Share |

RUS UKR USA

9.5.2025

Kommentti: Putinin Venäjä palvoo nyt ”kuoleman kulttia” – tätä se tarkoittaa Suomelle

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011220054.html

Vladimir Putin on iskostanut venäläisiin ajatuksen, jonka mukaan ihmisen korkein tavoite ei ole hyvä elämä, vaan valmius kuolla Putinin ja ”isänmaan etujen” puolesta, Arja Paananen kirjoittaa.

Lännessä on ihmetelty koko Ukrainan suursodan ajan, eivätkö venäläiset todellakaan nouse vastustamaan viattomien ihmisten hengen uhraamista. Eivät näköjään nouse – ja siihen on monta syytä.





Putin on onnistunut kehittämään Venäjälle uuden ideologian, jota kutsutaan myös kuoleman kultiksi.

Sekä Putin että ortodoksikirkon patriarkka Kirill ovat iskostaneet jo vuosikausien ajan venäläisiin ajatusta, jonka mukaan kunniakkainta on uhrautua yhä laajenevan isänmaan puolesta ja kokea sankarillinen kuolema taistelukentällä.

Kirillin mukaan kuolema erikoisoperaatiossa pyyhkii venäläisiltä sotilailta heti kertaheitolla pois kaikki mahdolliset maalliset synnit. Jopa lapsille opetetaan nykyisin koulujen isänmaallisuustunneilla, että Synnyinmaan puolesta ei pelota kuolla ja Isänmaan onni on elämääkin kalliimpi. Kansanedustaja Dmitri Pevtsov julisti puolestaan, että venäläisten voima on siinä, että he osaavat ”rakastaa ja kuolla suurin joukoin”.

Ukrainalaiset ovat kuvailleet, että heidän suurin tavoitteensa on tarjota omille lapsilleen nykyistä parempi elämä tulevaisuudessa.





Nykyisellä Venäjällä ihmisille opetetaan sen sijaan, että hyvän elämän sijaan venäläisten tulee tavoitella Venäjän mennyttä suuruutta ja valmistautua kuolemaan Putinin määrittelemien isänmaan etujen puolesta.

Sitä venäläisille ei tietenkään sanota, että heidän kuolemansa ei olisi tarpeen Venäjän suojelemiseksi, vaan se on tarpeen ainoastaan Putinin imperialististen haaveiden toteuttamiseksi ja hänen oman valtansa jatkamiseksi.

Sosiologi Dina Hapajevan mukaan Venäjän kansalaisia opetetaan nyt myös iloitsemaan mahdollisuudesta kuolla, vaikka Putin itse yrittää kaikin tavoin välttää tätä iloa kohtaamasta.

Jokavuotiset toukokuun 9. päivän voitonparaatit eivät ole perua Neuvostoliiton ajoilta, vaan Boris Jeltsinin uuden Venäjän ja Putinin ajalta. Samalla Putin on pikku hiljaa ominut koko voitonpäivän yksinomaan Venäjälle ja tehnyt siitä oman valtansa oikeutuksen.

Putin syöttää venäläisille myös ajatusta, jonka mukaan Ukrainassa on käynnissä nyt jonkinlainen Suuren isänmaallisen sodan jatkosota.

Vaikka ukrainalaiset osallistuivat natsi-Saksan kukistamiseen suurin uhrauksin, Venäjän nykyisen kertomuksen mukaan ukrainalaiset ovat ikiaikaisia natseja. ”Erikoisoperaation” sotilaita motivoidaan sillä, että ukrainalaisia teurastaessaan he saavat nimensä siihen samaan unohtumattomaan sankarigalleriaan kuin 80 vuoden takaiset Adolf Hitlerin hirmuhallinnon kaatajat.

Putin opettaa venäläisille jopa, että venäläisiä vihataan kaikkialla yksinomaan siksi, että he ovat venäläisiä. Se on käänteinen tapa ilmaista, että itse asiassa venäläiset ovat muita ylempänä, muita rohkeampia ja muita parempia.

__________________________________________________________________________

HUOMAA:

Venäläiset ovat ALEMPIROTUISIA RYSSIÄ , verrattuna esimerkiksi pohjoismaiden valkoiseen rotuun .

LUE TÄÄLTÄ:

EUROOPAN IHMISTYYPIT, GENEETTISET EROT JA ALKUPERÄ

https://www.tapionajatukset.com/39266



PUTININ KARMEAT VALHEET:



Tätä venäläisten väitettyä erityisyyttä Putin korosti vastikään myös tarkkaan valitulle naisryhmälle, joka pääsi tapaamaan häntä menetettyään sitä ennen Ukrainan sodassa joko miehensä, poikansa tai veljensä. Suomalaisin silmin katsottuna tämäkin tilaisuus oli piinaava.

Nainen toisensa jälkeen kiitteli Putinia vuolaasti siitä, kuinka ylpeitä he saavat olla nyt sankarina kuolleesta miehestään, pojastaan tai veljestään. Yksi miehistä oli teeskennellyt antautuvansa sotavangiksi, mutta olikin räjäyttänyt itsensä vieden ukrainalaisia mukanaan. Naisista yksi kertoi olleensa itsekin rintamalla lääkintätehtävissä, ja hänen osakseen oli tullut löytää oman miehensä silpoutunut ruumis taistelukentältä.

