VARAUTUMINEN PAHIMPAAN30.12.2024 Kommentti: Varjolaivasto paljasti taas lännen heikon kohdanhttps://www.is.fi/politiikka/art-2000010930558.html Presidentti Sauli Niinistön varoitukset pitäisi ottaa entistä vakavammin, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Jyri Huttunen. Suomi ja Viro saivat äärimmäisen ikävän joululahjan. Joulupäivänä Suomenlahdella katkesi keskeinen sähkökaapeli ja useampi tietoliikenneyhteys. Kukaan ei usko, että kyseessä oli vahinko. Syyttävä sormi osoittaa huonokuntoista Eagle S -laivaa, joka seilasi Itämerellä raskaassa polttoainelastissa. Cookinsaarten lipun alla purjehtiva laiva kuuluu Venäjän niin sanottuun varjolaivastoon, jonka avulla hyökkäyssotaa käyvä maa kiertää muun muassa lännen asettamia pakotteita, sääntelyä ja vakuutusmaksuja. Tällä kertaa kävi onni onnettomuudessa. Suomalaiset viranomaiset toimivat ripeästi ja saivat aluksen Suomen aluevesille. Alus on takavarikoitu, ja tapaus päästään tutkimaan tuoreeltaan perinpohjaisesti. Suomen toiminta on herättänyt maailmalla kiitosta syystäkin.
Tällä kertaa kaapeleiden rikkomisesta epäilty alus saatiin kiinni hyvin pian kaapeleiden katkeamisen jälkeen. Mikä hienointa, viranomaisten nopea toiminta esti muiden kaapeleiden ja putkien katkeamisen. Se ei valitettavasti vielä riitä. On tärkeää, että viranomaiset saavat tilanteen haltuun nopeasti. On kuitenkin olennaista, että systemaattiseen hybridivaikuttamiseen vastataan systemaattisesti. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) totesi IS:lle lauantaina, että joulupäivän tapahtumat olivat herätys, ja nyt on syytä rakentaa systemaattiset toimintatavat vastaisuuden varalta. – Tällaista ei ole aikaisemmin tapahtunut, niin ei ole alettu varautua, Kopra sanoi. Lue lisää: Kansanedustajalta synkkä arvio Venäjän reaktiosta Itämeren tilanteeseen Soiko herätyskello liian myöhään? Vai nukkuiko länsi pommiin herätyskellon pirinästä huolimatta? Joulun alla julkaistu puolustusselonteko perkaa Suomen sotilaallisen puolustuksen nykytilan ja tulevaisuuden perinpohjaisesti. Hybridiuhkien käsittely jää paljon pinnallisemmaksi. On totta, että Ukrainan sota on tuonut perinteisen sodan Eurooppaan. Naton, EU:n, Suomen ja koko lännen täytyy varautua paremmin käymään perinteistä sotaa perinteisin asein. Samaan aikaan on totta, että Venäjä ja muut vihamieliset valtiot pyrkivät erilaisin hybridioperaatioin epävakauttamaan turvallisuusympäristöä. Tämä todetaan suoraan myös puolustusselonteossa. Presidentti Sauli Niinistö on toistuvasti pitänyt esillä sitä, että Venäjältä voidaan odottaa mitä tahansa. Niinistön EU:n komissiolle laatima raportti käy läpi erilaisia hybridiuhkia ja keinoja niiden torjumiseksi. Nato valmistelee parhaillaan uutta hybridistrategiaa, joka kiinnittää huomiota myös vedenalaisen infrastruktuurin suojeluun. Silti Suomen puolustusselonteossa hybridiuhkat ovat sivuosassa. Tänä vuonna tapahtuneet kaapelirikot, murrot vesilaitoksiin ja muut vahingonteot osoittavat, että perinteinen sodankäynti ei kata kaikkia turvallisuusuhkia. Niinistön varoitukset pitäisi ottaa myös kotimaan kamaralla entistä vakavammin. Mikä siis neuvoksi? Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) tarjosi ratkaisuksi kansainvälisen merioikeuden uudistamista. Koskisen ehdotukseen tiivistyy hybridivaikuttamisen pirullisuus. Mielikuvituksellisia operaatioita on erittäin vaikeaa vastustaa, jos samaan aikaan haluaa sitoutua länsimaisiin arvoihin ja sopimuksiin. Lue lisää: Koskinen: Suomi voi joutua pyytämään apua Venäjältä Monet kansainväliset sopimukset on solmittu aikaan, jolloin hybridivaikuttamista ei tunnettu. On totta, että kansainvälinen oikeus ei juuri tarjoa ratkaisuja hybridivaikuttamista vastaan, kuten kesän kiihkeässä keskustelussa turvapaikanhakijoiden käännyttämisen mahdollistavasta laista huomattiin. On ilmeistä, että sopimuksia täytyy päivittää. YK:n merioikeusyleissopimuksessa on 168 osapuolta Venäjä mukaan lukien. Kaikkien osapuolten täytyisi hyväksyä muutokset, joiden läpivieminen olisi joka tapauksessa vuosikausia kestävä prosessi. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on tärkeä turva varsinkin pienelle maalle suurvaltojen puristuksessa, mutta pitkät prosessit kansainvälisten sääntöjen uudistamiseksi eivät riitä, koska uhkat ovat totta tässä ja nyt. Kuten Kopra IS:lle sanoi, nyt on laadittava kattavat toimintamallit siitä, miten kaapelirikot voidaan jatkossa estää. Ovelien hybridioperaatioiden ennaltaehkäisy on äärimmäisen vaikeaa, mutta siihen pitäisi pyrkiä. Ei ole kestävää, että joka kerta muodostetaan alusta asti uudet toimintatavat. EI ole helppoa laatia toimintamalleja, joilla erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja voitaisiin vastustaa. Tehtävä vaikeutuu, jos samalla pidetään kiinni kansainvälisestä oikeudesta ja vapaasta länsimaisesta demokratiasta. Mahdoton tehtävä on samalla välttämätön. Länsi ei voi olla valmistautumaton hybridiuhkien edessä. Suomen ei ehkä kannata jättää hybridiuhkiin varautumista vain EU:n ja Naton varaan. Vaikka koko länsi kaipaa parempaa turvaa hybridivaikuttamiselta, Suomen kannattaisi rakentaa myös omia ratkaisuja. 27.12.2024 Venäjän varjolaivastoa pidetään uhkana – mutta mikä on varjolaivasto?https://www.hs.fi/maailma/art-2000010926925.html Estlink 2|Stubb ja Orpo pitävät Venäjän varjolaivastoa uhkana. Merioikeuden professori: Suomi antoi tärkeän opetuksenhttps://www.hs.fi/suomi/art-2000010927070.html Estlink 2|Epäiltyä Eagle S -alusta voidaan pitää Suomen aluevesillä pitkänkin aikaa. Vartiolaiva Turva ja Eagle S -öljysäiliöalus Porkkalan edustalla tapaninpäivänä. Kuva: Rajavartiosto / Lehtikuva KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/83c07cc34dec3d3b1b6c8da3b7b51759/normal/658.webp Åbo Akademin merioikeuden professorin Henrik Ringbomin mukaan Suomelle oli tärkeää, että Estlink 2:n merikaapelivauriosta epäilty Eagle S -säiliöalus saatiin tuotua Suomen aluevesille. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että suomalaisviranomaisilla on huomattavasti suuremmat toimivaltuudet aluksen osalta. Eagle S voidaan tarvittaessa jopa takavarikoida. Rajavartiolaitos ja poliisi pysäyttivät Cookinsaarten lipun alla seilanneen Eagle S:n, kun epäilyt aluksen osallisuudesta merikaapelivaurioon ilmenivät. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva saattoi tankkerin Porkkalan edustalle parkkiin jo joulupäivänä. ”Tärkeää tässä on se, että pystyttiin saamaan alus kiinni kun halutaan tietää, mistä tässä oikein oli kyse. Samalla muille laivoille osoitetaan, ettei tällaista toimintaa hyväksytä. Nyt voidaan kunnolla tutkia, mitä oikein on tapahtunut”, Ringbom sanoo. Ringbomin mukaan merioikeudessa ei ole selkeästi määritelty sitä, millaisia oikeuksia rantavaltioilla on toimia sabotaaseista epäiltyjä aluksia kohtaan. Ringbom tulkitsee merioikeutta kuitenkin niin, että esimerkiksi Suomella on oikeus pysäyttää alus, jos sitä epäillään sabotaasista. ”Ei voi olla niin, että kellä tahansa olisi oikeus sabotoida toisten kaapeleita ilman, että rantavaltio, joka teosta kärsii, voisi tehdä mitään. Se ei voi olla oikea tapa tulkita nykyistä yleissopimusta.” ”Jos näin ei olisi, tilanne olisi järjetön.” Koska Eagle S on nyt Suomen aluevesillä, sitä voidaan Ringbomin mukaan pitää täällä niin kauan kuin esitutkinta kestää tai kunnes laivan vakuutusyhtiöltä on saatu vakuudet kattamaan mahdolliset korvausvaatimukset. Yleisesti merioikeuden mukaan laivat pitäisi päästää kuitenkin jatkamaan kulkuaan mahdollisimman nopeasti. Eri asia Eagle S:n tapauksessa on kuitenkin se, ovatko aluksen vakuutukset kunnossa. Ellei vakuuksia saada, voidaan laiva ja sen lasti pitää pantteina kunnes tapahtumien kulku on selvinnyt. ”Yleensä omistajan vakuutusyhtiö antaa vakuudet. [Venäjän] varjolaivaston aluksilla ei kuitenkaan välttämättä ole vaadittavia vakuutuksia. Eagle S:n tapauksessa sen lasti on todennäköisesti arvokkaampi kuin itse alus.” Eagle S:n kyydissä oli kaapelirikon aikaan noin 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. HS:n tiedot: Aseistautuneet valmiusjoukot lähetettiin keskellä yötä Eagle S -alukselle, kun syyttäjä pohti vielä terrorismiahttps://www.hs.fi/suomi/art-2000010927044.html Estlink 2|Aseistautuneet poliisit ja rajavartijat nousivat helikoptereihin pian puolen yön jälkeen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vuorokausi oli juuri nytkähtämässä torstain puolelle. Helsinki-Vantaan lentoasemalta nousi ilmaan kaksi helikopteria. Toinen niistä oli Puolustusvoimien ja toinen Rajavartiolaitoksen. Kyytiin tulivat Helsingin poliisilaitoksen Karhu-ryhmä ja Suomenlahden merivartioston valmiusjoukkue. Helikopterit suuntasivat Porkkalan ulkopuolelle, jonne Rajavartiolaitos oli käskenyt sähkökaapelin vahingoittamiseen epäillyn Eagle S -säiliöaluksen siirtymään. Viranomaiset olivat aseistautuneita ja varautuneet vastarintaan, kertoo kaksi asiasta perillä olevaa lähdettä Helsingin Sanomille. Vastarintaa ei ollut, vaan viranomaiset ottivat aluksen nopeasti hallintaansa. Oli myös toinen kysymys, jota pohdittiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Nimittäin se, olisiko sähkökaapelin vaurioittamista syytä alkaa tutkia terrorismirikoksena. ”Tämä oli yksi vaihtoehto, jota yön tunteina mietimme poliisin kanssa. Törkeä vahingonteko ja törkeä tuhotyö ovat molemmat sellaisia, jotka rikoslain mukaan voidaan tehdä terroristisessa tarkoituksessa”, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Yksi terrorismirikoksen määritelmistä on tarkoitus aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. ”Kun näitä kaapelivahinkoja on ollut useita, mietimme tätä kysymystä vakavan pelon aiheuttamisesta. Päädyimme kuitenkin siihen, että kysymys on pikemminkin törkeästä vahingonteosta tai törkeästä tuhotyöstä”, Rappe sanoo. Poliisi ilmoitti torstaina aloittaneensa esitutkinnan epäiltynä törkeänä tuhotyönä. Kun esitutkinta on vasta aivan alkuvaiheessa, ei ole lainkaan poikkeuksellista, että rikosnimike muuttuisi. Tuhotyö tarkoittaa tässä yhteydessä omaisuuden vahingoittamista tai tuhoamista siten, että