KIINA JA MUUT
30.10.2024
Xi ylisti Suomen itsenäistymistä Venäjästä – Hehkutti sisua
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f55eeac3-b29a-4191-ae10-10262d27373a
Kiinan presidentti hehkutti suomalaista sisua vierailun aluksi.
Kiinan presidentti Xi Jinping ylisti tiistaina Suomen Kiinan-vierailun puheessaan sitä, että Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917.
Suurvaltajohtaja arvioi, että Suomi on aina ollut länsimaa. Hän paljasti, miksi Kiina haluaa pitää korkean tason suhteita yllä Suomen kanssa ja ottaa Suomen valtionjohdon näkökantoja huomioon.
Kiinan kansantasavallan ja Suomen tasavallan diplomaattisuhteet täyttivät maanantaina 74 vuotta.
– Suomi oli yksi ensimmäisistä länsimaista, jotka tunnustivat Kiinan kansantasavallan, uuden Kiinan.
– Ja ensimmäinen länsimaa, joka allekirjoitti Kiinan kanssa hallitusten välisen kauppasopimuksen, Xi kertasi historiaa, jolle hän antaa paljon arvoa.
Xi kertoi, mitä hän ajatteli tehdessään vuonna 2017 valtiovierailun Suomeen.
Stubb: ”Odotan keskustelua rauhanratkaisuista”
– On helppoa sanoa, että kahdenväliset suhteemme ovat erinomaiset. Siitä ei ole epäilystäkään, Stubb vastasi Xille.
– Annan suuren arvon suhteellemme. Diplomaattisuhteemme täyttivät eilen 74 vuotta, Stubb jatkoi.
Kohteliaisuuksien jälkeen Stubb korosti Xille, miksi hän on halunnut valtiovierailulle Kiinaan.
Analyysi: IL Kiinassa: Xi paljasti Stubbille tavoitteensa – Yksi asia romahduttaisi Suomen talouden
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/80619862-03dd-446b-9503-79865403822b
Jos veikata pitää, Alexander Stubb tuumaa Xi Jinpingille, että antaa Donald Trumpin louskuttaa, otetaan me viileän rauhallisesti, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa Pekingistä.
KUVA
Viime vuosikymmenellä Kiina kokeili, olisivatko suomalaiset puudeleita, jotka menisivät sekaisin pandoista. Olimmehan me, ainakin osa.
Silloin elettiin aikaa, jota symboloivat Venäjän ydinaseyhtiön Rosatomin ydinvoimalan hyväksyminen Suomen maaperälle ja viattomien pandaressujen rahtaaminen Ähtäriin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) sekä pörssiyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat Jorma Ollila ja Sari Baldauf junailivat kesällä 2015 venäläisvoimalan, vaikka valtionyhtiö Fortum ei olisi halunnut osakkaaksi Fennovoimaan.
Vuonna 2017 Suomi ja Kiina solmivat sopimuksen pandoista.
Kiinan presidentti Xi vieraili Helsingissä, eikä hänelle saanut esittää kysymyksiä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi vieraansa vaikenemisen. Sellaista reaalipolitiikka oli ja on edelleen.
Valtio-omisteisen lentoyhtiön Finnairin strategia nojasi suoriin lentoihin Pekingiin ja muihin Kiinan metropoleihin. Nopea reitti kulki Venäjän ilmatilassa.
Suomeen toivottiin Kiinasta miljardiluokan investointeja.
Nämä ajat ovat takana.
Pandat palautetaan Kiinaan. Venäjän ilmatila on suljettu suomalaiskoneilta. Rosatom on varastanut ydinvoimalan Ukrainassa, mutta Suomeen Vladimir Putinin käsikassara ei rakenna yhtään mitään.
Miljardi-investointeja ei Suomeen ole Kiinasta myöskään tullut, eikä niitä enää oikein halutakaan. Riskit ovat niin suuret.
Stubb varoitti Kiinassa luottamasta Putiniin
https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010791758.html
Stubb Pekingissä|Presidentti Alexander Stubb vierailee paraikaa Kiinassa. Hän kävi tiistaina kolmituntisen keskustelun Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.
KUVAT
https://images.sanoma-sndp.fi/24e3afc6356a33c5d2b7a2c53ae68330.jpg/normal/658.webp
https://images.sanoma-sndp.fi/f4c96972e9446daa745d5304192d9100.jpg/normal/658.webp
Presidentti Alexander Stubb nosti Venäjän ja sen hyökkäyssodan Ukrainassa tikunnokkaan tavatessaan Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa. Stubb kertoi illan tiedotustilaisuudessa suomalaismedialle Pekingissä, että vietti yhteensä kolme tuntia kahdenvälisissä keskusteluissa Xin kanssa.
