoimet Itämerellä nostavat hetkellisesti sodan riskiä, mutta toimimattomuus sitä vasta nostaakin, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja Pekka Virkki. Ulkoministerin Valtosen mukaan uusia toimenpiteitä Venäjän varjolaivastoa vastaan on työn alla. Tästä saattaa olla kyse myös ensi tiistaina järjestettävässä Itämeren maiden Nato-huippukokouksessa
Jo yksin Eagle S -aluksen matkan jatkuminen pidemmälle olisi asettanut erityisesti etelänaapurimme huomattavasti haavoittuvaisempaan asemaan kuin lopulta tapahtui – eikä yritys jääne viimeiseksi. Vuoteen 2025 siirryttäessä on syytä ymmärtää, että niin Rauhan Meri kuin Yhteistyön Arktis ovat ainakin toistaiseksi jääneet historiaan. Vähintä, mitä voimapolitiikan aikaan sopeutuva Suomi voisi tehdä, olisi Ahvenanmaan militarisointi. Kirjoittaja Pekka Virkki on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Vladimir Putinin Ukraina-pakkomielteen taustalla vaikuttaa monien läntistenkin intellektuellien hyväksymä ajatus, jonka mukaan Venäjä ei voi koskaan olla imperiumi, jollei sillä ole pääsyä lämpimän meren ääreen. Ukrainan kuuluminen Moskovan alaisuuteen nähdään keskusvallan olemassaolon kannalta välttämättömänä – Venäjä voi olla olemassa ainoastaan, jos sen rajat ovat tulkinnanvaraisia eivätkä pääty kuin korkeintaan valtameriin. Niin kutsuttu Itämeren varjolaivasto – johon mm. Estlink 2 -kaapelin katkaisusta epäilty Eagle S -alus tiettävästi kuuluu – on paitsi Kremlin epävirallinen iskujoukko, myös merkittävä liikevaihdon lähde. Sen lisäksi, että eri maiden lippujen alla kulkevat tankkerit rahoittavat hyökkäyssotaa ja sabotoivat Suomen sekä Viron energiainfrastruktuuria, ne muodostavat heikkokuntoisuutensa vuoksi valtavan ympäristöriskin. Itämeri on jo nykyisin yksi maailman saastuneimmista merialueista, mutta öljykatastrofi veisi ongelmat täysin ennennäkemättömälle tasolle. Hurja väite Venäjältä: Yhdysvallat haluaa sijoittaa ydinaseita Grönlantiinhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9854b360-d8c0-45fa-b14e-19b6a8e2b160 Venäjän mukaan Yhdysvallat haluaa laajentaa Pituffikin avaruustukikohdan sotilaskäyttöön. Venäjän Tanskan-suurlähettiläs Vladimir Barbin väittää Yhdysvaltojen pyrkivän laajentamaan Grönlannissa sijaitsevan Pituffikin avaruustukikohdan sotilaskäyttöön. Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan tukikohtaa halutaan laajentaa F-35-hävittäjiä varten. Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa. Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa. Tanska ei hyväksy maaperälleen ydinaseita rauhanaikana. Barbin väittää, että Yhdysvaltojen motiivi Grönlannin haltuunottoon on ydinaseiden saaminen saarelle. Puheissaan Trump ei ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttöä. Tanska on osa sotilasliitto Natoa. – Pituffik on osa Yhdysvaltain varoitusjärjestelmää arktisten ohjushyökkäysten varalta. Siellä tehdään nyt myös tutkajärjestelmien modernisointia, joka maksaa Yhdysvalloille useita miljardeja dollareita. Lentotukikohta luo myös infrastruktuuria F-35-hävittäjille, jotka voivat kuljettaa ydinaseita. Tällaisia koneita on jo laskeutunut lentotukikohtaan sotaharjoitusten yhteydessä, Barbin väittää venäläiselle uutistoimisto Ria Novostille ruotsalaislehden mukaan. Tanskan puoluejohtajat kokoontuivat torstaina maan pääministeri Mette Frederiksenin kutsumana hätäkokoukseen, jossa käsiteltiin Grönlannin tilannetta. Trump on toistuvasti tuonut esiin Grönlannin merkityksen muun muassa Yhdysvaltojen puolustukselle. Hän on ehdottanut saaren ostamista Tanskalta ja sittemmin väläyttänyt myös sotilaallisia keinoja. Aftonbladetin uutisesta kirjoitti aiemmin myös Ilta-Sanomat. Venäjän varjolaivaston alus ajelehtii Itämerellä: Tämä siitä tiedetään nythttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c5779a26-8b31-4c58-9406-04047a5af242 Saksalaismedioiden mukaan moottoriongelmista kärsivän aluksen lastina on lähes 100 000 tonnia öljyä. Kolme hinaajaa siirsi Itämerellä Saksan edustalla ajelehtinutta öljytankkeri Eventiniä turvallisuussyistä, kertoo saksalaismedia Welt. Tankkeri ajelehti hallitsemattomasti Itämerellä sen jälkeen, kun alukseen torstain ja perjantain välisenä yönä tullut oikosulku sammutti moottorit. Saksa lähetti paikan päälle perjantai-iltapäivällä hinaajia pitämään alusta paikallaan. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan öljytankkeri kuuluu Venäjän varjolaivastoon. Purjehtii Panaman lipun allaVenäjältä Laukaansuusta liikkeelle lähtenyt öljytankkeri Eventin ajelehti Itämerellä lähellä Saksan rannikkoa, kertoivat saksalaismediat Bild- ja Tagesspiegel -lehdet sekä uutistoimisto AP. Panaman lipun alla purjehtiva alus oli virallisesti matkalla Venäjältä Egyptin Port Saidiin ja sen matka keskeytyi perjantaina moottoriongelmien takia. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock viittasi perjantaina Venäjän varjolaivastoon syyttämällä Venäjää ”rappeutuneiden öljytankkerien” käytöstä sanktioiden kiertämiseksi. 11.1.2025 VENÄJÄN VARJOLAIVASTO Se oli suunnattu molempia vastaan. Viro on helppo kohde, koska sitä on vaikea puolustaa. Ja Suomea rangaistiin Natoon liittymisestä. Eagle S:n salaisuudethttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000010945811.html Kremlin likaisten temppujen valikoimaan perehtyneet asiantuntijat kertovat huomionsa Suomeen pysäytetystä Eagle S -tankkerista, sen miehistöstä ja siitä, millaisiin tekoihin Venäjän varjolaivasto vielä voi taipua. Entisen Nato-komentajan mukaan Suomi lähetti Venäjälle tärkeän signaalin. Maksettiinko Eagle S:n miehistölle kaapelin vahingoittamisesta vai oliko kyseessä todellakin silkka vahinko? Kolme ulkomaalaista Venäjä-asiantuntijaa perehtyi Ilta-Sanomien pyynnöstä Eagle S:n tapaukseen. Nyt he kertovat omat havaintonsa kaapelirikosta, aluksesta ja sen miehistöstä. Asiantuntijat ovat tässä tapauksessa Yhdysvaltain entinen Nato-komentaja, kenraaliluutnantti Frederick Benjamin ”Ben” Hodges III, Latvian entinen puolustusministeri ja varapääministeri Artis Pabriks sekä professori Alexander J. Motyl Rutgersin yliopistosta