se aiheuttaa vakavan vaaran energiahuollolle. ”Törkeä tuhotyö edellyttää jollekin yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle aiheutettua erityisen vakavaa vaaraa, mikä ei nyt välttämättä aivan toteudu, kun teon seurausten on todettu olevan yhteiskunnan kannalta kohtalaisen vähäisiä”, Rappe sanoo. Sen sijaan tässä vaiheessa vaikuttaa hänen mukaansa todennäköisemmältä, että ainakin törkeän vahingonteon tunnusmerkistö on täyttynyt. Vahingonteko tarkoittaa toisen omaisuuden oikeudetonta hävittämistä tai vahingoittamista. Törkeäksi teon tekee esimerkiksi se, jos vahingonteolla aiheutetaan erittäin suurta taloudellista vahinkoa. Törkeästä tuhotyöstä voidaan tuomita vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Törkeän vahingonteon vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta. Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Tällainen on Venäjän varjolaivastohttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010927147.html Venäjä hyödyntää aktiivisesti varjolaivastoaan, jonka kokoa on haastavaa määritellä. Viro lähettää partioaluksen turvaamaan sähkökaapeliahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a66036f0-f4ca-44c2-ac44-c052591f1a5d Estlink 2-sähkökaapeli vaurioitui joulupäivänä. Naton pääsihteeri lupaa Suomelle ja Virolle tukea kaapelituhoon liittyenNaton pääsihteeri Mark Rutte kirjoittaa viestipalvelu X:ssä littouman pysyvän Suomen ja Viron rinnalla. Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmaisi liittouman tuen Suomelle ja Virolle viestipalvelu X:ssä tapaninpäivän iltana. Hän kertoi puhuneensa Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa kaapelivaurioista. Suomelle kiitostaPääministeri Michal kiitti tiedotustilaisuudessa suomalaisia kollegoita ja pääministeri Petteri Orpoa (kok.) nopeasta toiminnasta Estlink 2 -kaapelin vaurioitumisessa. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun (sabotaasista) epäilty alus on saatu viranomaisten haltuun. Suomi johtaa tutkintaa asiassa, mutta teemme asiassa heidän kanssaan tiiviisti yhteistyötä, Michal sanoi. Viron hallitus keskeyttijoulutaukonsa kokoontuakseen hätäkokoukseen Suomen ja Viron välisen kaapelituhon vuoksi.
26.12.2024 Analyysi: Venäjä harjoitteli hyökkäystä Suomeen ja Viroon – Näin vakava on Naton uhka-arviohttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b4568974-73c3-4c3a-abcb-fb5cd2f7db71 Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, millaista hyökkäystä Venäjä on harjoitellut Suomeen, Baltiaan ja Norjaan. Tilanteen vakavuus käy ilmi puolustusselonteon kirjauksista, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa analyysissaan. Valtioneuvoston puolustusselonteossa pidetään mahdollisena, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltiaan. Sota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjällä on valmius merkittävään riskinottoon tappioista välittämättä, Suomen valtionjohto varoittaa. Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, että Venäjä on harjoitellut hyökkäystä Suomeen ja muihin Naton itäisen sivustan maihin. Tässä analyysissa kerrotaan, millainen on Naton arvio Venäjän uhasta. Viime maaliskuussa puolustusliitto Nato harjoitteli 20 000 sotilaan siirtämistä Pohjois-Norjaan ja Suomen Lappiin. Nordic Response -harjoitusta johti amerikkalainen vara-amiraali Douglas Perry, Norfolkissa sijaitsevan Naton pohjoisen päämajan komentaja. – Joukkojen, laivojen ja ilma-aluksien määrällä ja olemalla täällä osoitamme pystyvämme laajoihin operaatioihin, jotka tarpeen vaatiessa toteuttaisimme karkottaaksemme venäläiset hyökkääjät, Perry painotti Iltalehdelle. Komentaja nimesi venäläiset suoraksi uhaksi. Vielä muutamia vuosia sitten monet olisivat ihmetelleet, miksi Nato-komentaja haluaa varoittaa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen ja Norjaan. Vuoden 2024 alkupuolella korkean tason varoituksia kuultiin useita. Haastattelin viime tammikuussa Sälenissä Ruotsin puolustusvoimien komentajaa Micael Bydéniä. Kenraali kertoi, että Ruotsin puolustusvoimat ja hallitus pitävät mahdollisena, että Venäjä hyökkää lähivuosina Itämeren alueen maihin. Muotoilin kysymykseni Bydénille seuraavasti: Olette puhuneet paljon sodasta. Onko mahdollista, että Venäjä hyökkää Baltiaan, Suomeen tai Ruotsiin? Vastaus on kyllä. Tiedustelupalvelumme ovat tulleet siihen tulokseen ja perustavat arvionsa siihen, mitä olemme nähneet. Tapahtumat kehittyivät negatiivisesti koko viime vuoden ajan. Seikkoja on riviksi asti, Bydén sanoi. Koska hyökkääjä olisi Venäjä, sota tarkoittaisi ohjushyökkäyksiä siviiliväestöä vastaan. Hyökkäyksessä olisi kyse Venäjän useiden eri armeijakuntien yhtäaikaisesta hyökkäyksestä. Pohjoisessa 14. armeijakunta hyökkäisi Murmanskin suunnasta Norjan rannikolle mereltä, maalta ja ilmasta. Suomen Lappiin venäläiset lähettäisivät maahanlaskujoukkojaan. Suomeen hyökkäisivät myös Kuolan niemimaalle sijoitetut Venäjän ohjusjoukot. Hyökkäykseen osallistuisi kymmeniätuhansia venäläissotilaita. Lapissa venäläiset yrittäisivät esimerkiksi Ivalon lentokentän nopeaa valtausta. Ivalon lentokenttä on strategisesti tärkeä kohde Pohjois-Lapissa. Lauri Nurmi KUVA Venäjä yrittäisi luoda Pohjois-Lappiin ja Norjan Finnmarkiin puskurivyöhykkeen, joka siirtäisi taistelut Nato-maiden alueelle. Samalla venäläiset sitoisivat liittoutuneiden joukkoja. Etelämpänä Venäjän ohjusjoukot kohdistaisivat hyökkäyksensä Suomen etelärannikolle ja Kaakkois-Suomeen. Venäjän 44. armeijakunta vastaisi hyökkäyksestä. Tavoitteena ei välttämättä olisi läpimurto Suomen sisämaahan, vaan Suomenlahden pohjoisrannikon ja Kaakkois-Suomen valtaaminen. Näin venäläiset sitoisivat Suomen Puolustusvoimien pääjoukot ja vaikeuttaisivat Viron puolustuksen tukemista Suomen suunnasta. Lähteet arvioivat, että Venäjä tavoittelisi Turun rauhan rajoja vuodelta 1743. Siinä tapauksessa Venäläiset hyökkäysjoukot pyrkisivät Kymijoelle asti. Pohjoisempana hyökkäyksen tavoitteena olisi Puumalansalmi. Selonteossa arvioidaan, että Venäjä haluaisi itselleen puskurivyöhykkeen: – Venäjän turvallisuusajattelussa näkyy strategisen syvyyden tavoittelu ja pyrkimys yhtenäisen puskurivyöhykkeen luomiseen Euroopassa, aina arktiselta alueelta Itämeren ja Mustanmeren kautta Välimerelle. Nato-lähteiden esittelemät konkreettiset uhka-arviot auttavat ymmärtämään, miksi Suomen julkaiseman selonteon johtopäätökset ovat näin vakavia. Naton uhka-arvion mukaan Venäjän ohjushyökkäykset kohdistuisivat myös Helsinkiin. Venäläisten päähyökkäyssuunta olisi Baltiassa. Vladimir Putin sanoi 19. joulukuuta vuotuisessa propagandaesiintymisessään, että Venäjällä on ”riittävästi voimia ja keinoja palauttaa kaikki historialliset alueensa”. Aiemmin Putin on kertonut