PUTIN TRUMP JA EU
13.3.2025
Kommentti: Venäjällä odotettu reaktio tulitaukoehdotukseen
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/45d5a60b-6567-4800-a244-d2d55d294c5c
Venäjä ei edelleenkään ole valmis sodan lopettamiseen kuin omilla ehdoillaan. Nyt mitataan Trumpin kovan diilintekijän maine, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Venäläiset propagandistit, poliitikot ja sotaa kannattavat z-bloggarit suhtautuvat Ukrainan tiistai-iltana hyväksymään tulitaukoehdotukseen odotetun nuivasti.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova käytännössä jo tyrmäsi Yhdysvaltojen neuvotteleman sopimuksen. Hänen mukaansa tärkeimmät uutiset Ukrainan suhteen tulevat Moskovasta.
Venäjän kannan muodostuminen ei tapahdu ulkomailla joidenkin osapuolten sopimusten tai ponnistelujen vuoksi. Venäjän asema muodostuu Venäjän sisällä, Zaharova sanoi propagandamedia Sputnikille.
Samalla nuotilla puhuu myös Venäjän parlamentin alahuoneen duuman puolustuskomitean jäsen Mihail Šeremet.
Ukrainalaissyntyinen Šeremet toimi Krimillä Venäjä-mielisen puolueen johtotehtävissä ennen kuin Venäjä miehitti niemimaan vuonna 2014.
– Venäjä ei ole kiinnostunut jatkamaan lännen provosoimaa veristä konfliktia, mutta se ei anna huijata itseään, Šeremet sanoi Ria Novostille.
Liittoneuvoston eli Venäjän parlamentin ylähuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšev puolestaan kommentoi Telegramissa, että mikä tahansa kompromissi tehdään vain Venäjän ehdoilla.
Venäjän vaikutusvaltaiset sotabloggarit näkevät ehdotetun väliaikaisen tulitauon olevan yritys pelastaa Ukrainan joukot Kurskin alueella, jossa Venäjä on edennyt muutamassa päivässä useita kilometrejä.
Suosittu z-bloggari Juri Kotenok hämmästelee Telegramissa nopeutta, jolla Ukraina hyväksyi Yhdysvaltojen ehdotuksen.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion mukaan pallo on nyt Venäjällä Ukrainan hyväksyttyä tulitaukoehdotuksen.
Venäjän reaktioiden perusteella Kremlissä ei kuitenkaan aiota tarttua tarjottuun mahdollisuuteen, vaan hyökkäyssota jatkuu entiseen malliin.
Donald Trump on aiemmin uhannut Venäjää lisäsanktioilla ja pakotteilla, mikäli Venäjä ei suostu lopettamaan sotaa.
Samanlaisilla toimilla varoitti tiistaina Ukrainan vankkana tukijana tunnettu republikaanisenaattori Lindsey Graham.
Trumpin tavoitteena on pikainen rauha, mutta neljättä vuotta kestävä sota on kuitenkin osoittanut, ettei Venäjää ja Putinia saa lopettamaan hyökkäystä nopeasti pelkästään taloudellisella painostuksella.
Tulitaukoon sisältyy uhkia – Asiantuntija: Tämän Venäjän reaktiot paljastavat Euroopan turvallisuudesta
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/626e2c26-ddd5-4615-afa2-9905ce07bff5
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Ukraina tarvitsee tulitaukoa enemmän kuin Venäjä.
Ukraina tarvitsee tällä hetkellä tulitaukoa kipeämmin kuin Venäjä. Näin toteaa Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
Venäjällekin huoltotoimet tulisivat varmasti tarpeeseen, mutta mikään valtava kiire sillä ei tunnu olevan. Tämä vahvistaa Venäjän asemaa huomattavasti myös suhteessa tarpeeseen hyväksyä mahdollinen tulitaukosopimus. Kastehelmen mukaan Venäjä tuskin lähtee mukaan sellaiseen peliin, jossa se ikään kuin pakotettaisiin hyväksymään jonkinlaisia Yhdysvaltojen ehtoja.
Vaikutusta Suomeen?
Tauko voisi olla Venäjälle siinä mielessä otollinen, että Kurskissa saavutetun menestyksen jälkeen sillä olisi aikaa ryhmittää joukkoja muille rintaman osille. Suomeen tai esimerkiksi Baltian maihin 30 päiväinen tulitauko sen sijaan ei asiantuntijan mukaan vaikuttaisi.
Ukrainassa on edelleen niin paljon Venäjälle toteutumattomia intressejä, etten näe heillä olevan tässä hetkessä kykyä hajauttaa taistelevaa voimaansa siten, että se yrittäisi tässä samaan aikaan alkaa uhata Natoa sotilaallisesti. Siihen vaadittaisi ehdottomasti enemmän kuin 30 päivää.
Mahdollisen tulitauon lähestyessä on olemassa riski, että sodankäynti kiihtyy juuri ennen kuin sellaisesta saadaan sopimus aikaiseksi.
Asiantuntija ei kuitenkaan usko, että Venäjä pystyisi merkittävästi muuttamaan yleistilannetta sotatoimia kiihdyttämällä, vaikka paikallisia ratkaisuja saatetaankin hakea.
– Raskaammat ohjusiskut Ukrainan suurempiin kaupunkeihin ovat kuitenkin mahdollisia.
Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida, mitä tarkalleen ottaen on suunniteltu Venäjän varalle, jos se hylkää nyt esitetyn ehdotuksen 30 päivän tulitauosta. Maailma seuraisi erityisen suurella mielenkiinnolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin reaktiota. Tällä hetkellä ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka kaukana neuvotteluosapuolet toisistaan ovat.
Mikäli tulitauosta päästäisiin varsinaisiin rauhanneuvotteluihin, Venäjä pyrkii parhaansa mukaan sorvaamaan lopputuloksesta sellaisen, ettei Ukrainalla olisi mitään oikeasti vakuuttavia turvatakuita. Venäläisten reaktioista voi hieman tarkastella sitä, mitkä oikeasti ovat niitä vaikuttavia tekijöitä, joilla Eurooppaan luodaan turvaa. Alexander Stubb kommentoi Ukrainan hyväksymää tulitaukoehdotusta keskiviikkoaamuna. Stubb kommentoi tulitaukoehdotusta – Tiukka viesti Venäjälle
Stubb kommentoi tulitaukoehdotusta – Tiukka viesti Venäjälle
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a8c2decf-aa7d-4435-8d4d-44fdd22eef8b
Alexander Stubb kommentoi Ukrainan hyväksymää tulitaukoehdotusta keskiviikkoaamuna.
Venäjä ilkkuu Tanskalle
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cf9e47bd-392d-404e-820d-80c314c43a5b
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja käänsi puheen Grönlantiin.
Macron isännöi Pariisissa
Venäjä vastustaa tiukasti sitä, että Ukrainaan vietäisiin eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja.
Euroopassa puolestaan uskotaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin määrää uuden hyökkäyksen Ukrainaan, ellei vastassa ole riittävää pelotetta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui Euroopan maiden ja Naton sotilasjohtajia Pariisiin keskustelemaan Ukrainan turvatakuista.
Tiistaina pidetyssä kokouksessa keskusteltiin muun muassa mahdollisista rauhanturvajoukoista. Asiasta kertovat muun muassa Le Monde ja uutistoimisto AP.
Le Monden mukaan tapaamiseen osallistui edustajia 34 maasta. Euroopan ja Naton lisäksi paikalla olivat Australia, Uusi-Seelanti ja Japani. Mediatietojen mukaan Yhdysvaltoja ei saanut kutsua kokoukseen.
Mika Aaltola: Putin ei suostu tulitaukoon
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/322929cc-05ac-4614-a125-7a4e4fe3f01b
Mika Aaltola arvioi, ettei Vladimir Putin suostu tulitaukoehdotukseen sellaisenaan kuin se nyt on.
Puola haluaa ydinaseen
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puola-haluaa-ydinaseen/9117870
Puolan presidentti on kehottanut Yhdysvaltoja siirtämään ydinaseita alueelleen pelotteeksi Venäjän mahdollista hyökkäystä vastaan.
Puola haluaisi ydiaseen, kertoo Financial Times torstaina. Puolan presidentti Andrzej Duda kehotti Yhdysvaltoja siirtämään ydinaseita alueelleen pelotteeksi Venäjän mahdollista tulevaa hyökkäystä vastaan.
Duda sanoi keskustelleensa tästä ehdotuksesta äskettäin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Ukrainan ja Venäjän erityislähettilään Keith Kelloggin kanssa.
CIA:n analyytikko kertoo MTV:lle Venäjän ehdot tulitaukoon
Keskustiedustelupalvelun CIA:n entisen Venäjä-analyytikon George Beeben mukaan Donald Trumpin rauhansuunnitelmassa Venäjän valtaamat ukrainalaisalueet pysyvät Venäjällä, mutta Ukrainan EU-jäsenyys on mahdollinen.
George Beebe arvioi MTV Uutisille, että Venäjä hyväksyy tulitaukosopimuksen, jos ukrainalaisjoukot poistuvat Kurskin alueelta ja Ukrainan Nato-jäsenyys suljetaan pois.
– Tulitauko täytyy sitoa takauksiin, ettei Nato tule Ukrainaan eikä Ukraina tule Natoon, Beebe sanoo.
Beebe on republikaanitaustainen. Hän on toiminut CIA:n lisäksi muun muassa Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheneyn (republikaani) erikoisneuvonantajana.
Nykyisin Beebe toimii ajatushautomo Quincy Instituutissa johtavana asiantuntijana. Beeben mukaan EU-jäsenyys on Ukrainalle mahdollinen ja vertaa Ukrainan tulevaa asemaa Suomen takavuosiin.
– Paljon samankaltaisuuksia Suomen asemaan kylmän sodan aikana. Suomi oli sotilaallisesti neutraali. Tämä on Trumpin harkitsema kompromissi.
11.3.2025 Zaharova käärmeissään Ukrainan yli 300 droonin massaiskustaKUVA Venäjän mukaan Ukrainan viime yön droonihyökkäys oli sodan suurin ilmaisku Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on kommentoinut Ukrainan viime yönä tekemää massiivista ilmahyökkäystä. Venäjän asevoimat väittää ampuneensa alas 337 droonia, joista 91 Moskovan alueella. Jos luvut pitävät paikkansa, on kyse suurimmasta Ukrainan droonihyökkäyksestä sekä Moskovaan että Venäjälle yleensä. – Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun korkean tason ulkomaisen valtuuskunnan vierailuun Moskovaan liittyy Ukrainan asevoimien drooni-isku, Zaharova kirjoittaa viestipalvelu Telegramissa. – Myös viime yönä Kiovan hallinto lähetti drooneja kohti pääkaupunkia, kun siellä vierailee ETYJ:n pääsihteeri, Zaharova jatkaa. Venäjä on toistuvasti tehnyt hyökkäyksiä Kiovaan silloin, kun Ukrainan pääkaupungissa vierailee ulkomaisia vieraita. Zaharova myös väitti, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tukijat ovat "alentaneet ETYJ:n pelkäksi keskustelukerhoksi". – Siltä on riistetty alkuperäinen merkitys, turvallisuuden ja yhteistyön varmistamisen Euroopassa. Lue myös: Ukrainan puolustus romahtanut KurskissaHajanaisia tietoja vahingoistaUkrainan droonihyökkäyksen seurauksena yksi siviili on kuollut ja kolme haavoittunut, venäläiset uutistoimistot kertovat Reutersin mukaan. Kaksi Moskovan lentokenttää oli toistaiseksi suljettuina, venäläisviranomaiset sanovat. Myös Domodedovon alueen junaliikenne keskeytettiin. Venäjän valtion uutistoimisto Tassin mukaan droonihyökkäys on vaurioittanut useita rakennuksia ja aiheuttanut tulipalon parkkipaikalla Moskovan alueella. Venäjän väitteitä hyökkäyksestä tai siihen osallistuneiden droonien määrästä ei ole vahvistettu. Uutistoimisto Reutersin julkaisemilla videolla vaikuttaa kuitenkin näkyvän, miten droonit osuvat asuinrakennuksiin. Videoiden kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu. Venäjä tyypillisesti esittää väitteitä vain torjuttujen droonien määristä, mutta ei juuri kommentoi niiden tekemiä mahdollisia tuhoja sotilaskohteisiin. Ukraina ei tiettävästi ole kommentoinut droonihyökkäystä. 10.3.2025 Näin Trump on pelannut Putinin pussiin – 7 kohdan listahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011073458.html Trump on lyhyen valtakautensa aikana tehnyt jo monia toimia, jotka pelaavat suoraan Putinin pussiin. Presidentti Donald Trump on lyhyessä ajassa kääntänyt päälaelleen Yhdysvaltain suhtautumisen Venäjään ja sen vastaiseen länsimaiseen yhteistyöhön. Viime viikkoina Trumpin hallinto on muun muassa heikentänyt Natoa, purkanut Venäjän vastaisia instituutioita Yhdysvalloissa, tukenut Venäjää mielisteleviä eurooppalaisia äärioikeistolaisia poliitikkoja ja keskeyttänyt käytännössä kaiken tuen Ukrainalta. Trumpin toiminta on saanut monet ihmettelemään, miksi hän pelaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin pussiin. Listasimme Trumpin edesottamuksia, jotka ovat tavalla tai toisella hyödyttäneet Putinia. 1. Putinille soittaminenKun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, puhelut Putinin ja Yhdysvaltojen silloisen presidentin Joe Bidenin välillä loppuivat. Noin kolme vuotta myöhemmin presidentiksi valittu Trump päätti, että on aika palauttaa keskusteluyhteys Yhdysvaltojen ja Venäjän välille. Trump soitti Putinille keskiviikkoaamuna 12. helmikuuta vuonna 2025. Puhelu kesti noin 90 minuuttia. BBC luonnehti puhelinkeskustelun olleen Putinille ”diplomaattinen voitto”, koska Venäjä oli sitä ennen ”poliittisessa erämaassa”. Puhelu antoi Putinille mahdollisuuden neuvotella Yhdysvaltojen kanssa – Ukrainan ja Euroopan yli. 2. Putinin kehuminenHeti puhelun jälkeen Trump kiitteli vuolaasti Putinia Truth Social -palvelussaan. – Haluan kiittää presidentti Putinia hänen ajastaan ja vaivannäöstään tässä puhelinkeskustelussa. Lue lisää: Trump kehui keskusteluja Putinin kanssa Hän kertoo presidenttien pohtineen kansakuntiensa suurta historiaa ja sitä, miten ne taistelivat menestyksekkäästi yhdessä toisessa maailmansodassa. – Sovimme työskentelevämme yhdessä hyvin tiiviisti, mukaan lukien sen, että vierailemme toistemme maissa, Trump kirjoitti oman sosiaalisen median alustassaan. Jo aiemmin, ensimmäisessä hallituskokouksessaan Trump kehui Putinia ”hyvin fiksuksi tyypiksi” ja kuvasi häntä ”ovelaksi”. Hän väitti, että Putinilla ei ollut aikomusta tehdä mitään sotaan liittyvää sopimusta ennen Trumpin uudelleenvalintaa presidentiksi. Trump on tunnetusti ihaillut autoritäärisiä, vahvoja johtajia, joihin myös Putin lukeutuu. – Hän luulee olevansa Putinin ystävä. Hänellä ei ole hajuakaan, että Putin käyttää häntä hyväksi, Trumpin entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoi Wall Street Journal -lehden haastattelussa. 3. Trumpin Nato-suhdeTrump on uhkaillut useaan kertaan Natosta eroamisella sekä murentanut liittokunnan yhtenäisyyttä. Tämä vastaa Venäjän tavoitteita. Etenkin Trumpin puheet Yhdysvaltain Nato-roolista ovat saaneet koko Euroopan varpailleen. Nato-erosta Trump ei voi päättää yksin, sillä siihen tarvitaan kongressin hyväksyntä. NBC-kanavan tuoreen artikkelin mukaan Trump suunnittelisi politiikan muutosta, jossa Yhdysvallat tukisi vain niitä Nato-kumppaneita, jotka satsaavat puolustukseensa. Ukraina on ilmoittanut, että maan hyväksyminen sotilasliitto Natoon olisi ainoa kunnollinen turvatakuu. Myös EU-parlamentti on kertonut tukevansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Ensimmäisessä hallituskokouksessaan Trump kuitenkin totesi, että Ukrainan Nato-jäsenyyden ”voi unohtaa”. Trump jatkoi sanomalla, että uskoo ”sen olevan varmaankin syy, miksi koko juttu (sota) alkoi”. Venäjä on liittokunnan suurin sotilaallinen uhka, ja Naton yhtenäisyyden mureneminen hyödyttää Venäjää. 4. Zelenskyin kohteluTrump kutsui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä diktaattoriksi Truth Social -päivityksessään helmikuun 19. päivänä. Lisäksi hän antoi valheellisesti ymmärtää, että Ukraina olisi aloittanut sodan. Perjantaina 28. helmikuuta Zelenskyin ryöpytys sai näyttävästi jatkoa, kun presidentit tapasivat Valkoisessa talossa. Lue lisää: Katso video: Näin Trumpin ja Zelenskyin sanasota eteni Tapaaminen äityi nopeasti kovaääniseksi yhteenotoksi. Trump kutsui Zelenskyiä muun muassa kiittämättömäksi ja epäkunnioittavaksi. – Pelaatte uhkapeliä miljoonien ihmisten hengillä. Pelaatte uhkapeliä kolmannella maailmansodalla, ja se mitä teette, on erittäin epäkunnioittavaa tätä maata kohtaan, Trump sanoi. Lisäksi Trump syytti Zelenskyiä huonosta asenteesta. Myrskyisän tapaamisen jälkeen Trump totesi toimittajille, että ”Zelenskyi haluaa vain taistella, taistella, taistella”. Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma arvioi Ilta-Sanomille Trumpin ja Zelenskyin sanaharkan hyödyttävän Venäjää. – Tämänkaltainen tilanne on mitä suurimmissa määrin Venäjän etujen mukaista. Kaikki epävarmuus, joka tuosta välittyy on sellaista, että he pääsevät tarttumaan kiinni. Venäjä on ottanut kaiken ilon irti tapahtuneesta viestinnässään ja propagandassaan. 