TRUMP USA JA MUUT6.11.2024 Trump piti voitonpuheensa – suuteli Melaniaa, hehkutti Elon Muskiahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010799789.html IS seuraa Yhdysvaltain presidentinvaaleja hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Yhdysvalloissa äänestettiin presidentinvaaleissa. Ääniä lasketaan edelleen, mutta keskiviikkoaamuna Suomen aikaa kävi ilmi, että maan historian 47. presidentti on republikaanien Donald Trump. Trump puhui kannattajilleen Floridan Palm Beachin kongressikeskuksessa. – Tästä tulee Yhdysvaltain kultainen aika. Tämä on Yhdysvalloille mahtava voitto, joka mahdollistaa Amerikan tekemisen taas suureksi, Trump sanoi voitonpuheessaan viitaten vaalikampanjassaan käytettyyn sloganiin. Demokraattiehdokas Kamala Harrisin edustaja ilmoitti hieman ennen aamukahdeksaa Suomen aikaa keskiviikkona, ettei Harris tule puhumaan julkisesti vaalikilvan tilanteesta tänä iltana Yhdysvalloissa. Tätä Trumpin voitto tarkoittaa Suomellehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010759794.html Asiantuntijoiden mukaan Donald Trumpin voitto tuo epävarmuutta. Jotain hyvääkin voi seurata. Republikaanien Donald Trump nousee Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Se lisää epävarmuutta Euroopassa, mutta voi toisaalta johtaa Suomen kannalta hyviinkin asioihin, kuten puolustuksen omavaraisuuden lisääntymiseen, suomalaisasiantuntijat Matti Pesu ja Timo Vuori arvioivat IS:lle aiemmin. Yhdysvallat saattaa ottaa takapakkia esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Huolta herättävät myös Trumpin Nato-politiikka ja suhde Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Ilta-Sanomat listasi, miten Trumpin voitto näillä näkymin vaikuttaa Suomeen. Turvallisuuspoliittista epävarmuuttaTrumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan arvioida peilaamalla tilannetta Trumpin edelliseen kauteen Valkoisessa talossa. Ulkopoliittisen instituutin vanhempana tutkijana työskentelevän Matti Pesun mukaan Trumpin presidenttiys tuo Suomen ja muiden eurooppalaisten maiden turvallisuuspolitiikkaan ”ehdollistavia elementtejä”. Trump vaati jo edellisellä kaudellaan, että Nato-liittolaisten tulee noudattaa sotilasliiton tavoitetta, jonka mukaan puolustusmenojen tulee olla vähintään kaksi prosenttia valtion bruttokansantuotteesta. Tämän linjan uskotaan jatkuvan. On arvioitu, että Trump pyrkisi tuleviksi vuosiksi nimeämään hallintoonsa itselleen uskollisia henkilöitä, jotka myös ajaisivat edellä kuvailtua ehdollistamista. Taloushistorian professori Jari Eloranta arvioi 22. lokakuuta järjestetyssä Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten keskustelutilaisuudessa, että skenaario voi johtaa ”refleksinomaisiin päätöksiin”. Myös Pesu uskoo, että Trump on toisella kaudella arvaamattomampi. – Trumpin viime kaudella Valkoisessa talossa oli vielä henkilöitä, joilla oli perinteinen näkemys Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan. Se oli perinteisempää Yhdysvaltain voimapolitiikkaa, jossa maa on vahvasti läsnä maailmalla ja liittolaisuuksia arvostetaan. Pesu arvelee, Trumpin toisella kaudella hallinto voisi olla Trumpin näkemysten suhteen yhtenäisempi, jolloin Euroopan valtioiden olisi vaikeampaa tulla toimeen Yhdysvaltojen kanssa. Toisaalta Trump saattaisi Pesun mukaan nostaa tiettyjä jäsenmaita ”tikunnokkaan”. Suomi kuitenkin panostaa puolustukseensa niin paljon, että Trumpin voi olla vaikea alkaa kritisoida juuri meitä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rytmittävät nykyään Nato-jäsenyys ja Yhdysvaltain kanssa solmittu DCA-puolustusyhteistyösopimus. Pesu muistuttaa, että Suomi pyrkii kaikin tavoin sitomaan Yhdysvallat Pohjois-Eurooppaan. Muodostaako Trump tälle tavoitteelle uhan? – Tuskin Trump vetää Yhdysvaltoja Natosta, mutta saattaisi hän esimerkiksi vetää joitain joukkoja Euroopasta tai tuoda selvempiä ehtoja Yhdysvaltain rooliin Euroopan