Putin kuunteli tätä kaikkea oudon tyytyväinen ilme kasvoillaan.

6.5.2025

Zelenskyin lausunto saattoi vesittää Putinin voiton­paraatin vieras­listan – asian­tuntijalta karu arvio juhla­päivästä

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011210807.html

Venäjän voitonpäivän paraati ei todennäköisesti ole sitä, mitä Vladimir Putin alun perin tilasi.

Venäjän voitonpäivän juhlasta on mahdollisesti tulossa mahalasku, epäilee Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

– Venäjän kannalta voitonpäivän juhlat eivät ole yhtä ihanteelliset kuin mitä alkuvuodesta odotettiin. Donald Trumpin valinta ja myöntyväiset kommentit Vladimir Putinin näkemyksille eivät ole vastanneet Kremlin odotuksia, Lassila sanoo.

Moskovassa järjestetään perjantaina 9. toukokuuta voitonpäivän paraati, jossa juhlitaan natsi-Saksan kukistumista ja toisen maailmansodan loppumisen 80-vuotispäivää.





Lassila ennustaa, että Putinin suunnitelmat eivät näytä toteutuvan niin kuin hän on mahdollisesti aiemmin haaveillut.

– Visioissa olisi varmasti toivottu, että Trump tulee itse sinne, ja olisi todella saavutettu jonkinlainen tulitauko tai sotatoimien päätös Venäjän ehtojen mukaisesti, joka olisi integroitu voitonpäivän puheeseen. Näin ei ole tapahtumassa, Lassila kertoo.

Venäjä-tutkija Hanna Smithin mukaan Venäjällä on kovaa yritystä saada voitonparaati sen näköiseksi, että kaikki olisi hyvin ja että Venäjä on voimissaan ja yhtenäinen.

Tutkija Jussi Lassilan mukaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin varoittelut maailmanjohtajien turvallisuudesta ovat osuneet maalitauluunsa.

– Ukrainan erittäin taidokas informaatio-operaatio, eli uhkaus siitä, ettei maa voi taata juhlallisuuksiin osallistuvien johtajien turvallisuutta, on ehkä jo johtanut siihen, että yksi ja toinen ovat jo peruneet saapumisensa. Tältä osin onnistunut tempaus, ainekset mahalaskuun ovat olemassa, Lassila sanoo.





Juhlallisuuksiin kutsutut Slovakian ja Serbian presidentit Robert Fico ja Aleksandar Vucic ilmoittivat Newsweekin mukaan juhlallisuuksien alla yllättäen, etteivät he pääse Moskovaan sairastumisten vuoksi. Venäläisen uutissivusto Tassin mukaan myöskään Unkarin pääministeri Viktor Orban ei saavu paraatiin.

Hanna Smithin mukaan Putinin ja tämän vuoden voitonparaatin julkisuuskuva maailmanjohtajien silmissä ei merkittävästi eroa aikaisemmasta, vaikka kutsuvieraiden yllätysperuutukset ovatkin aina kolaus.

– Mahalasku on alkanut jo silloin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eihän Putinin asema tai se, miten hänet on nähty, ole ollut erityisen vahva aikaisemminkaan.

Juhliin on kutsuttu myös ainakin Venezuelan presidentti Nicolas Maduro, Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un, Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka ja Brasilian Luiz Inácio Lula da Silva.

Paikalle on lehtitietojen mukaan saapumassa ainakin Kiinan presidentti Xi Jinping. Hänen osallistumisensa Putinin juhlallisuuksiin ei ole Jussi Lassilan mielestä yllätys.

Kiina tukee ilman muuta, mutta se on aika lailla edelleen tietynlaista ”aidalla istumista”. Kiinan näkökulmasta ei olisi järkevää heittäytyä täysin rinnoin tukemaan Venäjää, sillä Venäjä ei ole niin suuri toimija, ja on otettava huomioon muita asioita, kuten Yhdysvaltojen pakoteuhka, Lassila sanoo.

Lue lisää: Kremliltä uusia tietoja voitonpäivän vieraslistasta

Lue lisää: Zelenskyi esitti varoituksen Venäjälle matkaaville valtiojohtajille





Lassila sen sijaan pitää merkittävämpänä, jos Brasilian Lula peruu tulonsa. Venäläisen Tassin mukaan Lula olisi vahvistanut tulonsa.

– Jos Lula saapuu, se olisi huomattava osoitus, että Venäjän näkemyksillä on roolia Etelä-Amerikassa.

Hanna Smithin mukaan se, ketkä maailmanjohtajat seisovat rivissä paraatin reunalla, ei ole välttämättä Putinille niin tärkeää kuin se, että voitonparaati näyttää uhmakkaalta ja siitä raportoidaan ympäri maailmaa. Myös odotettavissa oleva Donald Trumpin reagointi juhlapäivään olisi Venäjälle positiivinen asia.

Venäjä julisti myös kolmen päivän tulitauon juhlallisuuksien ajaksi. Zelenskyi ilmoitti jo aikaisemmin, ettei hän usko Putinin lupauksiin, vaan pitää niitä teatterina.

