PUTIN TRUMP JA EU
4.4.2025.
Sanna Marin IS:lle: Tästä syystä Venäjä ei halua rauhaa Ukrainaan – ”Asia, mitä Putin pelkää kaikista eniten”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011144761.html
Suomen entinen pääministeri kommentoi IS:lle maailmantilannetta harvinaisessa haastattelussa.
New York, Yhdysvallat
Suomen entinen pääministeri Sanna Marin sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa epäilevänsä Vladimir Putinin motiiveja Venäjän kanssa käytävissä rauhanneuvotteluissa, joille nyt myös Eurooppa on raottanut mahdollisuutta.
Lue lisää: Stubb: Jossakin vaiheessa on aika puhua Putinin kanssa – nimesi kaksi maata
– Epäilen, että Putin ei halua rauhaa Ukrainaan, eikä halua nähdä sellaista menestystarinaa Ukrainassa, jonka lopputulemana olisi vauras, itsenäinen ja vapaa Ukraina osana Euroopan unionia ja kenties tulevaisuudessa osana Natoa, Marin sanoi IS:lle New Yorkissa torstaina.
– Uskon, että tämä on asia, mitä Putin pelkää kaikista eniten. Koska se tarkoittaa, että myös Venäjällä ihmiset voisivat kysyä, haluavatko he tällaista tulevaisuutta, mitä Putinin hallinto on tarjonnut kansalle. Marin vierailee parhaillaan Yhdysvalloissa. Tony Blair -instituutissa strategisena neuvonantajana nykyään työskentelevä Marin oli yksi pääpuhujista torstaisessa Martti Ahtisaaren rauhanjärjestön CMI:n järjestämässä seminaarissa. Marin keskittyi YK:n päämajalla pitämässään puheenvuorossa rauhan rakentamiseen Ukrainassa ja Euroopassa. Hän sivusi myös Suomen historiaa ja maan jälleenrakentamista sodan jälkeen. Yhdysvaltain-vierailun ajankohta osui dramaattiseen uutistilanteeseen Euroopan kannalta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona ankarista tullitoimista: Euroopan unionille asetetaan 20 prosentin tuontitullit, jotka astuvat voimaan viikon sisällä. Myös Ukrainan-rauhanneuvottelut nousivat torstaina Suomessa uutisiin, kun presidentti Alexander Stubb kertoi, että halukkaiden koalitio on tullut viime torstaina Pariisissa yhteisymmärrykseen siitä, että ainakin jonkun eurooppalaisen johtajan pitäisi olla yhteydessä Venäjään ”jossakin vaiheessa”. Sanna Marin, tuleeko Suomen neuvotella Venäjän ja Putinin kanssa? – Suomi on osa Eurooppaa ja Euroopan unionia. Kun me toimimme, me toimimme tietenkin osana tätä yhteisöä. Nyt, kun Yhdysvallat on päättänyt asettaa kovia tuontitulleja niin Eurooppaan kuin muualle maailmaan, on valtavan tärkeää, että Suomi toimii osana tätä yhteisöä, eikä lähde sooloilemaan ja kuvittele saavansa voittoja jotakin toista kautta. – Suurin rauhaneste on Venäjä ja Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Meidän pitää suojella Euroopan yhtenäisyyttä. Se on pienemmän etu. Marin korostaa, että Eurooppaa ja Ukrainaa ei voi jättää ulos rauhanneuvotteluista. Marin nosti sekä puheessaan että haastattelussa esiin käsitteen Ukrainalle reilusta ja kestävästä rauhasta. – Suomi osana Euroopan unionia totta kai haluaa tukea oikeudenmukaista rauhaa. Mutta se tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti Ukrainalla ja myös Euroopalla on paikka neuvottelupöydässä, kun ehtoja neuvotellaan. Hyväksyisittekö rauhan, missä Venäjä saisi pitää Ukrainalta valtaamiaan alueita? Kyse on siitä, mitä Ukraina on valmis hyväksymään. Meidän tehtävämme on tukea Ukrainan pyrkimyksiä. Tähän tukeen kuuluu Marinin mukaan keskeisesti raha. Marin ei suostu esittämään tarkkoja lukuja, mutta Yhdysvaltain muuttuneen Ukraina-politiikan valossa hän sanoo toivovansa Euroopan lisäävän tukeaan ”merkittävin summin”. – Kun katsotaan kansantalouksiamme, niin rahoituksen lisääminen ei tarkoita prosenttien osuutta bruttokansantuotteestamme. Rahoitus on mahdollista antaa Ukrainalle ja se on tehtävissä. Meillä pitää olla poliittista tahtoa rahoittaa vajetta, mikä vääjäämättä syntyy, kun Yhdysvallat vetäytyy. Marin sanoo, että Yhdysvaltain muuttunut ulkopoliittinen linja ei vaikuta vain Ukrainaan ja Venäjään, vaan transatlanttiseen ja arvopohjaiseen yhteistyöhön, jota Yhdysvallat ja Eurooppa ovat rakentaneet vuosikymmeniä. – Yhdysvallat on nyt ottanut suunnan pois tästä yhteistyön tiestä ja kääntänyt selkänsä monessakin suhteessa ystävilleen ja kumppaneilleen. – Euroopalle tämä on tietenkin ollut shokki. On selvää, että Euroopan pitää pystyä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan paremmin ja meidän pitää satsata oman puolustuskykyymme, niin kuin olisi jo kauan aikaa pitänyt tehdä. Mikäli rauha saataisiin Ukrainaan, ei Marin usko Suomen ja Venäjän suhteiden palautuvan enää täysin ennalleen. – Suhteet tuskin palautuvat, mutta on tarvetta sille, että käydään keskustelua ja haetaan ratkaisuja. Mutta se vaatii sen, että kaikki tulevat neuvottelupöytiin sellaisella asennolla, että oikeasti lähdetään hakemaan rauhaa ja neuvottelemaan, eikä pelata kansainvälistä geopoliittista peliä ja haeta vallan etupiirejä. Valtonen kertoi vitsailusta Nato-kokouksessa: ”Jos asetat tariffeja ja sitä kautta saat laman aikaiseksi...”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011145001.html Nato|Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) luonnehti Yhdysvaltojen uuden ulkoministerin Marco Rubion ensimmäistä Nato-kokousta ”lämminhenkiseksi.” Yhdysvaltojen hallinnon Signal-ryhmäkohussa kävi viimeistään ilmi, mitä presidentti Donald Trumpin hallinnossa ajatellaan Euroopasta. Varapresidentti J. D. Vance ja puolustusministeri Pete Hegseth kirjoittivat muun muassa Euroopan säälittävyydestä ja vapaamatkustamisesta.
Tätä taustaa vasten Brysselissä seurattiin torstaina tarkkaan, missä tunnelmissa ulkoministeri Marco Rubion ensimmäinen Naton ulkoministerikokous sujuu ja mitä se kertoo transatlanttisten suhteiden tilasta. Taustalla oli sekin, että Hegseth ja Vance ehtivät ravistella Nato-maita omilla lausunnoillaan vieraillessaan helmikuussa Euroopassa Nato-kokouksessa ja Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kuvaili ensimmäisen kokouspäivän jälkeen keskustelua Rubion kanssa ”lämminhenkiseksi”. Tilaa oli hänen mukaansa jopa vitsailulle sen suhteen, että Yhdysvallat vaatii Nato-mailta viiden prosentin puolustuspanostuksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. ”Itse asiassa, ja jos nyt siitä lämminhenkisestä unelmasta puhutaan, niin tästä vähän jopa vitsiäkin heitettiin”, Valtonen sanoi. ”Että jos asetat tariffeja ja sitä kautta saat laman aikaiseksi, niin kyllä on helpompi päästä viiden prosentin bkt-tavoitteeseen kun bkt [bruttokansantuote] dyykkaa. Tällä tasolla myös keskusteluja käytiin”, Valtonen sanoi. Yhdysvallat kertoi myöhään keskiviikkona uusista tuontitulleista lukuisille maille. EU-maille ne ovat 20 prosenttia. Esimerkiksi Signal-ryhmän myötä ilmi tulleisiin ajatuksiin liittyen Valtonen sanoi, että on selvää, että Yhdysvaltojen hallinnossa on erilaisia tulokulmia asioihin. ValtoNen sanoi, että ei ole ”hetken epäilystä” siitä, että Yhdysvallat ei olisi sitoutunut Natoon, päinvastoin. Tämän viestin Rubio sanoi aiemmin päivällä myös julkisesti kokouksessa. ”Ja se toive, että Eurooppa tekee enemmän oman puolustuksen turvallisuutensa eteen, niin tämähän on ollut Suomen toive myös pitkään”, Valtonen sanoi. Valtonen kuvaili, että Rubion viesti oli ”hyvin erilainen” kuin mikä kuultiin puolustusministeri Hegsethiltä helmikuussa. Tämäkin heijasti Valtosesta sitä, että hallinnossa voi olla sävyeroja. ”Mitään sellaista, mikä olisi aiheuttanut syytä huoleen sen yli, mitä jo on kuultu ja tiedetään, niin ei kuultu ulkoministeri Rubiolta, oikeastaan päinvastoin”, Valtonen sanoi. USA kovistelee nyt Venäjää – asiantuntijat arvioivat Stubbin rooliahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011142072.html Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Yhdysvalloissa vain päiviä ennen uusien Venäjä-pakotteiden julkistamista. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat Floridassa lauantaina, vain päiviä ennen kuin Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkisti uusia Venäjään liittyviä pakotteita. Yhdysvallat muun muassa lisäsi viisi henkilöä ja neljä muuta kokonaisuutta pakotelistalle, joka on tarkoitettu erityisesti ”globaaleiksi terroristeiksi” nimetyille tahoille. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ei pidä Stubbin vaikutusta Trumpin päätöksentekoon mahdottomana. Presidentit tapasivat lauantaina Trumpin omalla golfklubilla Floridassa, jossa he osallistuivat golfturnaukseen. Lindénin mukaan tällainen tapaaminen voi olla Suomen vaikutusvallan kannalta jopa parempi tapaamismuoto kuin virallinen valtiovierailu, kun golf on tunnetusti Trumpille mieluisa tapa viettää aikaa. – On hyvin mahdollista, että Trumpiin pystyy vaikuttamaan paremmin, kun hänet saa tavata tällä tavalla golfin merkeissä ja golf vielä sujuu molemmilta.
Trumpin tapaamisen järjestymisessä keskeisin henkilö oli IS:n tietojen mukaan Trumpin lähipiiriin kuuluva republikaanisenaattori Lindsey Graham, joka oli myös mukana Floridan tapaamisessa Stubbin ja Trumpin kanssa. Graham myös esitteli yhdessä demokraattien Richard Blumenthalin kanssa tiistaina Venäjälle asetettaviin pakotteisiin liittyvän lakiesityksen. Suorien Venäjään kohdistuvien toimien lisäksi esitys sisältää peräti 500 prosentin tuontitullit Yhdysvaltoihin maista, jotka jatkavat öljyn, kaasun ja uraanin ostamista Venäjältä sen jälkeen, kun maan on todettu asettuneen rauhan esteeksi. Toistaiseksi ei ole selvää, milloin uusista pakotteista on määrä äänestää kongressissa. Ukrainan tukeminen on Lindénin mukaan Grahamille tärkeä asia. Tämä voi olla yksi syy tapaamisen järjestämisen taustalla, sillä Graham tuskin ainakaan näki tapaamisesta Trumpin ja Stubbin välillä olevan haittaa. – Graham on voinut toivoa, että Stubb olisi sellainen henkilö, joka vaikuttaisi.
Lindén nostaa esiin, että Trumpin ensimmäisen kauden hallinnon työntekijät ovat julkisuudessa kertoneet, että Trumpin päätöksentekoon pääsi yleensä eniten vaikuttamaan henkilö, joka keskusteli asiasta presidentin kanssa viimeisimpänä ennen päätöksentekoa. – Totta kai on mahdollista ajatella, että kun Stubb kävi siellä hiljattain, niin se olisi ollut Trumpilla aika tuoreena mielessä verrattuna siihen, mitä hän on puhunut jonkun muun kanssa aikaisemmin. Lindén kuitenkin muistuttaa, ettei Stubbin mahdollista roolia pidä liioitella, eikä kellään ole varmaa tietoa, mistä Mar-a-Lagon golfkentällä todellisuudessa keskusteltiin. Trumpin ja Stubbin toverillista tapaamista voi Lindénin mukaan pitää poikkeuksellisena. Myös Trumpin ensimmäisellä kaudella presidentti Sauli Niinistö kutsuttiin Yhdysvaltoihin vierailulle poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa. Tämä korostaa Lindénin mukaan sitä, että Trumpin kiinnostus Suomeen ei riipu tietystä henkilöstä.
Lindén ei usko, että Trump käyttää pitkiä aikoja Suomen ajattelemiseen, mutta jos valtiovierailua Suomen presidentin kanssa hänelle ehdotetaan, vaakakupissa todennäköisesti painaa Suomesta naapurimaana löytyvä Venäjän ymmärtäminen. – En oikein keksi mitä muuta se olisi kuin Suomen Venäjä-osaaminen ja ymmärrys Venäjästä, mikä on erilaista kuin muilla mailla. Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen ei usko Stubbin juurikaan voineen vaikuttaa Yhdysvaltain senaatissa esitettyjen Venäjä-pakotteiden sisältöön. Hän pitää kuitenkin Stubbin ja Grahamin välistä suhdetta mielenkiintoisena. Media: Putinin ökyauto räjähti Moskovassahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011140959.html Räjähdyksen seurauksena ylellinen ajoneuvo roihusi aivan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämajan tuntumassa. Lauantai-iltana Venäjän pääkaupungissa Moskovassa räjähti yksi presidentti Vladimir Putinin luksuslimusiineista. Räjähdyksen seurauksena ylellinen ajoneuvo roihusi aivan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämajan tuntumassa. Video palavasta limusiinista levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa viikonloppuna. Aurus Senat -limusiinin rungosta roihusi paksua savua samalla, kun onnettomuuspaikalle ryntäsi sammuttajia läheisistä ravintoloista ennen pelastajien saapumista.
Asiasta uutisoi muun muassa Kyiv Post. Tapahtuneesta ei koitunut mediatietojen mukaan henkilövahinkoja. Tiedotusvälineiden mukaan palon uskotaan alkaneen auton moottorista, mutta räjähdyksen syytä ei kuitenkaan tiedetä. Lauantaisen räjähdyksen olosuhteet ja tapahtumapaikka herättivät epäilyksiä esimerkiksi viestialusta X:ssä. – Tämä ei ollut ”tekninen vika”. Se oli räjähdys. Aivan niiden ihmisten vieressä, joiden oletetaan ”estävän uhkia”, kirjoitti eräs käyttäjä X:ssä. Räjähdys tapahtui pari päivää sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Putinin kuolemasta ja kertoi itsevaltaisen presidentin pelkäävän omaa kuolevaisuuttaan. Auton kerrotaan kuuluneen Putinin autosaattueeseen, mutta epäselvää on, oliko se käytössä räjähdyshetkellä. Vahvistamattomien tietojen mukaan auto oli presidentin kiinteistöjä hoitavan viraston käytössä. Aurus on vuonna 2013 lanseerattu venäläinen luksusautomerkki, jonka tunnetuin malli on Venäjän presidentin virka-autonakin palveleva pidennetty Aurus Senat. Aurus-mallisto on suunniteltu ensisijaisesti esittelemään Venäjän teollista mahtia ja korvaamaan maan valtionhallinnon käyttämät läntiset luksusautot. Putin lahjoitti Aurus-limusiinin viime vuonna Pohjois-Korean johtajalle Kim Jong-unille. Venäjän aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen alettua muutamia tunnettuja venäläisiä on surmattu hämärissä pommi-iskuissa.