ihanteekseen 1700-luvun venäläisen keisarikunnan. Lähteet sanovat, että Putinin puheisiin on syytä suhtautua kirjaimellisesti. Vaarassa olisivat Viro, Latvia ja Liettua, mutta myös Kaakkois-Suomi. KOMMENTTI: ”PUTINISMI” (hyökkäyshulluus) on myös hirmuhallitsian käsittämätöntä sekoilua (Venäjän 1700 keisarikunta) Muistuttaa jotenkin ”TRUMPISMIA”, aivankuin ”jenkkien haaveilijan” halu liittää Panaman kanava ja Grönlanti Amerikkaan (USA). Nato-lähteiden mukaan Venäjän 6. armeija yrittäisi massiivisella panssari-, tykistö- ja ohjushyökkäyksellä läpimurtoa Virossa ja Latviassa. Hyökkäyksen tavoitteena olisi pääkaupunkien Tallinnan ja Riian valtaus. Liettuaan venäläiset hyökkäisivät Valko-Venäjän kautta. Tavoitteena olisi maayhteyden saaminen Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välille eli niin sanotun Suwalkin käytävän valtaus. Jos operaatio onnistuisi, Baltiassa taistelevat Nato-joukot olisivat vaarassa jäädä maantieteellisesti mottiin. Niiden asemaa Venäjä yrittäisi vaikeuttaa hyökkäämällä Suomen etelärannikolle. LUE LISÄÄ JUTUSTA (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b4568974-73c3-4c3a-abcb-fb5cd2f7db71) Video näyttää Eagle S -tankkerin epäilyttävät liikkeet kaapelivaurion aikaan – Merivartiosto saattoi Porkkalan edustalleMeriliikennettä seuraavalta sivustolta paljastuu erikoisia yksityiskohtia ulkomaisen öljytankkerin liikkeistä. Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä puolen päivän jälkeen. Poliisi selvittää liittyykö ulkomaalainen rahtialus joulupäivänä havaittuun kaapelivaurioon Suomenlahdella. Poliisi ei tarkentanut tiedotteessaan, minkä aluksen mahdollista yhteyttä vaurioon selvitetään. Poliisi pitää tapauksesta tiedostustilaisuuden kello 14. Lue myös: Poliisi selvittää liittyykö ulkomainen rahtialus Suomen ja Viron väliseen kaapelivaurioonKuuluu pimeään laivastoonMeriliikenteestä uutisoivan perinteikkään brittijulkaisun Lloyd's Listin mukaan Eagle S -tankkeri on Venäjän öljyä kuljettavaa niin kutsuttua pimeää laivastoa. Julkaisu määrittelee pimeään laivastoon kuuluvaksi yli 15-vuotiaat alukset, joiden todellinen omistaja ei ole tiedossa, joiden ainoa tehtävä on kuljettaa öljyä pakotteiden alaisesta maasta ja jotka ovat tehneet Yhdysvaltain hallinnon määrittelemiä harhaanjohtavia meriliikenteen käytäntöjä. Lloyd's Listin mukaan kyseinen tankkeri on Arabiemiraateista olevan Caravella-yrityksen ainoa alus. Heinäkuussa brittijulkaisu uutisoi noin 20 vuotta vanhan huonokuntoisen Eagle S - tankkerin olevan turvallisuus- ja ympäristöriski. Johtajat saapuivat keskelle pimeyttä ja lumipyryä – Orpo: ”Meidän täytyy varautua pahimpaan”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010919499.html HS Saariselällä|Orpon mukaan itäraja pysyy kiinni niin pitkään kuin venäläisten kanssa ei löydy ”yhteisymmärrystä”. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/92c25776d287d54901dbe25be1fc598e/normal/1440.webp EU-johtajien huippukokous alkoi lauantaina Saariselällä sakeassa lumipyryssä. Pääministeri Petteri Orpo (kok) isännöi viikonlopun aikana North–South Summit -kokousta, johon osallistuvat EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas, Italian pääministeri Giorgia Meloni, Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Suomen itäraja on tällä hetkellä kiinni. Orpon mukaan rajaa ei olla avaamassa, ennen kuin