Yhdysvalloista. – Mielestäni ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että Venäjä on tämän takana, Alexander Motyl arvioi. Meriliikennettä seuraava Lloyd’s List -julkaisu kertoi saaneensa viime vuoden heinäkuussa haltuunsa kymmeniä Eagle S:ään liittyviä dokumentteja lähteeltä, jonka kerrottiin tarjonneen alukselle kaupallisia meripalveluja reilut puoli vuotta sitten. Papereiden mukaan tankkerille oli tuotu kuuntelu- ja tallennuslaitteita “valtavissa matkalaukuissa” sekä “lukuisia kannettavia tietokoneita”, joiden näppäimistöt olivat turkin- ja venäjänkielisiä. – He tarkkailivat kaikkia Naton laivaston aluksia ja lentokoneita, Lloyd’s Listille kerrottiin. – Venäläiset, turkkilaiset ja intialaiset radioupseerit ohjasivat toimintaa. Kenraali Ben Hodgesia Lloyd’s Listin tiedot ei yllätä. Hän sanoo, ettei kyseessä ole uusi taktiikka. – Jo kylmän sodan aikaan neuvostovakoojat tarkkailivat Naton laivastoon kuuluvien Länsi-Saksan ja Tanskan alusten liikkeitä kauppalaivoilta Itämerellä. Kommentti: Zaharova pilkkasi Sauli Niinistöä – mutta nytpä osui iloisesti Marian omaan nilkkaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010955472.html Maria Zaharova pilkkasi Sauli Niinistöä viestillä, jonka päällimmäinen tarkoitus oli nakertaa Suomen itsenäisyyttä, kirjoittaa erikoistoimittaja Arja Paananen. KUVAT https://images.sanoma-sndp.fi/bfc53c89e3ba7262a03623b3a162c66a/normal/658.webp https://images.sanoma-sndp.fi/4bdabde6b5901c1098fe032c82115854/normal/658.webp Joskus muinoin oli olemassa käsite ”diplomaattinen kielenkäyttö”. Venäjän ulkoministeriö oli yksi ensimmäisistä, joka otti käyttöön tahallisen rahvaanbrutaalin kielenkäytön. Yksi tämän uusbrutalismin taitajista on Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Zaharovan tuorein taidonnäyte ilmestyi hänen viralliselle Telegram-kanavalleen perjantaina 10. tammikuuta. Pontimen aivoitukselleen Zaharova oli hakenut lokakuun 30. päivänä julkaistusta presidentti Sauli Niinistön raportista, jossa Niinistö esitti tapoja parantaa Euroopan siviili- ja puolustusvalmiutta. Zaharovan viesti alkoi pöyristymisellä siitä, että Niinistö oli hänen mukaansa siteerannut jälleen kerran väärin venäläisiä sanontoja. Niinistö oli lainannut englanninkielisessä raportissaan lausetta, jonka on pantu usein vallankumousjohtaja V. I. Leninin suuhun. Zaharovan mukaan Lenin ei ole kuitenkaan koskaan sanonut näin: ”Kokeilkaa pistimillä. Jos vastaan tulee mutaa, jatkakaa, jos vastaan tulee terästä, pysähtykää”. Sen sijaan Lenin oli Zaharovan mukaan sanonut bolshevikkien konferenssissa syyskuussa 1920 näin: ”Puhuimme keskenämme, että meidän on kokeiltava pistimillä, onko proletariaatin sosiaalinen vallankumous Puolassa kypsynyt.” Leninin määräyksestä bolshevikit olivat toden totta kokeilleet jo keväästä 1920 alkaen Puolaa pistimillä, eikä niillä kokeiltu pelkästään maaperän pehmeyttä. Elokuussa 1920 Lenin sai kuitenkin ikäväkseen havaita Varsovan taistelun päätteeksi, että Puola ei ollut vielä ”kypsynyt”. 10.1.2025 Donald Trump aikoo tavata Vladimir Putinin – Trumpin mukaan Putin toivonut tapaamistahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010953775.html Maailmanpolitiikka|Tulevan presidentin mukaan heidän on saatava Ukrainan sota loppumaan. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump aikoo tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Trumpin mukaan tapaamista järjestetään jo. Trump kertoi asiasta republikaanikuvernööreille, jotka vierailivat Floridassa hänen Mar-a-Lago-kartanossaan. ”Presidentti Putin haluaa tavata, hän on sanonut sen jopa julkisesti. Meidän täytyy lopettaa se sota, se on verinen sotku”, Trump lausui. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut pian kolme vuotta. Trump ei ole koskaan esittänyt konkreettisia ehdotuksia aselevosta tai rauhansopimuksesta, mutta hän on sanonut, että voisi lopettaa sodan päivässä. Uutistoimisto Reutersin mukaan Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi torstaina, että Putin suhtautuisi myönteisesti Trumpin yhteydenottoon, mutta toistaiseksi virallista pyyntöä ei ole tullut. Peskovin mukaan olisi soveliaampaa, että tämä tapahtuisi Trumpin aloitettua presidentinvirassa. Trump on useaan otteeseen arvostellut Yhdysvaltain Ukrainaan lähettämää sotilaallista apua. Lisäksi hän on puhunut Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä "myyntimiehenä". Putinia hän ei juuri ole kritisoinut. Yhdysvallat on ollut istuvan presidentin Joe Bidenin aikana Ukrainan suurin tukija sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Yhdysvallat on antanut sotilaallista apua yli 65 miljardin dollarin arvosta helmikuusta 2022 lähtien. Trump astuu virkaan Yhdysvaltain presidentiksi vajaan parin viikon päästä 20. tammikuuta. Edellisellä kaudellaan hän tapasi Putinin muun muassa Helsingissä vuonna 2018. Trump iski silmänsä Grönlantiin viidestä syystä – yhden nimi on Giukhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010952107.html Grönlanti on Yhdysvalloille kriittisen tärkeä tukikohta alueella, josta käydään armotonta kilpailua suurvaltojen kesken. 1. Ohjusvaroitukset turvaavat USA:n selustanJos Venäjä haluaisi ampua ydinohjuksen Yhdysvaltoihin, lyhin reitti kulkisi arktisen alueen yli. 2. Grönlanti toimii portinvartijanaGrönlannin, Islannin ja Britannian välissä kulkee kapeikko, jota sanotaan Giuk-linjaksi. Se toimii porttina, jonka kautta Venäjän alusten on pakko mennä, jos ne haluavat päästä Pohjois-Atlantille. Kapeikon läpi kulkee myös tärkeä reitti Yhdysvalloista Pohjois-Eurooppaan. Sotatilanteessa venäläisten sukellusveneiden ja alusten täytyy kulkea läpi kapeikosta, jotta ne pystyvät uhkaamaan Eurooppaan matkaavia amerikkalaisvahvistuksia. Tämän skenaarion sotilasliitto Nato on ilmoittanut ottavansa vakavasti. Lue lisää: Kommentti: Trumpin kohukommentilla on karu totuus – Putin tietää, mikä johtaisi katastrofiin 3. Kauppareitin merkitys kasvaaIlmastonmuutoksen seurauksena Grönlannin läheltä kulkeva merireitti Atlantin ja Tyynenmeren välillä saattaa osoittautua aiempaa käyttökelpoisemmaksi. Tällä hetkellä lähellä Grönlantia kulkeva väylä on auki vain muutama päivänä vuodessa ja silloinkin raskaiden jäänmurtajien avustamana. Jos jää sulaa ja reitti avautuu, muodostuu strategisesti tärkeäksi hallita lähisaaria, joilla kauppaa todennäköisesti käydään. 