Kreml-mielisen propagandamedian toimittajana työskennellyt Darja Dugina kuoli autopommi-iskussa Moskovan lähellä elokuussa 2022. Huhtikuussa 2023 Pietarissa tapahtuneessa pommi-iskussa kuoli puolestaan yksi Venäjän tunnetuimmissa sotabloggareista, Vladlen Tatarski. Viimeksi joulukuussa sähköskootteriin piilotettu pommi tappoi venäläisen kenraaliluutnantti Igor Kirillovin ja hänen avustajansa. Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n lähteet ovat kertoneet medialle, että turvallisuuspalvelu oli räjähdyksen takana. Kirillov toimi Venäjän säteilyyn liittyvien sekä kemiallisesta ja biologisesta sodankäynnistä vastaavien suojelujoukkojen komentaja. Venäläismedia Meduzan mukaan Putin luonnehti tapahtunutta suureksi turvallisuusmokaksi. Kremlin nimettömät lähteet kertoivat jo viime kesänä Moscow Timesille, että Venäjällä on tehostettu entisestään presidentti Putinia suojelevia turvatoimia. Zaharova lateli seitsemän ehtoa Stubbillehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011144076.html Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova ilmoitti, että Suomen nykyinen johto ”joutuu tekemään paljon” ennen kuin yhteyksien palauttaminen Venäjään on mahdollista. Venäjällä jatkuu keskustelu tasavallan presidentti Alexander Stubbin ilmoituksesta, jonka mukaan Eurooppa varautuu ottamaan koordinoidusti yhteyttä myös Venäjän johtajaan Vladimir Putiniin. Stubb kehotti lisäksi suomalaisia varautumaan henkisesti siihen, että jossain vaiheessa Ukrainan rauhanprosessia poliittiset suhteet Venäjään avataan jälleen. Venäjän mediassa Stubbin ilmoitus on haluttu tulkita hyvin konkreettisesti niin, että Suomi tunnustelisi jo valmiutta palata normaaleihin suhteisiin Venäjän kanssa. Torstaina oman panoksensa keskusteluun antoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Hänen mukaansa pelkät sanat suhteiden avaamisesta eivät riitä, vaan Venäjä edellyttää Suomelta paljon todellisia toimia.
– Pelkkä kehotus avaruuteen heitettynä on aivan liian vähän. Suomen nykyinen johto joutuu tekemään paljon. Sanojen lisäksi on otettava konkreettisia askelia ja tehtävä tekoja, Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan.
Tämän jälkeen Zaharova siirtyi luettelemaan toimia, joihin Suomen olisi hänen mukaansa ryhdyttävä. Hän keksi heti seitsemän asiaa, joihin olisi saatava muutos, ennen kuin suhteet voitaisiin palauttaa:
– On lopetettava Suomen informaatiotilan täyttäminen perusteettomilla venäläisvastaisilla tarinoilla, on avattava tekosyyn nojalla suljettu Venäjän ja Suomen välinen raja, on keskeytettävä rajan esterakenteiden laiton rakentaminen, on poistettava Suomen ja Venäjän välisen tie- ja rautatieliikenteen kielto, Zaharova aloitti luettelemisensa.
– On lopetettava niiden (Suomen) kansalaisten vaino, jotka kannattavat järkeviä ideoita Venäjä-suhteiden normalisoinnista ja on uudelleenarvioitava sotilaallista suunnittelua, joka kohdistuu aggressiivisena meidän maatamme kohtaan, Zaharova jatkoi luettelemistaan uutistoimisto Tassin mukaan.
Zaharovan mukaan vaatimuslistaa voisi jatkaa vielä pitkään. Viimeisenä eli seitsemäntenä ehtona hän mainitsi oman näkemyksensä mukaan Venäjän kaikkein tärkeimmän vaatimuksen Suomelle:
KOMMENTTI
https://www.is.fi/kayttaja/?nickname=Onni%20toisilla
Venäjä on toistuvasti osoittanut sen, ettei siihen voi luottaa missään vaiheessa. Suhteet pysyvät sitä parempina, mitä vähemmän ollaan Venäjän kanssa tekemisissä. Itäraja lopullisesti kiinni, kaksoiskansalaiset valitsemaan kummanko maan kansalaisia haluavat olla, ja rajan oikealle puolelle ennen rajan sulkemista. Tänne ei desantteja tarvita.
2.4.2025 Asiantuntija Kremlin Suomi-lausunnoista – ”Hyvä osoitus siitä...”https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011138881.html Jussi Lassilan mukaan Kremlin reaktio presidentti Alexander Stubbin lausuntoon oli odotetunlainen. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pitää Kremlin kommentteja suhteiden normalisoimisesta Suomen kanssa hyvin odotetunlaisina. Stubb sanoi tapaamisen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Suomessa on valmistauduttava siihen, että Euroopan ja Venäjän suhteet avautuvat poliittisella tasolla jälleen tulevaisuudessa. Stubb perusteli asiaa sillä, että Venäjä tulee aina olemaan Suomen naapuri. Stubb vastasi Ilta-Sanomien toimittajan esittämään kysymykseen vierailullaan Britannian pääministeri Keir Starmerin luona Lontoossa. Tiistaina uutisoitiin Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin toteamuksesta, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis normalisoimaan suhteet Suomen kanssa, jos Suomi haluaa rakentaa suhteita uudelleen. Asiasta uutisoi Reuters. Peskov totesi Tassille antamassaan haastattelussa, että Venäjä ei ole koskaan kannattanut suhteiden huonontamista naapureihinsa, Suomeen mukaan lukien. Peskovin mukaan Venäjä on aina ollut ja on edelleen ”hyvien, molempia osapuolia hyödyttävien ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvien suhteiden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalla”. Lassilan mukaan pelkkä Suomen johdon vihjailu Venäjä-suhteiden avautumisesta on takuuvarma keino saada Kreml tarttumaan siihen omine tarkoitusperineen. Suhteiden normalisoiminen tarkoittaa kuitenkin Venäjällä jotakin aivan muuta kuin millaiseksi se Suomessa ymmärretään. Lassilan mukaan asia käännetään Venäjällä niin, että lännessä on vihdoin ymmärretty Kremlin politiikan voima ja ettei Venäjää voi vastustaa. – Kremlin näkökulma suhteiden normalisoimisesta on se, että Suomi hyväksyy Venäjän voimapolitiikan, sen että Venäjä on suurvalta ja suurvalta tekee, mitä tahtoo. Toisin sanoen, Venäjä toivoo suhteiden normalisoimista ilman, että sen tarvitsee itse tehdä mitään. – Kremlin kommentti on hyvä osoitus siitä, kuinka kipeää lännen langettama eristäminen tekee Venäjälle. Se on toiminut ja se olisi hyvä pitää täällä mielessä. Jos vain EU:ssa eristämistä osattaisiin käyttää määrätietoisemmin ja rohkeammin, se olisi osaltaan pakottamassa Venäjää aitoihin neuvotteluihin, Lassila toteaa. Lassila toteaa ykskantaan, että Venäjä-suhteet eivät tule todellisuudessa normalisoitumaan niin kauan kuin Putin on vallassa ja Venäjä on luopunut imperialistisesta politiikastaan. Putinin tahtoon ei ole hänen mukaansa mitään tarvetta taipua. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis normalisoimaan suhteet Suomen kanssa, jos Suomi haluaa rakentaa suhteita uudelleen. Stubb kertoi maanantaisessa tiedotustilaisuudessaan, että eurooppalaiset johtajat pohtivat yhteydenottoa Putiniin. Stubbin mukaan keskustelujen aloittaminen Venäjän kanssa Ukrainan sodan päättämiseksi pitäisi tapahtua koordinoidusti. Stubb totesi kuitenkin, että vielä on auki, kuka keskusteluja käy ja milloin. – Eli mitään yksittäistä päivämäärää en tähän voi antaa ja katsotaan sitten, millä tavalla sitä koordinoidaan ja kuka yhteyttä pitää, Stubb vastasi. Stubb sanoi Suomen ja Venäjän välisten suhteiden olevan riippuvaisia kahdesta asiasta: Venäjä hyökkäyssodan päättymisestä Ukrainassa ja siitä, miten keskustelua suhteiden palauttamisesta voidaan ylipäätään käydä. Lassilan mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Venäjä-sympatiat ovat antaneet Kremlille lisäpotkua, ja se pyrkii ottamaan hetkestä kaiken irti. Venäjällä toivotaankin, että Trump alkaisi laajamittaiseen pakotteiden purkamiseen ja muu länsi tulisi perässä. Lassilan mukaan tiettyjä riskejä tähän on olemassa. Stubb korosti tiedotustilaisuudessa, että pakotteiden purun tulisi olla vasta rauhansopimuksen jälkeinen toimi ja vaihe. Stubbin mukaan sen tulee olla ehdollinen sille, että Venäjä lopettaa sotimisen Ukrainassa ja Ukrainaan saadaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha, kertoo tiedotustilaisuudessa paikalla ollut Ilta-Sanomien toimittaja Joonas Immonen. Lassila toteaa ykskantaan, että Venäjä-suhteet eivät tule normalisoitumaan niin kauan kuin Putin on vallassa ja Venäjä on luopunut imperialistisesta politiikastaan. Asiantuntija arvioi Putinin aivoituksia Stubbin lausunnostahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011136659.html Euroopan johtajien halukkuudessa avata neuvotteluyhteys Putinin kanssa ei ole kyse myönnytyksestä, toteaa asiantuntija. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi Euroopan johtajien keskustelleen viime torstaina siitä, milloin ja miten neuvotteluyhteys Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa voitaisiin avata. Euroopan maat ovat toistaiseksi läpi Ukrainan sodan pidättäytyneet neuvotteluista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Stubbin maanantainen lausunto ennustaa kuitenkin asian suhteen tulevan jonkinlainen muutos lähitulevaisuudessa. Onko tämä se, mitä Putin on odottanut lähes kolme vuotta? – Jos ajatellaan Putinin toiveita, niin luulen, että tämä ei ole kuitenkaan se tilanne, joka Putinilla on ollut mielessä, koska hän on jo aloittanut keskustelut Yhdysvaltojen kanssa, sanoo poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Aunesluoma viittaa Yhdysvaltojen ja Venäjän viime viikkoina käymiin keskusteluihin Ukrainan rauhanneuvotteluista. Aunesluoman mukaan Putin todennäköisesti olisi toivonut Euroopan avaavan neuvotteluyhteyden Venäjän kanssa omasta aloitteestaan ilman Yhdysvaltojen väliintuloa rauhanneuvotteluihin. – En usko, että tämä on itseasiassa mikään myönnytys Venäjälle. Neuvotteluprosessi on jo alkanut Yhdysvaltojen kanssa, joten jos se (neuvotteluyhteyden avaaminen) toteutuu niin toivottavasti Euroopalla on myös jonkinlainen rooli tässä prosessissa. Aunesluoma arvioi, että Stubbin lausunto neuvotteluyhteyden avaamisesta Putinin kanssa ei tullut yllätyksenä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille. Neuvotteluyhteyden avaaminen voi olla myönteinen asia Ukrainan kannalta etenkin, jos kaikki Ukrainan keskeiset tukijat ovat mukana prosessissa tulitauko- tai rauhansopimuksen aikaan saamiseksi. Tuleeko Putin jatkamaan rauhanneuvotteluja ennemmin Yhdysvaltojen kanssa? Aunesluoman mukaan asiaa on toistaiseksi vaikea arvioida. Lisäksi Aunesluoman mukaan on vaikea sanoa, että onko Venäjä viestinyt asiasta jotain kulissien takana. – Periaatteessa, kun presidentti Alexander Stubb nostaa Yhdysvaltojen matkansa jälkeen tällaisen asian julkisuuteen, niin yleensä se on merkki siitä, että jotakin on keskusteltu jo taustalla. Stubbin tämänpäiväinen lausunto oli joka tapauksessa jonkinlainen avaus tai aloite Euroopan johtajien osalta, Aunesluoma arvioi. Presidentti Stubb puhui neuvotteluyhteyden avaamisesta Putinin kanssa maanantaina Lontoossa järjestämässään tiedotustilaisuudessa. Stubb tapasi Britannian pääministeri Keir Starmerin työvierailullaan. Stubb totesi myös, että Suomessa pitää henkisesti varautua siihen, että Euroopan ja Venäjän suhteet avautuvat poliittisella tasolla jossain vaiheessa. – Mikään ei tule poistamaan sitä, että Venäjä on, ja tulee aina olemaan Suomen naapuri. Lisäksi Stubb sanoi Suomen ja Venäjän välisten suhteiden olevan riippuvaisia kahdesta asiasta: Venäjä hyökkäyssodan päättymisestä Ukrainassa ja siitä, miten keskustelua suhteiden palauttamisesta voidaan ylipäätään käydä. Pääkirjoitus: Venäjä etsii Trumpin mielenmuutoksesta ”suomalaista jälkeä” – mutta vastaisiko Stubb kohta jo Putinin puheluun?https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011134771.html Rauhanvääntö Ukrainaan on siinä vaiheessa, että Alexander Stubb ryhtyi valmistelemaan suomalaisia jo henkisesti Venäjä-suhteiden varovaiseen avaamiseen. Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili Trumpin Floridan-kartanolla jo perjantaina. Lauantaina presidentit pelasivat golfia ja keskustelivat keinoista tulitauon sekä rauhan saamiseksi Ukrainaan. Trump oli kysynyt muun muassa, voiko Putiniin luottaa. Stubb oli vastannut kieltävästi. Stubbin vierailua seuraavana päivänä otsikoihin nousi yllättäen tieto, jonka mukaan Trump oli soittanut itse varhain sunnuntaiaamuna NBC-kanavan toimittajalle Kristen Welkerille purkaakseen turhautumistaan Putiniin. Welkerin mukaan Trump oli kertonut olevansa ”hyvin vihainen” ja ”ärtynyt”. Ärtymisellä Trump oli viitannut muun muassa Putinin uusiin Ukraina-ehtoihin, joita tämä oli asettanut jälleen perjantaina. Putinin mukaan Ukrainan sodan lopettaminen vaatisi Volodymyr Zelenskyin hallinnon vaihtamista väliaikaishallintoon. Putinin yksi päätavoitteista on ollut sodan alusta alkaen juuri Zelenskyin syrjäyttäminen ja Venäjä-mielisen johdon saaminen Ukrainaan. Vielä jokin aika sitten Venäjän propaganda näytti uppoavan tehokkaasti Trumpiin, joka syytti Zelenskyiä muun muassa ”diktaattoriksi ilman vaaleja”. Nyt Trump oli kuitenkin sanonut NBC:lle, että Putinin Ukraina-kritiikki osuu ”väärään kohteeseen”. Trump oli uhannut NBC:lle myös, että ellei Ukrainan tulitaukoa saada aikaan ja mikäli hän toteaa Venäjän syylliseksi vitkutteluun, hän voi rangaista Venäjää ja sen öljyä ostavia maita 25–50 prosentin tulleilla. Kremlin ensireaktio Trumpin koventuneisiin puheisiin oli niiden epäileminen. Dmitri Peskov vähätteli, että tiedot Trumpin kommenteista perustuvat vain median kertomuksiin eikä niistä ole saatu tarkkoja sitaatteja. Moskovski Komsomolets -lehti nosti puolestaan artikkelinsa kärkeen, että Stubb kävi ”opettamassa Yhdysvalloille Venäjän kohtelua”. Entäpä jos Putin tai hänen avustajansa soittaisi ja pyytäisi Stubbia mukaan rauhanneuvotteluihin? Maanantaina Stubb tapasi vuorostaan Britannian pääministerin Keir Starmerin. Britannian-matkan konkreettisin tulos oli Stubbin toteamus siitä, että Euroopan johtajien on otettava jossain vaiheessa ”koordinoidusti” yhteyttä myös Putiniin itseensä. Se jäi vielä avoimeksi, kuka tuon yhteydenoton tekisi. Stubb kehotti kuitenkin suomalaisia varautumaan henkisesti siihen, että jossain vaiheessa poliittiset suhteet Venäjälle avataan. Vaalikampanjansa aikana Stubb ehti jo julistaa, ettei vastaisi Putinin onnittelupuheluun. Mutta entäpä jos Putin tai hänen avustajansa soittaisi ja pyytäisi Stubbia mukaan rauhanneuvotteluihin? Kommentti: Stubb paljasti Lontoossa uutisen, joka voi lopettaa sodanhttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011136608.html Rauhan- ja diplomatian juna kohti Ukrainan sodan päättymistä aiotaan laittaa nähtävästi liikkeelle myös Euroopassa tosissaan, kirjoittaa IS:n toimittaja Joonas