Zelenskyi sanoi myös epäilevänsä, että Venäjä tekisi pieniä iskuja omille alueilleen ja syyttäisi niistä Ukrainaa. Lassila ei näe asiaa kovin todennäköisenä.

  • Venäjällä voi olla kiusaus tehdä joku provokaatio, esimerkiksi räjähdys tai tulipalo, Moskovan lähettyvillä ja väittää, että se olisi Ukrainan tekosia, mutta on riski, ettei se olisi uskottavaa. Se myös alleviivaisi Venäjän ilmapuolustuksen haavoittuvuutta voitonpäivän kontekstissa. Turvatoimethan ovat niin mittavat kuin voivat vain olla.

Lassilan mukaan isku Moskovaan voitonpäivän juhlallisuuksien aikaan voisi kääntyä myös Ukrainaa vastaan. Esimerkiksi Kiina voisi pitää iskua provosoivana. Ukraina tuskin haluaisi ottaa sellaista riskiä, uskoo Lassila.





– Vaihtoehtoja on toki muitakin, kuten symboliset iskut Mustallemerelle tai Krimille.

Hanna Smithin mukaan Venäjä on täysin kykeneväinen tekemään valeiskuja ja julistamaan ne Ukrainan nimiin.

– Mutta on eri asia, kuinka paljon Venäjä tarvitsee syytöksiä Ukrainaa kohtaan, kun se koko ajan pommittaa ja iskee Kiovaan ilman mitään erityistä syytä. Zelenskyi käy sotaa Venäjää vastaan ja Ukrainan täytyy koko ajan varautua pahimpaan ja olla varpaillaan.

Lopputulemana Jussi Lassila ei usko, että voitonpäivä saa esiin Putinin toivomaa sanomaa, sillä sota jatkuu Ukrainassa. Presidentin puheessa tullaan todennäköisesti kuulemaan historian toistoa voiton ylistämisen sijaan.

Hanna Smithin mukaan loppujen lopuksi Venäjälle tärkeintä on, että maata pelätään ja ihaillaan. Putinin puhe on perinteisen uhmakas.

Varmastikin niin, että Venäjällä on voimaa ja kestävyyttä ja Venäjä tekee sitä, mitä historiallisesti täytyy tehdä, Smith sanoo.



4.5.2025

Analyysi: Zelenskyi pani Putinin ojennukseen ja Kremlin ulisemaan – "Ottakaa korvatulpat"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/analyysi-zelenskyi-pani-putinin-ojennukseen-ja-kremlin-ulisemaan-ottakaa-korvatulpat/9148780

Julkaistu 04.05.2025 10:03

Hylkäämällä voitonpäivän tulitauon Ukraina lähetti uudenlaisen viestin, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

Ukraina ei hyväksy Venäjän kolmen päivän tulitaukotarjousta.

"Teatraalinen show", totesi presidentti Volodymyr Zelenskyi ja tarjoili Venäjän presidentille Vladimir Putinille hänen omaa lääkettään.

Zelenskyin mukaan Ukraina ja Venäjä joko "yksinkertaisesti ovat sodassa" tai Putin aidosti osoittaa, että hän on valmis lopettamaan ampumisen ja aloittamaan rauhanneuvottelut.

Ukraina siis sanoi Venäjän näennäiselle rauhantahtoisuudelle "ei" samalla tavalla kuin Venäjä hylkäsi Yhdysvaltojen ehdottoman ja Ukrainan hyväksymän 30 päivän tulitauon.





Kyseinen 30 päivän tulitaukotarjous on Ukrainan mukaan yhä voimassa. Venäjä on useaan otteeseen hylännyt sen julkisesti mikrofonien edessä.

Ukraina ei voi taata Moskovaan saapuvien juhlavieraiden turvallisuutta, Zelenskyi totesi. Hänen mukaansa Venäjä voi järjestää tuhoisia temppuja, joista se sitten syyttää Ukrainaa.



Ukrainan tiedustelupomo Kyrylo Budanov uhkasi viime viikolla suoremmin. Budanovin viesti Moskovan paraatiin osallistuville oli "ottakaa korvatulpat".







Vielä viime kuussa Ukraina hyväksyi Venäjän ehdottoman 30 tunnin pääsiäistulitauon.

Voitonpäivän tulitauon hylkäämällä Ukraina lähetti uudenlaisen viestin, jota selittävät useat seikat.





Päätöksellään Kiova haluaa näyttää, etteivät sen asevoimat hoipertele kanveesin rajamailla. Zelenskyi ei aio kerjäläisen tavoin hyväksyä jokaista tulitaukoalmua, joka hänen suuntaansa ojennetaan. 

Viesti on sama, jonka Ukrainan tiukka vastaus Yhdysvaltojen Krim-puheisiin lähetti viime kuun lopulla. Ukraina on valmis jatkamaan sotimista, jos sen kannalta hyväksyttävää rauhaa ei saada aikaiseksi. 

Kiovaan on myös vastikään varissut selkärankaa vahvistavia uutisia.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Ukrainan allekirjoittama mineraalisopimus ei takaa mitään, on se osoitus, että vaikeasta alkuvuodesta huolimatta Washington ja Kiova pystyvät ainakin ajoittain puhumaan samaa kieltä.

Yhdysvallat myös kertoi perjantaina toimittavansa Ukrainalle F-16-hävittäjien varaosia ja koulutusta. 