Stubb vetosi Xihin sanomalla, että yhteinen naapuri Venäjä rikkoo toimillaan kansainvälistä oikeutta.
Stubb kertoi käyneensä suoran ja avoimen keskustelun Xin kanssa.
”Toin esille viisi konkreettista viestiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös Suomelle konkreettinen turvallisuusuhka, ja kaikki tuki Venäjän sodalle ja erityisesti kaksikäyttötuotteiden vienti vaikuttavat meidän turvallisuustilanteeseemme”, Stubb sanoi. Hän vetosi Xi Jinpingiin, että tämä keskustelisi asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Stubb sanoi myös kertoneensa, että narratiivi siitä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan Naton laajenemisen takia, on ”kertakaikkiaan väärä”. ”Se ei ollut Nato, joka aiheutti hyökkäyssodan, vaan hyökkäyssota aiheutti sen, että Nato laajeni ja uudistui. Kyllä tämä viesti meni perille. Ei tullut missään vaiheessa sen suuntaistakaan viestiä, että (Suomen) ei olisi pitänyt liittyä.” Stubbin mukaan keskustelussa nousi esiin, että Pohjois-Korean toiminta tällä hetkellä tarkoittaa Naton yhteyksien Kiinan lähialueella muodostuvan välttämättömiksi. ”Ei Nato voi katsoa sivusta, kun Pohjois-Korea aseistaa ja toimittaa sotilaita Venäjälle, ja toisella puolella ovat Etelä-Korean ja Japanin kaltaiset läheiset liittolaiset. Olemme tulossa kohti pistettä, jolloin kannattaa peli puhaltaa poikki.” Pekingistä Stubb siirtyy Kiinan taloudelliseen pääkaupunkiin Shanghaihin, jonne vierailu päättyy torstai-iltana. Suomen matkaseurue on suuri. Mukana ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, ulkoministeri Elina Valtonen, kansanedustaja, eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Skinnari ja kansanedustaja, eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän varapuheenjohtaja Sakari Puisto sekä yli 30 hengen yritysvaltuuskunta. Kellot soivat nyt Euroopallehttps://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010794158.html Kolumni|Jos Yhdysvallat vetää tukensa, Ukrainan puolustaminen jää Euroopan vastuulle. Yhdysvaltojen presidentinvaaleista on tulossa Ukrainan sodan ratkaiseva taistelu. Valkoiseen taloon valitaan Kamala Harris, jonka ulkopoliittisesta ajattelusta ei ole paljon havaintoja, tai Donald Trump, josta tiedetään liikaa. Trumpilla on Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa veljellinen suhde, joka ei katkennut edes Venäjän hyökkäyssotaan. Syyskuisessa tapaamisessa Trump suhtautui Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyiin ynseydellä, jollaista harvoin näkee valtiomiesten kohtaamisissa – saati, kun vieras on olemassaolostaan kamppailevan maan johtaja. Euroopassa Ukrainaa on tapana ylistää taistelusta länsimaiden puolesta. Trump ei ylistä. Hän toistelee venäläistä propagandaa, jonka mukaan Ukraina ei oikeastaan ole valtio, eikä mikään. Presidenttinä Trump on luvannut lopettaa sodan käden käänteessä. Varmaan hän suunnittelee tekevänsä Putinin kanssa diilin, joka meilataan ukrainalaisille: ota tai itke ja ota.
Jos Trump panee Ukrainan seinää vasten, katseet kääntyvät Eurooppaan. Puheluja soitettaisiin: Olaf Scholz, Emmanuel Macron, Keir Starmer. . . Puolassa puhelimeen ehkä vastattaisiin. Jos on Puola selkärankana, se kertoo kaiken tarpeellisen Euroopan ryhdistä.
Historioitsija Timothy Snyderin mukaan maailma elää vuotta 1938. Silloin natsi-Saksa esitti Tšekkoslovakialle ultimaatumin, joka sai Ranskan ja Britannian taipumaan. Rauha meidän ajallemme! Seuraavana vuonna vahvistunut Saksa hyökkäsi Puolaan.
”Jos luovumme Ukrainasta, saamme vastaamme erilaisen Venäjän”, Snyder sanoi toukokuussa Tallinnassa. ”Silloin olemme vuodessa 1939.”
Ukrainan tappion hinta olisi hirvittävä. Ensin Ukrainalle, sitten maailmalle. Se todistaisi Putinin olleen oikeassa: rikos kannattaa.