4. Grönlanti kätkee sisäänsä harvinaisia luonnonvarojaPienen Narsaqin kylän ympärillä olevien kukkuloiden on arvioitu sisältävän jopa neljänneksen maailman harvinaisista maametalleista. Yttrium, lantaani ja erbium ovat alkuaineita ovat nykytekniikalle tärkeitä komponentteja. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös siihen, miten arktisen alueen luonnonvaroja voidaan hyödyntää. Grönlannista ei ole tehty merkittäviä öljy- tai kaasulöydöksiä, mutta sulava jää mahdollistaa uudet etsinnät. Alueen öljy- ja kaasuvarantojen on arvioitu olevan merkittävät. 5. Ainutlaatuinen pelimerkkiGrönlanti on Yhdysvalloille kriittinen tukikohta arktisella alueella, josta käydään armotonta kilpailua suurvaltojen kesken. Venäjän osuus arktisesta alueesta on selvästi suurin: sen arktisen rannikon pituus on yli 24 000 kilometriä ja kattaa yli puolet kaikista alueen rannikoista. Venäjä ei ole seisonut tumput suorina odottamassa Yhdysvaltojen seuraavaa liikettä: viimeisen kymmen vuoden ajan se on laajentanut arktisella alueella sijaitsevia tukikohtiaan ja lentokenttiään. Sekä Venäjä että Kiina haluavat padota Yhdysvaltojen ja Naton pääsyä Arktikselle. Vuonna 2018 myös Kiina julisti olevansa ”melkein arktinen valtio” ja ilmoitti suunnittelevansa Pohjoista Silkkitietä Koillisväylälle. Omistamalla Grönlannin Yhdysvalloilla voisi olla enemmän sananvaltaa alueella. Lähteet: Aftonbladet, Reuters, BBC, CNN Elina Valtonen tyrmää Trumpin puheethttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9531a645-383d-44c7-b8f1-68ef3a2a8192 Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) katsoo, että Grönlannin tulevaisuudesta päättäminen on grönlantilaisten oma asia. KUVA Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ottaa kantaa Yhdysvaltojen pian virkaan palaavan presidentin Donald Trumpin puheisiin. Trump on ehdottanut Grönlannin ottamista Yhdysvaltojen haltuun kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin. Trump ei sulkenut pois sotilaallisten keinojen käyttöä. Tanska ja Grönlanti päättävät itse omista asioistaan. Grönlanti kuuluu grönlantilaisille ja Grönlannin tulevaisuudesta päätetään Grönlannissa, kuten Tanskan pääministeri Mette Fredriksen on todennut, Valtonen viestittää Iltalehdelle. Lue myös Mitä Grönlannissa tapahtuu juuri nyt? Trump saattaa pohjustaa jymypaukkua Trumpin avaus on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä etenkin liittolaismaissa. Grönlanti on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue. Molempien hallitukset ovat tyrmänneet Trumpin ehdotuksen. Grönlannin hallitus kertoi torstaina, että maan tulevaisuudesta päättäminen kuuluu sen asukkaille. Hallitus kuitenkin linjasi, että on avoin yhteistyölle. – Ymmärrämme ja tunnustamme, että Grönlannilla on ratkaiseva ja tärkeä rooli Yhdysvaltojen turvallisuusintresseissä. Sen vuoksi Grönlanti on tärkeän yhdysvaltalaisen tukikohdan isäntä Pohjois-Grönlannissa. Valtosen viesti on hyvin samansuuntainen. – Yhdysvallat on sekä Suomen että Tanskan läheinen liittolainen ja on syytä olla tyytyväinen, että Arktisen alueen turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, Valtonen kirjoittaa viestissään. Tanskan hallitus on järjestämässä asiasta kriisikokouksen. 9.1.2025 Pääkirjoitus: Trumpin valloitusvimma ylitti kaikki ennakkopelot – vaaran vuodet odottavat myös Suomeahttps://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010948684.html Jos pahin tapahtuu, Donald Trump tuhoaa Naton sisältä päin ja alkaa jakaa maailmaa Vladimir Putinin kanssa yhteistuumin uusiksi. Suomelle se tietäisi kylmää kyytiä Trumpin ja Putinin välissä. Trumpin uhopuheet muistuttavat erehdyttävästi Venäjän pahimpien tv-propagandistien tajunnanvirtahyökkäyksiä länsimaita kohtaan. Näyttää kuitenkin siltä, että Trump itse on päättänyt panna nyt julkisissa puheissaan vielä Putiniakin pahemmaksi. Trump uhkailee aluevaltauksilla avoimesti omia Nato-liittolaisiaan Kanadaa ja Tanskaa, jonka itsehallintoalue Grönlanti on. Panaman kanavan valtausuhkailu ei ole tietenkään yhtään sen hyväksyttävämpää, vaan kaikenlaisen uusimperialismin ja taloudellisen kiristyksen normalisointia. Trump saattaa toki vain pedata itselleen edullisia neuvotteluasemia suhteessa sekä liittolaisiinsa että vastustajiinsa. Ukrainan ja Euroopan kannalta pahin pelko liittyy siihen, että Trump ja Putin ryhtyisivät nyt jakamaan yhteistuumin maailmaa keskenään uusiksi. Suomelle se tarkoittaisi kylmää kyytiä Trumpin ja Putinin välissä. Ei tulisi turvaa Yhdysvalloista, ei ehkä Natostakaan – eikä ainakaan Venäjältä. Media: Tanskan hallitus kriisikokoukseenhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010950690.html Kokouksen kutsui koolle päälle pääministeri Mette Frederiksen. Tanskan hallitus järjestää hätäkokouksen, joka koskee Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin Grönlantia koskevia lausuntoja. Kokouksen on kutsunut kokoon Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. Asiasta uutisoi tanskalainen Berlingske. Lehden mukaan kokous on torstaina kello 20.30 Suomen aikaa. Siihen on kutsuttu Tanskan puolueiden johtajat, joille kerrotaan, miten maan hallitus suhtautuu Grönlantia ja Yhdysvaltoja koskeviin tapahtumiin. Tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa Trump ei poissulkenut mahdollisuutta käyttää sotilaallisia keinoja hankkiakseen Grönlannin Yhdysvaltojen haltuun. Grönlannin itsehallinto kuuluu Tanskan kuningaskuntaan. Tiedotustilaisuudessa Trump uhkasi Tanskaa myös kovilla tuontitulleilla, jos maa ei luovuta Grönlantia Yhdysvalloille. 