Tuollaiset uutiset eivät paranna Putinin aamuteen makua.



Voitonpäivä on Venäjällä erittäin tärkeä päivä. Kreml haluaa juhlia 9. toukokuuta näyttävästi, mielellään ystäviensä ja kumppaneidensa seurassa.

Ylivoimaisesti tärkein juhlavieras on Kiinan presidentti Xi Jinping, joka on hyväksynyt Moskovan kutsun saapua paikalle.



Ukrainan juhlahumuun kohdistuvat uhkaukset eivät jää Venäjällä huomaamatta, sillä Putin ei halua osoittaa sormellaan Xille panssariparaatin yllä vaappuvaa Ukrainan droonia.





Kremlin tiedottaja, kuivasta huumoristaan ja lukuisistaan valheistaan tunnettu Dmitri Peskov totesi, että kolmen päivän tulitaukotarjous oli Venäjän "testi" Ukrainalle.

Tulitaukoehdotuksellaan Venäjä mukamas halusi katsoa, onko Ukrainalla valmiutta pitkäaikaiseen ja pysyvään rauhaan Ukrainan kanssa.

Kreml tietysti katsoo Ukrainan nyt epäonnistuneen tässä testissä. Samaan aikaan Venäjä pidättää itselleen oikeuden kieltäytyä 30 päivän tulitauosta.

Logiikka on aitoa Peskovia.

Jos Peskov pitääkin yllä jonkinlaista diplomaattista hienopuheisuutta, ei samaa voida odottaa tai toivoa turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedeviltä.

Ydinsodalla ennen aamupalaa usein uhkaileva Medvedev ei pettänyt. Hän kuvaili Zelenskyitä "vihreäksi ruokkoamattomaksi mäntiksi". Jos joku tarvitsee vielä tulkin, tarkensi Medvedev, että Ukrainan presidentti on "tollo".

Venäläinen ulina ei ole saavuttanut huipennustaan, jollei ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharovan sano jotain. 

KUVA

https://cdn-media.tass.ru/width/1020_b9261fa1/tass/m2/en/uploads/i/20250503/1444239.jpg



Ja sanoihan hän.

Zaharovan mielestä Zelenskyin kommentit paljastavat Ukrainan johdon uusnatsiluonteen. Kiovan hallinnosta on tullut "terroristisolu", Zaharova sanoi.

Voitonpäivästä on tulossa poikkeuksellisen räjähdysherkkä.



3.5.2025

Kreml aliarvioi Ukrainan jälleen kerran

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011205686.html

Pääkirjoitus|Vaikka tällä viikolla allekirjoitettu mineraalisopimus ei tuo Ukrainalle suoria turvallisuustakuita, se antaa presidentti Donald Trumpille syyt pysyä kiinnostuneena Ukrainan selviytymisestä.

Kun Ukrainan ja Yhdysvaltojen tekemää mineraalisopimusta on mutusteltu pari päivää, jälkimaku on yhä hyvä. Sopimus ei tuo Ukrainalle Yhdysvaltojen turvallisuustakuita, mutta se antaa Yhdysvalloille hyvät syyt jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista.

Vaikka presidentti Donald Trump on yhä kärsimätön saamaan sodan nopeasti loppumaan, Washingtonista kuuluu myös realistisempia arvioita. Sekä ulkoministeri Marco Rubio että varapresidentti J. D. Vance valmistelevat amerikkalaisia siihen, että sota jatkuu. Trump voi kuitenkin esitellä mineraalisopimusta saavutuksenaan.

Jos Trumpin usko rauhaan uhkaa loppua, häntä voi muistuttaa siitä, että Ukrainan tukeminen on Yhdysvalloille taloudellisesti kannattavaa. Jotta Ukrainan luonnonvarat olisivat amerikkalaisyritysten hyödynnettävissä, rauhan olisi oltava kestävä ja Ukrainan pitäisi saada hallita aluettaan. Merkittävä osa ase- ja autoteollisuuden himoitsemista mineraaleista on Venäjän nyt miehittämillä alueilla.

Samaan aikaan Washingtonissa käy ovi, ja on epäselvää, mitä se tarkoittaa Trumpin ulkopolitiikalle. Trump pani kansallisen turvallisuuden neuvonantajansa Mike Waltzin vaihtoon, ja tehtävää hoitaa väliaikaisesti Rubio.

Vaikka sekavat ajat jatkuvat, mineraalisopimus tuli tärkeään hetkeen. Pöydältä saatiin pelattua riski siitä, Trump syyttäisi Ukrainaa sodan pitkittymisestä. Vaikka Yhdysvaltojen kanssa ei voi neuvotella tasavertaisesti, Ukraina pystyi väistämään pahimmat kiristykset. Mineraalituloja käytetään Ukrainan hyväksi. Sopimus avaa myös näkymän, jossa Ukraina voi ostaa Yhdysvalloilta aseita, sillä aseavusta maksettaisiin mineraalivaroilla.

Kreml aliarvioi Ukrainan jälleen kerran. Mineraalisopimus näyttää, että Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja sen suvereniteettia.