Länsi on rikas Rooma, jossa asuu arka kansa. Laho talo ovi auki.
Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle. . .
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita
Yhdysvaltain presidentinvaalit
Nyt tuli varoitus Venäjän aikeista: ”Hälyttävä uutinen”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010795226.html
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok) mukaan tieto Pohjois-Korean sotilaista Venäjällä on luonut sotaan uuden tilanteen.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte vahvisti maanantaina, että Pohjois-Korean sotilaita on lähetetty Kurskin alueelle Venäjälle lähelle Ukrainaa. Rutten mukaan kyseessä on merkittävä eskalaatio Venäjän laittomassa sodassa Ukrainaa vastaan.
Pääsihteeri ei vahvistanut sotilaiden määrää, mutta Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Venäjän itäosiin on lähetetty noin 10 000 pohjoiskorealaista.
Lue lisää: Nato vahvisti, että pohjoiskorealaisia sotilaita on lähetetty Venäjän Kurskiin
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) pitävät uutista vakavana käänteenä huonompaan suuntaan.
– Tämä on hälyttävä ja konfliktin luonnetta muuttanut uutinen. Se on ihan uusi ulottuvuus sodassa Venäjän puolelta ja osoittaa, että sota on laajentumassa erittäin riskialttiisti. Ensimmäistä kertaa aikoihin aasialaisia sotilaita on eurooppalaisessa sodassa. Venäjä sulloo sodasta tarkoituksellisesti globaalia ulottuvuutta, Kiljunen varoittaa.
– Toisaalta tämä näyttää sen, että Venäjä tuntuu käyvän aika epätoivoista taistelua. Maa on joutunut täysin eristyksiin ja sen suurvaltamenneisyys on menneisyyttä, hän lisää.
Kopra pitää uutista selvänä merkkinä eskalaatiosta.
Ei kukaan diktaattori lahjoita 12 000:ta ihmishenkeä toisen käyttöön ja tuo sotilaita tällä tavoin sotaan mukaan. Jotain Pohjois-Korea ja Venäjä ovat sopineet.
Jos Venäjä tekee Pohjois-Korealle vaikka jonkinlaista ydinasekonsultointia tai muuta vastaavaa, en hämmästyisi siitäkään.
Pohjois-Korean ulkoministeri Choe Son-hui saapui tiistaina Venäjälle. Kyseessä on jo kolmas vierailu Venäjälle tämän vuoden aikana.
Kiljusen mukaan vierailu kertoo tiivistyvästä sotilaallisesta ja poliittisesta suhteesta. Kopra on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa on selvää, että Venäjän ja Pohjois-Korean välinen yhteistyö on aktiivista ja kasvamaan päin.
Kiljusen mukaan tilanteen kehittymisessä kannattaa kiinnittää huomiota Pohjois-Korean sitoutumisen asteeseen ja sotilaiden määrään. Jos sotilaiden määrä nousee vielä merkittävästi ja sotilaat viedään sotimaan Ukrainan puolelle, niin kyse on jo ”ekspansiosta aika isossa kulmassa”.
– Silloin rikotaan jo suoraan kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa.
– Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten sotilaita tullaan käyttämään, jos niitä käytetään. Ja mitä Pohjois-Korea tekee muuten: alkaako Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen tilanne kiristyä entisestään, Kopra sanoo.
Kiljunen sanoo, että Pohjois-Korea saattaa myös sitoa Venäjää tiukemmin kiinni omiin intresseihinsä suhteessa Etelä-Koreaan. Jos näin tapahtuu, saattaa sillä Kiljusen mukaan olla heijastusvaikutuksia Pohjois-Koreaan ja Venäjän Kiina-suhteisiin.
– Tämä kehitys ei enää olisi Kiinan kannalta suotuisa. Kannattaa aina muistaa, että Kiinan ja Venäjän suhde ei ole niin hyvä, kuin läntisessä keskustelussa saattaa näyttäytyä.
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita
Pohjois-KoreaEtelä-KoreaKiinaKimmo KiljunenMaailmaMark RuttePolitiikkaPuolustusministeriöPuolustusvoimatUkrainaUkrainan sotaVenäjäYdinaseetYhdysvallatYK
Venäjä uhkaa Suomea vastatoimilla
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2efc738f-7f8c-4681-bd1a-d55158bef1f1
Venäjän ulkoministeriö lähetti tiistaina Suomelle nootin takavarikoiduista kiinteistöistä.
KUVA
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova uhkaa Suomea vastatoimilla sen jälkeen, kun Suomi takavarikoi Venäjän valtion omaisuutta.