venäläisten kanssa löytyy ”yhteisymmärrys”. Se tarkoittaa Orpon mukaan sitä, että Suomella olisi varmuus siitä, että jos raja avataan, Venäjä ei ohjaa sinne turvapaikanhakijoita. ”Meillä on ymmärrys siitä, että Venäjä jatkaa tätä toimintaa, antaa ihmisten tulla raja-asemille ilman, että heidän matkustusasiakirjansa ovat kunnossa.” Orpon mukaan viikonloppuna kuullaan raja-asiantuntijaa, joka kertoo johtajille välineellistetystä maahantulosta. Agendalla ovat myös erityisesti Italiaa ja Kreikkaa koskevat maahantulon ongelmat. Hallituksen tuoreessa puolustusselonteossa todetaan, että Suomen tulee varautua laajamittaiseen ja pitkäkestoiseen sotaan. Orpon mukaan Venäjä on aggressiollaan osoittanut, että tällainen puolustusselonteon kirjaus on tarpeen. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja Kaja Kallas (vas.), Italian pääministeri Giorgia Meloni, Suomen pääministeri Petteri Orpo, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis. Kuva: Rio Gandara / HS KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/b8e33ec445499e2c1635cb9a36be4879/normal/658.webp EU:n Kallas myötämielinen Suomen mahdolliselle irtautumiselle Ottawan sopimuksestahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000010921555.html Miinat|Viron Kaja Kallas lausui Ottawan sopimuksesta EU-johtajien huippukokouksen tiedotustilaisuudessa sunnuntaina Saariselällä. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/e06041df0980414fbe89a64170bb1e67/normal/658.webp EU:n jäsenmaat saavat itse päättää, irtautuvatko ne jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, sanoo EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Kallas antoi asiassa lausuntonsa EU-johtajien huippukokouksen tiedotustilaisuudessa sunnuntaina Saariselällä. Tilaisuudessa Kallakselta kysyttiin, että jos Suomi päättäisi irtautua Ottawan sopimuksesta, olisiko EU:lla ymmärrystä päätöstä kohtaan. Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Keskustelua sopimuksesta irtautumisesta on käyty Suomen lisäksi myös muissa EU-maissa, myös Kallaksen kotimaassa Virossa. Kallaksen mukaan on hyvä, että maissa käydään keskustelua sekä miinojen haitoista että hyödyistä. Suomessa nimekkäiden joukko ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajien tekemä kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta keräsi joulukuun alkupuolella tarvittavan määrän allekirjoituksia. Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta huomautti Helsingin Sanomien haastattelussa, että kansalaisaloite-väylän kautta asia ei voi kuitenkaan edetä käsittelyyn. Tämä johtuu siitä, että kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä vuodelta 2010 todetaan, että kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä olisivat muun muassa kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen. HIRMUHALLITSIJA PUTIN Venäjä teloittaa ukrainalaisia sotavankeja kiihtyvällä tahdillahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000010921341.html Venäjän hyökkäys|Ukrainalaisten syyttäjien ja kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan Venäjä syyllistyy sotarikoksiin kiihtyvällä tahdilla. Venäjä teloittaa yhä enemmän ukrainalaisia sotavankeja, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Ukrainan syyttäjänviraston mukaan Venäjä on teloittanut ainakin 147 ukrainalaista sotavankia vuonna 