Ukrainalainen päätoimittaja ei suostu vaiennettavaksi

https://www.hs.fi/maailma/art-2000011200777.html

Lehdistönvapaus|Kyiv Independentin päätoimittajan Olga Rudenkon mielestä journalistin pitää voida kertoa kaikesta myös sodan aikana.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/32ef3fc6aa6c73500f520171656ca670/normal/658.avif





Ukrainalaisen Kyiv Independent -verkkolehden päätoimittaja Olga Rudenko on työskennellyt edellisenä iltana puolilleöin ulkonaliikkumiskieltoon asti, kuten melkein joka päivä.

”Toimittajana oleminen on antanut minulle tavan selviytyä sodasta. Olen selviytynyt hyvin, mutta tiedän sen johtuvan siitä, että olen padonnut traumani. Minun täytyy käsitellä se tulevaisuudessa”, Rudenko sanoo puhelimessa Kiovasta.

Ukrainalainen media on ollut koko Venäjän hyökkäyssodan ajan kovan paineen alla.

Toimituksissa kollegoista moni on kutsuttu asepalvelukseen tai lähtenyt vapaaehtoisesti rintamalle. Kaikki eivät palaa takaisin.

Toimittajia on kuollut työtehtävissä. Ainakin 20 ukrainalaista toimittajaa on Venäjän viranomaisten hallussa, raportoi Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI helmikuussa.

Myös ukrainalaiset viranomaiset painostavat toimittajia ja rajoittavat tiedonsaantia. Rudenko kertoo, että Kyiv Independentiltä esimerkiksi evättiin useiksi kuukausiksi pääsy presidentinkanslian tiedotustilaisuuksiin ilman kunnollista perustelua.

Puoli vuotta sitten maan suurin riippumaton verkkomedia Ukrainska Pravda kertoi joutuneensa presidentinkanslian painostuskampanjan kohteeksi.

Rudenkon mukaan Ukrainska Pravda ei päässyt tiedotustilaisuuksiin ja presidentinkanslian työntekijät kielsivät muita valtion virastoja antamasta sille haastatteluja.

Kotimaan hallinnon kritisointi voi olla vaarallista, sillä voimassa oleva sotatilalaki antaa viranomaisille tavallista laajemmat valtuudet toimia.

”Ihailen aina ukrainalaisia työtovereitani, jotka puhuvat julkisesti painostuksesta”, Rudenko sanoo.

Viime aikoina lisää löylyä on lyöty Yhdysvalloista. Tuore presidentti Donald Trump on puhunut kansalaisilleen ja kansainväliselle yleisölle välillä kuin Venäjän presidentti Vladimir Putinin suulla.

Muutama kuukausi sitten Trump syytti ensimmäistä kertaa Ukrainaa sodan aloittamisesta. Rudenko näki kollegoidensa kanssa Googlen datasta, että yhdysvaltalaiset alkoivat googlata, kuka aloitti sodan Ukrainassa.

”Aivan kuin se olisi Trumpin sanojen jälkeen oikeutettu kysymys.”

Rudenko alkoi miettiä, miten vastaisi tilanteeseen. Vakavan selityksen kirjoittaminen siitä, kuka aloitti sodan tuntui naurettavalta.

Lopulta Kyiv Independent julkaisi jutun otsikolla ”Kuka aloitti sodan Ukrainassa?”.

Itse jutussa oli vain yksi sana: Venäjä.

”Se ei tietenkään ollut klassista journalismia, vaan ennemminkin asianajoa ja aktivismia.”

Kyiv Independent on Ukrainan suurin englanninkielinen riippumaton uutissivusto. Sillä on yli 17 000 maksavaa kuukausitilaajaa, jotka ovat suurimmaksi osaksi Ukrainaa seuraavia ulkomaalaisia.

Sivusto perustettiin marraskuussa 2021 vain kolme kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nuori julkaisu on saanut sotaraportoinnistaan jo useita journalismipalkintoja ulkomailla ja kotimaassa.

Ukrainalaisessa journalismissa eniten erimielisyyttä aiheuttavia aiheita ovat Rudenkon mukaan mobilisaatio, kotimaan politiikka ja ulkomaille muuttaneet ukrainalaiset.

Kyiv Independentin lukijat ovat ulkomaalaisia, joten närkästyksenaiheet ovat toisenlaiset – ja harvinaisempia.

Rudenko kertoo, että kielteistä palautetta tuli vuosi sitten presidentti Volodymyr Zelenskyiä ja silloista Ukrainan asevoimien komentajaa Valeri Zalužnyiä kriittisesti käsitelleestä jutusta, jossa viitattiin nimettömiin lähteisiin.

Yleisön mielestä juttu esitti Ukrainan johtajuuden kyseenalaisessa valossa ja ihmetteli, miksi se piti kirjoittaa.

Rudenkon mielestä journalistin pitää voida kertoa kaikesta myös sodan aikana.

”En hyväksy argumenttia, että jostain ei voisi raportoida, koska se saa Ukrainan näyttämään huonolta ja Venäjä voi käyttää sitä. Venäjä löytää aina jotain käytettävää.”

Rudenko sanoo, että journalistisille arvoille täytyy olla uskollinen.

”Ukrainasta ei voi kirjoittaa, jos miettii koko ajan, miten Venäjä voi sen tulkita.”