– Teemme oikeudellisen arvioinnin Suomen toiminnasta saatuamme vastaukset pyyntöihimme. Laittomat päätökset eivät jää vastaamatta, Zaharova sanoo Venäjän valtionmedia Tassin mukaan.
Lue myös
Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että ulosottolaitos on takavarikoinut Venäjän valtion omistusta Helsingissä. HS:n mukaan yksi takavarikoiduista kohteista on Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tontti Helsingin Taka-Töölössä. Takavarikko on tullut voimaan viime torstaina.
Takavarikoituja kohteita on peräti 44 kappaletta. Iltalehti sai takavarikoidusta omaisuudesta listan tietopyynnöllä Ulosottolaitokselta, joka on asettanut ne kaikki takavarikkoon 24. lokakuuta. Päätös takavarikosta tarkoittaa, että kiinteistöjä ei voi luovuttaa, pantata tai hävittää. Lista saattaa vielä pidentyä ulosottoviranomaisten jatkaessa toimiaan.
Lue myös
Tämän takia Venäjä antoi Suomelle nootin – Katso jättilista
Takavarikoituja Venäjän omistamia kiinteistöjä löytyy eri puolilta erityisesti Helsingistä, mutta myös muualta Uudeltamaalta, sekä Turusta ja Ahvenanmaalta.
29.10.2024 Pekingissä heti yllätys – Näin Kiina vastasi Stubbin Venäjä-huoleenhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/50928600-8d5f-4b03-bccb-9ec7502d4219 Tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti heti kissan pöydälle. Kiinan parlamentin puhemies Zhao Leji ja pääministeri Li Qiang vastasivat Venäjä-huoleen kiinnostavalla tavalla. Kiinan parlamentin puhemies Zhao Leji vastasi mielenkiintoisella tavalla, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti heti avaussanoissaan esille Venäjän aloittaman hyökkäyssodan. Kiina ymmärtää Venäjä-huoltaPääministeri Li Qiang aloitti vastauksensa Stubbille seuraavasti: – Ymmärrämme näkökantojanne ympäristöstä ja taloudesta sekä huolenne turvallisuudesta. Suhtaudumme niihin kaikkiin rakentavasti, Li lupasi. Kiinan valtionjohto ei siis ole allerginen Venäjän hyökkäyssotaa vastustaville vetoomuksille. Diplomaattilähteet arvioivat, että Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi valtioksi, eikä sen tavoitteen kanssa käy yksiin Venäjän sodankäynnin avoin tukeminen eikä esimerkiksi Venäjän aseistaminen. Toisaalta Kiina ei halua länsimaiden vahvistuvan liikaa, jolloin maan tavoitteita palvelee epäsuorasti se, että demokraattiset valtiot ovat vaikeuksissa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Presidentti Stubbin saamat vastaukset olivat kuitenkin rohkaisevia siinä suhteessa, että Kiina ei kannustaisi Vladimir Putinia Ukrainan miehittämiseen eikä antaisi Venäjän imperialismille tukeaan. Stubb vetoaa Pekingissä Xihin: Pysäytä Putinhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/53ff2061-6b05-4168-9255-73ce80180bfb Kiinan presidentti Xi Jinping ottaa tasavallan presidentin Alexander Stubbin vastaan Suomeen aikaa kello 11.00. Xi tarjoaa delegaatioiden välisten keskusteluiden jälkeen illallisen Stubbille ja rouva Suzanne Innes-Stubbille. Diplomaattilähteet kertovat Iltalehdelle, että Stubbin ja Xin tapaamisessa Suomella on selkeä päämäärä. Stubb yrittää vakuuttaa suurvaltajohtajan kahdesta asiasta: Venäjän ja Vladimir Putinin hyökkäyssodan tukeminen ei kannata eikä Kiinan tulisi hyökätä aseellisesti Taiwaniin. Iltalehti julkaisi vierailun asetelmasta analyysin maanantaina. Lue myös Analyysi: IL Kiinassa: Xi paljasti Stubbille tavoitteensa – Yksi asia romahduttaisi Suomen talouden Kiina ei aseista Venäjää suoraan, mutta myy venäläisille teknologiaa ja ostaa Venäjältä energiaa. Xi ei myöskään ole tuominnut Pohjois-Korean osallistumista Ukrainan miehitysyritykseen. Naton pääsihteeri Mark Rutte arvioi maanantaina, että pohjoiskorealaiset sotilaat osallistuvat sotaan Kurskin rintamalla. Liuta aiesopimuksiaSuomi