5. Trumpin tekemät mylläyksetTrumpin hallinto on lähtenyt mylläämään Yhdysvaltain valtionhallintoa ja virkakoneistoa tavalla, joka hyödyttää myös Venäjää. Helmikuun alussa uutisoitiin, miten Trumpin alainen oikeusministeriö lakkautti venäläistoimijoita valvovia yksiköitä. Toinen lakkautetuista yksiköistä, Task Force KleptoCapture perustettiin Bidenin presidenttikaudella Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Sen tarkoitus oli takavarikoida venäläisten oligarkkien omaisuutta. Trump lopetti myös yksikön , joka taisteli Venäjän valtiollisia vaikutuskampanjoita vastaan. Lisäksi Trump on heikentänyt Venäjän vastaisten pakotteiden valvontaa. On väitetty, että puolustusministeriö Pentagon olisi keskeyttänyt kyberoperaatioiden suunnittelun Venäjää vastaan, mutta Pentagon on kiistänyt väitteen. Trump aikoo lakkauttaa Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen viraston (USAID), jonka rahoitus on tukenut demokraattisia instituutioita ja taannut useissa maissa kyvyn suojautua Venäjää vastaan. USAID-tuen lakkautus uhkaa esimerkiksi vapaata mediaa Moldovassa. Politico-lehden mukaan USAID-varojen jäädyttäminen vahvistaa dramaattisesti Venäjän otetta sen naapurimaista, joita ovat esimerkiksi Ukraina, Armenia ja Georgia. – Kreml jatkaa narratiiviaan, jossa länsi hylkää nämä maat ja sitä, että Yhdysvallat ja länsimaat eivät ole vahvoja liittolaisia, armenialaisen riippumattoman ajatushautomo Regional Studies Centerin johtaja Richard Giragosian sanoo Politicolle. Kreml on jo pitkään viestinyt, että Yhdysvaltojen rahoittamat kansalaisjärjestöt ovat ”tiedustelurintamia”, jotka lietsovat ”värivallankumousta” entisissä neuvostotasavalloissa. 6. Laitaoikeiston tukeminenTrumpin kanssa läheisesti työskentelevä miljardööri Elon Musk on tukenut avoimesti saksalaista laitaoikeistoon sijoittuvaa AfD-puoluetta. – On hyvä olla ylpeä saksalaisesta kulttuurista ja arvoista, eikä kadottaa niitä jonkinlaiseen monikulttuurisuuteen, mikä vesittää kaiken, Musk sanoi AfD:n kokouksessa Hallessa, Itä-Saksassa. AfD:n kannattajat suhtautuvat Venäjään myötämielisesti. Lue lisää: AfD:tä kannattavalta Silkeltä tylyt terveiset Suomeen: ”Mitä Venäjä on teitä kohtaan tehnyt?” Muun muassa The New York Times on kirjoittanut AfD-puolueen kytköksistä Kremliin. – Pelkästään viime kuukausina AfD:n johtavaa poliitikkoa on syytetty rahan ottamisesta Kreml-myönteisiltä strategeilta. Yhden puolueen parlamentaarisen avustajan paljastettiin olevan yhteyksissä venäläiseen tiedustelupalveluun, lehdessä kirjoitettiin. Musk on tukenut myös oikeistopopulistista ja maahanmuuttovastaista britannialaista Reform-UK-puoluetta, jonka johtaja Nigel Farage on antanut aiemmin myönteisiä kommentteja Putinista. 7. Ukrainan sotilaallisen tuen lakkauttaminenTiistaina 4. maaliskuuta uutisoitiin, että Trump on ainakin väliaikaisesti laittanut Ukrainan sotilaallisen tukemisen tauolle. Tämä koskee myös tiedustelutietoa, jonka avulla Ukraina on voinut suunnitella puolustustaan ja torjua Venäjän julmia ohjusiskuja kaupunkeihinsa. Mediatietojen mukaan Trump on todennut, että keskeytys jatkuu niin pitkään, kunnes Ukrainan johtajat osoittavat ”vilpitöntä sitoutumista rauhaan”. Tuen lakkauttamista on selitetty muun muassa sillä, että Trumpin ajatusmaailmassa jyrää vahvojen oikeus. Huomionarvoista onkin, että Trump ei ole toistaiseksi vaatinut Venäjältä mitään myönnytyksiä, eikä Venäjä ole niitä myöskään tehnyt. Yliopistotutkija Ilmari Käihkö arvioi Ilta-Sanomille, että tuen lakkautuksen vaikutukset näkyvät Ukrainan taistelukentillä jo muutaman viikon päästä. Ukraina on sodassa monin tavoin riippuvainen yhdysvaltalaisista asejärjestelmistä ja niiden varaosista. – Nyt tarjotaan Venäjälle mahdollisuutta tehdä enemmän iskuja, ja lähden siitä oletuksesta, että Venäjä tulee niitä myös tekemään enemmän, Käihkö sanoo. Viimeisimpänä käänteenä Trumpin hallinnon on väitetty suunnittelevan Yhdysvaltoihin sotaa paenneiden ukrainalaisten laillisen aseman heikentämistä niin, että heitä olisi helpompi karkottaa maasta. Väite on kuitenkin kiistetty. 9.3.2025
Australia on valmis harkitsemaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaanhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011085016.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Australia on avoin rauhanturvaajien lähettämiselle UkrainaanAustralia on valmis harkitsemaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan, sanoo maan pääministeri Anthony Albanese. Pääministerin mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista rauhanturvaajille. Albanese keskusteli asiasta Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa lauantaina. Britannia ja Ranska ovat viime päivinä pyrkineet kasaamaan halukkaiden maiden liittoumaa ja sorvaamaan eurooppalaista rauhansuunnitelmaa, jossa Ukrainaan lähetettäisiin joukkoja turvaamaan mahdollisen aseleposopimuksen toteutumista. "Molempien maidemme linja on hyvin selvä Ukrainan tukemisen suhteen, ja on tietysti vielä liian aikaista – ei voi olla rauhanturvaajia ennen kuin on rauhaa", Albanese sanoi tiedotustilaisuudessa keskusteltuaan Starmerin kanssa. "Olen sanonut hyvin selvästi, julkisesti ja toistuvasti, että voisimme harkita osallistumista mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon Ukrainassa." Albanese kertoi Australian lähettävän edustajan tiistaina Pariisissa pidettävään eri maiden puolustusvoimien komentajien tapaamiseen, jossa keskustellaan Ukrainan tukemisesta. Euroopan maat ovat viime viikkoina pyrkineet lisäämään nopeasti tukea Ukrainalle ja laatimaan suunnitelmia siltä varalta, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon keskustelut Venäjän kanssa johtavat nopealla aikataululla Ukrainan kannalta epäedulliseen aselepoon tai rauhaan. Useat Euroopan maat ovat kertoneet olevansa avoimia rauhanturvaajien lähettämiseen Ukrainaan. Rauhanturvaajien olisi tarkoitus toimia eräänlaisena turvatakuuna Ukrainalle, jonka tie sotilasliitto Naton jäseneksi näyttää toistaiseksi olevan tukossa. Ainakin 25 kuollut Ukrainassa Venäjän viimeisimmässä iskuaallossaAinakin 25 ihmistä on kuollut Ukrainassa Venäjän viimeisimmässä iskuaallossa perjantain ja lauantain aikana, kertovat kansainväliset mediat, kuten ukrainalainen The Kyiv Independent, Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AFP. Venäjän isku Dobropilljan kylään Donetskin alueelle tappoi ainakin 11 ja haavoitti 40:tä. Viranomaisten mukaan loukkaantuneiden joukossa oli useita lapsia, eri lähteiden mukaan kuusi tai seitsemän. AFP:lle puhunut 59-vuotias Iryna Kostenko kuvasi iskua "apokalyptiseksi". Donetskin alueen ukrainalaiskuvernööri Vadym Filaškin julisti lauantain surupäiväksi alueella. Venäjä iski drooneilla myös Harkovan alueelle ja Odessaan. Venäjän iskut ovat kiihtyneet viime päivinä Yhdysvaltojen keskeytettyä tiedustelu- ja aseapunsa Ukrainalle. Mediatiedot: Venäjä ja Pohjois-Korea hyökkäävät SudžassaVenäjä ja Pohjois-Korea hyökkäävät Ukrainan joukkoja vastaan Sudžassa, kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent lauantai-iltana. Se ei pystynyt vahvistamaan tietoja itsenäisesti. Aiemmin lauantaina Venäjän Ahmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov kertoi Venäjän joukkojen aloittaneen laajamittaisen hyökkäyksen kaikista suunnista Kurskin alueella. Perjantaina anonyyminä pysyttelevä ukrainalaissotilas kertoi The Kyiv Independentille, että Venäjän joukot olisivat tuhonneet Ukrainan joukkojen logistiikkareitit Kurskin alueella. Elina Saarilahti-Guzman, toimittaja Ahmat-joukkojen komentaja: Venäjä hyökkää Kurskissa kaikista suunnistaVenäjän joukot ovat aloittaneet laajamittaisen hyökkäyksen kaikista suunnista Kurskin alueella Venäjällä, ilmoitti Venäjän Ahmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov lauantai-iltana Telegram-kanavallaan. Alaudinovin mukaan Ukrainan joukot ovat joutuneet perääntymään hyökkäyksen tieltä ja jättämään asemiaan. Ilmoituksesta kertovat uutistoimisto Reuters ja Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Tass. Reuters kertoo, ettei se voinut välittömästi vahvistaa rintamatilannetietoja, eikä Ukrainan asevoimat välittömästi kommentoinut asiaa. Ukrainan joukot ottivat viime kesänä haltuunsa alueita Venäjään kuuluvalta Kurskin alueelta. Ukrainan on ajateltu voivan yrittää vaihtaa alueita Venäjän valtaamiin ukrainalaisalueisiin. Viime päivinä Venäjä on edennyt Kurskissa ja lähes saartanut Ukrainan joukot. Elina Saarilahti-Guzman, toimittaja Asiantuntija: Ukraina on häviämässä sodanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011082802.html Asiantuntijan mukaan sodan trendi on Ukrainan kannalta huono. Venäjä on käynyt täysmittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo reilu kolme vuotta. Tällä hetkellä Venäjä panostaa Ukrainassa erityisesti etenemiseen Pokrovskin ja Velyka Novosilkan suunnilla. Ukraina puolestaan on tehnyt paikallisia, menestyksekkäitä vastahyökkäyksiä Pokrovskin ja Toretskin suunnilla. Ukrainan kannalta kriittisin tilanne on kuitenkin Venäjän Kurskissa, jonne Ukraina teki yllätyshyökkäyksen viime elokuussa. – Kurskin tilanne on ihan viimeisen vuorokauden aikana muuttunut koko ajan huonommaksi. Venäläiset yrittävät varmasti, kun kelit rupeavat nyt parantumaan, temmata aloitteen takaisin itselleen ja yksi paikka, jossa se näkyy, on tämä Kurskin alue, sanoi suomalaisen Black Bird Group -analyysiryhmän asiantuntija Pasi Paroinen perjantaina Ilta-Sanomille. Paroisen mukaan Venäjä uhkaa katkaista Ukrainalle elintärkeän huoltoreitin ellei Ukraina pysty pian tekemään onnistuneita vastahyökkäyksiä. Venäjän eteneminen on yleisesti ottaen hidastunut talven aikana. Paroisen mukaan helmikuussa Venäjä eteni noin 230 neliökilometriä eli etenemistahti oli hitainta sitten viime kesän. Sodan trendi on kuitenkin Ukrainan kannalta negatiivinen. – Ukraina on häviämässä sodan, Paroinen sanoi suoraan. Syitä tähän on lukuisia, mutta rintamalla yksi suurimmista tekijöistä on Venäjän numeerinen ylivoima. Paroisen mukaan miinat, dronet, panssarintorjuntaohjukset ja tarkasti ampuva tykistö vaikeuttavat molempien osapuolien etenemistä ja pakottavat jalkaväkipainotteisiin hyökkäyksiin. Venäjällä on kuitenkin valtavasti enemmän sotilaita lähettää hyökkäyksiin kuin Ukrainalla. 8.3.2025
Orpo MTV:lle: Euroopan omasta ydinasepelotteesta keskusteltava – "Yhdysvallat on muuttunut"Pääministeri Orpo on tyytyväinen Ranskan avaukseen ydinasepelotteen mahdollisesta laajentamisesta Eurooppaan. Euroopan oman ydinasepelotteen kehittämisestä tulee keskustella, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) Orpo on tyytyväinen siihen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläyttänyt maan ydinasepelotteen laajentamista muihin Euroopan maihin. – Minusta on hyvä, että avaus on tehty, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa. – Kun meillä on Euroopassa kaksi ydinasemaata, eli Britannia ja Ranska, on mielestäni hyvä käydä keskustelua siitä, voidaanko Naton eurooppalaisen pilarin tarpeeseen kehittää eurooppalaista ydinasepelotetta. Tämä on vasta keskustelua, mutta minusta se on paikallaan. Trump on raivosta suunniltaanhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/681cae0e-7316-4c32-ac6d-8674b8a74f1f Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat perjantailta 7. maaliskuuta 2025. Kyseessä on sodan 1108. päivä. Kreml kommentoi: ”Jatkamme sotilasoperaatiota”Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi perjantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aiemmin päivällä antamia kommentteja rauhansopimuksen vääjäämättömyydestä. Trump sanoi perjantaina, ettei Ukrainalla ja Venäjällä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauhansopimus. Peskovin mukaan Venäjällä on sen omat intressit, vaikka hänen mukaansa Venäjä suosii diplomaattisia keinoja. Kreml kommentoi: ”Jatkamme sotilasoperaatiota” Trumpin raivo Venäjää kohtaan yltynytYhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaili Venäjää perjantaina entistä isommilla talouspakotteilla. Trumpin Ukraina-politiikkaa alkaneella kaudella on tähän mennessä määrittänyt lähentyminen Venäjän kanssa sekä ilmiriidaksi leimahtanut konflikti Axioksen lähde Valkoisessa talossa kertoo, että Trumpin ”raivo on voimistunut” viime päivinä Venäjän käytöksen vuoksi. Trumpia ärsyttää, että Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainassa samalla, kun Trump on pyrkinyt ajamaan tulitaukoa. Trump lakkautti aiemmin tällä viikolla kaiken Yhdysvaltain Ukraina-tuen. Perjantaina talouslehti Bloomberg taas uutisoi Venäjän olevan mahdollisesti valmis aselepoon. Lue lisää Ukrainan sodan pääuutisista alla olevista linkeistä. Lue myös Sanasta sanaan: Tässä on Trumpin uhkaus Venäjälle Lue myös Media: Putin valmis aselepoon – Tämä ehdoista tiedetään Italian Meloni ehdotti Naton viidennen artiklan laajentamista koskemaan UkrainaaBrysselissä Euroopan unionin johtajien kokouksessa puhunut Italian pääministeri Giorgia Meloni ehdotti Ukrainalle Naton tarjoamaa turvallisuutta ilman varsinaista sotilasliiton jäsenyyttä. – Meidän on mietittävä kestävämpiä ratkaisuja, kuin eurooppalaisten rauhanturvajoukkojen lähettäminen Ukrainaan. Melonin mukaan Naton viidennen artiklan laajentaminen olisi paljon tehokkaampaa. Tässä ovat Putinin 5 ehtoa aselevolle – Asiantuntija arvioihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4305587d-395d-4fc4-9fc4-f9fa25cfd76d Vladimir Putinin ehdot aselevolle tiivistyvät viiteen vaatimukseen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Venäjän ehdot Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat käytännössä samat kuin täysimittaisen sodan alkaessa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Moshes toteaa, että hänen näkemyksensä mukaan Vladimir Putinin johtama Venäjä ei varsinaisesti rauhaa edes halua, mutta aselepoon se voisi olla motivoitunut. Se voisi olla keino saada valta Ukrainassa vaihtumaan. – Venäjä voisi olla halukas neuvottelemaan aselevosta, koska se voisi olla keino heikentää Ukrainan resilienssiä. Jos on aselepo, sen seurauksena tulevat vaalit, Moshes sanoo. Putin on kaihtanut Ukrainan länsimielistä johtoa, joka on vienyt maata kauemmas Venäjän kainalosta. Moshes tiivistää Venäjän haluamat ehdot aselevolle viiteen pääkohtaan. Lue myös Media: Putin valmis aselepoon – Tämä ehdoista tiedetään 1: AlueetMoshesin mukaan Venäjä haluaa Ukrainalta kaikki alueet, jotka se on merkinnyt perustuslakiinsa osaksi Venäjää. – Puolta näistä alueista Venäjä ei tälläkään hetkellä hallitse, koska se ei ole pystynyt niitä valtaamaan. Moshesin mukaan Venäjälle tuskin riittää, että nykyiset rintamalinjat jäädytettäisiin. Hän arvioi, että maa vaatii Ukrainan vetäytymistä kaikilta alueilta, joita se väittää osaksi Venäjää. Venäjä liitti syksyllä 2022 laittomasti itseensä Ukrainalle kuuluvat Luhanskin, Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet. Krimille näin kävi jo vuonna 2014. 2: EtupiiriToinen Putinin Venäjän vaatimuksista koskevat sotilaallisen hegemonian varmistamista alueella, joita se pitää etupiirinään. Moshesin mukaan Venäjä haluaa takuut, että Ukrainasta tai muistakaan entisen Neuvostoliiton maista ei koskaan tule Naton jäseniä. Lisäksi Ukrainan asevoimille Venäjä haluaa tiukkoja rajoitteita, jotka johtaisivat niiden näivettymiseen. – Niin sanotut turvatakuut tarkoittaisivat käytännössä loppua Ukrainan armeijalle, Moshes sanoittaa. Sotilaallisen erikoisoperaation, kuten Venäjä aloittamaansa täysimittaista hyökkäyssotaa pehmenteli, piti johtaa nopeasti Ukrainan alistamiseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, kun Ukrainan asevoimat onnistuivat jumittamaan hyökkääjän vuosiksi venyneeseen kulutussotaan, johon Ukraina on länsimaiden tuella pystynyt. 3 ja 4: Pakotteet ja varatKolmanneksi ja neljänneksi päävaatimukseksi Moshes nostaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden ja varojen jäädyttämisen purkamisen. Tämä ei ole Venäjälle niin tärkeä kysymys kuin aikaisemmin mainitsemani, mutta eittämättä tämäkin halutaan osaksi neuvotteluita. Erityisesti länsimaat ovat pyrkineet torppaamaan Venäjän laajentumispyrkimyksiä asettamalla erilaisia talouspakotteita ja jäädyttämällä Venäjän varoja. Käytännössä Venäjä on monin osin eristetty kansainvälisestä kaupasta ja muusta yhteistyöstä. Tämä ja sodan suuret kustannukset ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa Venäjän taloudelle, vaikka ne eivät olekaan johtaneet maan tai sen hallinnon romahtamiseen tai edes valloitussodan lopettamiseen. 