Kyiv Independent jättää raportoimatta asioita ainoastaan turvallisuussyistä. Sellaisia ovat esimerkiksi ukrainalaisten sotilaiden asemat etulinjassa tai droonien tuotantolaitoksen sijainti.

Sota ei ole Rudenkon mielestä syy jättää kertomatta asioista, jotka ovat Ukrainassa pielessä, kuten korruptio, hallinnon väärinkäytökset, huono johtaminen armeijassa, mobilisaation ongelmat ja hallituksen puutteet.

Perjantaina julkistetussa vuosittaisessa lehdistönvapautta mittaavassa indeksissä Ukraina sijoittui 180 maan joukossa sijalle 62. Vertailun vuoksi: Venäjä oli sijalla 171, Suomi viides.

Rudenko arvioi, että lehdistönvapaus on Ukrainassa odotettua paremmalla tolalla huolimatta siitä, että maassa on sota. Samaan aikaan tilanne on hänen mielestään todella kaukana ihanteellisesta.

”Vapaus, josta nautimme on seurausta tekijöiden jatkuvasta ponnistelusta.”

Rudenko viimeistelee Kyiv Independentin ensimmäistä printtilehteä. Sen nimi on The Power Within eli vapaasti suomennettuna sisäinen voima. Lehti kertoo sodasta, mutta myös Ukrainan kulttuurista ja taloudesta.

Rudenko on niin väsynyt, ettei ole edellisenä yönä herännyt edes Venäjän tekemiin ohjusiskuihin.

Työn merkityksellisyys motivoi.

”Ukrainan puolustajat etulinjassa eivät laske aseitaan, joten miksi meidän pitäisi antaa periksi uupumuksellemme?”

Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään lauantaina 3. toukokuuta. HS tukee Ukrainan riippumattomia alueellisia medioita yhdessä Uutismedian liiton kanssa.

2.5.2025

Voittaako Putin? Asiantuntijat nostavat esiin merkit, jotka paljastavat paljon

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011197242.html

Tilanteet ovat muuttuneet nopeasti.

Tuleva viikko on ”hyvin kriittinen”.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi viime sunnuntaina kotimaansa NBC-kanavalle, että tämän viikon kuluessa selviää, voiko Yhdysvallat ylipäätään jatkaa ponnisteluja rauhan tuomiseksi Ukrainaan.

Euroopassa on seurattu viime aikoina huolestuneina, kun Yhdysvallat on vaikuttanut valmistelevan rauhanehtoja Kreml edellä – samalla kun hyökkäyssodan uhri, Ukraina, on saanut kuulla kunniansa.

Reilun viikon kuluessa äänensävy Valkoisessa talossa on kuitenkin vaihdellut.





– Vladimir, LOPETA! Viikossa kuolee 5 000 sotilasta. Tehdään rauhansopimus! Trump kirjoitti Truth Social -päivityksessään viikko sitten torstaina.

Ukrainan ilmavoimat oli juuri kertonut Venäjän laukaisseen maahan 215 ohjusta ja lennokkia edellisenä yönä.

Tarkentaessaan somekirjoitustaan Valkoisessa talossa myöhemmin Trump lupasi ”asioiden alkavan tapahtua”, jos Venäjän iskut jatkuvat.

Kaksi päivää myöhemmin Trump tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin paavi Franciscuksen hautajaisissa. Tapaaminen vaikutti pitkästä aikaa lämpimältä ja Zelenskyin mukaan mahdollisesti ”jopa historialliselta”.

– Paavin hautajaiset oli huono merkki Putinille, ja hänelle oli varmasti tuskallista ja nöyryyttävää nähdä verivihollisensa Zelenskyi neuvottelemassa kahden kesken Trumpin kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Onko Yhdysvallat palaamassa suojaamaan Ukrainan selustaa? Vai ovatko Trumpin puheet vain hetkellisesti tulkittavissa niin?

Saako Putin haluamansa vai onko hän tehnyt kohtalokkaita virheitä?

Lassila, Venäjä-asiantuntija, professori Alexander J. Motyl Rutgersin yliopistosta Yhdysvalloista ja Suomen Pankin vanhempi asiantuntija Laura Solanko pohtivat IS:n pyynnöstä, jääkö Putinille lopussa käteen musta pekka vai herttareeti.

Näillä korteilla Putin voittaa

1) Trumpin rauhansopimus hyväksytään

– Krim jää Venäjälle.

Nämä Trumpin kommentit viikko sitten perjantaina julkaistussa Time-lehden artikkelissa vetivät maton Ukrainan alta.





– Jokainen ymmärtää, että se on kuulunut heille (Venäjä) pitkään. Se oli heidän jo kauan ennen kuin Trump tuli kuvioihin, presidentti sanoi.

Tarkalleen ottaen vajaat kolme vuotta ennen.

Venäjä miehitti Krimin helmi-maaliskuussa 2014. Trumpin ensimmäinen presidenttikausi alkoi tammikuussa 2017. Senkin aikana Yhdysvallat vielä tuomitsi miehityksen kovin sanankäänteinen.

Amerikkalainen Axios uutisoi loppuviikosta Trumpin hallinnon hahmotteleman rauhansopimuksen jättävän Krimin lisäksi Putinille myös osia Hersonin, Zaporizzjan ja Donetskin alueista sekä lähes koko Luhanskin alueen, jotka kaikki Venäjä on miehittänyt.