9.1.2025 Miksi Trump haluaa Grönlannin? Kartat ja satelliittikuvat kertovathttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010948398.html Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi äänestetty Donald Trump on viime aikoina toistanut haaveitaan Grönlannin ja myös Panaman kanavan hankkimisesta. Grönlannin ostaminen oli tapetilla jo Trumpin ensimmäisellä kaudella vuonna 2019. ”Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin”, Trump sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan. Hänen mukaansa Grönlannin ja Panaman kanavan hankkimisella olisi lisäksi taloudellista merkitystä Yhdysvalloille. Erityisen kohahduksen aiheutti se, että Trump ei sulkenut pois sotilaallisia ja taloudellisia toimia Grönlannin hankkimisessa. Hän antoi kommentit samana päivänä kun Trumpin poika Donald Trump Jr. vieraili Grönlannissa yksityishenkilönä. Arktinen alue|Grönlanti sijaitsee suurvalloille yhä tärkeämmäksi käyvällä arktisella alueella, jonka sulaminen avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia. KUVAT https://images.sanoma-sndp.fi/c35d1bca82aefd729aab9c97e40ee69f.svg https://images.sanoma-sndp.fi/1ef4e04b8c7df2688f361a38012091d1.svg https://images.sanoma-sndp.fi/051f3b6b873eb2fcd2b37eaf6e7a6761.svg Grönlanti sijaitsee pohjoisnavan lähellä alueella, johon kohdistuu tulevaisuuden toiveita. HS kertoi arktisen alueen merkityksestä suurvalloille laajassa artikkelissa keväällä 2023. Ilmastonmuutoksella on iso rooli arktisen alueen strategisessa hyödyntämisessä. Kun Grönlannin ja sitä ympäröivän meren jäät sulavat, avautuu uusia kulkureittejä ja taloudellisia mahdollisuuksia. Trump on useita kertoja todennut ilmastonmuutoksen olevan ”huijaus”, mutta se ei nähtävästi olisi este hyödyntää lämpenevän maapallon aiheuttamia muutoksia Trumpin omiin tarkoitusperiin. Näin tekevät myös muut suurvallat. Kiina ja Venäjä sopivat viime marraskuussa yhteistyöstä uusien arktisen alueen kuljetusreittien kehittämiseksi. Arktisella alueella olennainen meriväylä on Grönlannin, Islannin ja Britannian välinen kapeikko, jota sanotaan Giuk-linjaksi. Se toimii porttina, jonka kautta Venäjän alusten täytyy kulkea toimiakseen Pohjois-Atlantilla. Sen läpi kulkee myös tärkeä reitti Yhdysvalloista Pohjois-Eurooppaan. Pohjoisnapaa lähempänä olevista reiteistä Koillisväylä on nykyisellään käytössä. Ilmaston lämmetessä myös Luoteisväylä ja Transpolaarinen merireitti voisivat vuosien saatossa olla käytettävissä. Kiina kutsuu arktisen alueen merireittejä Jääsilkkitieksi ja käyttää jo Koillisväylää. Kiina varautuu myös muiden väylien, myös lähimpänä pohjoisnapaa kulkevan Transpolaarisen merireitin, avautumiseen. Tätä reittiä Venäjä ei voi kontrolloida, toisin kuin sen läheltä kulkevaa Koillisväylää. Transpolaarinen merireitti kulkee kuitenkin läpi alueen, joka on toistaiseksi jään peitossa ympäri vuoden. Joka tapauksessa arktisen alueen hyödyntäminen lyhentää Kiinan alusten matkaa Eurooppaan huomattavasti. Kuljetusväylien avautumisen lisäksi jäiden sulaminen voi helpottaa myös Grönlannin luonnonvarojen hyödyntämistä. Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus (USGS) on arvioinut, että Grönlannista löytyy merkittävä osa maailman vielä hyödyntämättömistä öljy- ja maakaasuvarannoista. Energian lisäksi huomio on kiinnittynyt saaren mineraali- ja jalokiviesiintymiin, joihin kaivosala haluaa käydä kiinni. Sotilaallisesti merkittävän arktisesta alueesta tekee se, että sen ylitse ohjukset kulkevat lyhyimmän reitin Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Natolla ja Venäjällä on lukuisia tukikohtia arktisella alueella. Tukikohtia on myös kunnostettu ja modernisoitu. Lisäksi arktisella alueella on lisätty läsnäoloa, kuten sotilasharjoituksia. Grönlannissa Yhdysvalloilla on maan armeijan pohjoisin tukikohta, Pituffik Space Base. Tukikohdan nimi oli aiemmin Thule Air Base, mutta se muuttui Yhdysvaltojen avaruusvoimien perustamisen jälkeen. Tukikohta liittyy muun muassa Yhdysvaltojen ballististen ohjusten torjuntaan, ja se sijaitsee noin 1 200 kilometriä napapiiristä pohjoiseen. Tukikohtaa lähimmässä, Grönlannin pohjoisimmassa kaupungissa Qaanaaqissa asuu reilut 600 ihmistä. Yhdysvaltojen armeijan Pituffik Space Base -tukikohdassa on lentokenttä, syväsatama ja tutkalaitteistoa. Kuva: Planet Labs PCB Pituffik Space Base on Yhdysvaltojen avaruusvoimien tutka-asema. Grönlanti on Tanskaan kuuluva itsehallintoalue. Se on pitkälti autonominen ja voi esimerkiksi käydä itsenäistä ulkomaankauppaa. Ulko-, turvallisuus- ja valuuttapolitiikka eivät kuitenkaan ole osa Grönlannin itsehallintoa. Sekä Naton että Euroopan unionin jäsenmaa Tanska on todennut, ettei Grönlanti ole kaupan. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kommentoi, ettei näe läheisen liittolaisen eli Yhdysvaltojen käyttävän sotilaallista voimaa tai talouspakotteita Grönlannin hankkimiseksi. Kesällä 2021 Yhdysvallat avasi pääkonsulaatin Grönlannin pääkaupunkiin Nuukiin. Grönlannilla on myös edustustoja, muun muassa Washingtonissa. Grönlanti ei kuulu Euroopan unioniin, joka tosin on solminut sen kanssa kalastussopimuksen ja myöntänyt sille merentakaisen alueen erityisaseman. 7.1.2025 Kaapelivaurio sai liikkeelle JEF-ryhmän operaationhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000010945772.html Varjolaivasto|Puolustusyhteistyötä tekevä JEF-ryhmä on aktivoinut Britannian johtaman järjestelmän seuraamaan mahdollisia uhkia vedenalaiselle infrastruktuurille. JEF on Britannian johtama kymmenen maan muodostama puolustusyhteistyön kehys. Yhteistyöhön kuuluvat Britannian lisäksi Suomi, Ruotsi, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Hollanti. Puolustusyhteistyötä tekevä JEF-ryhmä on aktivoinut Britannian johtaman järjestelmän seuraamaan mahdollisia uhkia vedenalaiselle infrastruktuurille, Britannian hallitus kertoo. Tarkoituksena on myös valvoa Venäjän varjolaivastoa. Taustalla on kaapelivaurio Itämerellä. Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä. Vaurion aiheuttajaksi epäillään Cookinsaarten lipun alla seilaavaa Eagle S -öljysäiliöalusta, jonka poliisi ja Rajavartiolaitos pysäyttivät. Nordic Warden -nimellä kulkeva operaatio aktivoitiin Britannian mukaan viime viikolla. Se käyttää tekoälyä analysoimaan tietoa useista eri lähteistä laskeakseen tietyille alueille saapuvien alusten mahdollisia riskejä. JEF-ryhmän operaation on määrä vahvistaa sotilasliitto Naton toimia alueella. Tietyt Venäjän varjolaivastoon kuuluviksi tunnistetut alukset on Britannian hallituksen tiedotteen mukaan rekisteröity järjestelmään, jotta niitä voidaan valvoa tarkasti kun ne lähestyvät keskeisiä merialueita. Jos mahdollinen riski havaitaan, järjestelmä seuraa epäilyttävää alusta reaaliajassa ja lähettää varoituksen, joka jaetaan JEF-maiden ja Nato-maiden kanssa. JEF:n päämajasta Britannian Northwoodissa valvotaan 22:ta kiinnostavaksi nimettyä aluetta. Niihin kuuluvat osa Englannin kanaalista, Pohjanmeri, Kattegat ja Itämeri. Nordic Warden -järjestelmää testattiin ensi kertaa kesällä 2024. JEF on Britannian johtama kymmenen maan muodostama puolustusyhteistyön kehys. Yhteistyöhön kuuluvat Britannian lisäksi Suomi, Ruotsi, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Hollanti. 6.1.2025 Tällainen on ”iso tarina”, jota Venäjän propaganda kertoo Suomesta – muutos viime kuukausinahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010922164.html Venäjän pitkäaikaisten väitteiden mukaan se ei ole koskaan aloittanut sotaa tai syyllistynyt sotarikoksiin, vaan taistelee fasismia vastaan ja on rauhan puolella. Nyt näitä väittämiä sovelletaan myös Suomeen. VENÄJÄN RAKENTAMA VALHEIDEN VERKKO 1. Venäjä ei ole koskaan aloittanut sotaaMuun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat toistuvasti väittäneet valheellisesti, että Venäjän sotilaat eivät ole koskaan olleet sodan hyökkäävä osapuoli. Venäjällä näiden lausuntojen katsotaan koskevan myös Neuvostoliittoa. Väitettä on käytetty myös Suomen kohdalla talvisodan historian vääristelemiseen. 2. Venäjä on taistellut ja taistelee edelleen fasismia vastaanVenäjä korostaa propagandassaan natseista toisessa maailmansodassa saatua voittoa. Samalla natsismilla se on perustellut myös sotatoimiaan Ukrainassa. Viime vuosina Venäjällä on yhä enemmän nostettu esille Suomen toisen maailmansodan aikaista liittolaisuutta natsi-Saksan kanssa. Nyt Suomen väitetään palanneen samankaltaiseen politiikkaan ”natsistisen” Ukrainan liittolaisena. Samalla Venäjä unohtaa, että myös ukrainalaisia taisteli toisen maailmansodan Neuvostoliiton joukoissa natsi-Saksaa vastaan. Venäjän propagandassa ei myöskään nosteta esille sen länsimaisten liittolaisten panosta natsi-Saksan kaatamisessa. 3. Venäjä ei ole koskaan syyllistynyt sotarikoksiinVenäjä ei ole itse koskaan joutunut käymään läpi joukkojensa julmia tekoja toisen maailmansodan ajalta kuten Saksa, jonka natsihallinnon johtajia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Se ei ole myöskään koskaan tunnustanut niitä, eikä myöskään tuoreempia sotarikoksia, joista Venäjää on syytetty Putinin hallinnon aikana. Sen sijaan Venäjällä on järjestetty nyt jo useita näytösoikeudenkäyntejä muun muassa Suomea vastaan Leningradin piiritykseen ja Itä-Karjalan keskitysleireihin liittyen. Venäjän Karjalan tasavallan korkein oikeus totesi elokuussa antamassaan päätöksessä Suomen syyllistyneen sotarikoksiin ja neuvostoliittolaisten kansanmurhaan Karjalassa jatkosodan aikana. Vastaavilla kansanmurhasyytöksillä Venäjä on oikeuttanut myös Ukrainassa käymäänsä sotaa. 4. Venäjä on aina rauhan asiallaPutin toisti viimeksi viime viikolla vastatessaan kansalaisten kysymyksiin television ”suorassa linjassa”, että Venäjä on tarjoutunut neuvottelemaan Ukrainan kanssa ja tarjonnut sille mahdollisuutta aselepoon. Putinin mukaan Ukraina liittolaisineen on kuitenkin kieltäytynyt neuvotteluista. Putinin mukaan Venäjä on koko ajan pyrkinyt Ukrainassa lopettamaan ”Naton provosoiman” sodan, jossa se on joutunut puolustautumaan pakon edessä. 5. Nato valmistautuu hyökkäämään Venäjälle Suomen avullaVenäjällä Suomen varautuminen esitetään yleisölle aggressiivisena sotaan valmistautumisena. Suomen kuvaillaan menettäneen Nato-jäsenyyden myötä itsenäisyytensä ja olevan nyt Yhdysvaltojen käskyläinen. Suomeen on väitetty perustetun Yhdysvaltain sotilastukikohtia. Venäjällä on myös väitetty, että Suomen alueelta olisi tehty sen puolelle lennokki-iskuja. 6. Suomi tavoittelee Venäjän hajottamista ja alueliitoksia Suur-SuomeenVenäjä-mielisyydestään tunnettu dosentti Johan Bäckman piti vastikään Viipurissa luennon paikallisille vaikuttajille. Siinä hän väitti, että Suomen päättäjät ja media vaativat Venäjän hajottamista ja sille kuuluvien maa-alueiden liittämistä Suomen havittelemaan Suur-Suomeen. 7. Suomi on itse rikkonut suhteensa VenäjäänSuomen Natoon liittymisen on väitetty Venäjällä tapahtuneen vastoin kansalaisten tahtoa. Venäläisille kerrotaan, että Venäjä ei ole tehnyt Suomelle mitään pahaa. Kertomatta jätetään se, että Suomen liittyminen Natoon oli seurausta Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta ja Venäjän omasta yrityksestä rajoittaa Suomen itsemääräämisoikeutta joulukuussa 2021. Tuolloin Venäjä vaati Natolta sitovia takuita siitä, että se ei saisi enää laajentua lainkaan idän suuntaan. 8. Venäjä on yhä valmis ystävyyteen Suomen kanssa – jos Suomi vain katuu tekojaan ja jos ”terveellä järjellä ajattelevat voimat” palaavat valtaan SuomessaToistuvasti Venäjän propagandassa tarjotaan Suomelle myös ”porkkanaa” kehujen kautta. Tuorein esimerkki on Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan lausunto, jossa tämä kehui toimittaja Mauno Saaren johtamaa Venäjä-mielistä Naapuriseura-yhdistystä. Zaharova sanoi Naapuriseuran osoittavan, että Suomessa on yhä ihmisiä, jotka haluavat vaalia yhteistyötä Venäjän kanssa. Lue lisää: Kommentti: Venäjä lähettää signaaleja Suomen suuntaan – tämä on Kremlin viesti 9. Suomi on vajonnut syvään köyhyyteen ilman venäläisiä turisteja ja ilman Venäjän-kauppaaSuomen talousvaikeudet liittyvät kehystetään Venäjän mediassa seuraukseksi Suomen omasta ”järjettömästä” pakotepolitiikasta Venäjää vastaan. Uutisissa on kuvailtu suomalaisten kurjuuden kasvamista venäläisturistien kaikottua maasta ja Venäjän-kaupan hyydyttyä pakotteiden vuoksi. Suomalaisten on muun muassa väitetty menettävän rahansa, sairaalansa ja eläkkeensä Venäjä-yhteyksien katkeamisen seurauksena. 