ARKTISET ALUEET

22.1.2026

IL:n tiedot: Grönlanti-diilissä on kyse ohjuspuolustuksesta – Koskee myös Suomea

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7b4b57ea-5324-417b-a2b6-c855b9238935

Arktisille alueille rakennetaan uusi ohjus- ja ilmapuolustus. Suomi tulee osaksi sitä. Alexander Stubb: ”Voimme tehdä paljon arktisen turvallisuuden eteen.”

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että Natossa valmistellun Grönlanti-sopimuksen keskiössä on arktisten alueiden ilmapuolustuksen kehittäminen.

Arktiselle alueelle kehitetään aiempaa vahvempi ohjus- ja ilmapuolustus, jonka rakentamiseen ja toimintaan myös Suomi osallistuu. Sotilaskielessä puhutaan ”kupolista”.

Rovaniemen lentotukikohdalla tulee esimerkiksi olemaan keskeinen tehtävä Naton arktisen puolustuksen vahvistamisessa.

Uusi ilmapuolustus sisältää avaruudellisia suorituskykyjä, joilla pystytään tulevina vuosikymmeninä torjumaan myös sitä mahdollisuutta, että Kiina ja Venäjä pystyisivät ampumaan ohjuksia avaruudesta.

Tukikohdat

Pohjoisilta Nato-mailta puuttuu lähteiden mukaan ilmapuolustuksen suorituskykyjä, joilla pystytään torjumaan arktisilla alueilla Venäjän ja Kiinan muodostamaa ohjusuhkaa.

Grönlanti-sopimus sisältää uusien amerikkalaisten tukikohtien avaamisen Grönlantiin. Tanskalla ja Yhdysvalloilla on kuusi erilaista puolustukseen liittyvää sopimusta, viimeisimpänä vuonna 2023 solmittu kahdenvälinen DCA-sopimus.

Näiden kattavien sopimusten ansiosta USA pystyy avaamaan Grönlantiin halutessaan melko nopeasti uusia tukikohtia, joiden alueella se käyttää tuomiovaltaa. Kansainvälisoikeudellisesti tukikohdat eivät ole osa USA:n valtioaluetta, vaikka sillä on niiden alueella tuomiovalta.

Tämän lisäksi muut arktiset Nato-maat, joihin Suomi lukeutuu, sitoutuvat vahvistamaan arktisia suorituskykyjään ja osallistumaan aiempaa konkreettisemmin yhteiseen puolustukseen Naton arktisilla alueilla.

Lähteiden mukaan Trumpin hallinto haluaa, että pohjoiset Nato-maat osallistuvat uuden arktisen puolustuksen rakentamisen kustannuksiin. Neuvottelut ovat alkuvaiheessa sen suhteen, miten tämä rahoitus tapahtuu.

Naton pääsihteeri Mark Rutte vahvisti varhain torstaina aamulla Davosissa, että hänen johdollaan neuvoteltu arktinen sopimusluonnos koskee myös Suomea, Norjaa, Ruotsia, Islantia ja Kanadaa, ei pelkästään Tanskaa ja Yhdysvaltoja.

Nämä seitsemän maata ovat Naton arktiset jäsenmaat.

Kyse ei ole vain Grönlannista vaan koko arktisesta alueesta. Siellä sijaitsevat seitsemän Nato-maata ja yksi liittokunnan ulkopuolinen maa: Venäjä. Näiden seitsemän maan on puolustettava itseään Venäjää ja Kiinaa vastaan, Rutte sanoi julkisessa aamiaiskeskustelussa.

Stubb: Voimme tehdä paljon

Rutte kertoi neuvotelleensa keskiviikkona Trumpin kanssa siitä, miten Nato-maat toteuttavat jatkossa arktisen alueen puolustuksen yhdessä.

– Asian toteuttavat seitsemän pohjoista maata – ja muut liittolaiset tukevat – mutta etenkin nämä seitsemän mukaan lukien Yhdysvallat, joka on Alaskan ansiosta arktinen maa. Tietenkin mukana ovat Kanada, Islanti, Tanska, Ruotsi, Suomi ja Norja, Rutte tähdensi.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb painotti, että Suomi on valmis tehtävään.

Suomella on miljoona arktisiin oloihin koulutettua sotilasta. Ajattelen, että voimme tehdä paljon arktisen turvallisuuden eteen, Stubb korosti Davosissa.