Saksan puolustusministeri Boris Pistorius kuvaili ”diiliä” tuoreeltaan Ukrainan antautumiseksi.

–  Tämä olisi voitto Putinille siinä tapauksessa, että Yhdysvallat lisäksi lievittäisi pakotteita ja kieltäytyisi auttamasta Ukrainaa, Alexander Motyl näkee.

Sinällään se, että Yhdysvallat tunnustaisi Krimin osaksi Venäjää, olisi lähinnä symbolinen ele, Motyl jatkaa.

– Toki tärkeä sellainen, ja Euroopan ja Ukrainan asemaa vaikeuttava.

Axiosin tietojen valossa rauhansopimus tukkisi lopullisesti myös Ukrainan toiveet puolustusliitto Naton jäsenyydestä.

Maa olisi saamassa turvatakuut, mutta kenen auktoriteetilla ja valvomana? Se on vahvistamattomienkin tietojen valossa epäselvää.

– Suunnitelman kanta Nato-jäsenyyteen on pitkälti merkityksetön, koska Ukrainan mahdollisuudet liittyä Natoon ovat joka tapauksessa lähes olemattomat lähiaikoina, eikä artikla viisi muutenkaan velvoita ketään jäsentä vastaamaan sotilaallisesti, Motyl sanoo.

– On huomionarvoista, että suunnitelmassa ei sanota mitään Ukrainan demilitarisoinnista eikä länsimaiden sotilaallisesta avusta.

2) Trump lyö hanskat tiskiin

Yhdysvallat on uhannut, että se voisi jättää Ukrainan oman onnensa nojaan, jos rauhanneuvottelut eivät etene.





Lassila muistuttaa, että mikäli Euroopassa ei edelleenkään voida ajatella turvallisuutta ilman Yhdysvaltoja, ja mikäli Trump vetäytyy täysin, Putin saa osavoiton.

– Mitä tulee näihin Trumpin ”viimeisiin tarjouksiin”, ne ovat kyllä aika pahasti inflatoituneet, Lassila huomauttaa.

– Hän on tässä sadan päivän aikana aika monesta asiasta sanonut, että kyseessä on viimeinen mahdollisuus, ja sitten seuraavana päivänä ollaankin jossain ihan muussa. Sanomiset ovat yhtä tyhjän kanssa, ja se on tietysti todella iso ongelma, koska kysymyksessä on äärimmäisen vaikutusvaltainen henkilö.

3) Kiire pelaa Kremlin pussiin

Donald Trumpin tuoreen virkakauden ensimmäiset sata päivää täyttyivät tiistaina. Ulkoministeri Rubion vihjailema ”kriittinen” viikko on sekin jo lopuillaan.

Lassila näkee Valkoisen talon hötkyilyn syöttönä Putinin lapaan.

– Ehdottomasti. Suurin ongelma tässä on ollut, että Trumpin yksioikoinen näkemys nopeasta rauhasta tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, että Putin pystyy syöttämään näitä ehtojaan.

– Jos Trumpilla on täysin obsessiivinen ajatus siitä, että tehdään nopea rauha, on aivan selvästi nähtävissä, että tässä sotatilanteessa se tapahtuu vain ja ainoastaan Venäjän ehdoilla.

Ensi viikon perjantaina Moskovassa juhlitaan pyöreitä, kun Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton natsi-Saksasta saavuttama voitto täyttää 80 vuotta.





– Joko Trump ei tiedä tai on niin tyhmä kuin vaikuttaa olevan uskoessaan Putinin syöttämiä näkemyksiä sodan syistä ja sitä kautta rauhan ehdoista. Tai sitten hän vain on niin kyynisen välinpitämätön tästä koko tilanteesta, että hänen näkökulmastaan sekin, että Venäjä valtaisi koko Ukrainan, johtaisi siihen, että sotaa ei ole, Lassila pohtii.

Näillä korteilla Putin häviää

1) Putin haukkaa liian isoa palaa

– Haluan, että hän lopettaa ampumisen, istuu alas ja allekirjoittaa sopimuksen! Trump vastasi sunnuntaina, kun häneltä kysyttiin, mitä hän haluaa Putinilta.





Putinin ripittäminen jatkui alkuviikosta, kun Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt sanoi, ettei Trump ilahtunut Putinin voitonpäivänsä ajaksi julistamasta väliaikaisesta tulitauosta, vaan haluaa Ukrainaan pysyvän tulitauon.

– Putin pelaa sellaisilla panoksilla, että hän voi yrittää ahmaista liian ison palan ja kahmia niin paljon tavoitteita, että mitään ei jää lopuksi käteen, Lassila arvioi.

– Putinin ongelma – ja Venäjän ongelma ylipäätään – on, että ei osata lukea ja ymmärtää demokraattisten valtioiden, joka Yhdysvallatkin edelleen on, instituutioiden roolia. Eli jos Trump vaikka ajattelee läpeensä putinistisesti, se ei yksistään riitä, koska siellä on muitakin instituutioita ja vastavoimia.

– Putinhan on eräissä kommenteissaan vihjannut, että Trump pistää Euroopan kuriin ja kertoo eurooppalaisille, miten tämä nyt hoidetaan. Ja sitten jaetaan maailma Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä.