10. Suomi on Venäjästä irtautunut kiittämätön maa, joka vei oikeudettomasti mukanaan Venäjän tsaarin antamia maalahjojaVenäjän propagandan perustarinaan kuuluu väite, jonka mukaan Suomea ei edes olisi olemassa, ellei Venäjä olisi antanut sille autonomiaa ja pelastanut suomalaisia Ruotsin vallan alta. Propagandistien mukaan Suomi ei olisi saanut itsenäistyessään viedä mukanaan niin sanottua Vanhan Suomen aluetta, jonka tsaari Aleksanteri I liitti Suomen suurruhtinaskuntaan vasta vuonna 1812. Kyseinen alue levittäytyy Suomen kaakkoisrajan molemmin puolin. Venäjä katsoo sille 1700-luvun alusta kuuluneen alueen olevan osa sen ”alkuperäisiä historiallisia maita”. Elokuussa Kremlin-mielinen bloggari sanoi, että ”kiittämättömiltä sikasuomalaisilta” tulisi ottaa pois ne maa-alueet, jotka Venäjän imperiumi oli ”hyvää hyvyyttään” lahjoittanut Suomelle. Lue lisää: Venäjän propaganda havittelee jo palaa Suomen kaakonkulmasta – ”Riskivyöhykkeellä kolme maakuntaa” Kallioniemen mukaan Venäjän Suomea koskevan ”ison tarinan” keihäänkärkenä on Nato, johon yhdistellään fasismiin kytkeytyvää narratiivia ja talvisotaa. Suomen kansan sijaan syytettyjen penkillä on kuitenkin valtiojohto, joka pitää kansaa ikään kuin panttivankinaan. – Sanotaan, että oikeastihan suomen kansa haluaisi ihan jotain muuta, lämpimät suhteet Venäjään. Esimerkiksi Johan Bäckman on tässä ollut aina perinteisesti mestari, Kallioniemi sanoo. Suomea koskevan propagandan määrässä on tapahtunut hänen mukaansa selkeä muutos viimeisen puolen vuoden aikana. Suomen Nato-hakuprosessin ollessa käynnissä propagandapommitusta ei vielä liiemmin nähty. – Jotenkin tuntuu, että siellä on nyt lyöty vähän isompaa vaihdetta silmään. Ovat pikkuhiljaa käynnistelleet koneita. Nyt Suomeen kohdistuu Kallioniemen mukaan ”koko ajan sellaista pientä härppimistä”. Ukrainassa Venäjä on perustellut sotatoimiaan väitteillä, joiden mukaan maan itäosissa sorrettaisiin venäläisvähemmistöä. Samaan sarjaan kuuluvat väitteet suomalaisten pitämien keskitysleirien alueelta löytyneistä joukkohaudoista. Venäjän propagandaväitteet on suunnattu ensisijaisesti omalle kansalle. Kallioniemi nostaa esille tutkimukset Venäjän median Ukrainaa vastaan suunnatusta propagandamyllytyksestä, joka käynnistyi samaan aikaan Itä-Ukrainan sotatoimien kanssa vuonna 2014. Kyselytutkimusten mukaan vielä tammikuussa 2014 yli 60 prosenttia venäläisistä suhtautui ukrainalaisiin positiivisesti. Vuotta myöhemmin sama määrä kyselyyn vastanneista venäläisistä suhtautui ukrainalaisiin negatiivisesti. Mihin Venäjä sitten pyrkii Suomi-propagandallaan? Kallioniemen mukaan väitteillä pyritään todennäköisesti rakentamaan casus belliä eli käytännössä oikeutusta sodalle. Tai ainakin pitämään avoinna mahdollisuuksia siihen. Kun kansalaisten asenteet on saatu muutettua vastapuolta demonisoimalla, mahdollisille operaatioille on helpompi saada hyväksyntää kotimaassa. – Tällä hetkellä Suomessa tai ylipäänsä Euroopassa ihmiset kauhistuvat, kun heille sanotaan, että Euroopan yllä on oikeasti laajan sodan uhka. Minä uskon siihen vahvasti. Yleensähän konventionaalista sotaa edeltää informaatiosota, Kallioniemi muistuttaa. Putin paljasti aikeensa jo 25 vuotta sitten – IS luki hyytävän ”vaalikirjan” uusin silminhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010932308.html Vladimir Putin raotti kylmää KGB-miehen ajatteluaan jo keväällä 2000 julkaistussa vaalikirjassaan. Monet kirjan kohdista avautuvat nyt uudella tavalla – kuten kysymys, aiheuttaako Suomen ”pois luovuttaminen” Putinissa allergiaa. VENÄJÄN VARJOLAIVASTON VALMISTAUMISEN HISTORIAA TAISTELU ITÄMERESTÄhttps://www.tapionajatukset.com/44506 HUHTIKUU 2023 19.4.2023 11:10 Venäjä valmistautuu sabotaasiin Pohjoismaiden merialueilla, kertovat yleisradioyhtiöthttps://www.hs.fi/maailma/art-2000009528481.html Vakoilu|Venäjä kartoittaa siviilialuksilla tuulivoimaloita, kaasuputkia ja merenalaisia sähkökaapeleita, paljastaa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tekemä dokumentti. Venäläiset siviilialukset kartoittavat pohjoisten merialueiden tuulipuistoja, kaasuputkia sekä sähkö- ja verkkokaapeleita, kertovat tiedusteluasiantuntijat pohjoismaisille yleisradioyhtiöille. VENÄJÄN SALAINEN SOTAhttps://www.tapionajatukset.com/44859 29.8.2023 LUE ENSIN VENÄJÄN HILJAISESTA SODASTA MERIALUE ITÄMERI VENÄJÄN ETUPIIRIKSI ?? Putinin Venäjä käy jo hiljaista sotaa Suomen lähialueilla – tähän on syytä herätä ennen kuin on myöhäistä https://www.tapionajatukset.com/44968 Venäjä valmistautuu sabotaasiin Pohjoismaiden merialueilla, kertovat yleisradioyhtiöthttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009528481.html Venäjä kartoittaa siviilialuksilla tuulivoimaloita, kaasuputkia ja merenalaisia sähkökaapeleita, paljastaa pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhdessä tekemä dokumentti. 29.8.2023 ”HILJAISESTA SODASTA” siirrymme ”SALAISEEN SOTAAN” VENÄJÄN SALAINEN SOTA JOHDANTO Venäjä on käynyt jo yli kymmenen vuotta salaista sotaa länsimaissa, vaikka aseet puhuvat vain Ukrainassa. Selvää on, että Venäjä pyrkii jatkossa kampittamaan Naton etulinjan maata Suomea, ulkoa ja sisältä. Venäjä on imperialistinen, naapureitaan havitteleva diktatuuri, joka verhoaa todellisen toimintansa valheellisen sanahelinän taakse – ja sokeus tässä asiassa on ollut lännen suurin virhe. VUOSI 2025 4.1.2025 ”Tilanne on paha” – Ruotsin merivoimien komentajalta synkkä arvio Itämeren tilanteesta IS:n haastattelussahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000010940025.html Ruotsin ja Viron merivoimien komentajat kertovat IS:n haastattelussa, mihin Suomen ja muiden Nato-maiden on syytä nyt varautua Itämerellä. urvallisuustilanne Itämerellä on tällä hetkellä erittäin poikkeuksellinen, jopa vakava. Näin kuvaavat Ruotsin ja Viron merivoimien komentajat Johan Norlén ja Ivo Värk Ilta-Sanomien haastattelussa. – Kaava on liian ilmeinen, jotta nämä tapahtumat olisivat pelkästään satunnaisia onnettomuuksia. On syytä epäillä, että nämä tapahtumat ovat tavalla tai toisella