ja Kiina allekirjoittavat Pekingissä tukun aiesopimuksia yhteistyön syventämisestä. Niitä ovat allekirjoittamassa suomalaisministerit ja -virkamiehet. Maiden opetusministeriöiden välille perustetaan pysyvä konsultaatiomekanismi. Ympäristöhallinnot syventävät niin ikään yhteistyötään luonnonsuojelussa. Maataloudessa sovitaan esimerkiksi luomutuotannon sertifikaatista. Kaikkiaan delegaatiot allekirjoittavat yksitoista erilaista asiakirjaa. Asialistan perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että Kiina haluaa painottaa Stubbin valtiovierailulla kahdenvälistä suhdetta, eikä Xi niinkään halua puhua julkisuuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Diplomaattilähteet kuitenkin arvioivat, että suljettujen ovien takana presidentit puhuvat ennen kaikkea turvallisuudesta ja maailmanjärjestyksen perustuksista. Kiina pitää puolustusliitto Natoa strategisena vihollisenaan, mutta haluaa pitää yllä ystävällismielisiä suhteita valitsemiinsa Nato-maihin. Etukäteen on esitetty vaihtelevia arvioita, nostaako Stubb tällä kertaa esille uiguurien Kiinassa tapahtuvan vainon. Suomi on valinnut päätavoitteekseen sen, että Xi vakuuttuisi nykyistä enemmän siitä, että Kiinan asema maailmassa vahvistuu, jos se vetää pois hiljaisen tukensa Venäjän sotapolitiikalta. LUE MYÖS Stubb aloitti tapaamiset Kiinan valtiojohdon kanssa nostamalla esiin Venäjän turvallisuusuhanKiinan johtajat toivoivat yhteydenpidon Suomeen tiivistyvän. Stubbin matka päätti valtiovierailujen viisi vuotta kestäneen kuivan kauden. Presidentti Alexander Stubb on aloittanut tapaamiset Kiinan valtiojohdon kanssa Pekingissä. Stubb korosti puheenvuoroissaan pääministeri Li Qiangin ja parlamentin puhemies Zhao Lejin kanssa Venäjän hyökkäyssodan Kiina-ulottuvuutta. Pääministerille puhuessaan Stubb totesi, että Venäjän sodalla on vaikutuksia myös Kiinan ja EU:n suhteisiin. Kiinaa pidetään Venäjän sodan mahdollistajana, koska se jatkaa voimakasta taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Stubb kuitenkin lisäsi, että Kiinan ja Suomen suhteet ovat hyvät. Risto E. J. Penttilä: Venäjä ja Kiina kärkkyvät vallan vaihtumista USA:ssa – "Siinä tulee tilaisuus"Yhdysvaltojen vihollismaat Venäjä ja Kiina tulevat testaamaan Yhdysvaltojen seuraavaa presidenttiä ja tämän ulkopoliittista osaamista heti vaalien jälkeen, arvioi MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä. Näin siitä huolimatta, valittiinpa tehtävään ensi viikon tiistaina republikaanien Donald Trump tai demokraattien Kamala Harris. MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Penttilä pitää mahdollisena, että niin sanottu testaus tapahtuisi kymmenen viikon sisällä vaalien jälkeen eli ennen kuin valta oikeasti vaihtuu tai heti uuden presidentin aloittaessa tehtävässään. – Siinä tulee tilaisuus kokeilla kepillä jäätä, ja sitä tilaisuutta varmaan ainakin harkitaan käytettäväksi. Lue lisää: Naton pääsihteeri: Pohjois-Korean joukkoja on Kurskissa – "Merkittävä eskalaatio"Kiina väijyy TaiwaniaKiina puolestaan testaa todennäköisesti Yhdysvaltojen uuden presidentin suhtautumista Taiwanin tilanteeseen, arvioi Penttilä. Hänen mukaansa merkille pantavaa on ollut se, että tilanne Taiwanin suhteen on ollut "suhteellisen rauhallinen" jo pitkään, mutta aivan viime aikoina Kiina on pitänyt sotaharjoituksia merialueilla Taiwanin liepeillä. – En usko, että Kiina lähtee mihinkään sotilaalliseen operaatioon, mutta esimerkiksi kauppasaartoa se voi kokeilla. Kiina pitää Taiwania itselleen kuuluvana alueena, ja Taiwanissa on jo pitkään pelätty Kiinan hyökkäystä saarelle. Lue myös: Kiina: Sotaharjoitukset Taiwanin ympärillä olivat varoitus saaren itsenäisyyttä ajaville tahoille |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