Lassilan mukaan näin tuskin käy.

– Ongelma tulee siitä, kun Venäjä pelaa aikaa liian pitkään. Lopulta Trumpilta palaa pinna. Sitten saatamme nähdä saman kuin hänen ensimmäisellä kaudellaan, jolloin euforia Venäjällä kääntyi pettymykseksi, kun tulikin lisää pakotteita, ja Ukraina sai tappavaa aseistusta.

 Se mikä olisi toivottavaa – ja Putinin kannalta tietysti täydellinen epäonnistuminen –olisi se, että Trump menettää luottamuksen Putiniin eikä taivu millään muotoa Kremlin ehdotuksiin, Eurooppa saa toimijuutta Saksan uuden hallinnon myötä ja Ukraina saa enemmän vahvuutta eikä osoita mitään taipumisen merkkejä.

Motyl puolestaan huomauttaa, että Putinin toistuva virhe on vastata rauhanponnisteluihin eskalaatiolla ja väkivallalla.

– Se johtaa siihen, että hänen ystävilläänkin, kuten Trumpilla, alkaa olla vaikeuksia olla kritisoimatta Putinia. Siinä mielessä Putin, kuten Trumpkin, on usein itse pahin vihollisensa.

2) Trump lätkäisee Venäjälle pakotteet

Trump spekuloi sunnuntaina Truth Social -alustallaan myös mahdollisia uusia pakotteita Venäjälle.

– Pakotteet olisivat hyvä asia, vaikka avainasemassa pitäisi olla amerikkalaisten aseiden myynti Ukrainalle, ja sille pitäisi toimittaa Patriot-ohjuspattereita sekä tiedustelutietoa, Motyl näkee.

– Trumpin pitäisi nähdä tämä hyvänä diilinä Yhdysvalloille – rahana, työpaikkoina sekä muuna, mutta ottaen huomioon hänen järjettömyytensä, ei ole selvää, ymmärtääkö hän, kuinka paljon Yhdysvallat on hyötynyt ja hyötyisi Ukrainan tukemisesta, Motyl pohtii.

Lassila näkee mahdollisten uusien pakotteiden osuvan Putiniin kipeästi.

– Yhdysvaltojen pakotteet, etenkin niin sanottu toksisointi sekundaaripakotteilla, ovat sitä kaikkein tyrmäävintä arsenaalia.

– Silloin esimerkiksi Kiina ja muut ”neutraalit” Venäjän tukijat varovat toimimasta venäläisten toimijoiden kanssa, koska on niin paljon menetettävää, jos joudutaan Yhdysvaltojen pakotteiden alle.

Lassila muistuttaa, että Yhdysvalloilla on Trumpin kauppasodasta huolimatta edelleen kova pakotearsenaali eli ruuvin kiristämiseen on mahdollisuudet.

Lassila näkee sen myös symbolisena tappiona Putinille.

– Se mikä tekee Venäjän systeemistä haavoittuvan on se, että se luo sudenkuoppia omissa odotuksissaan viljelemällä esimerkiksi nyt täydellä euforialla sitä, että suhteita normalisoidaan ja länsiyritykset palaavat Venäjän markkinoille.

– Näinhän ei tule tapahtumaan kuin korkeintaan osittain ja pitkällä aikavälillä, ja on mahdollista, ettei yksikään yritys palaa. Se voi luoda lisää katkeruutta, joka saattaa lopulta olla kohtalokastakin Venäjän sisällä.

3) Kauppasota osuu myös Kremliin

Presidentti Trumpin aloittama kauppasota on osunut aiemmin liittolaisiksi katsottujen maiden lisäksi myös Venäjään.

Vaikutukset ovat iskeneet raakaöljyyn, jonka hinta on laskenut alimmilleen neljään vuoteen. Venäjän kannalta tässä on huolestuttavaa se, että sille vientituloja tuova Urals-laatu on halventunut muiden mukana samaan aikaan, kun maan oma öljyntuotanto on vähentynyt.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (Bofit) arvioi taannoin, että Venäjän öljyrahaston, jota lännessä on kutsuttu Putinin ”sotakassaksi”, käteiseksi muutettavat varat uhkaavat ehtyä nopeasti.

– Tuo arvio tarkoittaa sitä, että Venäjän budjettialijäämät pitää jatkossa kattaa joko lisävelanotolla, verotusta kiristämällä tai muita menoja karsimalla, Suomen Pankin vanhempi asiantuntija Laura Solanko sanoo.

Hän arvioi, että ensi vuodesta eteenpäin menoja ei enää voi sieltä samalla tavalla kuitata.

– Tuo ”sotakassa” on alun perinkin vähän harhaanjohtava termi, ei valtion menojen rahoitus siihen perustu. Mutta rahastosta on toki ollut ja on vielä tämän vuoden ajan apua. Menoja on voitu kasvattaa huolettomammin.

Myös Lassila arvioi sotapolitiikan jatkamisen edellytyksien heikkenevän Venäjällä radikaalisti.

– Kyllähän talouden kestokyvyn ja sitä kautta tämän sotapolitiikan rahoittamisen näkymät tällä hetkellä Venäjällä näyttävät aika huonoilta.