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana. Valtaosa syyttäjänviraston varmistamista tapauksista, 127, on tapahtunut tämän vuoden aikana. BBC:n haastattelemien ukrainalaisvirkamiesten mukaan on selvää, että Venäjän suorittamien rintamateloitusten määrä on nousussa. ”Teloituksista tuli järjestelmällisiä viime vuoden marraskuussa ja ovat jatkuneet läpi koko vuoden. Niiden määrä on kasvanut erityisesti kesällä ja syksyllä. Se kertoo meille, että kyseessä eivät ole yksittäistapaukset”, Ukrainan syyttäjänviraston sota-asioista vastaava virkamies Juri Belousov kertoi BBC:lle. Hänen mukaansa Ukrainalla on todisteita siitä, että sotavankien teloittaminen on Venäjän asevoimien toimintamalli. Venäläisille joukoille olisi jopa annettu käskyjä olla ottamatta vankeja. BBC:n mukaan Venäjän joukot ovat itse kuvanneet osan teloituksista, kun taas osa on tallentunut ukrainalaisten lennokkien kameroille. Myös HS kertoi lokakuussa lennokkivideosta, joka näyttää väitetysti teloitettuja ukrainalaissotilaita. Kansainvälisten lakien ja sopimusten mukaan antautuneet sotilaat ovat oikeutettuja suojeluun ja edes heidän vahingoittamisensa on selkeä sotarikos. Sotavankien teloittaminen on kiinnittänyt huomiota muuallakin kuin Ukrainassa. Human Rights Watch -kansalaisjärjestön mukaan Venäjän suorittamista sotavankien teloituksista on merkittävä määrä todistusaineistoa. Järjestön mukaan Venäjä on tehnyt helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana useita kansainvälisten lakien ja sopimusten rikkomuksia, myös sellaisia joita ”pitäisi tutkia sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan”. Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on raportoinut ukrainalaisten sotavankien kiduttamisesta ja teloituksista. YK:n mukaan tapaukset vaikuttavat olevan lisääntymässä. Ukrainaakin on syytetty venäläisten sotavankien teloittamisesta, sekä muista Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aikana tehdyistä sotarikoksista. Belousovin mukaan Ukraina tutkii väitettyjä tapauksia. Luvatut tutkinnat väitetyistä sotarikoksista eivät ole silti edenneet. Ukrainaa syytetään kuitenkin merkittävästi pienemmästä määrästä rikoksia kuin Venäjää, eikä sitä syytetä samankaltaisesta järjestelmällisestä kansainvälisen lain rikkomisesta. Syytöksistä huolimatta Venäjä ei vaikuta aloittaneen teloitusten tai muiden väitettyjen sotarikosten tutkintaa. Jopa syytöksistä puhuminen voi johtaa vankilatuomioon Venäjällä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Venäjä kohtelee ukrainalaisia sotavankeja täysin kansainvälisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Venäjä on myös väittänyt, että todisteet sen tekemistä sotarikoksista olisivat osa Ukrainan disinformaatiokampanjaa. Venäjä on esimerkiksi väittänyt, että Ukraina olisi väärentänyt maalis-huhtikuussa 2022 paljastuneen Buchan joukkosurman todistusaineiston. Useiden itsenäisten toimijoiden tekemät tutkimukset ovat kuitenkin todistusaineiston valossa yksimielisiä siitä, että joukkosurma oli juuri venäläisten joukkojen suorittama. Vetäytyvien venäläisten jäljiltä paljastuu yhä karmeampia raakuuksia: Butšassa palaneita ruumiita kaduilla ja siviilien joukkohauta, Ukrainan presidentti kutsuu joukkotuhonnaksihttps://www.hs.fi/maailma/art-2000008726026.html (JUTTU MAKSUMUURIN TAKANA) |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