5. RauhanturvaajatViidentenä aselevon ehtona Venäjällä on Moshesin mukaan se, että Ukrainaan ei tule rauhanturvaajia Nato-maista. – Poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi Turkki, Unkari ja Slovakia, mutta periaatteen tasolla Nato-maat eivät tule kyseeseen, Moshes sanoo. Moshesin mainitsemien Nato-maiden johtajat kuuluvat Putinin ystävälistalle, ja maat ovat osoittaneet sodan kuluessa eri syistä Venäjää ymmärtävää kantaa. Vahva asemaVaikeaksi osoittautuneessa valloitussodassaan Venäjä on onnistunut viime aikoina saavuttamaan joitakin edistysaskeleita. Neuvottelut rauhasta tai aselevosta ovat lähempänä todellisuutta, kun Ukrainan merkittävän tukijan, Yhdysvaltojen, johto vaihtui. Maan presidentiksi palannut Donald Trump on jo avannut keskusteluyhteyden Putinin kanssa. Hän vaikuttaa ymmärtävän ja jopa toistavan Putinin näkökantoja. Trump omalta osaltaan vaatii Ukrainalta merkittäviä myönnytyksiä Yhdysvaltojen tuen jatkon edellytyksenä. Arkady Moshes arvioi, että Venäjä kokee asemansa nyt vahvaksi. – Se on yhtä vahva kuin vuonna 2022. Ainakin se on vahvempi kuin vuonna 2023. Venäjä esitti erinäisiä vaatimuksia ennen sotaa, mutta niihin ei suostuttu. Vuonna 2023 maa ajautui vakaviin hankaluuksiin ja menetti Ukrainassa jo valloittamiaan alueita. Ei EU:lleVenäjä on vihjannut, että vaikka Ukrainan Nato-jäsenyys ei sille käy, Euroopan unionin jäsenyys voisi olla mahdollinen. Arkady Moshes ei tähän usko. – He tietävät, että Ukrainalla ei ole pikaista tietä EU-jäseneksi. Hän muistuttaa, että Krimin valtaamiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät, kun Ukraina lähentyi EU:ta ja päätti allekirjoittaa sopimuksen assosiaatiosta ja vapaasta kaupankäynnistä EU:n kanssa. Se oli alkusoittoa nykyiselle täysimittaiselle sodalle. – Nykyinen konflikti alkoi itse asiassa yli kymmenen vuotta sitten, Moshes sanoo. Hän toteaa, että Venäjä oli tuolloinkin sanonut, että Ukrainan ja EU:n yhteistyö ei olisi ongelma, mutta heti, kun tämä kaupallinen sopimus valmistui, Venäjä tarttui aseisiin. Tähän peilaten Moshes katsoo, että todellisuudessa Venäjä ei puheistaan huolimatta hyväksy Ukrainan EU-jäsenyyttäkään. Venäjä iski nyt rajusti – Ukraina vaarallisessa tilanteessahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/960edd6c-5ef5-456a-aea8-6019de09c3af Venäjä on puskenut paikoin läpi takaisin Ukrainan puolelle. Venäjän joukot ovat lyöneet läpi Ukrainan puolustuslinjoista Kurskin alueella, ja tunkeutuneet paikoin takaisin Ukrainan alueelle. Ukrainalaisen rintamalinjoja seuraavan DeepStaten mukaan Venäjän joukot löivät ukrainalaislinjojen läpi Sudžan kaupungin eteläpuolella. Venäläisjoukot ovat puskeneet etelästä Sudžaan vievälle tielle niin idästä kuin lännestä uhaten pussittaa kaupungin. Lue myös Pohjoiskorealaisten joukkojen mukana Venäjälle matkasi mysteerimies – Tämä hänestä tiedetään Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan Ukraina saattaa joutua tilanteen pahentuessa vetäytymään kaupungista, ellei se onnistu vastahyökkäyksessä. Muuten tilanne on muuttumassa kestämättömäksi. Pahin kolaus Kurskin menettämisessä ei olisi sotilaallinen, vaan poliittinen. Ukraina on pitänyt Kurskia valttikorttina rauhanneuvotteluja varten. Puola havittelee ydinaseitahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d593afd-1938-4472-ac85-fc09c872a613 Puolan pääministeri Donald Tusk sanoo parlamentille pitämässään puheessa, että Puolan tulee laajentaa arsenaaliaan, mukaan lukien ydinaseilla Puola harkitsee ydinaseiden hankkimista ja sotilaskoulutusta koko maan miesväestölle, pääministeri Donald Tusk sanoo. Tusk sanoo, että hänen hallituksensa valmistautuu kutsumaan jokaisen maan aikuisen miehen ”suuren mittakaavan sotilaskoulutukseen” kaksinkertaistaakseen Puolan armeijan vahvuuden. Tusk sanoo, että Puola aikoo laajentaa huomattavasti arsenaaliaan. Siihen liittyy vetäytyminen kansainvälisistä sopimuksista, jotka kieltävät jalkaväkimiinojen ja rypälepommien käytön. Puola myös keskustelee vakavasti Ranskan kanssa sen ydinpelotteen alle pääsystä. – Puolan on hankittava nykyaikaisempia kykyjä, jotka liittyvät myös ydinaseisiin ja nykyaikaisiin epätavanomaisiin aseisiin. Tässä on kyse turvallisuudesta, ei sodasta, Tusk sanoi perjantaina Puolan parlamentissa pitämässään puheessa. Lue myös Tusk: Puola irti Ottawan sopimuksesta Tusk käyttää puheessaan esimerkkinä Ukrainaa. Ukraina luovutti ydinaseensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle, joka nyt käy sotaa Ukrainaa vastaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tällä viikolla olevansa valmis aloittamaan keskustelut Euroopan maiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita Ranskan ydinpelotteen hyödyntämisestä. Ranskalla on 290 sukellusveneistä tai hävittäjistä laukaistavaa ydinasetta. Lue myös ”Paluu Napoleonin aikaan” – Venäjä raivostui Macronin ydinasepuheista Puolen miljoonan miehen armeijaTusk haluaa myös vahvistaa Puolan armeijaa, joka koostuu nykyään noin 200 000 sotilaasta. Tusk haluaa kasvattaa miesvahvuuden 500 000:een. Myös puolalaisia naisia saatetaan vaatia sotilaskoulutukseen, mutta ”sota on edelleen suuressa määrin miesten alaa”, Tusk sanoo. – Yritämme saada vuoden loppuun mennessä valmiiksi mallin, jotta jokainen Puolan täysi-ikäinen mies on koulutettu sodan varalta, ja jotta reservi olisi vertailukelpoinen ja riittävä mahdollisia uhkia varten, Tusk sanoo. – Puhumme tarpeesta saada Puolaan puolen miljoonan miehen armeija reserviläiset mukaan laskettuna. Tusk korostaa, että kyseessä ei ole paluu asevelvollisuuteen. Yleinen asevelvollisuus päättyi Puolassa vuonna 2008. 7.3.2025 Kommentti: Amerikkalaiset pommittivat Suomessa – tämän vuoksi se on kova viesti Venäjällehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011081447.html Suomen yllä nähtiin torstaina historiaa, kirjoittaa toimittaja Timo Myllyniemi. Huoli Suomen puolustuksesta on kasvanut Donald Trumpin astuttua Yhdysvaltain presidentiksi. Etenkin luotto siihen, että Yhdysvallat takaisi yhä Naton 5. artiklan puolustuksen mahdollisessa hyökkäyksessä jäsenmaata vastaan on karissut Trumpin uuden ulkopoliittisen linjan vuoksi. Viimeksi torstaina NBC uutisoi Trumpin haluavan muuttaa Naton toimintaa siten, että se suosisi liiton jäseniä, jotka käyttävät tietyn osuuden bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Lue lisää: NBC: Trump väläyttää suurta muutosta Naton toimintaan NBC:n mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat ei puolustaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata, jos se ei täytä puolustusmenovaatimuksia. Suomi on Nato-maista kärkijoukossa puolustusmenojen suhteen ja lisätakuuna on syyskuun alussa voimaan tullut DCA-sopimus, jonka tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Käytännössä se toimii Yhdysvaltain mahdollisuutena sijoittaa sotilaita ja kalustoaan Suomeen varsin vapaasti. Torstaina Rovajärven ampuma-alueen yllä nähtiinkin historiaa, kuten IS ennakoi jo marraskuussa. Kaksi Yhdysvaltain jättimäistä B-52 Stratofortress -pommikonetta pudotti ohjautuvia JDAM-pommeja Rovajärven ampuma-alueella sijaitseviin maaleihin. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät saattoivat pommikoneet maalialueelle. Pelkistetysti kyseessä oli selkeä viesti Venäjälle, miten niiden joukoille kävisi jos ne hyökkäisivät Suomeen: ne joutuisivat amerikkalaisten pommikoneiden kohteeksi. B-52-pommikoneet muistetaan Vietnamin sodasta, jossa niitä käytettiin massiivisiin mattopommituksiin. Nykyisellä aseteknologialla sellaiseen ei ole tarvetta. Lue lisää: Vietnamin sodan aikaiset B-52:t alkoivat pommittaa Isisiä – kyytiin mahtuu 32 tonnia pommeja Yhdysvallat käytti muun muassa Afganistanin sodan aikana usein B-52-koneita maajoukkojen tukena. Käytännössä ilmassa oli operaatioiden aikana pommikone tai useampi. Jos maajoukot kohtasivat vahvat vihollisjoukot, niin tulenjohtaja kutsui pommikoneet apuun. Tulenjohto antoi koordinaatit, tai ”maalasi” ne laserilla, ja pommikoneet pudottivat täsmäpommit tuhoten kohteen. Täsmälleen näin harjoiteltiin torstaina Rovajärvellä, jossa Suomen maavoimien ja Yhdysvaltain ilmavoimien ilmatulenjohtajat (JTAC) johtivat pudotukset. – Rovajärven ampuma-alueella toteutettujen ilmasta maahan -pudotusten tavoitteena oli harjoitella ilma- ja maavoimien joukkojen yhteistä tulenkäyttöä, kiteytti Ilmavoimat. Suomen historiaan peilaten B-52:t toimisivat samaan tyyliin, miten Kannaksella torjuttiin neuvostojoukkojen suurhyökkäystä kesällä 1944. Suomalaisten tykistö ja saksalaisten lento-osasto Kuhlmeyn Stukat tuhosivat vihollisen hyökkäysryhmittymät jo ennen kuin ne pääsivät liikkeelle. Vastaavasta tulituesta vaikkapa ukrainalaissotilaat voisivat nyt vain haaveilla. Ehkä Trumpin Yhdysvallat ei siis ole – ainakaan vielä – kääntänyt selkäänsä liittolaisilleen. Rovajärven pommitus ei kuulosta ollenkaan rauhanomaiselta, mutta suomalaisille oli tämä historiallinen hetki huojentava. Joku on yhä rinnallamme. Kommentti: B-52-pommittajien harvinainen harjoitus Suomessa paljastui – kova viesti Venäjällehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010861490.html Nyt annettiin selkeä viesti Venäjälle, miten niiden joukoille kävisi jos ne hyökkäisivät Suomeen, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Timo Myllyniemi. Suomen ilmavoimat paljasti tiistaina, mikä Suomen yllä maanantaina lentäneiden Yhdysvaltain kahden strategisen pommikoneen harjoituksen tehtävä oli. Ilmavoimat kommentoi uutistoimisto Reutersille, että pommikoneet ”simulovat ilmasta-maahan pommitusta havainnollistaen kykyä toimia yhdessä taistelutilanteissa” lisäten, että yhteistyö on osa Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta pohjoisilla alueilla. Suomeksi sanottuna siis jenkkien raskaat pommikoneet harjoittelivat Suomen yllä ilmapommitusta. 6.3.2025 Kommentti: Ranskan ydinasepelote on vastaiskun väline – mutta arsenaali on pieni verrattuna Venäjäänhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011078826.html Presidentti Emmanuel Macronin avaus Ranskan ydinasesuojan ulottamisesta Eurooppaan ei tullut tyhjiöstä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala. Ranskalla on noin 290 ydinkärkeä, jotka on varattu strategiseen vastaiskuun. Niiden tarkoituksena on aiheuttaa ”absoluuttisen kohtuutonta vahinkoa” Ranskaan hyökänneen vihollisen sotilaallisissa, poliittisissa ja taloudellisissa hermokeskuksissa. Vastaisku voi olla myös rajoitettu. Tai se voi olla ”viimeinen varoitus”: yläilmakehässä laukaistu ydinpommi, joka aiheuttaa massiivisen elektromagneettisen pulssin – tuhoaa sähköisiä järjestelmiä, tieto- ja viestiyhteyksiä mutta ei aiheuta suuria inhimillisiä tappioita. Näin kertoo Valtioneuvoston teettämä selvitys Naton ydinasepelote ja Suomi, joka julkaistiin viime vuonna. Lue lisää: Tällainen on Ranskan ydinasearsenaali: pelote perustuu ohjussukellusveneisiin Tarkkoja tietoja Ranskan ydinasedoktriinista ei ole. Pelotteen syntyminen on psykologiaa. Siksi se pidetään tarkoituksellisen hämäränä. Se panee vastustajan miettimään ja laskemaan vaihtoehtojaan tarkasti. Ydinaseiden laukaisupäätöksen tekee Ranskan presidentti. Päätös perustuu presidentin arvioon tasavallan elintärkeistä eduista ja sitä uhkaavasta vaarasta. Päätös pysyisi yksin Ranskan käsissä myös tilanteessa, jossa Ranska ulottaisi ydinasepelotteensa suojan koko Eurooppaan, kertoi presidentti Emmanuel Macron televisiopuheessaan tiistai-iltana. Macronin ehdotus ydinasesateenvarjon laajentamisesta kumpuaa Eurooppaa kohtaavasta uhkasta. On perusteltua varautua siihen, ettei Yhdysvallat takaa enää Euroopan turvallisuutta. Venäjää lähentyvään Donald Trumpiin ei voi liittolaisena luottaa. Lue lisää: Macron väläytti Ranskan ydinasepelotteen laajentamista – Medvedev pilkkaa Akuutti tilannearvio Euroopan jäämisestä yksin on hyytävän kylmä. Keskustelua eurooppalaisesta ydinasesuojasta on kuitenkin käyty jo pitkään. Macron puhui Ranskan ydinasepelotteen eurooppalaisesta ulottuvuudesta vuonna 2020. Perusteluina ajatuksilleen hän esitti ”uuden maailmanvaltojen hierarkian” syntymisen, kilpailun synnyttämän konfliktin uhkan sekä Venäjän ja Yhdysvaltain välisen keskipitkän matkan ydinaseiden rajoitussopimuksen murentumisen. Tuolloin Venäjä ei ollut vielä aloittanut suurhyökkäystä Ukrainaan eikä Trumpin valinnasta toiselle kaudelle ollut tietoa. Macronin avaus ei silloin herättänyt suurta vastakaikua. Nyt tilanne on muuttunut. Macronin tuorein esitys nostatti heti aivan toisenlaisen kohun. Se oli vastaus Saksan tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin hieman aiemmin esittämään ajatukseen Ranskan ja Britannian ydinasesuojan ulottamisesta muillekin Euroopan maille. Merzin ulostulo merkitsi isoa kurssinmuutosta: Saksa on tähän mennessä vastustanut Ranskan suunnitelmia eurooppalaisen sotilasyhteistyön tiivistämisestä, erityisesti ydinaseiden osalta. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Missä olisi Ranskan antamien turvatakuiden maantieteellinen raja? Ranskan ydinkärkiä on suhteellisen vähän. Niilläkin saisi aikaan paljon tuhoa: kukin ydinkärki on räjähdysteholtaan noin kymmenkertainen verrattuna Hiroshiman pommiin. Venäjän ydinasearsenaali on kuitenkin valtavan paljon suurempi. Venäjällä on lähes 5 600 ydinkärkeä, niistä 1 710 on käyttövalmiina ja loput varastoituna. Todellisen kauhun tasapainon tälle aseistukselle tarjoaa vain Yhdysvallat. Pitäisikö Ranskan siis rakentaa lisää ydinkärkiä? Tätä ei pidetä järkevänä vaihtoehtona, sillä arsenaalin kasvattaminen vaikkapa parilla sadalla ydinkärjellä ei muuttaisi voimatasapainoa. Lisäksi se vie aikaa. Entä pitäisikö Ranskan rakentaa jonkinlainen taakanjakomalli ja ryhtyä harjoittelemaan ydinaseiden käyttöä yhdessä eurooppalaisten liittolaistensa kanssa? Näinhän Nato tekee vuosittain harjoitellessaan Eurooppaan sijoitettujen Yhdysvaltain taktisten ydinaseiden operaatioita Steadfast Noon -tapahtumissa. Suomi on ollut näissä harjoituksissa mukana. Pääosa Ranskan ydinaseista on merellä jatkuvasti partioivissa ohjussukellusveneissä. Taakanjakomalli ja ydinaseharjoittelu koskisi Ranskan ilma- ja merivoimien ydinaseita, jotka voidaan laukaista Rafale-monitoimihävittäjistä. Panokset kovenevat: Zelenskyi sittenkin paikalle Ukraina-huippukokoukseen – suora lähetys kello 11.15Julkaistu 53 minuuttia sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapuu sittenkin paikan päälle tänään Brysselissä järjestettävään EU-huippukokoukseen, jossa käsitellään muun muassa Ukrainan tilannetta. Asiasta kertovan Ukrainan presidentin kanslian mukaan Volodymyr Zelenskyin on määrä tavata kokouksen yhteydessä myös muun muassa Naton pääsihteeri Mark Rutte. MTV Uutiset näyttää valtiojohtajien saapumisen kokoukseen suorana kello 11.15 alkaen ja sitä voi seurata yllä olevalta videolta. Ukrainan kohtalo on ollut puheenaiheena sen jälkeen, kun Zelenskyin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaaminen päättyi riitelyyn Valkoisessa talossa. Sen jälkeen Yhdysvallat on keskeyttänyt kaiken sotilaallisen tuen Ukrainalle sekä tiedustelutietojen jakamisen. Lue myös: EU:n Ukraina-kokous alkaa – tätä on luvassaAiemmin Zelenskyin kerrottiin osallistuvan huippukokoukseen etäyhteydellä. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Lue myös: Politico: Trumpin hallinto keskustellut vallanvaihdosta Ukrainan opposition kanssaTrumpilta shokkipäätös Ukrainalle – nyt Ranska riensi hätiinhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Lecornu: Ranska tarjoutuu jakamaan tiedustelutietoja Ukrainan kanssaRanskan puolustusministerin Sebastien Lecornun mukaan Ranska tarjoutuu jakamaan tiedustelutietoja Ukrainan kanssa. Lecornu kertoi asiasta Reutersin mukaan torstaina. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu ja Valkoinen talo vahvistivat keskiviikkona, että Yhdysvallat on keskeyttänyt osittain ainakin toistaiseksi tiedustelutietojen jakamisen Ukrainan kanssa. Tietojen jakaminen on ollut olennaista Ukrainan puolustuskyvyn kannalta. Yhdysvaltojen mukaan Trump saattaa kuitenkin harkita "tauon" lopettamista, jos Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osoittaa olevansa sitoutunut rauhanprosessiin. Zelenskyin Trumpille lähettämää kirjettä pidettiin positiivisena merkkinä tästä. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma kertoi IS:lle keskiviikkona, että Trumpin hallinto ”kiristää ruuvia” päätöksellään rajoittaa tiedustelutiedon jakamista Ukrainalle. Aunesluoman mukaan kyseessä viesti ja varoitus Ukrainalle siitä, että tiedustelutieto on mahdollista katkaista kokonaan. Lue lisää: CIA:n johtaja vahvistaa: Yhdysvallat keskeytti tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle Lue myös: Näin USA:n tiedustelutieto on auttanut Ukrainaa 5.3.2025 Ulkoministeri Valtonen Lontoossa: ”Suomalaiset eivät halua tehdä numeroa itsestään, mutta nyt pitää tehdä poikkeus”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011069331.html Euroopan puolustus|Ulkoministeri Elina Valtonen puhui tiistaina Chatham House -ajatuspajassa Lontoossa Lontoossa tiistaina vieraillut ulkoministeri Elina Valtonen varoitti, että Yhdysvaltain ja Venäjän lähentymisellä voi olla Euroopan kannalta vakavat seuraamukset. Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja – paitsi sotilaallisesti – myös pitämään painetta Venäjää vastaan. ”Pahinta, mikä voisi tapahtua nyt, on se, että Yhdysvallat lipeäisi pakotteista ja ryhtyisi Venäjän kanssa taloudelliseen yhteistyöhön”, Valtonen sanoi lontoolaisen Chatham House -ajatuspajan tilaisuudessa. Valtosen mukaan juuri nyt pitäisi lisätä painetta Venäjää kohtaan, koska maan sotatalous on heikossa kunnossa. Tiistaina uutisoitiin, että Yhdysvallat on mahdollisesti vetämässä Ukrainalta aseavun. Brysselissä EU-komissio puolestaan esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen. Euroopan uudelleenaseistamisella on kiire, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto vetää tukeaan Ukrainalta ja lähentyy Venäjää. Ulkoministeri Valtonen varoitti Lontoossa venäläisten neuvottelutaktiikoista presidentti Juho Kusti Paasikiveä (1870–1956) lainaten: ”Venäläisten muuttumattomana politiikkana on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi.” Valtonen kertoi suomalaisten tietävän omasta kokemuksestaan, että venäläiset ovat neuvottelijoina ”taitavia mutta epäluotettavia”. Kuten Paasikivi huomasi, venäläisiä eivät sido eettiset, humaanit tai juridiset pidäkkeet. Valtosen kanssa Chatham Housessa keskusteli ajatuspajan johtaja Bronwen Maddox. Suomalaisministerin puheenvuoroa markkinoitiin otsikolla kuinka ”turvata rauha Naton pisimmällä rajalla Venäjän kanssa”. Euroopan turvallisuustilanteen huonontuessa suomalaispuheenvuoroista ja –panoksesta on tullut Britanniassa entistä kysytympää. ”Suomalaiset eivät halua tehdä numeroa itsestään, mutta nyt pitää tehdä poikkeus ja sanoa, että turvallisuus- ja puolustusasioista me totisesti tiedämme”, Valtonen sanoi. Talvisodan perintökin tuli puheeksi yleisökysymyksen myötä. Britannian pääministeri Keir Starmer on ottanut Euroopassa kriisijohtajan roolin. Sunnuntaina Starmer isännöi Ukraina-huippukokousta Lontoossa. Suomea Lontoon-kokouksessa edusti tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka kertoi Suomen antavan oman panoksensa Ukrainan rauhansuunnitelman tekemiseen. Suomelta ei kuitenkaan edellytetä joukkojen lähettämistä Ukrainaan, koska Suomella on pitkä Venäjän vastainen maaraja turvattavanaan. Samasta Nato-rajatehtävästä muistutti brittiyleisöä tiistaina myös Valtonen. Suomalaisnäkemyksiä Chatham Housessa esitteli alkuvuonna myös presidentti Sauli Niinistö. Mikä on nyt Suomen ykkösviesti Euroopan turvallisuusasioissa? Valtonen tiivisti sen Helsingin Sanomille Lontoossa näin: ”Ykkösasia on se, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja omasta puolustuksestaan, ja Ukrainahan on osa Eurooppaa. Mutta me tarvitsemme tähän meidän yhdysvaltalaiset ystävämme mukaan”, Valtonen sanoi. Hän uskoo, että mitä enemmän eurooppalaiset pystyvät osoittamaan toimintahaluaan, sitä enemmän Yhdysvallatkin on mukana. Mikä on Suomen viestin vastaanotto? ”Kyllä se viesti menee perille. Me kaikki haluamme rauhaa. Suomen viesti on kaiken aikaan se, että rauhan pitää olla oikeudenmukainen ja sen pitää olla kestävä.” Valtonen: Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuuthttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011001614.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. KUVAT https://images.sanoma-sndp.fi/32107e2f5a0ce7e3e91d8661aae57a12/normal/658.avif https://images.sanoma-sndp.fi/6f478658c20f4e238db0980a268a894c/normal/658.avif Valtonen: Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuutUlkoministeri Elina Valtonen (kok) ja Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen aloittavat tiedotustilaisuutensa. Valtonen kertoo, että ministerit keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja komission ehdotuksista liittyen Ukrainan tukeen sekä tulevasta ylimäärärisestä EU-huippukokouksesta. Tärkeää on saada aikaan vahva paketti Euroopan oman puolutuksen vahvistamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi. Valtonen sanoo, että aggressiota ei saa, palkita ja Ukrainalla on oikeus suvereniteettiinsa. Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuut tulitauon tullessa. Venäjä on pitkäaikainen uhka Euroopalle, Valtonen sanoo. Valtonen kiittää Tanskan toimia esimerkiksi suhteessa Venäjän varjolaivastoon. Laivat kulkevat Tanskan salmien läpi. Suomen ja Tanskan ulkoministerit puhuvat tiedotustilaisuudessaUlkoministeri Elina Valtonen ja Suomessa vieraileva Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen järjestävät tiedotustilaisuuden keskiviikkoaamuna. HS näyttää Ilta-Sanomien suoran lähetyksen tiedotustilaisuudesta. Tiedotustilaisuus alkoi viivästyksen jälkeen noin kello 9.30. Voit seurata suoraa lähetystä tässä jutussa. Ulkoministeri Rasmussen kuuluu Tanskan kuningasparin valtiovierailuseurueeseen. Tanskan kuningas Frederikin ja kuningatar Maryn vierailu Suomessa jatkuu keskiviikkona. Ohjelmassa on muun muassa vierailu Aalto-yliopistossa. Lue lisää: Tanskan kuningasparin vierailu huipentuu keskiviikkona Euroopan puolustus|Komission puheenjohtaja esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja muun muassa Ukrainan tuen kasvattamiseen.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011073627.html Euroopan puolustus|Komission puheenjohtaja esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja muun muassa Ukrainan tuen kasvattamiseen. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/9497c3fa0d52f856264033da942210f1/normal/658.avif Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tiistaiaamuna ”Euroopan uudelleenaseistamissuunnitelman” eli viiden kohdan suunnitelman Euroopan puolustusinvestointien rahoittamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus laittaa liikkeelle lähivuosina lähes 800 miljardin euron investoinnit. ”Elämme uudelleenaseistautumisen aikaa”, von der Leyen sanoi. Osana suunnitelmaa von der Leyen esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja yhteisten puolustusinvestointien rahoittamiseen ja Ukrainan tuen kasvattamiseen. Monet investointivälineen yksityiskohdat ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Von der Leyen ei kertonut, mistä rahoitusvälineen rahoitus tulisi. Jäsenmaille johtajille lähettämässään kirjeessä von der Leyen sanoo, että myöntäisi jäsenmaille lainoja, joiden takaisinmaksu taattaisiin EU:n yhteisestä budjetista. Suurin osa arvioidusta 800 miljardin euron summasta tulisi kuitenkin kansallisista budjeteista. Osana suunnitelmaa komissio toisti vanhan lupauksena muuttaa EU:n velkasääntöjä siten, että puolustusmenoja ei lasketa mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin. Näin maat voivat kasvattaa puolustusmenoja ilman pelkoa siitä, että joutuvat liiallisen alijäämän menettelyyn eli tekemään suunnitelman talouden sopeuttamiseksi. Von der Leyen sanoo, että tämä antaa maille mahdollisuuden lisätä puolustusmenoja nopeasti ja merkittävästi. Hän arvioi, että jos jokainen EU-maa kasvattaisi puolustusmenoja 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tuottaisi tämä 650 miljardin euron puolustusinvestoinnit neljässä vuodessa. Von der Leyen ei tiistain tiedotustilaisuudessa kommentoinut tuoreita tietoja, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskeyttänyt aseavun toimittamisen Ukrainaan, eikä hän ottanut toimittajien kysymyksiä. Von der Leyen kuitenkin sanoi, että Euroopan turvallisuus on aidosti vaarassa ja Euroopan täytyy lisätä massiivisesti investointeja puolustukseen sekä kasvattaa Ukrainan tukea. Jäsenmaiden johtajille osoittamassaan kirjeessä von der Leyen maalaa Euroopan turvallisuustilanteesta synkän kuvan. ”Eurooppa kohtaa selvän ja välittömän vaaran, jollaista kukaan meistä ei ole aikuisikänään kokenut. Joitain perusolettamuksistamme haastetaan nyt ytimiä myöten. Muutoksen vauhti on hämmentävä ja huolestuttava. Vapaan ja itsenäisen Ukrainan – ja vapaan ja vauraan Euroopan – tulevaisuus on vaakalaudalla.” Hän kannustaa EU-johtajia rohkeisiin päätöksiin Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin torstaina. Ylimääräinen huippukokous keskustelee Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tukemisesta. 3.3.2025 Häkkänen latoi luvut pöytään – ”Kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän”https://www.is.fi/politiikka/art-2000011070499.html Puolustusministeri listasi faktoja, jotka voivat yllättää. Euroopalla on kaikki mahdollisuudet ryhdistäytyä ja ottaa vahvempi rooli maanosan puolustamisessa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Häkkäsen mukaan jo yksittäiset numerot puhuvat Euroopan vahvuuksien puolesta. Häkkänen listasi faktoja, jotka voivat yllättää, sillä EU:ta ei ole totuttu ajattelemaan sotilasmahtina. – EU-maiden bruttokansantuote on kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän. EU-maat käyttävät jo nyt puolustukseen vuosittain 290 miljardia euroa, Venäjä käytti ennen hyökkäystään Ukrainaan alle 95 miljardia euroa. Häkkänen jatkoi, että EU-mailla on yli 1,2 miljoonaa sotilasta, yli 4 000 taistelupanssarivaunua, yli 30 000 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, lähes 9 000 tykkiä tai raketinheitintä, yli 1 500 hävittäjää tai pommikonetta ja yli 1 300 merivoimien alusta. – Lukuisat Euroopan maat ovat ilmoittaneet vahvistavansa merkittävästi puolustustaan välittömästi. Meillä kaikilla on yhteinen käsitys uhkista ja tarvittavista toimista, Häkkänen totesi. Häkkäsen mukaan Venäjän vaarallisuutta lisää sen talouden siirtyminen niin sanottuun sotatalouteen. Venäjän kasvanut kyky valmistaa puolustusmateriaalia, Venäjän maavoimien noin 700 000 sotakokemusta omaavan sotilaan joukko sekä maan arvaamattoman, pelkkää voimapolitiikkaa uskovan johdon malli luo arvaamattoman tulevaisuuden. Häkkänen lisäsi, että Iran ja Pohjois-Korea tukevat Venäjää yhä vahvemmin – taustalla myös Kiina. Sekä Häkkänen että Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola tähdensivät, että Suomen turvallisuuden perustana on oma puolustuskyky. Häkkänen mainitsi, että Puolustusvoimat saa lähivuosina käyttöön uudet F-35 hävittäjät ja korvetit. – Nämä suorituskyvyt ovat yhdessä Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän ja Gabriel-pintatorjuntaohjusten kanssa maailman huippuluokkaa, Häkkänen kehaisi. Hävittäjien päätehtävänä on rauhan oloissa alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Korvetit soveltuvat esimerkiksi merellisten hyökkäysten torjuntaan, merimiinoittamiseen, vedenalaiseen sodankäyntiin ja meriyhteyksien suojaamiseen. Analyysi: Eurooppa päätti pysäyttää Putinin aseilla – Suomi halukkaiden liittoumaanhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/20213e85-444e-4769-aefa-f5c9c077610c Halukkaiden liittouman taloudelliset ja sotilaalliset resurssit ovat suuremmat kuin Venäjän voimavarat. Tämän tosiasian pitäisi pakottaa Venäjä tulitaukoon, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa. Lontoossa kameroiden eteen astui sunnuntaina Britannian pääministeri Keir Starmer, jossa on aineksia tämän vuosisadan Winston Churchilliksi. – Seisomme tänään historian tienristeyksessä. Nyt ei ole enää puheiden aika – on aika toimia ja yhdistyä uuden oikeudenmukaisen ja kestävän rauhansuunnitelman ympärille, Starmer painotti. Starmer ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron laativat yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa suunnitelman, joka estää Venäjää ja Vladimir Putinia miehittämästä Ukrainaa ja jatkamasta valloituspolitiikkaansa Euroopassa. Suunnitelman ydinajatuksen voi kiteyttää seuraavasti: Eurooppa on päättänyt pysäyttää Putinin voimalla, siis aseilla. Euroopan iskulause on nyt ”rauhaa voiman kautta”. Lauantaina Starmer halasi lämpimästi sotilasvillapaitaan pukeutunutta Zelenskyiä. Brittilehti Sunday risti kohtaamisen ”toivon halaukseksi”. ”Näin kohdellaan sotasankaria”, The Daily Mail hehkutti. Ja toivoa ja uskoa valoi se, että Starmer ilmoitti 2,26 miljardin punnan apulainasta, jonka Ukraina käyttää aseisiin. Apu rahoitetaan Britannian jäädyttämien venäläismiljardien tuotoilla. Britannialta onnistuu jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainalle. Tämän jälkeen sen on pakko onnistua myös Euroopan unionilta. Sunnuntaina Starmer kertoi uudesta aseavusta: Ukrainalle valmistetaan 5 000 ilmatorjuntaohjusta, joiden yhteisarvo on 1,6 miljardia puntaa. Naton pääsihteeri Mark Rutte kiitteli Lancaster Housen pihamaalla erikseen sitä, että Suomi oli ilmoittanut muutamaa päivää aiemmin valmistavansa Ukrainalle aseita 660 miljoonan euron arvosta. Starmerin mukaan uusia aseapuilmoituksia on luvassa useilta eri Euroopan mailta. Yht’äkkiä eurooppalaisilla onkin tahtoa ja kykyä turvata Ukrainan puolustustaistelun jatkuminen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tuen jatkuvuudesta ei ole tietoa. Münchenin turvallisuuskonferenssi päättyi kaksi viikkoa sitten eurooppalaisten järkytykseen. Amerikkalaiset ja venäläiset alkoivat neuvotella Saudi-Arabiassa Ukrainan kohtalosta ja Euroopan turvallisuudesta ilman, että pöydän ääressä istui ensimmäistäkään ukrainalaista tai muiden Euroopan maiden edustajaa. Se ei käynyt Starmerille eikä Macronille, eikä myöskään Suomelle ja tasavallan presidentille Alexander Stubbille. Pian selvisi, että Trump tavoitteli Putinin kanssa nopeaa diiliä, johon ei sisältynyt Ukrainalle annettavia turvatakuita. Zelenskyi teki selväksi, että hän ei allekirjoittaisi epämääräistä ”diiliä”, joka jättäisi Ukrainan vaille turvatakuita ja mahdollistaisi Venäjälle varustautumisen uutta valtausyritystä varten. Trumpin ja Putinin lähentymisen rinnalle ja sen ohikin on syntynyt Britannian ja Ranskan johtama ”halukkaiden liittouma”, jossa Suomi on mukana. Kysyin Stubbilta 30. tammikuuta, mitkä ovat ne keinot, joilla Putin saadaan 3–6 kuukaudessa taivuteltua vähintään tulitaukoon. – Olemme ehkä lännessä liian paljon pohtineet, miten voimme taivuttaa Putinin neuvotteluihin. Kääntäisin toisin päin: miten voimme pakottaa Putinin neuvotteluihin, Stubb sanoi ja korosti, että siihen tarvitaan voimaa. Lancaster Housessa presidentti Stubb istui pöydän päässä Macronin, Starmerin ja Zelenskyin kanssa. On perusteltua sanoa, että Suomella on Euroopan turvallisuuspolitiikassa ja Venäjä-päätöksissä paljon kokoaan enemmän vaikutusvaltaa. Se on seurausta kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ensinnäkin entinen professori Stubb on käyttänyt akateemisia taitojaan ja tuonut kansainväliseen julkisuuteen varhaisessa vaiheessa realistisen mallin, joka mahdBritannian pääministeri esitteli liittouman toimintasuunnitelman ja periaatteet. – Pidämme sotilaallisen avun virtaamassa Ukrainaan, kun sota on käynnissä, ja kasvatamme taloudellista painetta Venäjää kohtaan, Starmer aloitti. Rauhan on oltava kestävä ja taattava Ukrainalle suvereniteetti ja turvallisuus. Ukrainalla on oltava paikka pöydässä missä tahansa rauhanneuvotteluissa. Starmer painotti, että voimalla Venäjä pakotetaan lopettamaan hyökkäyksensä. Siinä tilanteessa halukkaiden liittouma muodostaa pelotteen, joka estää venäläisiä hyökkäämästä uudelleen. – Syntyisi halukkaiden koalitio Ukrainan puolustamiseksi ja rauhan takaamiseksi maassa. Turvatakuihin sisältyisi Starmerin mukaan ilYhdysvaltoja yritetään nyt saada suunnitelman takavarmistukseksi, mutta Starmerin, Rutten ja Stubbin lausunnoista on pääteltävissä, että Eurooppa aikoo toteuttaa suunnitelmansa riippumatta Trumpin päätöksistä. Vain kahdessa viikossa Eurooppa on ottanut johtoroolin yrityksessä pakottaa Venäjä rauhaan. Tähän ei moni olisi uskonut, mutta yllätyksenä tapahtumien saamaa käännettä ei voi pitää. Eurooppalaisten demokratioiden äänestäjät olisivat raivostuneet omille johtajilleen, jos nämä olisivat sallineet Trumpin ja Putinin tehdä diilin koko maanosan kohtalosta. Paradoksi on, että Trumpin valtaannousu ja linjaukset ovat pakottaneet Euroopan heräämään. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esitellä alkavalla viikolla Brysselissä EU-huippukokouksessa myös suunnitelman maanosan varustautumisesta. Starmer kertoi, että halukkaiden liittouma pitää seuraavan kokouksensa hyvin pian, jotta suunnitelman toteutukseen saadaan vauhtia. Seuraavaksi jäädään odottamaan Trumpin ja Venäjän reaktioita. mavoimien ja maajoukkojen sijoittaminen Ukrainan maaperälle. . – Itse uskallan väittää, että Yhdysvalloilla ei ole selkää strategiaa tämän sodan lopettamiseksi. Siksi meidän Euroopassa pitää ottaa aloite, Stubb korosti Iltalehdelle Kiovassa sodan alkamisen kolmivuotispäivänä. Se oli rohkeasti sanottu ja avasi Suomelle paikan eturiviin Starmerin, Macronin ja Zelenskyin rinnalle. Stubb on Euroopassa ja etenkin Britanniassa erittäin tunnettu. Hieman ennen Starmerin tiedotustilaisuutta Britannian yleisradioyhtiö BBC näytti suorassa lähetyksessään Stubbin viiden minuutin haastattelun. Kolmas tekijä on Suomen sotilaallinen vahvuus. Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ovat päättäneet, että Suomi lähtee aktiiviseksi jäseneksi halukkaiden liittoumaan. 2.3.2025