suunniteltuja, Viron merivoimien komentaja kommodori Värk sanoo IS:lle. Värk viittaa joulupäivänä tapahtuneeseen Estlink -kaapelin vahingoittumiseen, josta nyt epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa Eagle S -öljytankkeria. Turvallisuustilanne Itämerellä on tällä hetkellä erittäin poikkeuksellinen, jopa vakava. Näin kuvaavat Ruotsin ja Viron merivoimien komentajat Johan Norlén ja Ivo Värk Ilta-Sanomien haastattelussa. – Kaava on liian ilmeinen, jotta nämä tapahtumat olisivat pelkästään satunnaisia onnettomuuksia. On syytä epäillä, että nämä tapahtumat ovat tavalla tai toisella suunniteltuja, Viron merivoimien komentaja kommodori Värk sanoo IS:lle. Värk viittaa joulupäivänä tapahtuneeseen Estlink -kaapelin vahingoittumiseen, josta nyt epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa Eagle S -öljytankkeria. Myös Ruotsin merivoimien komentaja kuvaa tilannetta vakavaksi. Viime vuosien aikana olemme nähneet paljon tapauksia, jotka liittyvät merenalaiseen infrastruktuuriin. Yhdistettynä siihen, että meillä on sota Euroopassa, olemme ehkä huonoimmassa turvallisuustilanteessa sitten toisen maailmansodan. Merivoimien komentajat pitävät mahdollisena, että Venäjä voi myös alkaa jossakin vaiheessa saattaa sota-aluksilla varjolaivastonsa aluksia Itämerellä niiden kuljetusten turvaamiseksi ja voiman näyttämiseksi. – Se on mahdollista. Se on toisaalta yksi kalleimmista vaihtoehdoista myös Venäjälle. Jos itse olisin Venäjä, ensin varustaisin kauppa-alukset esimerkiksi aseellisilla joukoilla. Mutta kyllä, Venäjä voi alkaa saattaa aluksiaan Itämerellä, Viron merivoimien komentaja sanoo. Ruotsin merivoimien komentaja Johan Norlén on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että Venäjällä on oikeus liikkua kansainvälisillä vesillä aluksillaan. Mikäli Venäjä alkaa saattaa sotalaivoillaan varjolaivastonsa aluksia, voivatko Suomi tai muut maat tällöin estää esimerkiksi ankkureiden raahausta tai muita merenalaisen infran sabotointiyrityksiä? Ruotsi lähettää erikoisaluksen Suomen avuksihttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010942247.html Ruotsi vastaa Suomen avunpyyntöön, Aftonbladet uutisoi. Ruotsi avustaa Suomea lähettämällä sukellusveneiden pelastusaluksen auttamaan kaapelivaurioiden tutkinnassa, uutisoi Aftonbladet. Kyseessä on HMS Belos -niminen alus, jota voidaan käyttää myös sukeltajien emälaivana. – On sanomattakin selvää, että Ruotsin puolustusvoimat osallistuvat erikoisosaamisellaan siihen, että Suomi voi valaista tapahtunutta, Ruotsin pääministeri Ulf Kristerrson sanoi. Aluksen kyydissä on Aftonbladetin mukaan erikoiskalustoa. – Kyseessä on vakava turvallisuuspoliittinen tilanne ja haluamme vahvistaa turvallisuutta ja yhteistyötä naapuriemme ja kumppaniemme kanssa, Kristersson perusteli. Expressenin mukaan Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson sanoi HMS Belosin olevan ”vahva voimavara”. Jonson sanoi myös olevansa iloinen, että alus voi auttaa Suomea. 3.1.2025 Yksi kuva näyttää: Näin paljon Suomenlahdella liikkuu Venäjän varjolaivastoon sopivia aluksiahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010936595.html Varjolaivastoon mahdollisesti kuuluvat alukset seilaavat muun muassa Cookinsaarten, Liberian ja Panaman lippujen alla. Suomenlahdella oli vuodenvaihteessa paljon aluksia, jotka sopivat Euroopan unionin kuvailuun Venäjän varjolaivastosta. IS:n analyysin mukaan Suomenlahdella liikkui aikavälillä 29.12.2024–1.1.2025 ainakin 41 öljyalusta, jotka saattavat lukeutua varjolaivastoon. Euroopan parlamentin mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset seilaavat tyypillisimmin Cookinsaarten, Eswatinin, Gabonin, Liberian, Maltan, Marshallinsaarten tai Panaman lippujen alla. Myös itse Venäjän lipun alla seilaaminen on varjolaivastolle tyypillistä. Esimerkiksi Estlink 2 -sähkökaapelin ja neljän tietoliikennekaapelin viimeviikkoisista vaurioista epäilty Eagle S -öljytankkeri seilaa Cookinsaarten lipun alla. Kommentti: Venäjä teki pirullisen tempun – miksi kukaan ei ole ehdottanut tätä keinoa Itämerelle?https://www.is.fi/politiikka/art-2000010938611.html Venäjä on punonut varjolaivastostaan monimutkaisen verkoston. On vain ajan kysymys, milloin seuraava epämääräisissä aikeissa liikkuva alus jää mottiin Suomen aluevesillä, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen. Venäjä on punonut varjolaivastostaan verkoston, jonka kartoittaminen voi kokonaisuudessaan olla mahdoton tehtävä. IS paljasti torstaina, että törkeästä tuhotyöstä ja tietoliikenteen häirinnästä epäilty Eagle S -alus saattaa jäädä Suomen ongelmaksi huonon kuntonsa vuoksi. Se olisi Suomelle iso rasite. Todellisuudessa suurin osa Venäjän varjolaivaston aluksista on surkeassa kunnossa ja on vain ajan kysymys, milloin seuraava epämääräisissä aikeissa liikkuva alus jää mottiin Suomen aluevesillä. Lue lisää: IS paljastaa uutta tietoa: Eagle S -alus saattaa jäädä Suomelle – tyly kohtalo tulossa Asiantuntijat ja poliitikot ovat väläytelleet julkisuudessa keinoiksi kansainvälisen merioikeuden uudistamista, Naton laajempaa läsnäoloa Itämerellä, Naton 4. artiklan aktivoimista ja Naton jäsenmaiden harkitsemia ”muita toimenpiteitä”. Näistä yhdessäkään ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta miksi kukaan päättäjistä ei tunnu puhuvan julkisuudessa ilmeisimmästä keinosta? Tulevaisuutta ajatellen maiden tulisi selvittää ja löytää ratkaisu siihen, kuka esimerkiksi öljyä tai bensiiniä ostaa, kuljettaa ja välittää. Maiden tulisi pyrkiä vaikuttamaan nimenomaan tähän ongelman juurisyyhyn. Muun muassa Intia ja Venäjä ovat solmineet 13 miljardin dollarin öljysopimuksen. EU:n pakotelistalla on tällä hetkellä tiettävästi noin 80 varjolaivaa. Venäjän varjolaivaston aluksia voidaan listata EU:n pakotelistalle miten paljon tahansa, mutta Venäjä löytää aina uusia ja tiettävästi vielä huonokuntoisempia. Jos keskitytään pelkkiin varjoaluksiin, on edessä loputon suo. Kansainvälinen merioikeus kaipaisi mitä ilmeisimmin uudistamista, mutta kyseessä on vuosien, ellei vuosikymmenten mittainen työnsarka. Tuohon aikaikkunaan mahtuu monta Eagle S -aluksen kaltaista tapausta, kaapelirikkoa ja muuta epäiltyä sabotaasia, joita emme vielä todennäköisesti ole edes nähneet. Nopeaa ratkaisua ei paljon puhutusta kansainvälisen merioikeuden uudistamisesta nykyiseen ja alati muuttuvaan ongelmaan saada. Nato voi ja aikookin lisätä läsnäoloaan Itämerellä. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa lähinnä sitä, että Nato lisäisi esimerkiksi omien alustensa määrää ja tiedustelukyvykkyyttään. Natolla ei ole toimivaltaa puuttua esimerkiksi alusten kulkuun Itämerellä, sen tekevät lainvalvontaviranomaiset. Naton 4. artiklan aktivointia on puolestaan luonnehdittu IS:n käymissä taustakeskusteluissa siten, että ei ole varmuutta, olisiko keino tässä hetkessä tarpeellinen. Artikla 4 kuuluu seuraavasti: ”Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna.” Naton jäsenmaiden ”muut toimenpiteet” voisivat taas tarkoittaa esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin parempaa teknistä valvontaa. Kriittinen infrastruktuuri on tehty aikana, jona ei ollut sotaa. Esimerkiksi vedenalaista infrastruktuuria ei ole suunniteltu kestämään nykyisenkaltaista epäiltyä sabotaasia. Totuus on, että vaikka Suomi on toiminut esimerkillisesti Eagle S -aluksen kohdalla, on valitettavasti todennäköistä, että edes esitutkinnan perusteella on haastavaa osoittaa syyllistä. Parasta täytyy tietysti toivoa. Valtiojohto ja viranomaiset pohtivat varmasti parhaillaan monia keinoja Itämeren turvallisuuden takaamiseksi. Yhtä hopealuotia tuskin löydetään. Venäjän varjolaivastolle asetetut pakotteet eivät ole riittäviä, ja Venäjä löytää aina uuden keinon kiertää pakotteita. Eagle S -aluksen tapauksessa Suomi oli onnekas, sillä alus pystyttiin ottamaan kiinni Suomen aluevesillä. Kansainvälisillä vesillä tilanne olisi ollut toinen. Varjoalusten valvominen on kaikesta huolimatta vaikeaa, sillä niitä ei voi kieltää liikkumasta kansainvälisillä merialueilla. Suomi on oikeusvaltio, joka noudattaa lakia. Jonkinlainen kestävä keino tilanteeseen on löydettävä, eikä siihen Suomi yksin pysty. SOTA UKRAINASSA 2.1.2025 Venäjä on sodassa niskan päällä, eikä tilanne näytä muuttuvan edes neljäntenä sotavuonnahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010935530.html HS-analyysi|Vuosi 2024 oli Ukrainalle synkkä, eikä vuosi 2025 näytä sen valoisammalta, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja John Helin. 1.1.2025 Alexander Stubb varoitti puheessaan suomalaisia kahtiajakautumisesta: ”Meillä ei ole siihen varaa”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010931701.html Presidentin puhe|Stubb sanoi toivovansa, että eduskuntapuolueet löytäisivät yhdessä ratkaisuja talouskasvun luomiseksi. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/fff881ee9d02214c55ac1921d61da894/normal/658.webp Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan suomalaisille, että hän on enemmän huolestunut Suomen sisäisestä kahtiajakautumisesta kuin Suomen ulkoisesta turvallisuudesta. ”Monessa liberaalissa demokratiassa on viime vuosikymmenen aikana näkynyt vahva polarisaation nousu. Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan”, Stubb sanoi.
”Vastuumme on yhteinen. Sitä ei voi ulkoistaa. Ei kansanedustajalle. Ei medialle. Ei kenellekään muulle.” Lue lisää: Rakkaista suomalaisista Jumalan siunaukseen – Lue tästä presidentti Stubbin puhe sanasta sanaan Stubb antoi ymmärrystä sille, että huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia. Hänen mukaansa Suomen talouden vahvistamiseen ei ole yhtä poppaskonstia. Neuvoja tuli niin oikealle kuin vasemmalle. ”Eivät pelkät leikkaukset taloutta tasapainota. Ei julkisten menojen kasvattaminen autuaaksi tee. Rakenteelliset uudistukset ovat aina vaikeita.” Talouskasvun hakeminen tulee olemaan yksi politiikan teemoista tulevana keväänä, ja Stubb oli ottanut tämän huomioon puheessaan. Hän esittää yhteistyötä hallituksen ja opposition välillä. Stubb sanoi toivovansa, että eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. ”Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa ratkaisuja ja kompromisseja.” Stubb käytti puheessaan paljon aikaa suomalaisten rohkaisuun epävarmassa maailmantilanteessa, kun turvallisuudentunne järkkyy ja informaatiotulva puskee päälle. ”Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä”, hän sanoi heti puheensa alkumetreillä. Hän vertasi Ukrainan tilannetta Suomen tilanteeseen talvi- ja jatkosodassa ja sanoi Suomen tuen Ukrainalle olevan vankkumaton. ”Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä ollut ja tulee sitä valitettavasti olemaan.” Stubb toivoi suomalaisten pysyvän rauhallisina ja keskittyvän siihen, mihin voi vaikuttaa. Sen jälkeen hän kertasi, mikä kaikki Suomessa on hyvin: keskinäinen luottamus, maanpuolustustahto, huoltovarmuus ja varautuminen, vankat viranomaiset. Stubb painotti myös kansakunnan henkistä hyvinvointia turvallisuustekijänä. ”Mutta turvallisuus ei ole vain valtion kovaa ydintä. Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta. Sitä, mikä on Suomessa puolustamisen arvoista.” Hän kannusti kahden nuoren vanhempana erityisesti nuoria uskomaan tulevaan ja asettumaan hyvän puolelle. Puheensa loppupuolella Stubb nosti esiin suomalaisten keskinäisen kunnioituksen. Hänen mukaansa yhteiskunnan tärkein liima on luottamus, jota ei ole varaa menettää. ”Jokainen ihminen on arvokas. Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta.” Puheensa lopuksi Stubb toivotti suomalaisille onnellista uutta vuotta sekä omasta että vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin puolesta. Edeltäjänsä Sauli Niinistön tavoin Stubb toivotti myös kaikille Jumalan siunausta. Pääkirjoitus: Presidentti Stubb varoitti ja rauhoitteli suomalaisia Putinin Venäjän varalta – kansan kahtiajakautuminen suurin uhkahttps://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010936143.html Presidentti Alexander Stubb piti ensimmäisen uudenvuodenpuheensa, jossa hän korosti kansallisen yhtenäisyyden merkitystä. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