puolustuksessa. Muodollinen vetäytyminen Natosta olisi niin iso työ, etten usko Yhdysvaltojen lähtevän siihen. – Toisaalta Yhdysvaltojen tuen vähentyminen voisi johtaa siihen, että Eurooppa lisäisi omia puolustusresurssejaan. Tällainen ryhtiliike voisi olla positiivinenkin, kunhan Yhdysvallat ei merkittävästi vähentäisi sitoutumistaan Eurooppaan, Pesu muistuttaa. Trump on toistuvasti väittänyt, että hän toisi Ukrainan ja Venäjän välille rauhan ”vuorokaudessa”. Hänen on myös arvioitu tulevan hyvin toimeen Putinin kanssa. Pelkona on, että Trump pyrkii presidenttinä painostamaan Ukrainan sille epäsuotuisaan rauhaan, jopa alueluovutuksiin. En usko, että tässä olisi välitöntä vaaraa [Suomelle]. Pidemmällä aikavälillä vaara tosin saattaa syntyä, jos Venäjältä vapautuu sotilaallisia resursseja sen luoteiselle suunnalle ja jos Venäjälle jostain syystä syntyy intressi haastaa Natoa ja tätä kautta Suomea. KUVA Tasavallan presidentti Alexander Stubbilla on lähtökohtaisesti hyvä valmius tulla toimeen Trumpin kanssa, asiantuntija arvioi. Kuva: Rio Gandara https://images.sanoma-sndp.fi/e569099a078a0c040bfb457e7d4fe7e5.jpg/normal/1440.webp TRUMPIN RIKOSTUOMIO https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bd5fc0af-39c4-4009-ba9b-d61d4f08e6f3 Trumpin rikostuomio on vielä edessä. Miten käy, jos hänet 34 syytteeseen tuomitaan? – Vaikea sanoa, kun ennakkotapausta ei ole. Saa Trump minkä tuomion tahansa, on vankilatuomio epätodennäköinen. Hän ei voi enää saada syytesuojaa, sillä hänet on todettu syylliseksi. Trumpin valitusprosessi ja sen eteneminen voivat edetä aina liittovaltioon korkeimpaan oikeuteen, joka on tällä hetkellä aika lailla Trumpin käsissä, hän sanoo. Trumpin nimittämiä tuomareita on kolme, kuin myös muita republikaaninimityksiä. – Viimeistään se vapauttaisi Trumpin, jos ei tuomioita kumoten niin ainakin lieventää tuomiota, Henriksson sanoo. Henriksson pitää tilannetta hyvin mielenkiintoisena. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Trumpilla vielä ole niin sanottua presidentin suojaa. Mihin Harrisin kampanja kaatui? – Anteeksi karkea kielenkäyttö, mutta naiset pettivät, Henriksson sumaa. Edellisen kerran vastassa oli Hillary Clinton, ja oletettiin naisten äänestävän Clintonia. Toisin kävi. Harris kuitenkaan ei hänen mukaansa korostanut naiskorttiaan Clintonin lailla. Henrikssonin mukaan häviö kertoo siitä, että Harrisin kampanjan keskiössä ollut aborttioikeus ei ollut naisäänestäjien keskuudessa yhtä tärkeä, hän arvelee. Miten ehdokkuudesta luopunut Biden? – Voi olla, että on vahingoniloinenkin. Enemmänkin ehkä surullinen, että oma puolue hävisi. Herää kysymys, olisiko Biden pitänyt jättää ehdolle? Hän voitti jo kerran, ja kenties ikääntymiskysymystä saatu siirrettyä Trumpin kohdalle, hän pohtii. Toisaalta Biden olisi voinut luopua jo puolitoista vuotta sitten ehdokkuudesta, ja puolueen ehdokkaaksi olisi valittu puolueen sisältä mahdollisesti joku muu. Näin Venäjällä reagoitiin Trumpin voittoon – Zaharova: Puuttuu vain hallelujahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e28ec300-cc66-42e4-82af-b724c14df017 Venäjän media reagoi Trumpin voittoon neutraalisti, hallinnon edustajat olivat innostuneempia. Tänään liputetaan, mutta tiedätkö miksi?https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/666f59d6-85d4-4eb3-93de-52be44daf509 Ruotsalaisuuden päivän perinteen käynnisti Ruotsalainen kansanpuolue 1900-luvun alussa. Marraskuun 6. päivä Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää, jonka historia ulottuu 1600-luvulle asti. Päivä tunnettiin aiemmin paremmin Kustaa II Aadolfin päivänä. Hän oli Ruotsin kuningas 1611–1632, jolloin Ruotsista tuli hiljalleen pohjoinen suurvalta Suomi sen osaksi liittyneenä. Kuningas kuoli juuri 6. päivä marraskuuta Saksan Lützenissa käydyssä taistelussa kolmekymmenvuotisen sodan yhteydessä vuonna 1632. Ensimmäistä kertaa päivä muotoutui