Eurooppalaiset johtajat kokoontuvat hätäkokoukseen Lontooseen – Britannian Starmer löi tavoitteet pöytäänhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011068614.html Lontoon-huippukokous|Britannian pääministeri Keir Starmer vauhdittaa valmisteluja eurooppalaisiksi turvatakuiksi, mutta myös neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa on jatkettava. Eurooppalaiset johtajat kokoontuvat sunnuntaina hätäkokoukseen Lontooseen pohtimaan Ukrainan tulevaisuutta ja Euroopan äkillisesti heikentynyttä turvallisuustilannetta. Huippukokousta isännöi Britannian työväenpuoluelainen pääministeri Keir Starmer. Starmer yrittää koota eurooppalaista rintamaa Yhdysvaltain vetäydyttyä Ukrainan tukemisesta. ”Nyt on aika liittoutua, jotta Ukrainalle saadaan paras ratkaisu ja jotta suojelemme Euroopan turvallisuutta ja yhteistä tulevaisuuttamme”, Starmer ilmoitti ennen kokouksen alkua. Haussa on niin sanottu Ukrainan turvatakuiden eurooppalainen elementti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainan turvaksi. Starmer lupasi jo runsas viikko sitten, että Britannia lähettää Ukrainan rauhaa turvaamaan tarvittaessa jopa omia joukkojaan. Paikalla Lontoossa on myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka Starmer tapasi virka-asunnollaan Downing Streetillä jo lauantai-iltana. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kokouksen alla Starmer vakuutti vankkumatonta tukeaan Ukrainalle. Britannian – niin kuin Suomenkin – kanta on, että Ukrainan tulevaisuudesta ei voi neuvotella ilman Ukrainaa. ”Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt kolme vuotta, ja olemme käännekohdassa”, brittipääministeri ilmoitti tiedotuksensa välityksellä. Huippukokouksen agendalla on kolme pääaihetta. Yksi: Kuinka vahvistaa Ukrainan asemaa sekä sotilaallisella tuella että lisäämällä taloudellista painetta Venäjää kohtaan. Kaksi: Kuinka saavuttaa vakaa ja pysyvä rauha, ja varmistaa se, että Ukraina pystyy torjumaan Venäjän mahdolliset tulevat hyökkäykset. Kolme: Kuinka jatkaa vankkojen turvatakuiden suunnittelua. Starmerin mukaan Euroopan pitää kantaa oma vastuunsa eurooppalaisesta turvallisuudesta. Brittihallitus on jo ilmoittanut nostavansa puolustusmenojen osuuden 2,5 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2027 mennessä. Starmer tulee peräänkuuluttamaan Euroopan omaa vastuuta. Brittipääministeri ei tunnu kuitenkaan heittäneen tyystin toivoaan Yhdysvaltain suhteen. Starmer tapaa sunnuntaiaamuna virka-asunnollaan Italian pääministerin Giorgia Melonin. Meloni on vaatinut aiemmin pikaista huippukokousta, jonne osallistuisivat Euroopan että Yhdysvaltain johtajat. Lontoon-kokoukseen on kutsuttu Ukrainan, Italian ja Suomen lisäksi Ranska, Saksa, Tanska, Hollanti, Norja, Puola, Espanja, Turkki, Ruotsi, Tšekki ja Romania. Euroopan ulkopuolelta on kutsuttu Kanada. Lisäksi paikalle ovat tulossa ainakin Naton pääsihteeri Mark Rutte sekä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa. Kommentti: Putin, sinun siirtosi – ole hyvä, nauti katastrofistaVenäjä on sijoittanut pitkään valheisiin, vaalivaikuttamiseen ja sotimiseen. Nyt se näyttää keräävän voitot tililleen, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala. Venäjän presidentti Vladimir Putin oli kuin yksiavioisen parisuhteen kolmas osapuoli Yhdysvaltojen ja Ukrainan presidenttien Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin riidellessä. Venäjä on Trumpin presidenttikauden aikana – jota on muuten kulunut vasta puolitoista kuukautta – saanut valtavasti aikaan hirvittävän vähällä. Kyllä, Putin ja Trump kävivät puhelinkeskustelun. Kyllä, Venäjän ja Yhdysvaltojen ulkoministerit tapasivat Saudi-Arabiassa. Mutta ei, Venäjä ei ole viime aikoina tehnyt jotain poikkeuksellisen väkevää tai erilaista edistäkseen asemaansa. Vetovastuun on ottanut Trumpin Yhdysvallat, joka on piiskannut ja haukkunut Ukrainaa ja Eurooppaa ennennäkemättömällä tavalla. Kremlin on käytännössä tarvinnut vain olla pääosin hiljaa ja odottaa. Venäjä on sijoittanut pitkään ja kärsivällisesti valheisiin, vaalivaikuttamiseen ja sotimiseen. Nyt se näyttää keräävän voitot tililleen. "Kukaan ei nauti tästä enempää kuin Putin", totesi tutkimusinstituutti Center for European Policy Analysisin johtaja Alina Polyakova yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille. Polyakova olettaa venäläisten toimivan nyt nopeasti, kun tunteet käyvät vielä kuumina. Kremlin tavoitteen hän uskoo olevan "Ukrainan antautuminen". Antautuminen on paljon vaadittu, mutta vähään Venäjä ei tyydy. Kremlin tilanne on hävyttömän hyvä, paljon parempi kuin rintamalinjan sijainnin ja raskaiden tappioiden perusteella voisi kuvitella. Jotain kertoo se, että Venäjä tyrmäsi uudelleen Nato-maiden joukkojen sijoittamisen Ukrainaan sen jälkeen, kun Trump oli jo sanonut Putinin näihin kyllä suostuvan. Tällä ei ollut käytännössä mitään vaikutusta Yhdysvaltojen hallinnon Venäjä-myönteisyyteen. Täysin neutraali rauhanvälittäjä Trumpin Yhdysvallat ei ole ollut missään vaiheessa. Yhdysvallat ei neuvottele Ukrainan tai lännen, vaan itsensä puolesta. Se haluaa lopun kalliille aseavulle. Läntinen maailmanjärjestys, jonka suurin luoja, veturi ja hyötyjä Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut, on nyt vähintään pidennetyllä aikalisällä. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes totesi jo helmikuussa Naton ja lännen olevan "mennyttä". Tylsästi tosin voisi sanoa, ettei perjantaina tapahtunut mitään uutta. Trump on toistuvasti osoittanut, että hän on valmis neuvottelemaan Ukrainasta Ukrainan ohi, ja korostetusti ymmärtää Venäjän näkökantoja. Kaikki Yhdysvaltojen julkinen diplomatia on tapahtunut ensin Venäjän, vasta sitten Ukrainan kanssa. Puolustusministeri Häkkänen MTV:n Uutisextrassa: Suomen puolustusmenoihin tulossa jättikorotusPuolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että NATO:n puolustusmenovaatimus tulee kesällä nousemaan nykyisestä kahdesta prosentista vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Häkkäsen mukaan se tarkoittaa myös Suomelle merkittävää puolustusmenojen kasvua pitkälle tulevaisuuteen. NATO:n puolustusmenovaatimus päivitetään sotilasliiton ensi kesän huippukokouksessa Haagissa. Sotavarustelu voi johtaa poliittisiin myrskyihinPuolustusmenojen kasvattaminen on poliittisesti tulenarka aihe. Monet Länsi-Euroopan maat eivät täytä edes NATO:n nykyistä kahden prosentin BKT-osuusvaatimusta. Ne lähtevät varustautumaan valmiiksi takamatkalta, kun tähän asti pitkälti Yhdysvaltojen maksamaa puolustusta on alettava korvata omin voimin. Armeijoiden ja puolustusteollisuuden ylösajo on monelle Euroopan maalle tuskaisa tehtävä. Rahaa palaa valtavia määriä. Toisessa vaakakupissa ovat kuitenkin Venäjän uhka ja Ukrainan sodan karut kokemukset. Suomessakin on esimerkiksi oppositiopuolueiden piirissä elätelty toiveita siitä, että asevarustelusta selvittäisiin alle kolmen prosentin BKT-panostuksella, mutta totuus näyttää nyt paljon karummalta. ässä on ihan oikeasti merkittävistä määrärahakasvuista kyse. Se tarkoittaa myös Suomelle merkittäviä lisäpanostuksia tuleville vuosille, vahvisti Häkkänen Uutisextrassa. Maavoimien uudistaminen maksaa enemmän kuin laivat ja hävittäjät yhteensäJo yhden BKT-prosenttiyksikön nousu puolustusmenoissa tarkoittaa Suomen kohdalla noin kolmen miljardin euron lisämenoa. Tosin Suomi ylittää jo nyt NATO:n nykyisen kahden prosentin puolustusmenovaatimuksen muun muassa F-35 hävittäjähankintojen takia. Liikkumavaraa voi olla myös siinä, mitä kaikkea puolustusbudjettiin lopulta kirjataan. Lisämenoja on silti luvassa rutkasti. Puolustusbudjettia paisuttaa muun muassa maavoimien uudistaminen Ukrainan sodan oppien mukaan. Kalustohankinnat ja puolustuksen muu kehittäminen vievät valtavasti rahaa. Suomi luottaa edelleen NATO:n ja USA:n apuunPresidentti Donald Trumpin kovista puheista ja poikkeuksellisesta kielenkäytöstä huolimatta Häkkänen uskoo, että Yhdysvallat on sitoutunut NATO:n viidenteen artiklaan ja siinä luvattuun keskinäiseen avunantoon tiukan paikan tullen. Häkkäsen mukaan Yhdysvallat ylläpitää myös NATO:n ydinasepelotetta entiseen maliin. – Amerikkalaisten viesti on ollut, että perinteisissä puolustusmenoissa Euroopan on viimeinen hetki ryhdistäytyä, mutta Amerikka säilyy NATO:ssa ikään kuin paketin takaajana, kuvasi Häkkänen tilannetta. Myös kahdenvälinen sotilasyhteistyö Suomen ja Yhdysvaltain välillä jatkuu. Häkkänen viittasi haastattelussa yhdysvaltalaisen virkaveljensä Pete Hegsethin kanssa käymiinsä keskusteluihin ja sanoi uskovansa, että esimerkiksi puolustusyhteistyösopimus DCA:n täytäntöönpano etenee sovitusti. Suomi haluaa Ukrainalle suuren sotilasapupaketinEuroopan pitäisi Häkkäsen mielestä nyt reilusti lisätä aseapuaan Ukrainalle, kun Yhdysvaltojen tuki näyttää päättyvän. Puolustusministeri Häkkänen toivoi MTV:n haastattelussa, että päätös riittävän suuresta aseapupaketista saataisiin tehtyä EU:n huippukokouksessa saman tien ja ilman viivytyksiä. Aseapu ja EU:n pakotteet lisäisivät painetta Venäjää kohtaan ja parantaisivat Ukrainan neuvotteluasemaa. 1.3.2025 Näissä paikoissa Venäjä voisi testata Naton 5:ttä artiklaa – kansanedustaja: ”Elämme nyt kohtalon hetkiä”https://www.is.fi/politiikka/art-2000011053548.html Yksi mahdollinen kohde testata Natoa on aivan Suomen lähellä. Jos Venäjä pääsee sanelemaan rauhanehdot Ukrainassa, se todennäköisesti testaa pian Naton 5:ttä artiklaa Euroopassa. Näin arvioi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok). – Elämme nyt kohtalon hetkiä. Jos Venäjälle jää kuva, että se voi väkivalloin ottaa alueita haltuunsa, se ei tule jäämään siihen. Limnéllin mukaan 5. artiklan testaaminen tuskin tarkoittaisi rajan ylittämistä sotavoimin eurooppalaiseen Nato-maahan. Todennäköisemmin testaaminen olisi hybridivaikuttamista tavalla tai toisella, mutta voimakkaammin keinoin kuin nyt. Limnéll nimeää kaksi paikkaa, joissa Venäjä saattaisi testata 5:ttä artiklaa aiheuttamalla ”kaikenlaisia kummallisuuksia”. Ensimmäinen on Viron kaupunki Narva, joka sijaitsee aivan Viron ja Venäjän rajalla. Toinen Suwalkin käytävä, joka on alue Liettuan ja Puolan rajalla. Suwalkin käytävä sijaitsee Valko-Venäjän ja Venäjään erillisalueena kuuluvan Kaliningradin välissä. Limnéll ei myöskään yllättyisi, jos merikaapelirikkoja alkaisi tapahtua Itämeren lisäksi esimerkiksi Huippuvuorten lähellä, Norjan rannikolla tai Englannin kanaalin alueella. Venäjä testaa hybridivaikuttamisellaan Nato-maiden poliittista päättäväisyyttä ja rajoja – eli kuinka vakava isku johtaisi 5. artiklan aktivoimiseen. Kyse on myös Naton yhtenäisyyden koettelemisesta, Limnéll sanoo. Limnéll huomauttaa, että Venäjän periaatteena on yllätyksellisyys. Sen vuoksi on haastavaa ennustaa, missä paikoissa se saattaisi 5:ttä artiklaa testata. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/73c96404e3d78fa364377ed4bed9c3cc.svg Venäjällä on Suomen lähellä kaksi keskeistä strategista aluetta: Pietarin kaupunki Itämerellä ja Kuolan niemimaa Barentsinmerellä. Suomen ja Venäjän raja on nykyään myös Nato-raja. Venäjällä on jo vuosien ajan maalattu Suomesta kuvaa vihollismaana. Samanlaista kertomusta Venäjä pyrki luomaan Ukrainasta aikanaan, Limnéll muistuttaa. – Kyllä nämä osaltaan saavat Venäjän kohdistamaan enemmän painetta Suomen suuntaan. Suomen tilanne on kuitenkin Limnéllistä sikäli hyvä, että meillä on laaja reservi eikä Venäjän informaatiovaikuttaminen ole juuri tuonut tulosta. Suomi on Limnéllin arvion mukaan selvinnyt Venäjän tähänastisista testauksista hyvin. Hän mainitsee viime kesänä läpi saadun rajaturvallisuuslain sekä viranomaisten nopean toiminnan varjolaiva Eagle S:n tapauksessa. Jos Venäjän aggressioita halutaan estää tai ainakin hillitä, kolme asiaa pitää Limnéllin mukaan huomioida. Suomella ja Euroopalla täytyy hänen mukaansa olla riittävä sotilaallinen ja yhteiskunnallinen valmius erilaisia uhkia vastaan. Toiseksi, Euroopan täytyy jatkaa Ukrainan tukemista. Kolmanneksi, Euroopalla pitää olla vahva oma narratiivi, jottei Venäjän informaatiovaikuttaminen saa jalansijaa Euroopassa, Limnéll sanoo. Nyt puhuu Zelenskyihttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Zelenskyi: "Kiitos tuestanne tänä vaikeana aikana"Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toteaa, että on tärkeää, ettei Ukrainaa unohdeta. Zelenskyi sanoo vierailleensa Ukrainan talossa Washingtonissa ja tavanneensa ukrainalaisen yhteisön jäseniä. - Meille on erittäin tärkeää, että Ukrainaa kuullaan eikä kukaan unohda sitä, ei sodan aikana tai sen jälkeen, Zelenskyi kirjoittaa Telegramissa. - Ukrainalaisille on tärkeää tietää, etteivät he ole yksin, että heidän etujaan ajetaan joka maassa, jokaisessa maailman kolkassa. - Kiitos tuestanne tänä vaikeana aikana, ponnisteluistanne Ukrainan ja ukrainalaisten hyväksi ja avustanne – ei pelkästään diplomaattisesta tai taloudellisesta vaan myös poliittisesta ja rukouksista. Zelenskyi on myös viime yön aikana kiittänyt X:ssä lukuisia Ukrainalle tukea Valkoisen talon tapahtumien jälkeen osoittaneita. Stubb: Tällainen on Suomen ja Yhdysvaltain suhdeStubb sanoo, ettei ole koskaan nähnyt Euroopan unionia yhtenäisempänä, kuin se nyt on. - Silloin, kun Eurooppaa oikeasti uhkaa jokin vaara, pysymme yhtenäisinä. Miksi Eurooppa yllättyy yhä uudelleen, vaikka viitteitä tulevasta on? - Kun kansainvälinen politiikka on murroksessa, niin kuin se on nyt, tulee aina yllätyksiä, Stubb vastaa. Suomalaisten täytyy Stubbin mukaan pitää pää kylmänä, analysoida tilannetta rauhallisesti ja toimia sitten. Stubb ei usko, että Euroopasta nousee yhtä yksittäistä suunnannäyttäjää. On kuitenkin hyvä asia, että Ranska, Britannia ja Saksa on samoilla linjoilla ulkopoliittisesti. - Hyvä, että tämä kolmio nyt toimii ja hyvä, että saamme Saksan takaisin neuvottelupöytään. Suomella ja Yhdysvalloilla on DCA-puolustusyhteistyösopimus. Stubb sanoo, että sopimus yhä pitää ja Suomen ja Yhdysvaltain suhde on toimiva ja hyvä. Yhdysvalloissa ymmärretään Stubbin mukaan, että Suomi on turvallisuuden tuottaja. En ole Suomen näkökulmasta huolestunut siitä kahdenvälisestä suhteesta. Stubb: Putin oli eilisen keskustelun voittaja- Se oli diplomaattinen epäonnistuminen, Stubb kuvaa Trumpin ja Zelenskyin sananvaihtoa. Stubbin mukaan eilisessä keskustelussa oli yksi voittaja, joka ei edes ollut paikalla. Alexander Stubb kommentoi Valkoisen talon tapahtumiaTasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi X:ssä eilisiä Valkoisen talon tapahtumia, missä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ottivat kiivaasti yhteen televisiokameroiden edessä. Stubbin mukaan Ukrainan taistelu Venäjää vastaan ei kosketa ainoastaan Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa. – Ukrainan urhoollisessa puolustustaistelussa on kyse koko kansakunnan selviytymisestä. Suomalaisina me ymmärrämme tämän. Paitsi itsensä puolesta, Ukraina taistelee myös Euroopan turvallisuuden ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Ukraina ja sen demokraattisesti valittu johto ansaitsevat kaiken arvostuksemme ja tukemme, Stubb kirjoitti. Tasavallan presidentti sanoi viestissään myös, että "tuemme Ukrainaa niin kauan kuin on tarve". 28.2.2025 PIA KAUMA KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/5c17a0a1280b34c8c686fe7ce7566331/normal/1440.avif Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Ukrainan paikka mahdollisissa rauhanneuvotteluissa on epävarma. Pia Kauman mukaan on (ainakin) kaksi huolestuttavaa asiaa:
Suomen ”kaikkien aikojen presidentti” Martti Ahtisaari olis sitä mieltä, että tarvittaessa myös terroristien kanssa voi neuvotella, jos se johtaa pysyvään rauhaan. Voisiko Ukraina päättää mukana olostaan ja milloin on oikea hetki neuvotteluille? Pia Kauman ajatukset täältä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010964844.html ”Sanoinko niin?” Trump sivuutti diktaattoripuheensa – Video tiivistää minuuttiin olennaisen Zelenskyin vierailustahttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011064399.html HS Washingtonissa|Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa on tärkeä päivä. Washington Valkoisessa talossa on perjantaina tapaaminen, jota seurataan ympäri maailmaa silmä kovana: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapuu Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vieraaksi. Kyse on kaksikon ensimmäisestä tapaamisesta sen jälkeen, kun Trump palasi Valkoisen taloon. Panokset ovat kovat. 1. Miksi presidentit tapaavat? Virallisesti agendalla on Ukrainan mineraaleja koskevan sopimuksen allekirjoittaminen. Sen sisältö on vuotanut julkisuuteen jo etukäteen. Toiveena kuitenkin on, että tapaaminen poikisi lisätietoa rauhanneuvotteluiden etenemisestä ja Ukrainan asemasta niissä. Juuri nyt suurin kysymys liittyy turvatakuisiin. Ukraina haluaa, että Yhdysvallat sitoutuu tulemaan apuun, jos Venäjä joskus tulevaisuudessa hyökkää uudelleen. Trump on toistaiseksi ollut haluton tähän suostumaan. 2. Miksi tapaaminen on tärkeä? Viime viikkoina on alkanut näyttää siltä, että Yhdysvalloille on ensisijaista saada taistelut Ukrainassa loppumaan – vaikka ehdot olisivat Ukrainan kannalta huonot. Trumpin Venäjä-myönteiseksi tulkittu linja on säikäyttänyt Euroopassa ja kirvoittanut kritiikkiä omiltakin. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millaisia myönnytyksiä Yhdysvallat Ukrainalta todella toivoo. Sytyttääkö presidenttien tapaaminen toivonkipinän vai tukahduttaako se sen lopullisesti? 3. Mihin muuhun kannattaa kiinnittää huomiota? Trumpin ja Zelenskyin välit kiristyivät viime viikolla, kun Trump syytti Zelenskyiä diktaattoriksi ja tämä vastasi Trumpin elävän misinformaation keskellä. Tulehtunutta tilannetta ovat tällä viikolla pyrkineet liennyttämään Washingtonissa niin Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuin Britannian pääministeri Keir Starmer. Tapaamiset on käyty hyvässä hengessä, mutta Trumpin linja vaikuttaa säilyneen ennallaan. Torstaina Trump vaikutti olevan sovittelevalla tuulella. Hän sanoi vaihteeksi kunnioittavansa Zelenskyiä ja pohti, sanoiko hän tätä todella diktaattoriksi. Perjantain tapaamisessa kiinnostavaa ei ole vain se, mitä sanotaan – vaan miten. 26.2.2025 Näin suomalaispoliitikot kommentoivat Yhdysvaltojen kuohuttavaa äänestystä: ”Ei ollut paha tarkoitus” – ”Hajottaa lännen rintamaa”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011058366.html Venäjä|Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan YK:n äänestyksen ”hieno asia” oli laaja tuki Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemiselle. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/efaa7e2a3e5426d23bae743cc27e924a/normal/658.avif Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) harmittelee Yhdysvaltojen äänestyspäätöksiä YK:ssa, mutta ei pidä niiden merkitystä dramaattisena. YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäyssota. Yhdysvallat äänesti päätöslauselmaa vastaan. ”Yhdysvallat olisi tietysti pidetty kernaasti joukossa mukana. No, nyt kävi näin. Tämä ei ollut euroatlanttisen liiton kaunein päivä, muttei myöskään mikään maailmanloppu”, Valtonen sanoo Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa oli ”hieno asia”, että päätöslauselma sai vahvan tuen. Sen puolesta äänesti 93 jäsenmaata. Vastaan äänesti 18 maata, Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi Venäjä, Pohjois-Korea, Valko-Venäjä, Unkari ja Israel. Äänestämästä pidättäytyi 65 maata. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/feda0e32d8b572051a3d633bdab17d15/normal/658.avif Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tuomitsee Yhdysvaltojen toiminnan huomattavasti jyrkemmin. ”Käänne Yhdysvaltojen politiikassa on äkkijyrkkä ja todellinen”, hän sanoo Helsingin Sanomille. Tuppuraisen mukaan erityisen käsittämättömältä Yhdysvaltojen toiminta tuntuu sen takia, että maanantaina oli Venäjän hyökkäyssodan alkamisen vuosipäivä, jota useat valtiojohtajat kunnioittivat läsnäolollaan Kiovassa. Suomesta paikalla oli tasavallan presidentti Alexander Stubb. Äänestys ei ollut diplomatian tärkein kulmakivi, mutta Tuppurainen huomauttaa, että Yhdysvallat lobbasi päätöslauselman vastaista kantaa YK:ssa aktiivisesti. ”Tällä tavoin USA hajottaa lännen rintamaa”, hän sanoo. Tuppuraisen mukaan Yhdysvallat puhuu kantansa ääneen ja myös toimii niiden mukaisesti. Hänen mielestään Suomen ei kannata nyt ottaa oma-aloitteisesti etäisyyttä Yhdysvalloista, vaan perustella läntisen yhteisrintaman tärkeyttä ja tehdä työtä Euroopan puolustusvarustautumisen hyväksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on Tuppuraisen linjoilla. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/38c08a82aa6cafefc3c73a91d4cf0c12/normal/658.avif ”Tämän äänestyksen pitäisi olla todellinen herätys niille, jotka ovat suhtautuneet Trumpin puheisiin vain ’neuvottelutaktiikkana’”, Koskela sanoi lähettämässään tiedotteessa. ”Tämä tilanne on vakava, eikä Suomi tai Eurooppa voi myötäillä Yhdysvaltojen Ukrainan vastaista politiikkaa”, Koskela vaatii. HS:n kysymykseen siitä, pitäisikö Suomen esimerkiksi perua hävittäjäkaupat Yhdysvaltojen kanssa, Koskela vastasi sähköpostitse, että ei. ”Mutta jatkossa pitää miettiä, että mistä aseet ostetaan ja siksikin Euroopan omaan puolustusteollisuuteen tarvitaan panostuksia”, Koskela sanoo. KOMMENTTINI: Minja: Aseet ostetaan ihan mistä tahansa! TOINEN KOMMENTTINI: YK:n lupauksilla ei ole mitään merkitystä, koska VENÄJÄ ei välitä niistä pätkän vertaa!! YK:n päätöslauselmassa luvataan sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen. KOLMAS KOMMENTTINI: Vain ”naurettavat hiiret” uskovat YK:n lupauksiin!! SAA SIIS ÄÄNESTÄÄ ”MITEN VAIN”, jos ei ole paha mielessä!! Valtonen sanoo, ettei vastaan äänestäneellä Yhdysvalloilla ollut ”missään nimessä mikään ”paha tarkoitus”. ”Sinänsä ymmärrän heidänkin ajatuksensa, kun presidentti Donald Trump voimakkaasti haluaa rauhaa ja mahdollisimman laajan kansainvälisen hyväksynnän rauhalle. Kukapa ei haluaisi rauhaa. Mutta me täällä Euroopassa ymmärrämme, ettei tähän ole mitään pikaratkaisua tai taikalääkettä. Tarvitaan pysyvä, kestävä ratkaisu, ja sen pitää pohjata YK:n peruskirjaan.” Yleiskokouksen päätöslauselman lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Yhdysvaltojen valmisteleman päätöslauselman, jossa Venäjää ei esimerkiksi kutsuta hyökkääjäksi. Muun muassa Venäjä äänesti lauselman puolesta, kun taas esimerkiksi Ranska ja Britannia pidättäytyivät äänestämästä. NELJÄS KOMMENTTINI ELINA VALTONEN TYTTI TUPPURAINEN ja MINJA KOSKELA OVAT OK, YK EI OLE !! USA äänesti YK:n yleiskokouksessa Venäjän puolesta yhdessä Pohjois-Korean kanssahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011056765.html Venäjän hyökkäys|Äänestys oli konkreettinen osoitus siitä, että Ukrainaa tukevien liittolaisten joukko on pirstaloitumassa nopeasti. YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Päätöslauselmassa luvataan sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen Yhdysvallat äänesti päätöslauselmaa vastaan. Vastaan äänestäneiden joukossa oli myös Pohjois-Korea ja Venäjä, kertoo AFP. Päätöslauselman puolesta äänesti 93 maata. 18 maata äänesti vastaan. 65 jäsenmaata maata pidättäytyi äänestyksestä. Äänestys oli konkreettinen osoitus siitä, että Ukrainaa tukevien liittolaisten joukko on pirstaloitumassa nopeasti. Selkein osoitus siitä oli Yhdysvaltojen asettuminen Venäjän puolelle äänestyksessä. YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman. Yhdysvallat ja Venäjä asettuivat toistamiseen samalle puolelle YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa maanantaina iltapäivällä Yhdysvaltain itärannikon aikaa. YK:n NAURETTAVAT HIIRET: YK EI PIDÄ VENÄJÄÄ HYKKÄÄJÄNÄ UKRAINAAN!! Turvallisuusneuvostossa hyväksytyssä päätöslauselmassa Venäjää ei kutsuta hyökkääjäksi, eikä Ukrainan alueellista koskemattomuutta käsitellä lainkaan. ”Tunnustamme, että Yhdysvaltojen kannassa on tapahtunut rakentavia muutoksia Ukrainan konfliktin suhteen”, Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja äänestyksen jälkeen. Venäläiseen tapaan Nebenzja käytti edelleen sanaa konflikti, ei sota, vaikka Ukrainassa on käyty täysimittaista sotaa jo kolme vuotta. Yhdysvaltain ja Ukrainan väliset suhteet alkoivat heikentyä nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti toisen kautensa virassaan. Trump on muun muassa väittänyt Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin olevan ”erittäin epäsuosittu” maassaan. Lisäksi Trump on nimitellyt Zelenskyiä diktaattoriksi. Trumpin kiristyvät välit Ukrainan kanssa ovat aiheuttaneet paniikkia Euroopassa, joka on saanut luottaa Yhdysvaltojen liittolaisuuteen jo 80 vuoden ajan. 24.2.2025 Suurlähettiläs Olga Dibrova kertoo, mikä ainoastaan tehoaa Putiniinhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/618784be-7768-4ba9-adc2-87b885ab4eff KUVA Sodan kolmantena vuosipäivänä Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova sanoo, että Ukraina haluaa rauhaa enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa. Mutta ei Putinin ehdoilla. ”Venäjä käyttäytyy kuin terroristivaltio”Vladimir Putinia, hänen kenraaleitaan ja venäläisiä sotilaita epäillään kymmenistä tuhansista sotarikoksista. – Venäjä on ampunut lähes päivittäin ballistisia ohjuksia ja ilmasta maahan -ohjuksia lasten ja naisten sairaaloihin, kouluihin, yliopistoihin, toreille, kauppakeskuksiin, juna-asemien väenpaljouteen ja asuinalueille. Päivin ja öin. Venäjän tavoite on ollut selvä: murhata niin paljon ukrainalaisia kuin mahdollista. – Venäjä käyttäytyy kuin terroristivaltio, Dibrova sanoo. Tuhoamissodan brutaalius on ylittänyt monen suomalaisen käsityskyvyn. Dibrova varoittaa siitä, mihin venäläiset pyrkivät. Sotarikokset ovat olleet tahallisia, koska julmuudella on ollut tavoite. – Kaikkien toimien päämääränä on ollut murtaa vastarintamme, eikä pelkästään se. Venäläiset yrittävät murtaa uskomme ihmisyyteen ja oikeuteemme elää rauhallisessa ja vauraassa maailmassa. Suurlähettiläs korostaa, että ukrainalaiset eivät aio antautua. Se ei ole heille vaihtoehto, koska tiedossa on, että antautuminen johtaisi suurella todennäköisyydellä kansanmurhaan. – Voimme varmasti todeta: Venäjä on epäonnistunut. Ukrainalaisena tunnen, että he eivät voineet saavuttaa mitään näistä tavoitteistaan, koska me ukrainalaiset pidämme kiinni vastarinnastamme. Teemme näin joka päivä siitä huolimatta, että nämä kolme vuotta ovat olleet äärimmäisen raskaita sekä käytännön elämässä että henkisesti. Olemme valmiita taistelemaan niin kauan, että oikeus ja rauha saavutetaan, Dibrova sanoo. Stubb Kiovassa: ”Jos nyt annamme Venäjän tehdä mitä se haluaa, siinä ei häviä pelkästään Ukraina”Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Stubb Kiovassa: "Minulle tässä sodassa on pitkälti kyse Ukrainan olemassaolosta kansakuntana"Presidentti Alexander Stubb piti juuri oman puheenvuoronsa Kiovan huippukokouksessa. Hän kertoi aluksi oman perheensä ja Suomen historiallisista taustoista. Stubbin isovanhemmat ja isä ovat kotoisin menetetystä Karjalasta. "Me jouduimme tekemään rauhan Stalinin kanssa", Stubb totesi jatkosodan päättäneestä rauhansopimuksesta. Stubb korosti, kuinka suuret panokset on Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. "Minulle tässä sodassa on pitkälti kyse Ukrainan olemassaolosta kansakuntana", Stubb sanoi. Ukrainan on saatava oikeudenmukainen rauha, hän totesi. "Jos nyt annamme Venäjän tehdä, mitä se haluaa tehdä, niin siinä ei häviä pelkästään Ukraina vaan myös Eurooppa ja myös Yhdysvallat", Stubb jatkoi. "Jos Venäjä saa nyt, mitä se haluaa, se ei pääty Ukrainaan vaan Putin jatkaa." Stubb totesi, että Venäjälle ei saa antaa päätösvaltaa sen enempää Ukrainan EU-jäsenyydestä, Nato-jäsenyydestä, Ukrainan omasta puolustuksesta kuin Euroopan turvallisuusjärjestelyistä. Lopuksi Stubb palasi hyökkäyssodan kolmannen vuosipäivän merkitykseen: "Tänään on kunnioitettava Ukrainan kaatuneita sankareita." Valtonen EU:n ulkoministerikokouksessa: Sanktioiden on jatkuttavaEU:n ulkoministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin keskustelemaan muun muassa EU:n uudesta Venäjään kohdistuvasta pakotepaketista sekä siitä, mikä olisi EU:n kanta Ukrainan rauhanneuvotteluihin. Kokoukseen saapunut Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) korosti, että sanktioiden on jatkuttava. Valtonen sanoi, että Euroopalla on osuutensa Ukrainan rauhanteossa eikä Euroopan puolesta voi toimia kukaan muu. TÄNÄÄN: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ryhtynyt veljeilemään Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa. Trump kiristää Ukrainaa ja pilkkaa presidentti Volodymyr Zelenskyiä. AIKAISEMMIN: NEUVOSTOLIITTO (SIIS VENÄLÄISET) JA YHDYSVALLAT PETTIVÄT UKRAINAN LUE LISÄÄ: Sinne meni ydinasehttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011042718.html Neuvostoliiton hajotessa Ukrainalle jäi maailman kolmanneksi suurin ydinasevarasto. Olisiko Ukraina voinut pysyä ydinasevaltana? Ukraina oli yhtäkkiä maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta. Edellä olivat vain Yhdysvallat ja Venäjä. Ukrainan hallussa oli käsittämätön tuhon arsenaali. Jokainen ydinkärki oli 400–550 kilotonnia. Pienimmätkin olivat siis 27 kertaa voimakkaampia kuin pommit, joilla Yhdysvallat tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit Japanissa elokuussa 1945. Ukrainan ydinkärjillä olisi tuhonnut Yhdysvaltain jokaisen yli 50 000 asukkaan kaupungin kolmeen kertaan, eikä kaikkia aseita olisi edes tarvinnut käyttää, laski ydinaseriisunnan asiantuntija Steven Pifer. Ja tässä olivat vasta strategiset ydinkärjet. Lisäksi Ukrainalla oli ehkä viisituhatta pienempää eli taktista ydinkärkeä, joiden kantomatka oli 100–1000 kilometriä. Ukrainalla oli ydinkärkiä kuusi kertaa enemmän kuin Kiinalla on nyt. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/f0e85c77e8689d170d26f91c595397ab.svg Ukrainan ydinaseista huolehtivat pääosin Neuvostoliiton 43. ohjusarmeija ja 46. ohjusdivisioona. Peräti 20 000 ihmistä tarvittiin pitämään Ukrainan ohjuksia laukaisuvalmiudessa. Piti vaihtaa varaosia, päivittää tietokoneita... Se kävi yhä vaikeammaksi. Järjestelmä oli suunniteltu toimimaan Moskovasta. Nyt suuri osa asiantuntemusta oli siis toisessa valtiossa. Pelkästään Ukrainan ohjussiilojen kunnon tarkastamiseen tarvittiin noin sata kokenutta asiantuntijaa. Ukraina ei nykyisellään selvinnyt yksin. Presidentti Kravtšuk liittyi Start-sopimukseen eli Lissabonin protokollaan syksyllä 1992. Siitä oli vielä pitkä matka siihen, että aseet todella saatiin maasta. Ukrainan ydinasekenraali Vasili Tolubko pääsi kansanedustajaksi ja ehdotti, että ehkä Ukraina voisi hallita ydinaseita yhdessä Venäjän kanssa. Venäjä ei pitänyt ajatuksesta. Se halusi aseensa takaisin ja hajotti Neuvostoliiton yhteiset ydinasejoukot. Yhdysvallat ei koskaan ajatellut, että ydinaseet kuuluivat Ukrainalle. Ne olivat Neuvostoliiton ydinaseita, ja niistä oli päästävä eroon. Presidentit Ronald Reagan, George Bush ja nyt Bill Clinton paistattelivat maailman ihailussa. He olivat saaneet kylmän sodan loppumaan, ja maailma oli menossa kohti rauhaa. Missään tapauksessa maailmaan ei saisi syntyä uusia ydinasevaltoja, ei varsinkaan rutiköyhistä ja epävakaista Neuvostoliiton perillisistä. Yhdysvallat oli kuviossa jo suurin voittaja. Siihen kohdistuva ydinuhka pieneni merkittävästi. Se ilmoitti, että se voisi antaa vakuutuksen Ukrainan turvallisuudesta. Sitovat takuut olisivat vaatineet kongressin hyväksynnän, joten sanavalinnaksi tuli ”vakuutus”. Kiovan lentokentällä tammikuussa 1994 Kravtšuk yritti vihoviimeistä iltalypsyä, mutta Clinton palautti hänet tylysti ruotuun. Joulukuun viidentenä 1994 allekirjoitettiin Budapestin muistio. Siinä Yhdysvallat, Venäjä, Britannia ja Ranska vakuuttivat Ukrainan turvallisuuden sitä vastaan. Viiden vuoden ydinasekriisi päättyi kesäkuussa 1996, kun Ukrainan viimeiset ydinkärjet matkasivat Venäjälle. Se purki kärjet ja teki niistä ydinvoimaloiden polttoainetta. Helmikuun 2025 rajujen käänteiden keskellä on paikallaan muistaa, mitä Butšassa tapahtui. Venäjä osoitti Butšassa miehitysvaltansa koko raakalaismaisuuden. Sotilaat raiskasivat, kiduttivat ja ryöväsivät. He surmasivat muutaman viikon kuluessa yli 400 siviiliä. Butšalaisia ammuttiin autoihin, koteihin ja kaduille. Kuolonuhreista nuorin oli puolitoistavuotias, vanhin 98-vuotias. LUE LISÄÄ: Butšalainen Tetiana Hrek pelastui täpärästi Venäjän sotilailta, nyt hän pelkää Trumpin petosta: ”Ei Putin lopeta”https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011042013.html HS Ukrainassa|Kiovan lähistöllä sijaitseva Butša muistetaan Venäjän raakuuksista. Toimittaja Heikki Aittokoski kertoo videokommentissaan, miltä USA:n ja Venäjän yhteistyö tuntuu. 21.2.2025 ULKOMINISTERI ELINA VALTONEN KATSO VIDEO https://areena.yle.fi/1-72480968KATSO MYÖS TÄMÄ https://areena.yle.fi/1-3229465ELINA VALTONENUkraina-tukea jatkettavaValtonen muistuttaa, etteivät Trump ja Putin voi lähtökohtaisesti keskustella muista kuin omien maidensa asioista, vaikka se olisikin mahdollisena keskustelun aiheena. Valtonen painottaa Ylellä, että esimerkiksi Eurooppa päättää itse omista Ukraina-tuistaan ja puolustuksen järjestämisestä. – Tämä kaikki on meidän ja EU:n käsissä. Valtonen kokee, että Euroopan päätöksenteossa olisi moitittavaa. Eurooppa on ollut hänen mielestään hyvinkin yhtenäinen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Hän lisää, että Ukrainan tukemiseen tarvitaan Euroopan unionia laajempaa maajoukkoa, kuten Iso-Britanniaa, EU:n ulkopuolisia Pohjoismaita ja Turkkia. Valtonen kertoo Ylellä, että EU-maiden kesken keskustelua käydään jatkuvasti, mutta nyt tarvitaan tekoja. – Ukraina-tukea jatkaa ja voimistaa ja tähän on tulossa esitys. Toisaalta meidän pitää vahvistaa Euroopan puolustusta, Valtonen painottaa. Valtonen kertoo, ettei Venäjän uhka ole analyysien mukaan jäämässä ainoastaan Venäjään. Vaatimukset kattavat Ukrainan, mutta pitävät sisällään myös ikään kuin etupiiriajattelua Euroopan osalta, Valtonen sanoo. Tutkija listaa viisi syytä, miksi USA:n tyyli ajaa rauhaa Ukrainaan voi olla vaaraksi myös Suomellehttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000011048139.html Ukrainan sota|Suomen kaltainen pieni maa on häviäjän asemassa, jos Ukrainan rauhasta neuvotellaan Euroopan ohi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä. Yhdysvaltojen tyyli ajaa rauhaa Ukrainaan on huolestuttanut Euroopan johtajia. Maan johto on avannut länsimaiden linjasta poiketen keskusteluyhteyden niin Venäjän presidentti Vladimir Putiniin kuin ulkoministeri Sergei Lavroviin. Tällä viikolla Euroopan maiden johtajat ovat pitäneet hätäkokouksia jo kahdesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla Euroopan turvallisuustilanteesta. Mutta miksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajama rauhanprosessi voi olla vaarallinen myös Suomelle? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä listaa viisi syytä, miksi tilanteesta on syytä olla huolissaan Suomessakin. 1. Ukrainan ohi neuvotteleminen on vaarallista koko Euroopalle ja siten myös Suomelle. ”Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuden turvallisuusarkkitehtuurin kehitykseen”, Särkkä sanoo. Kysymys on siitä, mihin vedetään raja liberaalin demokratian ja autoritäärisen maailman välillä, Särkkä sanoo. Hyväksymmekö, että Venäjälle annetaan oikeus määrittää etupiirinsä Euroopassa? Tämä antaisi Särkän mukaan pikkusormen kehitykselle, jossa suuret valtiot voivat vetää omin nokkinensa Euroopan rajoja uusiksi. 2. Suomen kaltainen pieni maa on häviäjän asemassa, jos suurvaltojen tapa neuvotella keskenään yleistyy. Särkän mukaan on huolestuttavaa, jos Yhdysvallat alkaa enenevissä määrin neuvotella suoraan toisen suurvallan kanssa ilman, että se ottaa huomioon pienten maiden turvallisuusintressejä. 3. Yhdysvallat ja Venäjä sivuuttavat neuvotteluissaan kansainvälisen oikeuden. ”Tässähän tallotaan kansainvälistä oikeutta mennen ja tullen”, Särkkä sanoo. ”Voimmeko enää luottaa sääntöpohjaiseen, kansainväliseen järjestykseen, joka on etenkin pienten valtion näkökulmasta tärkeää?” Suomen ja muiden pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisessä politiikassa ovat rajalliset, jolloin kansainväliset sopimukset ovat niille elintärkeitä. 4. Trumpin hallinnon toimet voivat rapauttaa Suomen luottamusta Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä liittolainen. Vaikka Yhdysvaltojen viimeaikaisella toiminnalla ei ole välitöntä vaikutusta Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin kahdenkeskisiin sopimuksiin, Trumpin hallinnon toimet saattavat heikentää Suomen luottamusta yhteistyöhön, Särkkä sanoo. Kyky luottaa liittolaisiin on kansainvälisten sopimusten ohella pienille maille keskeistä, Särkkä sanoo. 5. Trumpin ja hänen hallintonsa poukkoilu voi hämärtää oikean ja väärän eroa. ”Trumpin ja hänen hallintonsa ulostulot ovat olleet sekavia. Julkisuuteen tulee lausuntoja, joissa menevät puurot ja vellit sekaisin”, Särkkä sanoo. Trump esimerkiksi vihjasi tällä viikolla, että Ukraina on syypää Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan. Lisäksi hän kutsui Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskiyä perusteettomasti diktaattoriksi. ”Tämä voi johtaa siihen tilanteeseen, että ero oikean ja väärän sekä valheen ja totuuden välillä alkaa hämärtyä”, Särkkä sanoo. ”Yhtäkkiä huomaamme, että yksi keskeisimmistä liittolaisistamme on lipunut lähemmäksi vastustajaamme.” Kuinka todennäköistä sitten on, että Ukrainan rauhanprosessissa käy Euroopan ja siten Suomen kannalta hyvin? ”Voisi sanoa, että tilanne on 50–50”, Särkkä toteaa. ”Alku on ollut aika rysäys, ja on huolestuttavaa, että eurooppalaiset on jätetty täysin [neuvotteluiden] ulkopuolelle.” Toivoa kuitenkin on, Särkkä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että Eurooppa pystyisi pian valitsemaan ne valtionjohtajat, jotka edustavat Yhdysvalloille koko eurooppalaista arvoyhteisöä. Ranskan Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer tapaavat ensi viikolla Trumpin. Parhaimmillaan he voivat ujuttaa Eurooppaa osaksi neuvotteluita, Särkkä sanoo. ”Peli ei ole vielä menetetty, mutta mitä pidemmälle Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälinen diplomatia menee, eurooppalaisten mahdollisuudet rauhanneuvotteluasetelmaan heikentyvät.” Yhdysvallat jättää Euroopan pahaan pulaan, jos se vetäytyy mantereeltahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011041987.html Turvallisuuspolitiikka|Trumpin hallinnosta on kaikunut erittäin huolestuttavia viestejä viime viikosta lähtien. Euroopan puolustus ei kestäisi Yhdysvaltojen vetäytymistä. Euroopassa on nojauduttu vuosikymmeniä Yhdysvaltojen antamaan sotilaalliseen tukeen ja turvaan. Eurooppa on saanut Yhdysvalloilta ydinasepelotteen lisäksi myös eri puolille mannerta sijoitettuja joukkoja. YDINASEET Euroopalla on myös ydinaseiden ja niiden pelotevaikutuksen kohdalla aukko. Britannialla ja Ranskalla on toki ydinaseita, mutta ne ovat strategisia, eivät taktisia. Strategiset ydinaseet on tarkoitettu kokonaisten kaupunkien ja suurten laitosten tuhoamiseen. Ne ovat eskalaatiotikaspuiden huipulla, eli niitä käytetään vain kun täysimittainen ydinsota on syttymässä. Niiden alla ovat taktiset eli pienemmän tuhovoiman ydinaseet. Näitä aseita ei Euroopalla ole, mutta Venäjällä ja Yhdysvalloilla niitä riittää. Taktisten ydinaseiden puute tarkoittaa, että eskalaatiotikkaita mahdollisesti noustessa Eurooppa siirtyisi ballistisista ohjuksista suoraan strategisiin ydinaseisiin.Väliaste pelotetikkailla siis puuttuu. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/4f463ad8e5e289214ad6264924e0a9f7.svg Tyytyväinen Venäjähttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011047881.html HS-analyysi|Venäläinen tulkinta on, että USA viimein korjaa omia virheitään, kirjoittaa HS:n kirjeenvaihtaja Maarit Uber. Venäläisyleisölle on tällä viikolla esitelty maireanoloinen Vladimir Putin. Esimerkiksi talouslehti Kommersant julkaisi kuvan autuaalta näyttävästä Putinista virkamatkalta Pietarissa. Lehden kuvatekstin mukaan Putin katsoi pietarilaisella droonitehtaalla poseeratessaan itsevarmana tulevaisuuteen. Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna Putinilla on hyvät syyt hymyynsä. Yhdysvallat hivutti Venäjän takaisin korkean tason neuvottelupöytiin maiden ulkoministerien Marco Rubion ja Sergei Lavrovin tavatessa Saudi-Arabian Riadissa maiden kahdenvälisiin suhteisiin ja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Se oli Venäjälle valtava voitto. Heti tapaamisen jälkeisissä ensikommenteissaan Putin nosti esiin sopimuksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Vaikuttaa siltä, että venäläisiä valmistellaan jo amerikkalaisten konkreettiseen paluuseen. Pietarin alueen paikallismedia Fontanka on pohjustanut diplomaattisuhteiden palautumisen jälkeistä elämää kertomalla entisen amerikkalaisedustuston tilojen nykykäytöstä. Venäläistulkinnan mukaan kyse on nyt siitä, että amerikkalaisdiplomatia on vihdoinkin alkanut korjata omia virheitään. Venäjän johdon on helppo paistatella kotiyleisön silmissä voittajana Riadin menestyksen jälkimainingeissa. Venäjä ei ole tinkinyt vaatimuksistaan pätkääkään, mutta Yhdysvallat on silti hyväksynyt sen tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi. Järkähtämättömänä neuvottelijana tunnettu ulkoministeri Sergei Lavrov on luvannut jo aiemmin, että yhdysvaltalaisdiplomaatit pääsevät halutessaan palaamaan Pietarissa vanhoihin tiloihinsa. Yhdysvaltojen ainoa tällä hetkellä toimiva Venäjän edustusto on suurlähetystö Moskovassa. Putin alleviivasi kommenteissaan etenkin sitä, että amerikkalaiset olivat Riadissa ”aivan eri ihmisiä” – avoimia neuvottelemaan ilman ennakkoasenteita ja valmiita olemaan tuomitsematta aiemmin tehdyistä asioista. Venäjän tärkeä tavoite toteutuu, jos se pystyy jatkossa toimimaan Yhdysvaltojen kanssa aivan kuin hyökkäystä Ukrainaan ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Yhdysvalloille tämä vaikuttaa sopivan, kunhan se kokee hyötyvänsä asetelmasta itsekin riittävästi. Venäjä ymmärtää, että Trumpin hallinto on kiinnostunut ensisijaisesti omista eduistaan, ja että se on tarvittaessa valmis sivuuttamaan Euroopan ja Ukrainan. Venäjä on pyrkinyt kaiken aikaa Naton vaikutusvallan mitätöimiseen, ja nyt se on saanut siihen vetoapua Yhdysvalloilta. Venäjä näkeekin Yhdysvaltojen Euroopalle pyllistämisen Naton lopun alkuna. Venäjällä Naton loppua on tosin maalailtu jo vuosikaudet. Nyt venäläisille kerrotaan uutena asiana, että myös eurooppalaiset näkevät Naton lopun olevan käsillä. Viime vuosina Venäjä on alkanut vahvistaa Suomen lähialueita sotilaallisesti. Venäjä pyrkii luomaan vähintäänkin sotilaallista pelotetta etenkin arktiselle alueelle ja Itämerelle. Venäjän näkemyksen mukaan Helsingillä on avainrooli Naton arktisen alueen puolustuksessa. Venäjän mielestä Suomi hylkäsi itärajansa vakauden liittyessään Natoon. Venäjä suunnittelee vahvistavansa Suomen naapurissa olevaa Leningradin sotilaspiiriä kymmenillä tuhansilla sotilailla. Trump ja Putin heikentävät yhdessä Eurooppaahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000011040773.html Kolumni|Euroopan on tehtävä tuellaan Ukraina sotilaallisesti niin vahvaksi, että se pystyy tarvittaessa hylkäämään Trumpin ja Putinin sille tarjoaman huonon tulitaukosopimuksen. Euroopan ja USA:n välit ovat nyt todella oudot. Ukrainaa on nopeasti aseistettava niin, että sen johtajilla on itsevarmuutta kieltäytyä Trumpin ja Putinin tarjoamista mahdottomista vaatimuksista ja jatkaa sotimista. Ukraina on saatava rintamalla parempiin asemiin. Silti Ukraina saattaa olla jo pakkoraossa, ja sen ohi sovitaan rauhanehdoista. Trump ei jätä epäselväksi, että tulitauon valvonta lankeaa pääosin Euroopalle. Siksi Euroopan maiden, EU:n ja Naton on sovittava, kuka johtaa ja päättää mistäkin. Kyse ei ole vain sotilaista Ukrainassa. Tulitaukosopimuksia on aina tuettava poliittisin toimin, ja rikkomuksista on rangaistava. Osa äänestäjistä voi rangaista puolustusmenojen ja Ukrainan tuen nopeasta kasvattamisesta, saati sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan. Toisaalta historia tuomitsee, ellei nyt tehdä riittävästi. Toivottavasti nyt ollaan vasta pelin alussa eikä vain seurata jotain, mistä Trump ja Putin ovat jo sopineet. Moni asia voi mennä pieleen, mutta ehkä edessä on myös miellyttäviä yllätyksiä. Nyt Venäjä kuulee vain sen, että hyökkäyssota kannattaa. Euroopan heikkous voi houkutella testaamaan uusia rajoja ja aloittamaan uuden sodan Euroopassa. Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja. Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita20.2.2025 Kommentti: Stubbin ja Orpon viesti nyt aiempaa synkempi – EU:n yhteinen ääni pahasti hukassa"Vaarana on, että Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskusteluja sekä Ukrainan että Euroopan yli"Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet hätäkokouksen jälkeen olivat aiempaa synkempiä, kirjoittaa MTV Uutisten politikan toimittaja Maria Nykänen. Stubb ja Orpo osallistuivat molemmat etäyhteydellä Ranskan isännöimään hätäkokoukseen keskiviikkoiltana. Kokouksen jälkeen molempien viesti oli, että Euroopan yhtenäisyys on välttämätöntä, jotta Eurooppa saa äänensä kuuluviin Ukrainaa koskevissa neuvottelupöydissä. Samalla viesti oli, että yhtenäisyys on yhä pahasti hakusessa. – (EU:n) yhteisen äänen muodostamiseksi pitää edelleen tehdä paljon enemmän töitä, Orpo sanoi. Orpo on vaatinut Eurooppa-neuvostoa koolle, mutta mediatietojen mukaan näin ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtumassa. Syynä on osittain pelko siitä, ettei kokouksessa saataisi aikaiseksi yhtenäistä linjausta tai päätöstä. Esimerkiksi Unkari voisi pahimmillaan asettua poikkiteloin, sillä se on aiemmin vastustanut muun muassa Venäjä-pakotteita. Haasteena on, että Eurooppa-neuvoston päätösten on oltava yksimielisiä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Tässä ei nyt pidä pelätä sitä, etteikö Eurooppa-neuvostolta tulisi jotain yhteistä lausuntoa vaan pitää pelätä sitä, että eurooppalaiset eivät ole koolla, Stubb tiivisti kokouksen jälkeen. On nurinkurista, jos Eurooppa-neuvosto ei kokoonnu sen pelossa, ettei yhtenäisyyttä tai yhteistä linjausta löytyisi. Yhtenäisyyden hakeminen lienee ainoa keino, jolla Euroopalla olisi mahdollisuus saada äänensä neuvotteluissa, joita Yhdysvallat ja Venäjä käyvät tällä hetkellä keskenään. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet ovat koventuneet viimeisen viikon aikana. Trump nimitti keskiviikkona sosiaalisen median päivityksessään Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä diktaattoriksi, ja kirjoitti, että Zelenskyin on syytä toimia ripeästi, tai muutoin hänellä ei ole maata jäljellä. Lue myös: Trump kutsui Zelenskyiä diktaattoriksiKiinnostavaa oli myös se, että Stubb sanoi keskiviikkona, ettei kenelläkään ole juuri nyt strategiaa konfliktin lopettamiseksi. Viesti oli sama kuin ulkoministeri Elina Valtosella (kok.), joka kuvaili aiemmin Yhdysvaltain hallinnon olevan "pakka sekaisin". FT: Ranska ja Britannia suunnittelevat läntisiä ilmavoimia suojaamaan UkrainaaRanska ja Britannia suunnittelevat yhteisiä joukkoja Ukrainan suojaksi. Ranska ja Britannia suunnittelevat läntisiin ilmavoimiin nojaavia joukkoja, joiden rooli olisi suojata Ukrainaa Venäjältä ja vahvistaa mahdollista aseleposopimusta maiden välillä. Asiasta uutisoi Financial Times. Ilmavoimien rooli olisi suunnitelmassa suurempi kuin eurooppalaisilta johtajilta aiemmin kuulluissa ehdotuksissa. Suunnitelmissa joukot saisivat tukea myös Yhdysvalloilta. Tavoitteena olisi lehden virkamieslähteiden mukaan luoda pelote, joka estäisi Venäjää rikkomasta aselepoa. Yksityiskohtien suunnittelu on lähteiden mukaan vielä kesken. FT: Uutta tietoa lännen ”nyrkistä” Ukrainaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Ilta-Sanomat on seurannut Ukrainan sotaa alusta lähtien. Seuranta löytyy artikkelin lopusta. Aiemmat seurannat löytyvät linkeistä seurannan alapuolelta. KUVAT https://images.jifo.co/4033566_1739561100695.png https://images.jifo.co/4033566_1739561064379.png FT: Ranska ja Britannia suunnittelevat ilmavoimien lähettämistä UkrainaanRanska ja Britannia aikovat painottaa ilmavoimien roolia Ukrainaan suunnitelluissa rauhanturvajoukoissa, kertoo Financial Times. Valtiot suunnittelevat rauhanturvajoukkojen kokoamista turvatakseen Ukrainan tulitaukoneuvotteluja. FT:n mukaan joukkojen pääpaino olisi ilmavoimissa, joiden tukemiseen myös Yhdysvallat osallistuisi. Painopiste on ilmavoimissa, sillä lännellä on ilmavoimissa selkeä ylivoima Venäjään verrattuna. – Ala, jolla meillä on merkittävä etu Venäjään nähden on ilmassa ja kyvyssämme vastata räikeisiin tulitauon väärinkäytöksiin, kertoo FT:n haastattelema länsimainen virkamies kertoo. Joukkojen tavoitteena on luoda Venäjää vastaan pelote, joka estää Venäjää rikkomasta tulitaukosopimusta ja luo olosuhteet kestävälle rauhalle maassa. Macron: Euroopan johtajat ovat vakuuttuneita tarpeesta lisätä puolustusmenojaRanskan presidentti Emmanuel Macronin mukaan Euroopan johtajat ovat vakuuttuneita tarpeesta lisätä puolustusmenoja. Macron kertoo lisäksi, että Ranska ja sen liittolaiset toivovat yhtenäisenä kestävää rauhaa Ukrainaan. Macron esitti kommenttinsa myöhään keskiviikkona Ukraina-kokouksen jälkeen. Macronin koolle kutsumaan kokoukseen osallistui edustajia 19 maasta. Macron sanoo, että osallistujien mukaan Ukrainan tulisi olla mukana rauhanneuvotteluissa. Osallistujien mukaan kestävän rauhansopimuksen takaamiseksi tarvitaan lisäksi järeitä takeita ja Euroopan turvallisuushuolet on otettava huomioon. Trumpin entinen varapresidentti näpäyttää Trumpia - Ukraina ei ”aloittanut” tätä sotaaYhdysvaltojen entinen varapresidentti Mike Pence näpäyttää Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia viestipalvelu X:ssä. Arvoisa herra presidentti, Ukraina ei ”aloittanut” tätä sotaa. Venäjä aloitti provosoimattoman ja raa'an hyökkäyksen, joka vaati satojentuhansien ihmisten hengen. Tie rauhaan on rakennettava totuuden varaan, Pence kirjoittaa. Pencen ulostulo on seurausta Trumpin tiistai-iltana esittämiin lausuntoihin, joissa hän muun muassa vaikutti syyttäneen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä Ukrainan sodan syttymisestä. Scholz: Zelenskyin kutsuminen diktaattoriksi on väärin ja vaarallistaSaksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin esittämät lausunnot Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä diktaattorina ovat väärin ja vaarallisia, kertoo saksalaislehti Spiegel. Trump: Venäjällä on valttikortithttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011046743.html Trump sanoi keskiviikkona, että hänen hallintonsa aikoo lopettaa "kuolemat" Lähi-idässä, Venäjällä ja Ukrainassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että Venäjällä on valttikortit käsissään neuvotteluissa sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Trump sanoi toimittajille paikallista aikaa myöhään keskiviikkona, että hän uskoo venäläisten haluavan lopettaa sodan. Hänen mukaansa Venäjä on vallannut paljon alueita Ukrainalta, minkä vuoksi Venäjällä on valttikortit asiassa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasivat tiistaina Saudi-Arabiassa, missä he keskustelivat muun muassa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan päättämisestä. Ukrainan hallinnon edustajia ei ollut mukana keskusteluissa. Keskiviikkona Trump kiitti Saudi-Arabiaa neuvotteluiden isännöimisestä. Trumpin puheista talouskonferenssissa Miamissa, Floridan osavaltiossa uutisoivat muun muassa Washington Post ja CNN. Trumpin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi voinut osallistua Saudia-Arabian keskusteluihin, ”jos hän olisi halunnut”. Samassa tilaisuudessa Trump toisti keskiviikkona sosiaalisessa mediassa julkaisemaansa väitettä siitä, että Zelenskyi on hänen mukaansa diktaattori. Tiistaina Trump kohautti syyttämällä Ukrainaa sodan alkamisesta. Tuolloin hän kertoi myös olevansa pettynyt siihen, että Ukraina on valittanut tulleensa jätetyksi ulkopuolelle Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä neuvotteluista. Trump lisäksi varoitti keskiviikkona siitä, että kolmas maailmansota ei ole kovin kaukana. Hänen mukaansa hänen hallintonsa kuitenkin estää maailmansodan syttymisen. Ympäri maailman, etenen nopeasti lopettaakseni sodat, ratkaistakseni konfliktit ja palauttaakseni rauhan planeetalle. Haluan rauhaa, enkä halua nähdä, että kaikki tulevat tapetuksi, Trump sanoi CNN:n mukaan. Trump sanoi, että hänen hallintonsa aikoo lopettaa "kuolemat" Lähi-idässä, Venäjällä ja Ukrainassa. Tämä ei ole enää vain retoriikkaa – Yhdysvallat vaihtoi puolta, ja se on käännekohta koko EuroopalleEnää ei voi puhua vain kovasta retoriikasta tai sahaavasta Yhdysvaltain hallinnon viestinnästä. Trump on tehnyt hyvin selväksi, että Ukrainan Zelenskyi on hänen vihollisensa, ei Putin. Yhdysvaltain ulkopolitiikan täyskäännös Venäjän suuntaan tarkoittaa täyskäännöstä myös Euroopan suuntaan. Kyse ei ole enää vain siitä, että Yhdysvallat vetäytyy Euroopan puolustamisesta tai vaatii Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta omasta turvallisuudestaan. Kyse on siitä, kenet Yhdysvaltain hallinto näkee liittolaisena ja kenet vihollisena. Italian ulkopoliittisen instituutin johtaja Nathalie Tocci antoi HS:lle puhelinhaastattelun keskiviikkoiltana. Toccin mukaan Trumpin Putinia myötäilevät vaatimukset Zelenskyin erottamiseksi ovat viimeisin todiste siitä, että ”Washingtonin ja Moskovan välillä on käynnissä kasvava ellei jo täydellinen lähentyminen”. Toccin mukaan Yhdysvaltain hallinto näkee nyt paitsi Ukrainan myös Euroopan vastustajana, jopa vihollisena. Kirjeenvaihtajan kommentti|Enää ei puhuta siitä, kuinka paljon Euroopan pitää ottaa vastuuta Ukrainan tai Euroopan turvallisuudesta vaan siitä, kenet Yhdysvallat näkee vastustajana, kirjoittaa HS:n Suvi Turtiainen. Stubb ilmaisi tukensa Zelenskyille – täystyrmäys Trumpin lausunnoillehttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011046015.html Presidentti Alexander Stubb tapaa mediaa Kajaanissa osallistuttuaan etänä Ranskan presidentin hätäkokoukseen. Eurooppa jatkaa yhteydenpitoa - Ukrainalle annettava "kaikki mahdollinen tuki"Stubb sanoo eurooppalaisten sopineen, että presidentti Macron toimittaa toimintaperiaatteen ja yhteenvedon muille eurooppalaisille. Macron jatkaa myös keskustelua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Eurooppa jatkaa myös yhteydenpitoa Brics-maihin. Eurooppalaiset instituutiot tulevat myös kertomaan, kuinka eurooppalaista puolustusta vahvistetaan. Stubbin mukaan Trump pyrkii maksimoimaan paineen Zelenskyiä kohtaan ja "kaikki mahdollinen tuki on annettava". Pääkirjoitus: Donald Trump häpäisi Ukrainan taistelun – onko Yhdysvaltain presidentti jo Vladimir Putinin taskussa?https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011045757.html Kolme vuotta jatkunut Ukrainan sota on saamassa yhä erikoisempia piirteitä kansainvälisessä politiikassa. Putinin Venäjä on tuomittu hyökkääjäksi laajalti, ja länsi on asettunut Ukrainan tueksi taloudellisesti ja sotilaallisesti. Trumpin puheiden perusteella Ukrainan merkittävin tukija Yhdysvallat on kääntänyt kelkkansa. Mikä pahinta, Trumpille tuntuu jopa sopivan presidentti Volodymyr Zelenskyin vaihtaminen. Se on ollut yksi Venäjän päätavoitteista Ukrainan sodassa. Ei ihme, että viime vuosina lähinnä putinilaisen potaskan levittäjänä kunnostautunut ulkoministeri Sergei Lavrov kehui Trumpia. Lue lisää: Trumpin Ukraina-väitteet sanasta sanaan – näin asiat oikeasti ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi IS:lle, että kyse voi olla neuvottelutaktiikasta tai vain siitä, että Trump on yksinkertaisesti pihalla koko asiakokonaisuudesta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa Trump olisi jo käytännössä Putinin taskussa eli Venäjän armoilla. Ukrainan mahdollisista rauhanneuvotteluista uhkaa tulla suuren luokan teatteria, jossa kahden suurvallan johtajat vievät ja muut vikisevät. Ikävintä on se, että venäläiset ovat tässä pelissä taitavia. Trumpin puheet Ukrainasta sodan syyllisenä ovat myrkkyä valtavan paineen alla taistelevalle Ukrainan armeijalle. Trumpin ja Zelenskyin välillä ryöppyää hämmentävä sanasota. Ukrainalaisia on kaatunut 60 000–100 000 sotilasta. Onko taistelu ollut turhaa on kysymys, joka varmasti askarruttaa ukrainalaisia etulinjassa ja kotirintaman pommisuojissa. EU iskee pakotteilla Venäjän varjolaivastoonhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011044772.html Pakotepaketti on 16. tähänastisista EU-maat ovat tänä aamuna hyväksyneet uusia talouspakotteita, jotka kohdistuvat Venäjään. Asiasta kertoivat diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle. Pakotepaketti on 16. tähänastisista. Financial Timesin mukaan paketin pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän alumiiniteollisuuteen ja lisäävät öljyn vientirajoituksia. Lehden lähteiden mukaan tiettyjen venäläisten alumiinituotteiden ostaminen EU-maihin ollaan kieltämässä vaiheittain. Pakotteiden kohteina on myös 73 Venäjän ”varjolaivastoon” kuuluvaa alusta, joilla maa on vienyt öljyä maasta. Paketissa irrotetaan jälleen 13 venäläispankkia kansainvälisestä SWIFT-maksujärjestelmästä ja kahdeksaa venäläismediaa kielletään toimimasta Euroopassa. Pakotteita kohdistetaan myös yrityksiin ja yksittäisiin henkilöihin, joiden on katsottu auttavan Venäjää käymään sotaansa Ukrainassa. EU-maiden ulkoministerit hyväksyvät paketin virallisesti maanantaina, jolloin tulee täyteen kolme vuotta Venäjän aloittamaa täysimittaista sotaa Ukrainassa. Pakotepaketista on päätetty kireässä tilanteessa, jossa Eurooppa yrittää koota rivejään samalla kun Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla on alkanut käydä keskusteluja Venäjän kanssa Ukrainan kohtalosta. Pekka Toveri: Tänne Putin saattaa hyökätähttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/545428cf-3911-4f48-802a-ba45930c9d9b Pekka Toveri uskoo, että Yhdysvallat puolustaa Eurooppaa, vaikka ”idiootti” Donald Trump ei ymmärtäisi liittolaisten tärkeyttä. Hän varoittaa silti ”Narva-skenaariosta”, jossa Venäjä tekisi pienimuotoisen hyökkäyksen Nato-maahan ja testaisi, toteutuuko Naton 5. artikla. – Jos se toteutuu, kuten olen 99-prosenttisen varma, ja venäläiset lyötäisiin takaisiin, niin mitä, Vladimir Putin menettää parituhatta sotilasta. So what? Se on hänelle riskin arvoinen testata, että toimiiko artikla 5, Toveri sanoo. Skenaariossa Venäjä valtaisi yllätyshyökkäyksellä Viron itärajalla olevan Narvan kaupungin, jonka asukkaista valtaosa on venäjänkielisiä. Samalla Venäjä estäisi Naton väliintulon uhkaamalla ydinaseella. Ei uskalla käyttää ydinasettaPaljon todennäköisempänä Toveri pitää sitä, että Natossa katsottaisiin ydinasebluffin läpi ja Venäjän joukot lyötäisiin takaisin. Venäjän suurin uhka ovat ydinaseet. Vastaavasti Naton tärkein pelote on ydinasepelote. – Koska Venäjä ei uskalla ydinasettaan käyttää Natoa vastaan, se ei uskalla haastaa meitä sotilaallisesti, Toveri sanoo. Balttien pelko 5. artiklan testaamisesta on silti Toverin mukaan perusteltu. Hybridioperaatiot ovat Toverin mukaan ”suurin uhka”, koska niihin länsi ei pysty vastaamaan samalla mitalla. ”Putinin puudelit”Euroopan pitäisi Toverin mielestä löytää selkärankansa Trumpinkin suhteen. – Jos pistät meille tulleja, me tuplaamme ne tullit teille. Sattuu meihin, mutta sattuu teihinkin, Toveri sanoo. Ongelma on, että Eurooppaa ei johda kukaan, Toveri sanoo. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on Toverin mielestä ainoa eurooppalainen johtaja, joka näyttää johtajuutta. Liittovaltiota Toveri ei ”vielä” halua, mutta lisäisi enemmistöpäätösten roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jotta ”Putinin puudelit” kuten Unkarin pääministeri Viktor Orbán tai Slovakian pääministeri Robert Fico eivät pystyisi torpedoimaan päätöksentekoa. Elina Valtonen Trumpin puheista Ylellä: Ennenkuulumatontahttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a9b831f6-6927-4483-b6bb-8cccadb763c1 Valtonen vieraili Ylen A-studiossa keskiviikkona. Trumpin puheet Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä diktaattorina sekä puheet siitä, että Ukraina olisi aloittanut sodan, nousivat esille. Valtosen mukaan Trumpilla on tapa henkilökohtaistaa asioita ja liittää ne osaksi retoriikkaansa. Valtosen mukaan puhe on kuitenkin ennenkuulumatonta maailman vaikutusvaltaisimmalta johtajalta. Valtonen muistuttaa Ylellä, että presidentinvaalit ovat osa demokratiaa, mutta niiden siirtäminen sota-aikana on jotain, mitä Suomessakin on tehty. – Täytyy muistaa, että vaalien turvallinen järjestäminen sotaoloissa on merkittävä haaste. Joka tapauksessa Venäjän hallussa on noin viidesosa Ukrainan alueista, hän sanoo. Valtonen pitää Trumpin puheita pahankuuloisina. Ukraina-tukea jatkettavaValtonen muistuttaa, etteivät Trump ja Putin voi lähtökohtaisesti keskustella muista kuin omien maidensa asioista, vaikka se olisikin mahdollisena keskustelun aiheena. Valtonen painottaa Ylellä, että esimerkiksi Eurooppa päättää itse omista Ukraina-tuistaan ja puolustuksen järjestämisestä. – Tämä kaikki on meidän ja EU:n käsissä. Valtonen kokee, että Euroopan päätöksenteossa olisi moitittavaa. Eurooppa on ollut hänen mielestään hyvinkin yhtenäinen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Hän lisää, että Ukrainan tukemiseen tarvitaan Euroopan unionia laajempaa maajoukkoa, kuten Iso-Britanniaa, EU:n ulkopuolisia Pohjoismaita ja Turkkia. Valtonen kertoo Ylellä, että EU-maiden kesken keskustelua käydään jatkuvasti, mutta nyt tarvitaan tekoja. – Ukraina-tukea jatkaa ja voimistaa ja tähän on tulossa esitys. Toisaalta meidän pitää vahvistaa Euroopan puolustusta, Valtonen painottaa. Valtonen kertoo, ettei Venäjän uhka ole analyysien mukaan jäämässä ainoastaan Venäjään. Vaatimukset kattavat Ukrainan, mutta pitävät sisällään myös ikään kuin etupiiriajattelua Euroopan osalta, Valtonen sanoo. – Me eletään aika pahassa maailmassa, jos meillä ei olisi enää alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia, hän tiivistää Ylellä. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