ruotsalaisuuden päiväksi tai toiselta nimeltään svenska dageniksi vuonna 1908. Perinteen käynnisti juuri perustettu Ruotsalainen kansanpuolue, joka halusi tuoda yhteenkuuluvuutta ruotsinkieliseen väestön keskuuteen. Nykyään ruotsalaisuuden päivään kuuluu myös Suomen kaksikielisyyden kunnioittaminen ja ruotsin kielen ja sen kulttuuriperinnön vaaliminen. Ruotsalaisuuden päivä tuli liputuspäiväksi 1979. Suomen väestöstä noin viisi prosenttia on suomenruotsalaisia. Lähteet: Opetushallitus, ulkoministeriö, oikeusministeriö. Artikkelia oikaistu 6.11. kello 8.29: Lützenin taistelu käytiin vuonna 1632, ei 1932, kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kerrottiin. ”ON USVA HAIHTUNUT LYTZENIN AUKEILTA HEPO JUOKSEVI HALTIATON ON POISSA JO KUSTAVI SUURI” Presidentti Stubb: Ei "Suomen mallia" Ukrainallehttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/presidentti-stubb-ei-suomen-mallia-ukrainalle/9041758#gs.hqiurw Presidentti Alexander Stubb on ehdottomasti sitä vastaan, että niin sanottua Suomen mallia sovellettaisiin Ukrainaan. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että Saksan liittokanslerin Olaf Scholtzin taustajoukoissa pohditaaan "Suomen mallia" Ukrainalle sodan lopettamiseksi. Ajatus on, että Ukraina pysyisi liittouttoumattomana Naton ulkopuolella. Sana "Suomen malli" tulee suomettumisaikakaudesta, jolloin Suomi oli Neuvostoliittoa miellyttääkseen liittoutumien ulkopuolella. – Vastaus tällaiseen suunnitelmaan on: unohtakaa! Stubb sanoi Ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa Presidentinlinnassa. – Historialliset analogiat eivät toimi suoratoistona, Stubb sanoi. Ukrainalta luku: Venäjä kärsinyt ankarat tappiot KurskissaVenäjän kokonaistappiot Kurskin alueella kolmen kuukauden aikana ovat nousseet yli 20 000 sotilaaseen, väittää Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi Kyiv Independentin mukaan. Syrskyin mukaan Venäjän joukoista runsaat 7 900 sotilasta on kaatunut ja yli 12 200 haavoittunut. Lisäksi yli 700 on päätynyt sotavangiksi. Sosiaalisen median lausunnon mukaan Venäjä on samalla jaksolla menettänyt yli 50 panssarivaunua, 270 panssaroitua ajoneuvoa ja sata tykkiä. Ukraina käynnisti hyökkäyksen Venäjän rajan yli Kurskiin elokuun alussa osana puolustussotaansa. Syrskyin mukaan Venäjä on keskittänyt alueelle 45 000 sotilasta Ukrainaa torjumaan. Lue myös: Venäjän joukot etenevät entistä voimakkaammin Ukrainan itäosissaUSA:n mukaan pohjoiskorealaisia kaatunutKurskin alueelle on läntisten tiedustelutietojen mukaan saapunut myös tuhansia pohjoiskorealaisia Venäjän tueksi. Alkuviikosta Ukraina kertoi, että sen joukoilla on jo ollut ensimmäisiä pienen mittakaavan yhteenottoja pohjoiskorealaisten kanssa. Näin Ukrainassa reagoitiin Trumpin voittoon: "Ei Trump välttämättä niin huono vaihtoehto ole"https://www.mtvuutiset.fi/videot/video/prog20878963#gs.hqjba1 Näin Ukrainassa reagoitiin Trumpin voittoon: "Ei Trump välttämättä niin huono vaihtoehto ole". Huomenta Suomen vieraana Helsingin Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä ja MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki. Mitä Trumpin valinta merkitsee Ukrainalle ja Natolle?https://www.mtvuutiset.fi/videot/video/prog20878962#gs.hqm8fa Mitä Trumpin valinta merkitsee Ukrainalle ja Natolle? Huomenta Suomen vieraana Helsingin Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson, MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä ja MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki. MTV seuraa: Trump julisti voittaneensa vaalit – tästä syystä Putin ei aio onnitellaKeskiviikko 6. marraskuuta12.24: EU-komission puheenjohtaja von der Leyen onnitteli Trumpia Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on onnitellut Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi julistautunutta republikaanien Donald Trumpia. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