Immonen Lontoosta. Tasavallan presidentti Alexander Stubb piti maanantaina iltapäivällä Lontoossa tiedotustilaisuuden ja tuli kertoneeksi kansainvälisen tason suuren uutisen. – Se keskustelu on nyt alkanut, sen voi tässä suoraan sanoa. Se keskustelu alkoi omalla tavallaan Pariisin kokouksesta torstaina. Olimme aika pitkälle yhtä mieltä siitä, että jossain vaiheessa yhteyttä (Venäjän presidentti Vladimir Putiniin) pidetään, mutta se on tehtävä koordinoidusti, Stubb vastasi IS:n kysymykseen. Samassa Stubb sanoi, että Suomessa on myös henkisesti valmistauduttava siihen, että poliittiset suhteet Venäjään aukeavat. – Mikään ei poista sitä tosiasiaa, että Venäjä tulee olemaan nyt ja tulevaisuudessa meidän naapuri. Jossain vaiheessa myös poliittiset suhteet aukeavat. Presidentti Stubbin lausunnosta suuren, jopa poikkeuksellisen uutisen tekee se, että vielä kuukausia sitten kaikki yhteydet Venäjään olivat katki, eikä kukaan Euroopassa nähnyt tarpeelliseksi keskustella Ukrainaan hyökänneen Venäjän kanssa. Yhteydenotolla Venäjään ei nähty olevan realistisia vaikutuksia hyökkäyssotaan tai tilanteeseen Ukrainassa. Myös Stubb on toistanut moneen otteeseen, ettei Suomikaan tule olemaan yhteydessä Putiniin ennen kuin Venäjä on vetäytynyt Ukrainasta. Nyt ääni kellossa on kuitenkin muuttunut. Euroopassa pohditaan ensimmäistä kertaa koko Ukrainan sodan aikana yhteisesti, milloin, miten ja kuka ottaa yhteyttä Venäjän presidentti Putiniin. Samassa Suomen presidentti varoittaa suomalaisia siitä, että poliittiset suhteet Venäjään tulevat avautumaan. Rauhan- ja diplomatian juna kohti Ukrainan sodan päättymistä aiotaan laittaa nähtävästi liikkeelle myös Euroopassa tosissaan. Stubb toisti Lontoon-vierailullaan useaan otteeseen, kuinka tärkeää diplomatiassa on tavata ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan avoimesti. Siksi oli tärkeää golfata ja syödä yhdessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpinkin kanssa. Viimeisen kolmen vuoden aikana eurooppalaiset johtajat tai Eurooppa ei ole käynyt koordinoitua keskustelua Venäjän kanssa siitä, miten Venäjä voisi lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa. Vaikka Putinin aikeet Ukrainassa ovat hyväksymättömiä ja Euroopan tulisi yhdessä rintamassa tukea Ukrainaa kaikissa rauhanpyrkimyksissä, loppujen lopuksi vakavat keskustelut Putinin kanssa eivät välttämättä tekisi ainakaan huonoa. Ne voisivat paljastaa yhä kirkkaammin, mitä Venäjä Ukrainasta tahtoo, missä se on valmis joustamaan ja miten Ukrainaa voi tukea tulitauon ja kestävän rauhan saamiseksi parhaimmalla tavalla. Oikeilla nuoteilla Putin voisi parhaimmillaan tulla jopa järkiinsä. Sitä kun ei tiedä, jos ei kukaan kokeile. Toinen kysymys tulee olemaan se, kuka Euroopassa ottaa roolikseen toimia Euroopan edustajana ja yhteydenpitäjänä Putiniin. Stubb on korostanut, että niin sanotun halukkaiden liittouman johdossa on oltava Britannia sekä Ranska, ehkä myös tulevaisuudessa Saksakin. Hän kumosi sunnuntaina tiedotustilaisuudessaan huhut siitä, että Suomi pyrkisi aktiivisesti Euroopan erityisedustajaksi Ukrainan rauhanneuvottelupöytään. Siksi Britannian pääministeri Keir Starmer tai Ranskan presidentti Emmanuel Macron tulee olemaan se taho, joka välittää soitto- tai tapaamispyynnön Venäjän presidentti Putinille. Macron voi olla mittailussa vahvoilla, sillä hän pyrki olemaan aktiivinen Putinin suuntaan jo helmikuussa 2022 ennen laajamittaista hyökkäystä, kun aikeet Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulivat liittolaisten tiedustelun kautta tietoon. Tuolloin Putin antoi periaatteellisella tasolla ymmärtää, että rauhallinen ja diplomaattinen ratkaisu Ukrainan tilanteeseen olisi ollut mahdollinen. Myöhemmin julkaistussa Macronin ja Putinin välisessä puhelunauhoitteessa Putin oli myöntyväinen tapaamaan Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Putin kuitenkin söi sanansa ja vain päiviä myöhemmin panssarit vyöryivät Ukrainaan. Toivottavasti tästä on Euroopassa opittu, kun Putiniin aiotaan ottaa uudessa tilanteessa yhteyttä. Kommentti: Venäjä sotii jo suomalaisia muistomerkkejä vastaan – ”Palakoot helvetissä sellaiset sankarit”https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011129536.html Venäläisten kiihtyvä halu tärvellä suomalaisia sankarihautoja ja sotamuistomerkkejä on symbolista ”trollaussotaa” Suomea kohtaan, Arja Paananen kirjoittaa. Viipurin luoteispuolella sijaitsevasta kasakkakivestä poistettiin äskettäin tekstilaatta, joka oli kiinnitetty Tienhaaran taistelun muistoksi. Venäjän mediassa luotiin mielikuvaa, jonka mukaan salakavalat fasistimieliset suomalaiset olivat jollain keplottelukonstilla saaneet laatan kiinnitetyksi paikalleen vuonna 1994 eli reilut 30 vuotta sitten. Mutta kun tarkkasilmäiset kasakat vihdoin viime vuonna huomasivat Tienhaaran laatan ”natseja sankarillistavan” tekstin, alkoikin tapahtua. He kantelivat viranomaisille, ja lopulta helmikuussa Viipurin kaupunginoikeus määräsi laatan poistettavaksi kokonaan. Kun laatta oli irrotettu, voitokkaat historia-aktivistit juhlivat poseeraamalla kiven edustalla lippuineen. Kiipesipä heistä pari jopa korkean siirtolohkareen päälle – kuin äiti-Venäjän urhoolliset puolustajat suuren valloituksensa merkiksi. Tosiasiassa suomalaiset veteraanit ja heidän jälkeläisensä eivät ole koskaan pystyttäneet muistomerkkejä ilman, että he olisivat sopineet asiasta venäläisten viranomaisten kanssa. Sellainen omavaltaisuus ei olisi ollut mahdollista edes Venäjän kaikkein vapaimpina aikoina 1990-luvulla. Muistomerkeistä on käyty usein pitkääkin byrokraattista sopimuskirjelmöintiä, mutta joissakin tapauksissa niistä on sovittu vain suullisesti paikallishallinnon kanssa. Venäläisellä osapuolella on ollut silti aina mahdollisuus vaikuttaa muistomerkkien toteutukseen ja sanamuotoihin. Oli myös aika, jolloin taistelupaikkojen muistotekstejä räätälöitiin hyvässä yhteisymmärryksessä niin, että niiden oli tarkoitus kunnioittaa sekä suomalaisia että venäläisiä kaatuneita. Esimerkiksi sanamuoto ”kunnia sankareille” oli osoitettu suomalaisille suomenkielisessä muodossaan, kun taas saman tekstin venäjänkielinen muoto ”slava gerojam” oli osoitettu samassa taistelussa kuolleille puna-armeijan sotilaille. Sillä sankarivainajiahan heistä kaikista tuli oman maansa silmissä sen jälkeen, kun he olivat toteuttaneet sotilaan velvollisuutensa. Suomalaisten sankarihautojen systemaattinen tärvely alkoi Venäjällä keväällä 2022 eli samoihin aikoihin, kun Vladimir Putinin hallinto tajusi Suomen asettuneen Ukrainan tueksi suursodassa. Nyt kun Suomi on julistettu virallisesti jo ”epäystävälliseksi maaksi”, muistomerkkien hävittäminen on symbolista trollaussotaa Suomea vastaan. Suomen valtiota tai veteraanien jälkeläisiä yritetään provosoida tekemään jokin vastaliike, josta voitaisiin nostaa sitten kohu. Suomella ja Venäjällä on yhä voimassa valtiosopimus sotamuistomerkkien vaalimisesta, mutta vain Suomi noudattaa sitä ehdoitta. Venäjä on muuttanut tulkintatapaansa niin, että kaikki Venäjän paikallishallinnon kanssa aikanaan sovitut muistomerkit katsotaan nykyisin lainsuojattomiksi, mikäli niille ei ole haettu uutta lupaa Moskovasta. Ihantalan taistelun muistokiveen kaiverrettu teksti aiotaan hioa pois seuraavaksi. Poistoa perustellaan muun muassa sillä, että taisteluun otti osaa myös saksalaisia sotilaita. Käkisalmessa eli nykyisessä Priozerskissa ilmestyvä Priozerskie vedomosti -lehti hehkutti Ihantalaan vaadittua hiontaoperaatiota näin:
Suomalaisen sankarihaudan naishahmo menetti päänsä jo neuvostovallan hävitysvimmassa. Neuvostoliiton hajottua patsaan torso löytyi kuitenkin mutakuopasta läheiseltä pellolta, ja suomalaiset saivat luvan pystyttää sen takaisin paikalleen vuonna 1993. Lue lisää: Venäjällä tuhotaan taas suomalaisten hautamuistomerkkejä – ”Hakaristi häpäisi maatamme...” Syksyllä 2023 Venäjällä ilmestyi yllättäen myrkyllisiä kirjoituksia, joissa vaadittiin myös torsoa poistettavaksi. Jalustassa olleen suomenkielisen tekstin väitettiin sisältävän ”venäläisvastaisia ilmauksia”, ”historiaa koskevia valheita” ja ”natsiaatteen ylistystä”. Teksti kuului näin: ”Eestä Karjalan kotiseudun, isänmaan, nämä urhot kulkivat kuolemaan. Tää kumpu on kruunu sankarien, käy haudalle hiljaa rukoillen.” Jalustan teksti hiottiinkin seuraavaksi pois, mutta naishahmon torso häiritsi yhä venäläisiä. Keväällä 2024 sekin oli jo hävitetty. Jäljellä olivat pelkät perustuslaatat. Täytyy vain toivoa, että tämä riitti siihen, että venäläisten on nyt oikein helppo hengittää Kirvun ”vapaassa kylässään”. Stubb brittilehdelle: Trumpin kärsivällisyys Putinia kohtaan hiipuuhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011134242.html Suomessa tiedetään, ettei Putiniin voi luottaa, sanoi Alexander Stubb The Guardianille. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kärsivällisyys Venäjän presidentin Vladimir Putinin hidastelutekniikkaa kohtaan on hiipumassa, sanoo Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb brittisanomalehti The Guardianin mukaan. Stubb saapui vierailulle Britanniaan sen jälkeen, kun oli tavannut Yhdysvaltain presidentin lauantaina Floridassa. Stubb sanoi The Guardianille antamassaan haastattelussa uskovansa, että Yhdysvallat menee suuntaan, jossa se näkee Venäjän toiminnan oikeassa valossa. Stubb puhui Britanniassa myös siitä, että tulitauolle pitäisi saada takaraja, esimerkiksi 20. huhtikuuta. Jos tulitaukoa rikottaisiin, Venäjälle pitäisi asettaa siitä raskaita seuraamuksia. Stubb sanoi, että Suomessa tiedetään, ettei Putiniin voi neuvotteluissa luottaa. – Ainoa asia, mitä venäläiset ymmärtävät, on voima, Stubb sanoi The Guardianille. Stubb myös kritisoi varsin suoraan Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin myötäsukaisia lausuntoja Putinista. Kukaan, joka sanoo, että Krimillä olisi järjestetty millään tapaa todellinen kansanäänestys, ei tiedä, mitä kansainvälisillä suhteilla tarkoitetaan, Stubb sanoi. – En henkilökohtaisesti tule koskaan hyväksymään mitään alueluovutusta Ukrainalta Venäjälle. Stubb myös korosti sitä, että tulitauon valvominen on yksi asia, mutta lopullinen rauhansopimus jo ihan muuta. Se taas vaatii perinteistä, yleensä YK:n hoitamaa rauhanturvaamista. Hän sanoi, ettei Suomi todennäköisesti antaisi tulitauon valvontaan joukkoja, mutta voisi tehdä jotain rauhanturvaamisvaiheessa. Hän viittasi siihen, että Suomella on Venäjän kanssa yli 1 300 kilometriä valvottavaa rajaa. Stubb viittasi haastattelussa myös Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja siihen, voisiko Ukraina saada jäsenyyden esimerkiksi siinä vaiheessa, jos Venäjä rikkoisi tulitaukoa. Hän viittasi myös Suomen tilanteeseen ja aluemenetyksiin talvi- ja jatkosodassa. Toisessa maailmansodassa me emme saaneet päättää, mihin kerhoihin halusimme liittyä. LUE LISÄÄ https://www.is.fi/aihe/ukrainan-kriisi/ 1.4.2025 Analyysi / Totuuden hetki käsillä Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välilläOlemmeko lähellä pistettä, jossa Donald Trumpin mitta täyttyy? Venäjän tuore käytös kertoo aivan muuta kuin mitä Trump haluaisi. Vladimir Putinille näyttää muodostuneen pakkomielle. Alexander Stubb antoi maanantaina merkittävän lausunnon, jonka voi tulkita myös ikävällä tavalla. https://www.uusisuomi.fi/aiheet/turvallisuus https://www.uusisuomi.fi/aiheet/ukrainan-kriisi https://www.uusisuomi.fi/aiheet/ulkopolitiikka VIDEO (presidentti Stubb) https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-33 1.4.2025 Venäjä tiedustelee, vakoilee ja sabotoi diplomaattipassien turvinhttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000011125432.html Kolumni|Venäjällä on kykyä ja kekseliäisyyttä luoda kaaosta EU:n sisällä. Venäjä on myöntänyt kymmeniätuhansia diplomaattipasseja maan eliitille ja lännessä kätyröiville venäläisille. Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja. Venäjän kätyreihin mahdollisesti liittyvien sabotaasitapausten määrä kasvaa Euroopassa. Sabotaasin torjumista vaikeuttavat myyrät, joita Venäjällä tuntuu riittävän etenkin entisissä Varsovan liiton maissa. Viime vuosina Euroopan unionia ovat huolestuttaneet sen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet uhat. Ukrainaan aseita toimittavien Nato-maiden ase- ja ammusvarastoissa on sattunut useita epäilyttäviä räjähdyksiä. Räjähdyksiä selviteltäessä katseet ovat kohdistuneet muun muassa Venäjän sotilastiedustelun GRU:n Nato-maissa operoiviin työntekijöihin. EU:n rajoilla päänvaivaa aiheuttavat venäläisten vanhanaikaiset passit. Venäjä myöntää kansalaisilleen edelleen ei-biometrisiä passeja. Niissä on turvallisuusriskejä, sillä passin haltijan henkilötietoja ei pystytä vertaamaan mikrosirun tietoihin. Käytännössä passin haltija ei siis välttämättä ole passin esittämä henkilö. Venäjän passikanta uudistuu hitaasti. Viime vuonna heinäkuuhun mennessä myönnetyistä ulkomaanpasseista vain hieman yli puolet oli biometrisiä passeja. Venäjällä on lisäksi ollut sodan alettua “teknisiä ongelmia” biometristen passien valmistuksessa. Ulkomaanpassien kysyntä pomppasi ennätyslukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se puolestaan johti pakotteiden alaisten mikrosirujen toimitusvaikeuksiin. EU-maista Tšekki, Tanska ja Viro hyväksyvät ainoastaan biometriset Venäjän passit. Passiasiat ovat saaneet Venäjällä runsaasti huomiota sodan alettua. Jo keväällä 2022 Venäjän ulkoministeriö tilasi peräti 174 000 uutta diplomaattipassia. Ministeriöllä on virallisesti kuitenkin vain noin 15 000 työntekijää, joista suunnilleen joka kolmannella pitäisi olla diplomaattistatus. Hurjat diplomaattipassimäärät ovat herättäneet kysymyksiä passien käyttötarkoituksista. Venäjällä presidentti voi myöntää diplomaattipassin kenelle tahansa. Ylimmät virkamiehet, vakoojat ja edellisten puolisot ovat perinteisiä diplomaattipassien käyttäjiä. PUOLA ON ASKELEEN MUITA MAITA EDELLÄ Diplomaattipasseilla viime vuosina matkustaneiden joukossa on runsaasti oligarkkeja, valtion yritysten toimitusjohtajia, virkamiesten lapsia, kunniakonsuleja ja jopa patriarkka Kirill. Diplomaattipasseja on todennäköisesti hyödynnetty sotavuosina urakalla myös turvallisuuspalvelu FSB:n, ulkomaantiedustelu SVR:n, sotilastiedustelu GRU:n sekä presidentti Vladimir Putinia ja korkeita virkamiehiä vartioivan suojelupalvelu FSO:n leivissä. Tšekin hallitus on arvioinut, että EU:ssa on yli kolmetuhatta venäläistä, joilla on diplomaattipassi, mukaan lukien virkamiehet ja heidän perheenjäsenensä. Tšekki haluaa rajoittaa venäläisdiplomaattien vapaata liikkumista EU:n Schengen-alueella. Alueelle päässeiden liikkeitä on vaikea seurata, sillä sisärajoilla ei ole rajatarkastuksia. Tšekki kumppaneineen esittää, että tiettyyn EU-maahan akkreditoitujen venäläisdiplomaattien käynnit muissa jäsenmaissa estetään. Vaikka Tšekki on yrittänyt herätellä passiasioissa empivää unionia, aloitetta tukevien maiden määrä on jäänyt noin kymmeneen. Epäröijät, Saksa etunenässä, pelkäävät Venäjän kostoa, käytännössä länsidiplomaattien karkotuksia Venäjältä. Romanian marraskuisten presidentinvaalien tapahtumat ovat kuitenkin vauhdittaneet keskusteluja “venäläisdiplomaattien” liikkumisen rajoittamisesta. Vaalien tulokset mitätöitiin Venäjän vaalivaikuttamisen vuoksi vain päiviä ennen kuin toinen kierros oli määrä järjestää. EU-maiden enemmistön jatkaessa uinumistaan Puola on jo askeleen edellä. Se on määrännyt maan sisäisiä liikkumisrajoituksia maahan akkreditoiduille venäläisdiplomaateille. Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja. 31.3.2025 Putin sai harvinaista kritiikkiä Trumpilta – Uusimmat Ukraina-käänteet minuutissahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011134246.html Ukraina|Maanantaina Ukraina-uutisia saatetaan kuulla Britanniasta, jossa tasavallan presidentti Alexander Stubb on vierailulla. Tämä juttu tiivistää uusimmat käänteet Ukrainan tilanteessa. Trump moitti PutiniaYhdysvaltojen presidentti Donald Trump kuvaili sunnuntaina olevansa ”erittäin vihainen” Venäjän presidentille Vladimir Putinille siitä, että tämä kyseenalaisti Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin aseman. Trump myös uhkasi Venäjää öljytulleilla, jos tulitaukoa ei synny Venäjän takia. Hän kertoi aikovansa keskustella Putinin kanssa tällä viikolla. Mineraalisopimus vastatuulessaTrump syytti Zelenskyiä sunnuntaina halusta perääntyä mineraalisopimuksesta Yhdysvaltojen ja Ukrainan välillä. Ukrainan kerrottiin viime viikolla saaneen Yhdysvalloilta aiempaa isompia vaatimuksia tekevän sopimusluonnoksen. Kyiv Postin mukaan Ukraina on vaatimassa muutoksia luonnokseen. Stubb kertoi Trumpille, ettei Putiniin voi luottaaTasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi Trumpin lauantaina. Hän kertoi tapaamisesta lisätietoja sunnuntaina Lontoossa. Trump oli tiedustellut Stubbilta, voiko Putiniin luottaa. Stubb kertoi vastanneensa, että ”ei voi”. Stubb myös kertoi Trumpille, että tulitauko pitää saada ja Suomi toivoo takarajan olevan 20. huhtikuuta. Stubbin tulkinta oli, että kärsivällisyys Venäjää kohtaan on loppumassa Yhdysvaltain päässä. Yhdysvallat myös suunnittelee pakotepakettia. Zelenskyi kertoi sunnuntai-iltana Stubbin keskustelleen hänen kanssaan puhelimessa muun muassa tapaamisestaan Trumpin kanssa. Stubbin Britannian-vierailu jatkuuStubbin vierailu jatkuu maanantaina tapaamisella Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa. Stubbin golfdiplomatia vei Trumpille Euroopan viestiähttps://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011133613.html Pääkirjoitus|Presidentti Alexander Stubbin golfdiplomatia on osoitus siitä, miten asioita Yhdysvaltain erikoislaatuisen presidentin kanssa hoidetaan. Suomi on ollut pitkään Trumpin hyvissä kirjoissa maana, joka on hoitanut puolustuksensa ja haravoinut metsänsä, eikä tule keskusteluihin pyytämään eikä luennoimaan. Floridan tapaamisessakin Trump muisti kehua, että Suomella on oikea armeija toisin kuin monella muulla Euroopan maalla. Aikanaan Suomen suurvaltasuhteita hoidettiin metsästämällä ja kalastamalla, nyt golfdiplomatialla. Puhetta oli myös jäänmurtajakaupoista. Suomi on pitkään toivonut voivansa myydä jäänmurtajia Yhdysvaltoihin. Halu on selvästi molemminpuolinen. Nyt kaupalle on saatu julkisestikin vahvin mahdollinen tuki. Asia lienee liikkumassa nopeasti, sillä myös varapresidentti J.D. Vance otti jäänmurtajat esille perjantaisessa tiedotustilaisuudessa Grönlannissa puhuessaan Yhdysvaltain varustautumisesta alueella. Tämäkin kysymys kertoo osaltaan siitä, miten kaleidoskooppimaisesti kansainvälinen tilanne nyt liikkuu. Tammikuun lopulla Stubb istui Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin keittiössä vakuuttamassa tukea Trumpin Grönlanti-uhkausten säikyttämille tanskalaisille; nyt hän kävi kauppaamassa Trumpille jäänmurtajia, joille olisi käyttöä juuri Grönlannissa. Stubb istui vielä Mar-A-Lagossa Trumpin kanssa, kun tämä sanoi NBC:n haastattelussa, että Yhdysvallat saa Grönlannin ”100-prosenttisella varmuudella”. Trumpin mukaan on ”hyvä mahdollisuus, että se onnistuisi ilman sotilaallista voimaa”, mutta hän ei halunnut sulkea sitäkään pois. Stubbin vierailua on helppo arvostella uuden ajan suomettumisena ja narsistisen suurvaltajohtajan sormuksen suutelemisena. Sitäkin se oli. Samalla se oli kuitenkin poikkeuksellinen diplomaattinen rynnäkkö, jolla Suomen presidentti vahvisti asemaansa yhtenä tämän levottoman ajan keskeisenä maailmanpolitiikan operaattorina. Trumpille kansainvälinen politiikka rakentuu henkilösuhteista. Hän tapaa, kenet haluaa ja muodostaa ihmisistä nopeasti joko positiivisen tai negatiivisen mielikuvan. Trump kaipaa imartelua, mutta kestää huonosti vastaväitteitä. Nämä kaikki asiat Stubbilla on ollut tiedossa alusta asti, joten hän on osannut lähestyä Trumpia oikein. Stubb oli Floridassa viestinviejänä. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan Stubb on kuin Trumpia varten tehty. Hän on ulkoisesti edustava, sosiaalisesti taitava, puhuu amerikanenglantia ja on vielä huipputason golfaajakin. Siksi Stubb on Euroopalla tärkeä resurssi. Aika paljon kertoo se, että Puolan presidentti Andrzej Duda sai Trumpilta 11 minuuttia, Stubb seitsemän tuntia. Totta kai arvaamattoman Trumpin kanssa kaveeratessa on riskinä polttaa siipensä. Euroopassa on korostettu, etteivät Euroopan maat saa kilpailla Trumpin suosiosta. Stubb oli kuitenkin ehtinyt Pariisin huippukokouksessa pohjustaa vierailua niin EU-maiden johtajien kuin Volodymyr Zelenskyinkin kanssa. Vaikka kyse oli näennäisen rennosta golfkiertueesta, on selvää, että Stubb oli Floridassa myös Euroopan viestinviejänä. Tärkein viesti Trumpille oli se, että Ukrainan tulitauolle pitää panna selvä takaraja esimerkiksi pääsiäiseen mennessä, eikä Putinin saa antaa jatkaa ajan pelaamista. Tämä viesti meni Floridassa myös hyvin perille, missä Stubb sai tukea myös senaattori Lindsey Grahamilta, joka tuntee Venäjän, vaikka onkin nyttemmin ryhtynyt Trumpin poliittiseksi mailapojaksi. Golfkierroksen potentiaalinen katastrofiskenaariokin vältettiin, kun Stubb ei joutunut pelaamaan Trumpia vastaan vaan sai pelata hänen kanssaan samassa voittoisassa joukkueessa. 28.3.2025
Näistä asioista Pariisin kokous sopi: Pakotteet, ammukset ja viesti Trumpillehttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000011128600.html Ukraina|Euroopan maiden johtajat sopivat Pariisissa jatkoaskelista Ukrainan tukemisessa ja rauhanneuvotteluissa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin koolle kutsuma eurooppalaisten valtionpäämiesten kokous kävi torstaina lähes neljän tunnin keskustelun Ukrainan tilanteesta. 29 maan, sotilasliitto Naton ja EU-instituutioiden johtajat sopivat jatkoaskelista Ukrainan tukemisessa ja rauhanneuvotteluissa. HS kokoaa kokouksen tärkeimmät tulokset. 1. Eurooppa kieltäytyy purkamasta pakotteitaEuroopan johtajat lähettivät Pariisista voimakkaan viestin, etteivät aio purkaa Venäjälle asetettuja talouspakotteita. Viesti on reaktio Riadissa viime päivinä käytyihin Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän välisiin neuvotteluihin, joissa sovittiin alustavasti Mustanmeren tulitauosta. Venäjä näytti irtaantuvan sopimuksesta välittömästi ilmoittamalla, että suostuu tulitaukoon vain, mikäli pankki- ja rahoitusjärjestelmälle asetettuja pakotteita puretaan. Myös Yhdysvaltain hallinto on eri yhteyksissä nostanut esiin mahdollisuuden keventää pakotteita. ”Nyt on ollut ilmassa pientä joustavuutta sanktioissa muutamilta tahoilta, ja Euroopan viesti tänään on hyvin vahva, että nyt ei ole aika löyhentää pakotteita vaan päinvastoin me tulemme niitä lisäämään”, sanoi kokouksessa Suomea edustanut presidentti Alexander Stubb. Hänen mukaansa pakotteiden purkamista voidaan harkita vasta myöhemmin, rauhansopimuksen syntymisen jälkeen. Stubbin mukaan pakotteet ovat myös vipuvarsi, jolla Eurooppa voi kammeta itsensä mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä käytäviin neuvotteluihin. 2. Sotilasoperaation valmisteluun vauhtiaPariisissa ei sovittu eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan. Tätä työtä kuitenkin kiihdytetään. Macron sanoi kokouksen jälkeen, että osallistujamaiden ulkoministereiden odotetaan esittelevän kolmen viikon sisällä suunnitelmansa siitä, kuinka mahdollista tulitaukoa Ukrainassa valvotaan. Macron myös sanoi, että Eurooppa jatkaa mahdollisen pelotejoukon lähettämisen valmistelua, vaikka asiasta ei toistaiseksi ole yksimielisyyttä. Hän pitää kuitenkin selvänä, että mahdollista rauhansopimusta valvomaan ja Venäjän uhkaa torjumaan Ukrainaan tarvitaan eurooppalaisia joukkoja. 3. Viesti Trumpille: Putin pelaa aikaaJaettu tilannekuva Pariisissa oli, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin ole rauhanneuvotteluissa tosissaan. Eurooppa toivoo, että myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näkee tämän. Euroopassa ollaan huolissaan siitä, että Yhdysvallat näyttää olevan valmis isoihin myönnytyksiin saadakseen Venäjän neuvottelupöytään. Macron puhui Trumpin kanssa viimeksi torstaiaamuna ja kertoi muille johtajille puhelun sisällöstä. ”Kuva on se, että Yhdysvallat hitaasti mutta varmasti ymmärtää ja näkee, että Venäjä pyrkii viivyttämään tulitaukoa eikä välttämättä halua rauhaa. Mitä nopeammin saamme yhdysvaltalaiset liittolaiset ymmärtämään sen, sitä parempi”, Stubb sanoo. 4. Ukrainalle kaksi miljoonaa ammustaUkrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt Euroopalta nopeasti kaksi miljoonaa tykistöammusta. Pariisin kokous sopi, että tarvittava viiden miljardin euron rahoitus ammusten hankintaan järjestetään. Yksityiskohtia, kuten ammusten toimittamisen aikataulua, ei vielä ole tiedossa. 5. Macron ja Starmer johtavat työtäRanskan Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer ovat ottaneet johtoroolin Euroopan Ukraina-valmisteluissa. Pariisin kokous sopi, että Macron ja Starmer ovat myös jatkossa johtoroolissa. Stubb sanoo, että päätös tehtiin Suomen aloitteesta ja antoi ymmärtää, että Macron ja Starmer olisivat myös Euroopan edustajia mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. ”Syy, minkä takia Suomi teki ehdotuksen siitä, että tarvitsemme selkeän johtoryhmän, oli nimenomaan se, että sitä kautta me pääsemme näihin neuvotteluihin.” EU-lähde kuitenkin kiistää, että Macronille ja Starmerille olisi annettu muodollinen pääneuvottelijan asema. siihen kuntoon, että se pystyy käymään suuren mittaluokan perinteistä sotaa. Arvio ei suuresti eroa muista Euroopassa tehdyistä Venäjä-arvioinneista. ”Sen voi nähdä, että Venäjän sotilaskoneisto on nyt suunnattu kohti länttä”, Saksan puolustusvoimien komentaja Carsten Breuer arvioi tilannetta viime viikolla Saksan yleisradiokanava ARD:n keskusteluohjelmassa. Samantyyppisiä arvioita on viime päivinä kuultu taajaan useilta eri Saksan turvallisuusviranomaisilta. Niissä varoitetaan yhä selkeämmin, että Euroopan rauha on uhattuna. Raportissa käydään läpi asioita, jotka todistavat Venäjän rakentavan yhä suurempaa sotakoneistoa. Venäjän sotabudjetti on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2021. Venäjällä on jo nyt kaksinkertainen määrä sotilaita verrattuna aikaan ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Lännen pakotteista huolimatta ammusten, kranaattien ja rakettien valmistusmäärää on pystytty Venäjällä kasvattamaan joka vuosi. Saksalaisarvioiden mukaan sekä Venäjän Ukrainassa kokemat sotilastappiot että kalustotappiot on jo pystytty sekä korvaamaan että kasvattamaan niiden määrää. Mihin saksalaiset sitten arvioivat Venäjän Euroopassa hyökkäävän? Saksalaistiedustelun tietojen mukaan noin kolme neljäsosaa venäläisjoukoista, jotka normaalisti on sijoitettu Baltian maiden raja-alueelle, on nyt taistelemassa Ukrainassa. Jos sota Ukrainassa loppuu, joukkojen odotetaan palaavan alueelle. Saksalaisten Baltiaa koskevat arviot perustuvat pitkälti Liettuan tiedustelun hankkimiin tietoihin. Niissä todetaan, että todennäköisesti Venäjä tekisi rajatun hyökkäyksen yhtä tai useampaa Nato-maata vastaan, jolla se testaisi Naton yhtenäisyyttä. 27.3.2025 Zelenskyi: ”Putin kuolee pian” – IL seuraa sotaahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1564df6-d4a0-42c0-99de-b91510a46d10 Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. ”Halukkaiden koalitio” kokoontuu PariisissaNiin sanottu halukkaiden koalitio kokoontuu tänään Pariisissa. Kello 10 alkaen suorassa lähetyksessä näkyy, kuinka maailman johtajat saapuvat paikalle. Suoraa lähetystä voi seurata yllä. Yhteensä 31 maan edustajia EU- ja Nato-maista saapuu Pariisiin Élysée-palatsiin. Maat pyrkivät tukemaan Ukrainaa ja asettamaan siten perusteet Ukrainan etuja tukevalle rauhalle. Liittouman ovat koonneet Britannian pääministeri Keir Starmer ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vastauksena USA:n presidentti Donald Trumpin toimille, joiden on katsottu heikentävän Ukrainan asemaa. Ukrainalle halutaan antaa turvatakuut, mukaan lukien mahdollisesti rauhanturvajoukot, kertoo Euractiv. Muutamia tunteja ennen kokouksen alkua Macron ilmoitti uudesta kahden miljardin euron arvoisesta sotilastukipaketista Ukrainalle. Pakettiin kuuluu ohjuksia, panssaroituja ajoneuvoja, drooneja ja yhteistyötä satelliittiteknologian ja tiedustelun suhteen. Macronin mukaan torstaina käsitellään Ukrainan asevoimien tulevaisuutta sekä tulevien ”turvatakuujoukkojen” kokoonpanoa, joita voitaisiin viedä Ukrainaan mahdollisen aselevon jälkeen. Macronin mukaan joukkojen olisi tarkoitus estää Venäjän tulevat hyökkäykset. Venäjän presidentti Vladimir Putin vastustaa voimakkaasti eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Euroopan maat ovat viikkojen ajan yrittäneet päästä osaksi Trumpin johtamia rauhanneuvotteluita. Venäjän Kreml on kuitenkin sanonut olevansa tyytyväinen USA:n johtamaan prosessiin ja sanoo olevansa ”intensiivisessä kontaktissa” USA:n kanssa. Marikki Nykänen Zelenskyi: ”Putin kuolee pian”Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan on erittäin tärkeää, ettei USA lopeta Venäjän poliittista eristämistä. Zelenskyi kommentoi asiaa Eurovision News -medialle Kyiv Independentin mukaan keskiviikkona Pariisissa. Päivää aiemmin USA oli sopinut erikseen Venäjän ja Ukrainan kanssa osittaisesta tulitauosta, ja USA lupasi helpottaa Venäjän pääsyä kansainvälisille markkinoille. – On erittäin tärkeää, ettei USA auta Putinia pääsemään eristyksestä nyt. Mielestäni se on vaarallista. Yksi vaarallisimmista hetkistä. Zelenskyin mukaan Putin aikoo olla vallassa kuolemaansa asti. Zelenskyin mukaan Putin myös pelkää kuolemaa. Hän kuolee pian, se on fakta, ja kaikki tulee olemaan ohi. Rubio: USA selvittää, mitä Venäjä vaatiiYhdysvallat tarkastelee Venäjän vaatimuksia mahdolliseen osittaiseen tulitaukoon liittyen, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoo. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters. Venäjä ja Ukraina kävivät neuvotteluja osittaisesta tulitauosta Yhdysvaltain välityksellä Saudi-Arabian Riadissa sunnuntai-illasta alkaen. – Tapaamisemme jälkeen –– venäläiset esittelivät yksityiskohtaisesti joukon ehtoja, joiden he tahtovat täyttyvän tehdäkseen sen [aloittaakseen tulitauon], joten me tulemme arvioimaan tätä, Rubio sanoo toimittajille Reutersin mukaan. Rubion mukaan yhdysvaltalaisviranomaiset työskentelevät ”ymmärtääkseen paremmin, miten Venäjä on asemoitunut, tai mitä he pyytävät vastavuoroisesti, ja sitten esitämme sen presidentille”, Rubio sanoo Reutersin mukaan. Kremlin vaatimukset ovat hyvin tiedossa, kirjoittaa Reuters. Venäjä julkaisi tiistaina lausunnon, jossa vaaditaan muun muassa maatalouspankki Rosselhozbankia vastaan asetettujen pakotteiden poistamista. Kreml vaatii pakotteiden poistoa myös muilta rahoituslaitoksilta, jotka osallistuvat kansainväliseen elintarvikekauppaan. Laitokset pitäisi Kremlin mukaan myös liittää takaisin Swift-järjestelmään. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi keskiviikkona, että EU:n asettamat pakotteet pysyvät voimassa niin kauan kunnes Venäjä noudattaa kansainvälistä lakia. Anne Salminen Macronilta kova vaatimus VenäjälleRanskan presidentti Emmanuel Macron vaati keskiviikkona Venäjää hyväksymään Ukrainan esittämän 30-päiväisen tulitauon ilman ehtoja, kertoo uutistoimisto AFP. Macron tapasi Pariisissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, ja ilmoitti Ranskan kahden miljardin euron sotilasavusta Ukrainalle. Macron syytti Venäjää uusien ehtojen asettamisesta ja neuvottelujen vaikeuttamisesta. Macron isännöi torstaina Pariisissa niin sanotun halukkaiden koalition huippukokousta, johon odotetaan saapuvan valtionjohtajia 31 maasta. Suomea kokouksessa edustaa presidentti Alexander Stubb. Huippukokouksessa on tarkoitus keskustella myös eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan tulitauon valvomiseksi. Macron sanoi, että joukot eivät osallistuisi taisteluihin, vaan niiden tehtävänä olisi valvonta ja yhteisharjoittelu Ukrainan joukkojen kanssa. Ranskan presidentin mukaan Venäjä ei voi sanella ehtoja Ukrainalle annettavasta tuesta. Macron sanoi että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet pysyvät voimassa, kunnes Moskova noudattaa kansainvälistä lakia. Nato: Yhdysvaltoihin voi edelleen luottaaNaton pääsihteeri Mark Rutten mukaan Eurooppa voi edelleen luottaa Yhdysvaltain hallintoon viestintäskandaalista huolimatta. Asiasta kertoo Reuters. Valkoista taloa järisyttäneessä kohussa on kyse Signal-sovelluksessa käydystä viestittelystä, jossa keskusteltiin Yhdysvaltain suunnittelemasta sotilasoperaatiosta Jemenissä. The Atlantic -lehden keskiviikkona julkaisemista viesteistä selviää, että kohun aiheuttaneessa Signal-ryhmässä Trumpin puolustusministeri Pete Hegseth jakoi tietoa, joka tavallisesti olisi luokiteltu salaiseksi. 26.3. 14:16 Ukraina: Venäjä iski kahdeksaan energiakohteeseen – Lupauksista huolimattaUkrainan presidentinkansliaa edustavan Ihor Zhovkvan mukaan Venäjä on tehnyt kahdeksan iskua ukrainalaisiin energialaitoksiin 18. maaliskuuta jälkeen. Tuolloin Venäjä sanoi lopettavansa kyseiset iskut. Asiasta kertoo Reuters. Zhovkvan mukaan Saudi-Arabiassa tällä viikolla käydyissä neuvotteluissa ei myöskään keskusteltu mistään ennakkoehdoista aseleposopimukseen liittyen, vaikka Venäjä niin väitti. Venäjän Kremlin mukaan erilaisten ehtojen pitäisi täyttyä ennen kuin USA:n kanssa neuvoteltu Mustanmeren turvallisuussopimus voidaan ottaa käyttöön. Venäjän mukaan muun muassa sanktioita pitäisi poistaa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tiedottajan mukaan ennakkoehto sanktioiden höllentämiselle on, että Venäjä vetää kaikki joukkonsa pois Ukrainasta. Venäjän oikeudettoman ja provosoimattoman aggression lopettaminen Ukrainassa Venäjän kaikkien joukkojen vetäminen pois koko Ukrainan alueelta on pääasiallinen ennakkoehto sille, että sanktioita voidaan muuttaa tai poistaa, hän sanoi. 26.3. 11:14 Taas uusi venäläistoimittaja sai surmansaVenäjän tv:n ykköskanavan sotakirjeenvaihtaja 35-vuotias Anna Prokofjeva on saanut surmansa Belgorodin alueella Venäjän ja Ukrainan raja-alueella. Asiasta kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass. Ykköskanavan kuvausryhmän kerrotaan osuneen ”vihollisen miinaan”. Prokofjevan mukana ollut kuvaaja haavoittui. Eilen kerrottiin kolmen venäläistoimittajan saaneen surmansa tykkitulessa Itä-Ukrainan Luhanskin alueella. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova syytti Ukrainan ottavan venäläistoimittajia tarkoituksellisesti kohteekseen. https://www.iltalehti.fi/henkilot/Marija%20Zaharova 26.3. 9:20 Venäjä iski Ukrainan satamaan Mustanmeren lähelläVenäjä teki yöllisen drooni-iskun ukrainalaiseen Mykolajivin satamaan, jonka kautta Ukrainalla on pääsy Mustallemerelle. Venäjä teki iskun myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kotikaupunki Kryvyi Rihiin. Kyse oli ukrainalaisviranomaisten mukaan sodan isoimmista drooni-iskusta kyseiseen kaupunkiin, kertoo Reuters. USA kertoi tehneensä tiistaina erilliset sopimukset Venäjän ja Ukrainan kassa, joissa sovitaan Mustanmeren alueen iskujen lopettamisesta, sekä energiainfrastruktuuriin kohdistuvien iskujen lopettamisesta. Ei ole selvää, milloin sopimus astuu voimaan. Mykolajivin pormestarin mukaan kaupungissa katkaistiin keskiviikkona sähköjä hätätoimenpiteenä. – Ilmeisesti tämä on se, miten miehittäjät haluavat ”rauhaa”, Kryvyi Rihin sotilashallinnon johtaja Oleksandr Vilkul sanoi Telegramissa. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut iskussa, mitä hän pitää kaikista tärkeimpänä. Marikki Nykänen 26.3. 8:31 Trump: Putin voi haluta viivytellä – ”Olen tehnyt sitä vuosia”USA:n presidentti Donald Trump sanoo pitävänsä mahdollisena, että Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaisi viivästyttää lopullisen aseleposopimuksen aikaan saamista. Trump kommentoi asiaa Newsmax-kanavan haastattelussa uutistoimisto Bloombergin mukaan yöllä Suomen aikaa. Aiemmin USA ilmoitti, että Ukraina ja Venäjä ovat Saudi-Arabiassa järjestetyissä neuvotteluissa sopineet taisteluiden lopettamisesta Mustallamerellä. USA:n mukaan Ukraina ja Venäjä aikoisivat lisäksi neuvotella yksityiskohdista, jotka koskevat energiainfrastruktuuria. Venäjä kuitenkin ilmoitti, että se kunnioittaa osaa sopimuksesta vain, jos sanktioita poistetaan. Aiemmin Moscow Timesin venäläiset diplomaattilähteet ja muut asiasta tietävät kertoivat, että Venäjän taktiikka neuvotteluissa on nimenomaan viivyttely. Venäjä haluaa ostaa aikaa, jotta se saisi haltuunsa mahdollisimman paljon alueita Ukrainassa. USA:n tiedustelupiireissä uskotaan Bloombergin mukaan, että sekä Venäjä että Ukraina haluavat mieluummin pitkittää sotaa kuin tehdä sopimuksen, joka ei tyydytä. Tämä siitä huolimatta, että sodan jatkamiseen liittyy merkittäviä sotilaallisia ja taloudellisia riskejä. Arvio esiteltiin USA:n senaatille tiistaina. 26.3.2025 Analyysi: Putinin versio tulitauosta on käsky Trumpillehttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/analyysi-putinin-versio-tulitauosta-on-kasky-trumpille/9125884 Kremlin versio tulitauosta kaatuu, jollei Trump painosta Eurooppaa "Putinin lopulliseen tavoitteeseen", kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen sorvaama Mustanmeren tulitaukosopimus näyttää epäonnistumisen kanssa flirttailevalta sekasotkulta. Sovitusta tulitauosta on helppo tehdä yksinkertaistus. Kyse on Mustaamerta koskevasta tulitauosta, joka kestää 30 päivää ellei toisin sovita. Se, mitä tarkalleen ottaen on sovittu ja millä ehdoilla, onkin sitten tyystin toinen asia. Erityisen lupaavaa ei ole, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui jo nyt "venäläisten manipulaatiosta" ja "sopimusten vääristelystä". On yksinkertaisesti liian aikaista sanoa, toimiiko tulitauko, Zelenskyi summasi. Zelenskyillä on perustelut sanoilleen, sillä mitä ehtoihin tulee, on Venäjän antama lausunto huomattavan erilainen Yhdysvaltojen tiedotteeseen verrattuna. Mustanmeren lisäksi Saudi-Arabiassa puhuttiin energiainfastruktuuria koskevasta tulitauosta. Suurta luottamusta sekään puhe ei herättänyt. Venäjä väitti kyseisen tulitaukosopimuksen tulleen voimaan jo 18. maaliskuuta. Sekä Venäjä että Ukraina ovat sanoneet tuon jälkeen toistensa hyökänneen energiakohteita vastaan. Venäjälle Mustanmeren tulitauon ehto on, että Yhdysvallat käytännössä auttaa Venäjää kohti maailmanmarkkinoita ja löyhdyttää Venäjän pankkeja koskevia pakotteita. Venäjä on tällä hetkellä kriittisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolella. Jotta Venäjä pääsee siihen takaisin, on myös Euroopan unionin hyväksyttävä asia. Ukraina vastustaa ajatusta, eikä ole peitellyt kantaansa Saudi-Arabian neuvotteluiden jälkeenkään. Se osoittaa, ettei Ukraina aio tyytyä olemaan neuvotteluissa heittopussi, vaikka sen kivulias riippuvuus Yhdysvalloista hankaloittaakin sen asemaa. Ukrainan on kuitenkin vaikea kieltäytyä Yhdysvaltojen ehdottamista tulitauoista. Näin tekemällä Ukraina osoittaisi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin mielikuvan sotaisasta Ukrainan ja rauhantahtoisesta Venäjästä oikeaksi. Se, että mielikuva on ja olisi väärä, eikä kestäisi minkäänlaista faktapohjaista tarkasteltua, vaikuttaa olevan Valkoiselle talolle sivuseikka, minkä on pakko vaikuttaa myös Ukrainan ratkaisuihin. Tällä hetkellä ollaan joka tapauksessa tilanteessa, jossa Yhdysvallat tarjoaa Venäjälle lusikalla pieniä, mutta toistuvia myönnytyksiä. Ukraina voi toivoa Yhdysvaltojen suunnan kääntyvän, mutta se näyttää epätodennäköiseltä. Se, että Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin totesivat puhelussa, että maiden parantuvilla suhteilla on "valtava potentiaali", kertoo jotain. Kaikki Yhdysvalloissa eivät ole yhtä innokkaita. Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten vuotuisessa raportissa Venäjää kuvailtiin "pysyväksi mahdolliseksi uhaksi Yhdysvaltojen vallalle, läsnäololle ja globaaleille intresseille", kertoo New York Times. Nähtäväksi jää, mikä on EU:n ja Euroopan kanta pakotteiden löyhdyttämiseen. Neuvotteluissa Eurooppaa ei tälläkään kertaa virallisesti kuultu. Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin EU-lähteen mukaan Eurooppa haluaa painostaa Venäjää jatkossakin taloudellisesti. Optimisesti voisi nähdä, että hakemalla taloushelpotuksia Venäjä käytännössä myöntää, että sen taloudella on ongelmia. Painajaisia voi taas alkaa nähdä siitä, että Yhdysvallat alkaa nyt painostaa Eurooppaa löyhdyttämään pakotteitaan, jotta Kremlin versio tulitauosta astuu voimaan ja Venäjä saa haluamansa. Pakotteiden poistaminen on "Putinin lopullinen tavoite", arvioi entinen Yhdysvaltojen hallinnon korkea-arvoinen pakoteviranomainen. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa sopimus on pitkälti tulkittu jälleen yhdeksi Yhdysvaltojen myönnytykseksi Venäjälle. Venäjälle Mustanmeren taisteluista luopuminen oli helppo valinta, jopa helpotus Kremlin sotakone on kokenut osan pahimmista nöyryytyksistään juuri Mustallamerellä, josta Ukrainan on drooni- ja ohjushyökkäysten avulla onnistunut käytännössä häätämään pois Venäjän laivaston. Nyt Venäjä voi halutessaan viitata näennäiseen hyväntahdoneleeseensä Mustallamerellä vaikka todellisuudessa kyse ei ole juuri minkään tason myönnytyksestä. Osittainen tulitaukosopimus ei silti ole toivoton askel. Vaikka sopimuksen luonteesta ja täytäntöönpanosta on tuoreeltaan erimielisyyttä, osoittaa jostain sopiminen, että – ainakin teoriassa – sekä Ukraina että Venäjä pääsevät edes jostain yhteisymmärrystä muistuttavaan sopimukseen. Tuo ei toki ole kovin vaikuttavaa. Ja jos tuo alkuunsa horjuva luottamus päättyy räjähdyksiin, ei silloin oikeastaan palata edes lähtöruutuun vaan yhtä askelta kauemmas. 24.3.2025 Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvottelut Ukrainan tulitauosta alkoivathttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011085016.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Venäjä teki jälleen yöllisen iskun KiovaanVenäjän iskut moukaroivat Kiovaa jo kolmantena yönä peräkkäin. Alueen kuvernööri Mykola Kalašnyk kertoi Telegram-viestipalvelussa, että iskut haavoittivat yhtä ihmistä. 37-vuotiaan haavoittuneen kerrottiin saaneen sirpalehaavoja muun muassa päähänsä. Hänen kerrotaan joutuneen sairaalahoitoon. Lisäksi isku vaurioitti useita taloja. Venäjä iski myöhään sunnuntaina myös Zaporižžjaan. 54-vuotiaan naisen kerrotaan loukkaantuneen ja muun muassa useiden talojen ikkunoiden särkyneen. Iskuista kirjoittaa uutistoimisto Reuters. Reutersin mukaan ei välittömästi ollut selvää, kuinka laajoja iskuja maanantain vastaisena yönä on ollut. Ukrainan ja Yhdysvaltojen keskustelut Riadissa etenevät "tuottoisissa" merkeissäUkrainan ja Yhdysvaltojen neuvottelut Saudi-Arabian Riadissa ovat päättyneet sunnuntailta, kertoo uutistoimisto AFP. Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov kuvailee neuvotteluja sosiaalisessa mediassa "tuottoisiksi ja fokusoituneiksi". Umerovin mukaan tapaamisessa käsiteltiin rauhan kannalta keskeisiä aiheita. Maanantaina Yhdysvaltojen on määrä neuvotella erikseen sekä Ukrainan että Venäjän kanssa. Venäjä toppuutteli toiveita nopeasta edistyksestä Ukrainan aseleponeuvotteluissa Saudi-ArabiassaVenäjä hillitsi sunnuntaina odotuksia nopeasta edistyksestä Saudi-Arabiassa käytävissä aseleponeuvotteluissa. "Olemme vasta alussa tällä tiellä ja edessä on vaikeita neuvotteluita", Kremlin edustaja Dmitri Peskov sanoi valtiollisen television haastattelussa, joka julkaistiin sosiaalisessa mediassa. Peskovin mukaan yksi Venäjän tärkeimmistä tavoitteista viikonloppuna alkavissa neuvotteluissa on vuoden 2022 Mustameren sopimuksen uudistaminen. Sopimuksen nojalla Ukraina sai viedä maataloustuotteitaan markkinoille Mustanmeren kautta. Venäjä vetäytyi kuitenkin sopimuksesta vuonna 2023 väittäen, etteivät länsimaat olleet lupauksiensa mukaan helpottaneet vastavuoroisesti pakotteita Venäjän maataloustuotteiden ja lannoitteiden vienniltä. Uutistoimisto Bloombergin neuvottelulähteistä hankkiman tiedon mukaan Yhdysvallat yrittäisi saada Ukrainaan sovittua tulitauon ennen vajaan kuukauden kuluttua olevaa pääsiäistä. Neuvottelijat ovat kuitenkin selvillä siitä, että aikataulu voi olla liian tiukka, koska osapuolien näkemyserot ovat suuret. Ukraina pysyy lahjoituskohteiden kärjessä, alkuvuodesta havaittu jopa piristymistäSuomalaisten halu auttaa sodasta kärsiviä ukrainalaisia ei ole tyrehtynyt, vaikka lahjoitusten määrä ei olekaan lähelläkään huippuvuoden 2022 tasoa. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen sanoo, että lahjoitukset jatkuvat poikkeuksellisen aktiivisesti verrattuna moniin muihin keräyskohteisiin. "Alkuvuoden aikana on jo lahjoitettu noin puoli miljoonaa euroa", hän kertoo. Myös Kirkon Ulkomaanavun katastrofikeräyskohteista Ukraina on yhä selvästi suosituin. "Ukrainaan on kertynyt lahjoituksia yksityisiltä, yrityksiltä ja seurakunnilta noin 370 000 euron verran tämän vuoden alusta", kertoo järjestön viestintäpäällikkö Erik Nyström. Suomen Unicefissa alkanut vuosi on osoittanut piristymisen merkkejä. Ukraina-keräykseen on lahjoitettu alkuvuoden aikana noin 250 000 euroa. "Tähän on varmasti useampia syitä. Ukraina on ollut nyt esimerkiksi poikkeuksellisen paljon taas uutisotsikoissa. Myös maailmanpolitiikan käänteet ovat varmaan aiheuttaneet sen, että ihmiset ovat reagoineet tähän tilanteeseen eri tavalla", sanoo viestintäpäällikkö Terhi Bruun. Kommentti "superälykkäästä" Putinista huolestuttaa neuvotteluiden alkaessaVenäjän ja Yhdysvaltojen väliset keskustelut keskittynevät tulitaukoon, energiaan ja Mustaanmereen. Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset neuvottelut Saudi-Arabiassa ovat alkaneet maanantaina kello yhdeksän, kertoo Venäjän valtion uutistoimisto Tass. Neuvotteluissa yritetään saada aikaiseksi ainakin osittaista tulitaukoa Ukrainaan. Yhdysvallat on asettanut laajalle tulitauolle takarajaksi pääsiäisen eli 20. huhtikuuta, lähteet kertovat uutistoimisto Bloombergille. Yhdysvaltojen neuvotteluissa edustavat turvallisuuspolitiikan neuvonantaja Mike Waltz, Ukrainan erikoislähettiläs Keith Kellogg ja ulkoministeriöstä Michael Anton. Venäjän delegaatioon kuuluvat ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Grigory Karasin ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan neuvonantaja Sergei Beseda. Kuluvan viikon keskusteluiden uskotaan keskittyvän ainakin energiainfrastruktruuria koskevan 30 päivän tulitauon yksityiskohtiin. Presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump keskustelivat energiatulitauosta puhelimitse ja Putinin sanotaan hyväksyneen sen. Helsingissä viime viikolla vieraillessaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin totesi Venäjän välittömästi rikkoneen tulitaukoa. Energiaa koskeva tulitauko olisi sikäli helppo ensimmäinen tulitaukoaskel, että siitä olisi iloa molemmille osapuolille. Venäjä hyökkää toistuvasti Ukrainan sähköverkkoa vastaan ja Ukraina tekee iskuja Venäjän taloudella kriittistä öljyteollisuutta vastaan. Energiatulitauko ei myöskään estäisi Venäjää valtaamasta takaisin Kurskin aluetta, josta Ukraina yhä pitää hallussaan pientä palaa. Vakavat neuvottelut alkavat vasta, kun Venäjä on vallannut Kurskin alueen takaisin kokonaisuudessaan, uskoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Lue myös: Tutkija: Zelenskyin vierailu Helsingissä oli suora kuitti Putinin väitteeseenUSA ja Ukraina keskustelivatYhdysvaltojen ja Ukrainan väliset keskustelut Saudi-Arabiassa päättyivät sunnuntai-iltana. Ne olivat "tuottoisia ja keskittyneitä", muotoili Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov. Ukrainan ja Yhdysvaltojen erikoislähettilään Steve Witkoffin väliset keskustelut keskittyivät energia-asioihin, Umerov sanoi. Presidentti Zelenskyi kuvaili keskusteluita "varsin hyödyllisiksi" ja niitä käytiin "rakentavassa hengessä". Zelenskyi kuitenkin muistutti, että Venäjä hyökkää toistuvasti ukrainalaisia siviilikohteita vastaan ja hylkäsi Yhdysvaltojen ehdottaman 30 päivän täydellisen tulitauon, jonka Ukraina hyväksyi. Se, että Venäjä kieltäytyi tulitauosta, oli odotettavaa, arvioi ohjelmajohtaja Moshes MTV Uutisille. Putin ei koskaan sano "kyllä" välittömästi. Tämä on perinne venäläisessä diplomatiassa, Moshes sanoo. Jotain uutta on keksittävä, jotta neuvottelut etenevät. – Nyt ollaan taas aloitusruudussa, Moshes toteaa. On odotettavissa, että Kreml sanoo jatkossakin ei, vaatii enemmän ja yhdistää yhä laajempia asioita yhä pienempiin seikkoihin. – Tarkoituksena on, että toinen osapuoli hukkuu yksityiskohtiin, Moshes sanoo. – Eurooppalaisessa diplomatiassa etsitään kompromisseja, jossa kaikki voittavat. Putinin Venäjä ja Trumpin Yhdysvallat pelaavat nollasummapeliä. Jos sinä voitat, minä häviän. Lue myös: Tutkija: Trump salasi Zelenskyiltä Putin-puhelun tietoja"Superälykäs" PutinYhdysvaltojen erikoislähettiläs Witkoffin mukaan keskustelua tullaan käymään myös tulitauosta Mustallamerellä. Tähän liittynee myös viljasopimus, joka mahdollisti ruoan laivaamisen Ukrainasta maailmalle. Sopimus voimassaolo päättyi heinäkuussa 2023. Yhdysvaltojen lähettilään Witkoffin Venäjän kantoja myötäilevät kommentit ovat herättäneet huolta Euroopassa ja Ukrainassa. Hän on myös sanonut "pitävänsä" Venäjän presidentistä ja todennut, että "pidä Putinia paha tyyppinä", vaan "superälykkäänä". Putin on tavannut Witkoffin Moskovassa, missä Venäjän presidentti antoi erikoislähettiläälle lahjaksi "kauniin maalauksen presidentti Trumpista", Witkoff kuvaili Fox Newsin haastattelussa. Yhdysvallat on tehnyt Trumpin presidenttikaudella sarjan päätöksiä, jotka ovat hyödyttäneet Venäjää Ukrainan kustannuksella. Jos Venäjä toistuvasti vain sanoo "ei", niin ennemmin tai myöhemmin Trump toteaa, että nyt riittää, Moshes uskoo. Vaikka jonkinlainen tulitauko saataisiin neuvotteluiden myötä aikaiseksi, eivät Euroopan unioni tai todennäköisesti Yhdysvallatkaan ole luopumassa pakotteista, uskoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio. – Rauhansopimus kun syntyy, niin niitä varmasti tarkastellaan, Vuorio sanoi Huomenta Suomessa. Lue myös: Analyysi: Helsingissä näkyi, miten Zelenskyi roikkuu Trumpin lahkeessa – vierailun oikea syy saattoi selvitäLisää aiheesta:Kommentti "superälykkäästä" Putinista huolestuttaa neuvotteluiden alkaessaYhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat tänään Ukrainan aselevostaZelenskyi Saudi-Arabian neuvotteluista: "Putin saatava antamaan käsky iskujen lopettamiseksi"Tältä kiovalaisissa asunnoissa näyttää drone-iskun jälkeen – 5-vuotias lapsi kuoliUkraina ja Yhdysvallat tapaavat jo tänään – nämä asiat ovat pöydällä Saudi-ArabiassaMediat: Yhdysvallat haluaa aselevon Ukrainaan ennen pääsiäistä 20.3.2025 Zelenskyi lähetti Helsingistä painavat terveiset Putinille – tämä on Ukrainan kanta alueluovutuksiinhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011109177.html Ukrainan presidentin mukaan Ukrainan tulisi seurata Suomen jalanjälkiä Natoon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan keskiviikon virallisen valtiovierailun tärkein aihe on ollut puolustustuki Ukrainalle. – Tarvitsemme puolustustukea, tarvitsemme ilmapuolustuksen vahvistamista ja lisää painetta Venäjää kohtaan turvallisuuden ja ihmishenkien pelastamisen vuoksi. Olen kiitollinen Suomelle tällaisesta tuesta, Zelenskyi aloitti puheensa keskiviikkona. Zelenskyin mukaan Suomella ja Ukrainalla on paljon yhteistä. – Meidän kansamme tietävät, millaista on elää Venäjän naapurina. Ja vain silloin, kun olemme kaikki yhdessä Euroopassa, kun toimimme yhteistyössä, autamme toisiamme ja työskentelemme maailman kumppaneiden kanssa yhtenäisinä, voimme taata rauhan sekä turvallisen ja normaalin elämän kansoillemme. Zelenskyi saapui tiistai-iltapäivällä Helsinkiin yhdessä vaimonsa Olena Zelenskan kanssa. Puolisoille on järjestetty oma ohjelma keskiviikolle. Presidentti Zelenskyin on määrä tavata muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok) kanssa. Lue lisää: Olena Zelenska saapui kameroiden eteen – harvinainen näyttäytyminen Lue lisää: Ukrainan presidenttipari sai lämpimän vastaanoton – Slava Ukraini -huudot tallentuivat videolle Zelenskyi kritisoi vahvasti Venäjän presidentti Vladimir Putinia, joka Reutersin mukaan hyväksyi tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ehdotuksen, jonka mukaan Venäjä ja Ukraina lopettavat toistensa energiainfrastruktuuriin iskemisen kuukauden ajaksi. Zelenskyin mukaan Venäjä on kuitenkin jatkanut iskujaan energiainfrastruktuuriin. – Jo viime yönä, Putinin keskusteltua Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa ja väitettyään lopettavansa iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin, Venäjä iski 150 droonilla, mukaan lukien energiainfrastruktuuriin. Iskuja kohdistettiin myös liikenteeseen ja siviilikohteisiin, mukaan lukien kaksi sairaalaa ja kaupunkien infrastruktuuria. – Putinin sanat ja todellisuus ovat täysin ristiriidassa keskenään, Zelenskyi sanoi. Lue lisää: Tämä jäi käteen Trumpin ja Putinin puhelusta – yksi lupaus piti alle tunnin Zelenskyi korosti myös, että Ukrainassa on hänen mukaansa Euroopan nopeimmat ja tehokkaimmat puolustusteollisuuden tuotantolinjat. Hänen mukaansa presidentit keskustelivat keskiviikkona investoinneista Ukrainan puolustusteollisuuteen. – Se on samalla investointi koko Euroopan puolustuskykyyn, Zelenskyi vetosi. Ukrainan ja Yhdysvaltojen suhteista on keskusteltu viime viikkoina runsaasti erityisesti Valkoisessa talossa tapahtuneen sanaharkan jälkeen. Zelenskyi viittasikin useassa kohtaa puheessaan Yhdysvaltoihin, jonka tukea hän pitää tärkeänä rauhan saamiselle. – Erityisesti haluan kiittää Yhdysvaltoja ja presidentti Trumpia hänen tiiminsä tapaamisesta meidän edustajiemme kanssa. Se oli todella tuottelias ja hyvä keskustelu. Toivomme, että ehdot tulitauosta lopulta toteutuvat. – Toivomme, että Yhdysvallat jatkaa painostustaan Venäjää kohtaan, jotta tämä toteutuu. Näemme tulitauon ensimmäisenä askeleena kohti rauhaa. Lue lisää: Trump kommentoi, miksi läksytti Zelenskyitä Zelenskyi päätti puheensa optimismiin. Tämä vuosi voi hänen mukaansa tuoda sodalle päätöksen, mutta se riippuu hänen mukaansa tuen lisäksi yhdestä asiasta. – Turvatakuut Ukrainalle ovat välttämättömiä. Muuten Putin palaa taas sodan kanssa, koska se on hänen toimintatapansa alusta alkaen. Zelenskyiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, aikooko Ukraina hyväksyä Venäjän vaatimukset alueluovutuksista. – Meille ehdoton raja on se, että emme hyväksy Venäjän oikeutta tällä hetkellä miehitettyihin Ukrainan alueisiin. Tästä emme tule tinkimään, Zelenskyi sanoi. Lopuksi Zelenskyi vielä vetosi länsimaihin ja Eurooppaan, jotta Ukraina hyväksyttäisiin Naton ja EU:n jäseneksi. Zelenskyin mukaan Ukrainan tulisi seurata Suomen jalanjälkiä Naton jäseneksi. – Tällä hetkellä Ukrainan armeija on yksi maailman vahvimmista nykyaikaisen sodankäynnin näkökulmasta. Yhdessä Ukrainan kanssa Nato voi ehdottomasti tulla vielä vahvemmaksi. – Siksi meidän on tehtävä yhteistyötä niin, että liittouma saa uutta kokemusta ja Ukraina voi jonain päivänä liittyä Natoon samalla tavalla kuin Suomi. Se ei tule olemaan helppoa, eikä kaikki tue sitä, mutta työskentelemme sen eteen. Zelenskyin mukaan Ukraina ”tulee ehdottomasti olemaan osa EU:ta”. Hänen mukaansa maan EU-jäsenyys on myös Euroopalle turvallisuuskysymys. Lue lisää: Zelenskyi nauratti Stubbia – huvittava hetki tallentui videolle Zelenskyin ja hänen puolisonsa virallinen valtiovierailu jatkuu keskiviikkona muun muassa vierailulla eduskuntaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Zelenskyi on Suomessa yhdessä puolisonsa kanssa. IS seuraa vierailua hetki hetkeltä. Seurantaan pääset tästä. Zelenskyin vierailu sai illalla yllättävän käänteen – tämä tiedetäänhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000011110788.html Vierailun yhteydessä presidentti Stubb luovutti presidentti Zelenskyille korkea-arvoisen kunniamerkin. Illanvieton yhteydessä presidentti Stubb luovutti presidentti Zelenskyille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen, Stubb kirjoittaa julkaisussaan. Illanvieton yhteydessä presidentti Stubb luovutti presidentti Zelenskyille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen, Stubb kirjoittaa julkaisussaan. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/9ca4dfc58852403e3f75903ad80c19e8/normal/658.avif Zelenskyin kone on ilmassahttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011107236.html Ukrainan presidentti vieraili Suomessa poikkeuksellisena ajankohtana. IS seurasi vierailua hetki hetkeltä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa vaimonsa Olena Zelenskan kanssa. Presidenttipari saapui Suomeen tiistaina iltapäivällä ja poistui torstaiaamuna. Vierailua isännöivät tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb. Stubb ja Zelenskyi ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä. Presidenttien välillä on ollut 11 virallista tapaamista, viisi puhelua ja useita epävirallisia kohtaamisia. Stubb kertoi viimeksi maaliskuun 4. päivä keskustelleensa Zelenskyin kanssa puhelimessa. Zelenskyi vieraili Suomessa viimeksi toukokuussa 2023 presidentti Sauli Niinistön kutsusta. Ilta-Sanomat seurasi vierailua hetki hetkeltä tässä artikkelissa. Trump voi vielä kääntää selkänsä Putinille, arvioivat kansanedustajat Kaleva ja KokkoLisää aiheesta:Trump voi vielä kääntää selkänsä Putinille, arvioivat kansanedustajat Kaleva ja KokkoZelenskyi vierailee Ahvenanmaalla – MTV seuraaVenäjän sotilaslentokenttä tulessaTrump ja Kreml erimielisiä puhelustaEU-huippukokous alkaa: Pöydällä Ukraina, puolustus ja kilpailukykyZelenskyi: Trump ei painostanut tekemään myönnytyksiä Venäjälle Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäisiin suhteisiin voi tulla nopeitakin muutoksia, arvioivat Huomenta Suomessa vierailleet kansanedustajat. Venäjä on tottunut siihen, että Eurooppa toimii ennustettavasti. Yhdysvaltojen kohdalla tilanne on toinen. – Eurooppa on toiminut hyvin lammasmaisesti ja he (Venäjä) ovat voineet luottaa siihen. Nythän he eivät tiedä, miten Amerikka tulee toimimaan, sanoo kansanedustaja Atte Kaleva (kok.). On mahdollista, että Trump voi vielä suuttua Putinille ja kääntyä 180 astetta, arvioi SDP:n kansanedustaja Jani Kokko. – He eivät yhtään tiedä, miten Trump tulee suhtautumaan siihen, jos Venäjä päättääkin toimia vastoin Trumpin toiveita, Kokko sanoo. Venäjä on jo rikkonut välittömästi Yhdysvalloille antamansa lupauksen siitä, ettei se iske Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Kokon mukaan Trump voi kääntää takkinsa hyvinkin nopeasti, mikäli Venäjä astuu harhaan. – Hänellä on uskomaton kyky kääntää poliittista linjaansa ja periaatteitaan 180 astetta, menettämättä edes juurikaan kannatustaan, Kokko arvioi. Rakoilua maiden välillä on jo havaittu. Trump ja Putin keskustelivat tiistaina mahdollisesta tulitauosta Ukrainaan. Maat ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja siitä, mitä puhelussa todella puhuttiin ja sovittiin. Lue lisää: Trump ja Kreml erimielisiä puhelustaKaleva kuitenkin huomauttaa, ettei Yhdysvaltojen jokaista liikkeitä ei kannata tulkita liiakseen. 19.3.2025 Zelenskyi: Venäjä iski yöllä sairaalaan – "Voi kirjaimellisesti kuulla, mitä Venäjä todella tarvitsee"https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/zelenskyi-venaja-iski-yolla-sairaalaan-voi-kirjaimellisesti-kuulla-mita-venaja-todella-tarvitsee/9121170 Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on iskenyt Ukrainan siviili-infrastruktuuriin keskiviikon vastaisena yönä. Viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan viestissä Zelenskyi sanoi Ukrainan ilmapuolustuksen torjuvan noin 40 venäläisdroonin hyökkäystä. Yksi drooni-isku on Zelenskyin mukaan osunut Koillis-Ukrainan Sumyssä sijaitsevaan sairaalaan. Lue myös: Zelenskyi kommentoi Trumpin ja Putinin keskustelua: Venäjä ei valmis lopettamaan sotaaZelenskyin mukaan venäläisdrooneja on havaittu ainakin yhdeksällä eri Ukrainan alueella. Puolilta öin julkaisemassaan viestissä Zelenskyi kirjoitti, että parhaillaan monilla Ukrainan alueilla "voi kirjaimellisesti kuulla, mitä Venäjä todella tarvitsee". – Juuri tällaiset yölliset Venäjän hyökkäykset tuhoavat energiasektoriamme, infrastruktuuriamme ja ukrainalaisten tavallisen elämän, Zelenskyi sanoi. Bloomberg: Putinilta uusi ehto – Häkkäseltä täystyrmäyshttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011106589.html Ei missään nimessä pidä suostua, puolustusministeri Häkkänen sanoo. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin vaatii tulitauon ehtona Ukrainalle toimitettavan aseavun keskeyttämistä. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) tyrmää Putinin väitetyn ehdon. – Ei missään nimessä pidä suostua, koska keskeisin turvatakuu Ukrainalle on yhä vahvistuva oma puolustuskyky, Häkkänen kommentoi eduskunnassa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb arvioi BBC:lle, että mahdollisuus sille, että Putin on vakavissaan tulitaukoneuvotteluissa, on mitättömän pieni. – Se, että onko Putin haluamassa rauhaa, niin vähän huonolta näyttää, Häkkänen toteaa. Häkkänen katsoo, että jos Ukrainaa ei vahvisteta aseellisesti, Putinille on jopa edullisempaa jatkaa sotaa. – Kaja Kallaksen esittelemä paketti on juuri se, mitä nyt tarvitaan. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kallas on ehdottanut 20–40 miljardin tukipakettia. – Merkittävä lisärahoituspaketti Ukrainan puolustukselle, jotta Ukraina kykenee tarvittaessa korvaamaan USA:n aseapua. Se on saatava eteenpäin jollakin maajoukolla. Stubb kertoi BBC:lle Suomen olevan valmis tekemään ”konkreettisia toimia”, jos tulitauko astuu voimaan. Maajoukkoja Suomi ei ole kuitenkaan halukas lähettämään. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) arvioi, että Suomi voisi esimerkiksi hoitaa koulutustehtäviä tai ottaa vastuuta ilma- tai satelliittivalvonnasta. – On monenlaista osallistumista, jossa ei tarvitse mennä paikan päälle. Britannian pääministeri Keir Starmer on puhunut The Sunday Timesin mukaan 10 000 sotilaan rauhanturvajoukosta. Koskisen mukaan pienehkö joukko ei riittäisi rauhaan pakottamiseen, mutta voisi olla hyvinkin merkittävä aselevon tai rauhansopimuksen ehtojen valvomisessa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok) suhtautuu hyvin epäilevästi tulitauon mahdollisuuteen – Vuoden 2014 jälkeen Venäjä on tehnyt Ukrainan kanssa 25 tulitaukoa – kaikki on rikottu. Yhtenä esimerkkinä Ukrainalle tarjottavasta avusta Stubb mainitsi tiedusteluavun. Kopran mukaan suomalaistaustaisilla yhtiöillä on erittäin merkittäviä avaruuskyvykkyyksiä. Kopra viittaa Iceye-yhtiöön, joka on tehnyt Verkkouutisten mukaan vuodesta 2022 lähtien yhteistyötä Ukrainan sotilastiedustelun kanssa. Kopran mukaan satelliittipalvelun avulla voi nähdä esimerkiksi, miten joukkoja siirrellään, millaisia linnoitteita tehdään ja mihin tavaraa varastoidaan. Putin löi pöytään kovan listan vaatimuksia – tämä tiedetään Trumpin ja Putinin puhelustahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000011108006.html Putin muun muassa esitti Trumpille omat ehtonsa Yhdysvaltain ehdottomalle 30 päivän tulitauolle Ukrainan sodassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat tiistaina noin kaksituntisen puhelun. Valkoisen talon mukaan presidentit puhuivat Suomen aikaa kello 16 alkaen. Yksi puhelun keskeisistä teemoista oli Ukraina. Putin muun muassa esitti Trumpille omat ehtonsa Yhdysvaltain ehdottomalle 30 päivän tulitauolle Ukrainan sodassa. Kremlin mukaan ehtoihin kuuluvat ”tulitauon tehokkaan hallinnan varmistaminen” koko rintamalinjalla, ”pakkomobilisaation” lopettaminen Ukrainassa ja Ukrainan asevoimien ”uudelleenaseistamisen” lopettaminen. Lisäksi Kreml mainitsi Ukrainan asevoimien läsnäolosta Venäjän Kurskin alueella, joita se syytti ”barbaarisista terroristirikoksista”. Kreml ei tarkentanut näitä väitteitään. Ukrainan joukot ovat miehittäneet osaa Venäjälle kuuluvasta Kurskin alueesta viime elokuusta. Riippumattoman venäläismedia Meduzan mukaan Kreml vaatii ”täydellistä loppua ulkomaisen sotilaallisen avun ja tiedustelutiedon toimittamiselle Kiovalle”. Kremlistä kerrottiin että Putin suostui Trumpin ehdotukseen, jonka mukaan Venäjä ja Ukraina lopettavat iskut toistensa energianinfrastruktuuriin 30 päiväksi. Kremlin mukaan Putin antoi tätä vastaavan käskyn Venäjän asevoimille. Venäläisen valtio-omisteisen uutistoimisto Tassin mukaan Putin ja Trump vahvistivat ”aikovansa jatkaa ponnisteluja Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi”. Tämä ottaisi Kremlin mukaan huomioon myös Trumpin tulitaukoehdotuksen. ”Ponnisteluja" varten oltaisiin luomassa venäläisiä ja yhdysvaltalaisia asiantuntijaryhmiä. Kremlin puhelua koskevassa tiedotteessa kerrottiin myös, että Ukraina ja Venäjä aikovat vaihtaa 175 sotavankia jo keskiviikkona 19. maaliskuuta. Ukrainan lisäksi puhelun asialistalla oli Lähi-Itä. Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt kertoi viestipalvelu X:ssä presidenttien olevan yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita kannattaa parantaa. Lausunnon mukaan presidentit haluavat estää ”strategisten aseiden” leviämistä. 18.3.2025 Risto E. J. Penttilä: Yksi seikka paljastaa, jos Putin ja Trump sopivat tänään jotain suurtaTrumpin ja Putinin puhelu on näytöstä, uskoo Risto. E. J. Penttilä. Jos Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tiistaisen puhelun jälkeen kerrotaan kaksikon tapaamisesta, on puhelimessa sovittu jotain merkittävää. – Jos kaksi presidenttiä tapaa, täytyy olla jotain konkreettista sanottavaa ja ilmoitettavaa. Jos tämä ilmoitus tulee, silloin on menty eteenpäin, arvioi MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä Huomenta Suomessa. Penttilä ei pidä mahdottomana sitäkään, että Putin "vedättää" vielä mahdollisessa tapaamisessakin. – Hän voi nostaa siellä esiin uusia kysymyksiä, Penttilä toteaa. – Venäjä haluaa neuvotella koko Euroopan turvallisuusrakenteesta. Muut haluavat lähtökohtaisesti tulitauon ja rauhan Ukrainaan. Todennäköisempänä Penttilä kuitenkin pitää sitä vaihtoehtoa, että Trumpin ja Putinin puhelinsoitto on "enemmän näytöstä". Trumpin ja Putinin tiistaisen puhelinkeskustelun ajankohta ei ole tiedossa. Kaksikko keskusteli aiemmin 12. helmikuuta noin puolentoista tunnin ajan. Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat on tehnyt sarjan päätöksiä, jotka ovat ajaneet Venäjän asiaa Ukrainan kustannuksella. Puhelulta on lupa odottaa kahta asiaa, Penttilä katsoo. – Putin käyttää tätä lykätäkseen prosessia, jotta Venäjä voi edetä rintamalla niin paljon kuin mahdollista. Trump taas voi osoittaa, että hän on tuomassa rauhaa. Lue myös: Professori MTV:lle: Trump toistamassa historian osoittamaa virhettäMinisteri: Viro, Puola, Liettua ja Latvia vetäytyvät jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksestaLiettua toivoo myös Suomen eroavan Ottawan sopimuksesta. Viro, Puola, Liettua ja Latvia vetäytyvät jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, kertoo Liettuan puolustusministeri Dovile Šakaliene. Ministerin lausunnosta kertoo Reuters. Liettuan puolustusministeri Šakaliene toivoo myös Suomen vetäytyvän miinakieltosopimuksesta. Jos lähialueen Nato-mailla olisi yhtenäinen linja miinakysymyksessä, ne voisivat varmistaa, että lainsäädäntö ei aseta esteitä puolustusyhteistyölle, Liettuan puolustusministeri sanoo MTV Uutisille. Suomessa onkin käyty laajaa keskustelua asiasta. Keskustelu Ottawan sopimuksesta alkoi, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola otti asian esille marraskuussa MTV Uutisten haastattelussa. Uutissuomalaisen joulukuussa julkaistun gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa irtautumista Ottawan sopimuksesta. Marraskuussa presidentti Alexander Stubb ei ottanut suoraan kantaa jalkaväkimiinojen puolesta tai niitä vastaan Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Stubbilta kysyttiin Ylellä, kannattaako hän jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksesta irtaantumista. 13.3.2025 Kommentti: Venäjällä odotettu reaktio tulitaukoehdotukseenhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/45d5a60b-6567-4800-a244-d2d55d294c5c Venäjä ei edelleenkään ole valmis sodan lopettamiseen kuin omilla ehdoillaan. Nyt mitataan Trumpin kovan diilintekijän maine, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari. Venäläiset propagandistit, poliitikot ja sotaa kannattavat z-bloggarit suhtautuvat Ukrainan tiistai-iltana hyväksymään tulitaukoehdotukseen odotetun nuivasti. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova käytännössä jo tyrmäsi Yhdysvaltojen neuvotteleman sopimuksen. Hänen mukaansa tärkeimmät uutiset Ukrainan suhteen tulevat Moskovasta. Venäjän kannan muodostuminen ei tapahdu ulkomailla joidenkin osapuolten sopimusten tai ponnistelujen vuoksi. Venäjän asema muodostuu Venäjän sisällä, Zaharova sanoi propagandamedia Sputnikille. Samalla nuotilla puhuu myös Venäjän parlamentin alahuoneen duuman puolustuskomitean jäsen Mihail Šeremet. Ukrainalaissyntyinen Šeremet toimi Krimillä Venäjä-mielisen puolueen johtotehtävissä ennen kuin Venäjä miehitti niemimaan vuonna 2014. – Venäjä ei ole kiinnostunut jatkamaan lännen provosoimaa veristä konfliktia, mutta se ei anna huijata itseään, Šeremet sanoi Ria Novostille. Liittoneuvoston eli Venäjän parlamentin ylähuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšev puolestaan kommentoi Telegramissa, että mikä tahansa kompromissi tehdään vain Venäjän ehdoilla. Venäjän vaikutusvaltaiset sotabloggarit näkevät ehdotetun väliaikaisen tulitauon olevan yritys pelastaa Ukrainan joukot Kurskin alueella, jossa Venäjä on edennyt muutamassa päivässä useita kilometrejä. Suosittu z-bloggari Juri Kotenok hämmästelee Telegramissa nopeutta, jolla Ukraina hyväksyi Yhdysvaltojen ehdotuksen. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion mukaan pallo on nyt Venäjällä Ukrainan hyväksyttyä tulitaukoehdotuksen. Venäjän reaktioiden perusteella Kremlissä ei kuitenkaan aiota tarttua tarjottuun mahdollisuuteen, vaan hyökkäyssota jatkuu entiseen malliin. Donald Trump on aiemmin uhannut Venäjää lisäsanktioilla ja pakotteilla, mikäli Venäjä ei suostu lopettamaan sotaa. Samanlaisilla toimilla varoitti tiistaina Ukrainan vankkana tukijana tunnettu republikaanisenaattori Lindsey Graham. Trumpin tavoitteena on pikainen rauha, mutta neljättä vuotta kestävä sota on kuitenkin osoittanut, ettei Venäjää ja Putinia saa lopettamaan hyökkäystä nopeasti pelkästään taloudellisella painostuksella. Tulitaukoon sisältyy uhkia – Asiantuntija: Tämän Venäjän reaktiot paljastavat Euroopan turvallisuudestahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/626e2c26-ddd5-4615-afa2-9905ce07bff5 Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Ukraina tarvitsee tulitaukoa enemmän kuin Venäjä. Ukraina tarvitsee tällä hetkellä tulitaukoa kipeämmin kuin Venäjä. Näin toteaa Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi. Venäjällekin huoltotoimet tulisivat varmasti tarpeeseen, mutta mikään valtava kiire sillä ei tunnu olevan. Tämä vahvistaa Venäjän asemaa huomattavasti myös suhteessa tarpeeseen hyväksyä mahdollinen tulitaukosopimus. Kastehelmen mukaan Venäjä tuskin lähtee mukaan sellaiseen peliin, jossa se ikään kuin pakotettaisiin hyväksymään jonkinlaisia Yhdysvaltojen ehtoja. Vaikutusta Suomeen?Tauko voisi olla Venäjälle siinä mielessä otollinen, että Kurskissa saavutetun menestyksen jälkeen sillä olisi aikaa ryhmittää joukkoja muille rintaman osille. Suomeen tai esimerkiksi Baltian maihin 30 päiväinen tulitauko sen sijaan ei asiantuntijan mukaan vaikuttaisi. Ukrainassa on edelleen niin paljon Venäjälle toteutumattomia intressejä, etten näe heillä olevan tässä hetkessä kykyä hajauttaa taistelevaa voimaansa siten, että se yrittäisi tässä samaan aikaan alkaa uhata Natoa sotilaallisesti. Siihen vaadittaisi ehdottomasti enemmän kuin 30 päivää. Mahdollisen tulitauon lähestyessä on olemassa riski, että sodankäynti kiihtyy juuri ennen kuin sellaisesta saadaan sopimus aikaiseksi. Asiantuntija ei kuitenkaan usko, että Venäjä pystyisi merkittävästi muuttamaan yleistilannetta sotatoimia kiihdyttämällä, vaikka paikallisia ratkaisuja saatetaankin hakea. – Raskaammat ohjusiskut Ukrainan suurempiin kaupunkeihin ovat kuitenkin mahdollisia. Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida, mitä tarkalleen ottaen on suunniteltu Venäjän varalle, jos se hylkää nyt esitetyn ehdotuksen 30 päivän tulitauosta. Maailma seuraisi erityisen suurella mielenkiinnolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin reaktiota. Tällä hetkellä ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka kaukana neuvotteluosapuolet toisistaan ovat. Mikäli tulitauosta päästäisiin varsinaisiin rauhanneuvotteluihin, Venäjä pyrkii parhaansa mukaan sorvaamaan lopputuloksesta sellaisen, ettei Ukrainalla olisi mitään oikeasti vakuuttavia turvatakuita. Venäläisten reaktioista voi hieman tarkastella sitä, mitkä oikeasti ovat niitä vaikuttavia tekijöitä, joilla Eurooppaan luodaan turvaa. Alexander Stubb kommentoi Ukrainan hyväksymää tulitaukoehdotusta keskiviikkoaamuna. Stubb kommentoi tulitaukoehdotusta – Tiukka viesti Venäjälle Stubb kommentoi tulitaukoehdotusta – Tiukka viesti Venäjällehttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a8c2decf-aa7d-4435-8d4d-44fdd22eef8b Alexander Stubb kommentoi Ukrainan hyväksymää tulitaukoehdotusta keskiviikkoaamuna. Venäjä ilkkuu Tanskallehttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cf9e47bd-392d-404e-820d-80c314c43a5b Venäjän ulkoministeriön tiedottaja käänsi puheen Grönlantiin. Macron isännöi PariisissaVenäjä vastustaa tiukasti sitä, että Ukrainaan vietäisiin eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja. Euroopassa puolestaan uskotaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin määrää uuden hyökkäyksen Ukrainaan, ellei vastassa ole riittävää pelotetta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui Euroopan maiden ja Naton sotilasjohtajia Pariisiin keskustelemaan Ukrainan turvatakuista. Tiistaina pidetyssä kokouksessa keskusteltiin muun muassa mahdollisista rauhanturvajoukoista. Asiasta kertovat muun muassa Le Monde ja uutistoimisto AP. Le Monden mukaan tapaamiseen osallistui edustajia 34 maasta. Euroopan ja Naton lisäksi paikalla olivat Australia, Uusi-Seelanti ja Japani. Mediatietojen mukaan Yhdysvaltoja ei saanut kutsua kokoukseen. Mika Aaltola: Putin ei suostu tulitaukoonhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/322929cc-05ac-4614-a125-7a4e4fe3f01b Mika Aaltola arvioi, ettei Vladimir Putin suostu tulitaukoehdotukseen sellaisenaan kuin se nyt on. Puola haluaa ydinaseenhttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puola-haluaa-ydinaseen/9117870 Puolan presidentti on kehottanut Yhdysvaltoja siirtämään ydinaseita alueelleen pelotteeksi Venäjän mahdollista hyökkäystä vastaan. Puola haluaisi ydiaseen, kertoo Financial Times torstaina. Puolan presidentti Andrzej Duda kehotti Yhdysvaltoja siirtämään ydinaseita alueelleen pelotteeksi Venäjän mahdollista tulevaa hyökkäystä vastaan. Duda sanoi keskustelleensa tästä ehdotuksesta äskettäin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Ukrainan ja Venäjän erityislähettilään Keith Kelloggin kanssa. CIA:n analyytikko kertoo MTV:lle Venäjän ehdot tulitaukoonKeskustiedustelupalvelun CIA:n entisen Venäjä-analyytikon George Beeben mukaan Donald Trumpin rauhansuunnitelmassa Venäjän valtaamat ukrainalaisalueet pysyvät Venäjällä, mutta Ukrainan EU-jäsenyys on mahdollinen. George Beebe arvioi MTV Uutisille, että Venäjä hyväksyy tulitaukosopimuksen, jos ukrainalaisjoukot poistuvat Kurskin alueelta ja Ukrainan Nato-jäsenyys suljetaan pois. – Tulitauko täytyy sitoa takauksiin, ettei Nato tule Ukrainaan eikä Ukraina tule Natoon, Beebe sanoo. Beebe on republikaanitaustainen. Hän on toiminut CIA:n lisäksi muun muassa Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheneyn (republikaani) erikoisneuvonantajana. Nykyisin Beebe toimii ajatushautomo Quincy Instituutissa johtavana asiantuntijana. Beeben mukaan EU-jäsenyys on Ukrainalle mahdollinen ja vertaa Ukrainan tulevaa asemaa Suomen takavuosiin. – Paljon samankaltaisuuksia Suomen asemaan kylmän sodan aikana. Suomi oli sotilaallisesti neutraali. Tämä on Trumpin harkitsema kompromissi. 11.3.2025 Zaharova käärmeissään Ukrainan yli 300 droonin massaiskustaKUVA Venäjän mukaan Ukrainan viime yön droonihyökkäys oli sodan suurin ilmaisku Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on kommentoinut Ukrainan viime yönä tekemää massiivista ilmahyökkäystä. Venäjän asevoimat väittää ampuneensa alas 337 droonia, joista 91 Moskovan alueella. Jos luvut pitävät paikkansa, on kyse suurimmasta Ukrainan droonihyökkäyksestä sekä Moskovaan että Venäjälle yleensä. – Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun korkean tason ulkomaisen valtuuskunnan vierailuun Moskovaan liittyy Ukrainan asevoimien drooni-isku, Zaharova kirjoittaa viestipalvelu Telegramissa. – Myös viime yönä Kiovan hallinto lähetti drooneja kohti pääkaupunkia, kun siellä vierailee ETYJ:n pääsihteeri, Zaharova jatkaa. Venäjä on toistuvasti tehnyt hyökkäyksiä Kiovaan silloin, kun Ukrainan pääkaupungissa vierailee ulkomaisia vieraita. Zaharova myös väitti, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tukijat ovat "alentaneet ETYJ:n pelkäksi keskustelukerhoksi". – Siltä on riistetty alkuperäinen merkitys, turvallisuuden ja yhteistyön varmistamisen Euroopassa. Lue myös: Ukrainan puolustus romahtanut KurskissaHajanaisia tietoja vahingoistaUkrainan droonihyökkäyksen seurauksena yksi siviili on kuollut ja kolme haavoittunut, venäläiset uutistoimistot kertovat Reutersin mukaan. Kaksi Moskovan lentokenttää oli toistaiseksi suljettuina, venäläisviranomaiset sanovat. Myös Domodedovon alueen junaliikenne keskeytettiin. Venäjän valtion uutistoimisto Tassin mukaan droonihyökkäys on vaurioittanut useita rakennuksia ja aiheuttanut tulipalon parkkipaikalla Moskovan alueella. Venäjän väitteitä hyökkäyksestä tai siihen osallistuneiden droonien määrästä ei ole vahvistettu. Uutistoimisto Reutersin julkaisemilla videolla vaikuttaa kuitenkin näkyvän, miten droonit osuvat asuinrakennuksiin. Videoiden kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu. Venäjä tyypillisesti esittää väitteitä vain torjuttujen droonien määristä, mutta ei juuri kommentoi niiden tekemiä mahdollisia tuhoja sotilaskohteisiin. Ukraina ei tiettävästi ole kommentoinut droonihyökkäystä. 10.3.2025 Näin Trump on pelannut Putinin pussiin – 7 kohdan listahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011073458.html Trump on lyhyen valtakautensa aikana tehnyt jo monia toimia, jotka pelaavat suoraan Putinin pussiin. Presidentti Donald Trump on lyhyessä ajassa kääntänyt päälaelleen Yhdysvaltain suhtautumisen Venäjään ja sen vastaiseen länsimaiseen yhteistyöhön. Viime viikkoina Trumpin hallinto on muun muassa heikentänyt Natoa, purkanut Venäjän vastaisia instituutioita Yhdysvalloissa, tukenut Venäjää mielisteleviä eurooppalaisia äärioikeistolaisia poliitikkoja ja keskeyttänyt käytännössä kaiken tuen Ukrainalta. Trumpin toiminta on saanut monet ihmettelemään, miksi hän pelaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin pussiin. Listasimme Trumpin edesottamuksia, jotka ovat tavalla tai toisella hyödyttäneet Putinia. 1. Putinille soittaminenKun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, puhelut Putinin ja Yhdysvaltojen silloisen presidentin Joe Bidenin välillä loppuivat. Noin kolme vuotta myöhemmin presidentiksi valittu Trump päätti, että on aika palauttaa keskusteluyhteys Yhdysvaltojen ja Venäjän välille. Trump soitti Putinille keskiviikkoaamuna 12. helmikuuta vuonna 2025. Puhelu kesti noin 90 minuuttia. BBC luonnehti puhelinkeskustelun olleen Putinille ”diplomaattinen voitto”, koska Venäjä oli sitä ennen ”poliittisessa erämaassa”. Puhelu antoi Putinille mahdollisuuden neuvotella Yhdysvaltojen kanssa – Ukrainan ja Euroopan yli. 2. Putinin kehuminenHeti puhelun jälkeen Trump kiitteli vuolaasti Putinia Truth Social -palvelussaan. – Haluan kiittää presidentti Putinia hänen ajastaan ja vaivannäöstään tässä puhelinkeskustelussa. Lue lisää: Trump kehui keskusteluja Putinin kanssa Hän kertoo presidenttien pohtineen kansakuntiensa suurta historiaa ja sitä, miten ne taistelivat menestyksekkäästi yhdessä toisessa maailmansodassa. – Sovimme työskentelevämme yhdessä hyvin tiiviisti, mukaan lukien sen, että vierailemme toistemme maissa, Trump kirjoitti oman sosiaalisen median alustassaan. Jo aiemmin, ensimmäisessä hallituskokouksessaan Trump kehui Putinia ”hyvin fiksuksi tyypiksi” ja kuvasi häntä ”ovelaksi”. Hän väitti, että Putinilla ei ollut aikomusta tehdä mitään sotaan liittyvää sopimusta ennen Trumpin uudelleenvalintaa presidentiksi. Trump on tunnetusti ihaillut autoritäärisiä, vahvoja johtajia, joihin myös Putin lukeutuu. – Hän luulee olevansa Putinin ystävä. Hänellä ei ole hajuakaan, että Putin käyttää häntä hyväksi, Trumpin entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoi Wall Street Journal -lehden haastattelussa. 3. Trumpin Nato-suhdeTrump on uhkaillut useaan kertaan Natosta eroamisella sekä murentanut liittokunnan yhtenäisyyttä. Tämä vastaa Venäjän tavoitteita. Etenkin Trumpin puheet Yhdysvaltain Nato-roolista ovat saaneet koko Euroopan varpailleen. Nato-erosta Trump ei voi päättää yksin, sillä siihen tarvitaan kongressin hyväksyntä. NBC-kanavan tuoreen artikkelin mukaan Trump suunnittelisi politiikan muutosta, jossa Yhdysvallat tukisi vain niitä Nato-kumppaneita, jotka satsaavat puolustukseensa. Ukraina on ilmoittanut, että maan hyväksyminen sotilasliitto Natoon olisi ainoa kunnollinen turvatakuu. Myös EU-parlamentti on kertonut tukevansa Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Ensimmäisessä hallituskokouksessaan Trump kuitenkin totesi, että Ukrainan Nato-jäsenyyden ”voi unohtaa”. Trump jatkoi sanomalla, että uskoo ”sen olevan varmaankin syy, miksi koko juttu (sota) alkoi”. Venäjä on liittokunnan suurin sotilaallinen uhka, ja Naton yhtenäisyyden mureneminen hyödyttää Venäjää. 4. Zelenskyin kohteluTrump kutsui Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä diktaattoriksi Truth Social -päivityksessään helmikuun 19. päivänä. Lisäksi hän antoi valheellisesti ymmärtää, että Ukraina olisi aloittanut sodan. Perjantaina 28. helmikuuta Zelenskyin ryöpytys sai näyttävästi jatkoa, kun presidentit tapasivat Valkoisessa talossa. Lue lisää: Katso video: Näin Trumpin ja Zelenskyin sanasota eteni Tapaaminen äityi nopeasti kovaääniseksi yhteenotoksi. Trump kutsui Zelenskyiä muun muassa kiittämättömäksi ja epäkunnioittavaksi. – Pelaatte uhkapeliä miljoonien ihmisten hengillä. Pelaatte uhkapeliä kolmannella maailmansodalla, ja se mitä teette, on erittäin epäkunnioittavaa tätä maata kohtaan, Trump sanoi. Lisäksi Trump syytti Zelenskyiä huonosta asenteesta. Myrskyisän tapaamisen jälkeen Trump totesi toimittajille, että ”Zelenskyi haluaa vain taistella, taistella, taistella”. Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma arvioi Ilta-Sanomille Trumpin ja Zelenskyin sanaharkan hyödyttävän Venäjää. – Tämänkaltainen tilanne on mitä suurimmissa määrin Venäjän etujen mukaista. Kaikki epävarmuus, joka tuosta välittyy on sellaista, että he pääsevät tarttumaan kiinni. Venäjä on ottanut kaiken ilon irti tapahtuneesta viestinnässään ja propagandassaan. 5. Trumpin tekemät mylläyksetTrumpin hallinto on lähtenyt mylläämään Yhdysvaltain valtionhallintoa ja virkakoneistoa tavalla, joka hyödyttää myös Venäjää. Helmikuun alussa uutisoitiin, miten Trumpin alainen oikeusministeriö lakkautti venäläistoimijoita valvovia yksiköitä. Toinen lakkautetuista yksiköistä, Task Force KleptoCapture perustettiin Bidenin presidenttikaudella Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Sen tarkoitus oli takavarikoida venäläisten oligarkkien omaisuutta. Trump lopetti myös yksikön , joka taisteli Venäjän valtiollisia vaikutuskampanjoita vastaan. Lisäksi Trump on heikentänyt Venäjän vastaisten pakotteiden valvontaa. On väitetty, että puolustusministeriö Pentagon olisi keskeyttänyt kyberoperaatioiden suunnittelun Venäjää vastaan, mutta Pentagon on kiistänyt väitteen. Trump aikoo lakkauttaa Yhdysvaltain kansainvälisen kehityksen viraston (USAID), jonka rahoitus on tukenut demokraattisia instituutioita ja taannut useissa maissa kyvyn suojautua Venäjää vastaan. USAID-tuen lakkautus uhkaa esimerkiksi vapaata mediaa Moldovassa. Politico-lehden mukaan USAID-varojen jäädyttäminen vahvistaa dramaattisesti Venäjän otetta sen naapurimaista, joita ovat esimerkiksi Ukraina, Armenia ja Georgia. – Kreml jatkaa narratiiviaan, jossa länsi hylkää nämä maat ja sitä, että Yhdysvallat ja länsimaat eivät ole vahvoja liittolaisia, armenialaisen riippumattoman ajatushautomo Regional Studies Centerin johtaja Richard Giragosian sanoo Politicolle. Kreml on jo pitkään viestinyt, että Yhdysvaltojen rahoittamat kansalaisjärjestöt ovat ”tiedustelurintamia”, jotka lietsovat ”värivallankumousta” entisissä neuvostotasavalloissa. 6. Laitaoikeiston tukeminenTrumpin kanssa läheisesti työskentelevä miljardööri Elon Musk on tukenut avoimesti saksalaista laitaoikeistoon sijoittuvaa AfD-puoluetta. – On hyvä olla ylpeä saksalaisesta kulttuurista ja arvoista, eikä kadottaa niitä jonkinlaiseen monikulttuurisuuteen, mikä vesittää kaiken, Musk sanoi AfD:n kokouksessa Hallessa, Itä-Saksassa. AfD:n kannattajat suhtautuvat Venäjään myötämielisesti. Lue lisää: AfD:tä kannattavalta Silkeltä tylyt terveiset Suomeen: ”Mitä Venäjä on teitä kohtaan tehnyt?” Muun muassa The New York Times on kirjoittanut AfD-puolueen kytköksistä Kremliin. – Pelkästään viime kuukausina AfD:n johtavaa poliitikkoa on syytetty rahan ottamisesta Kreml-myönteisiltä strategeilta. Yhden puolueen parlamentaarisen avustajan paljastettiin olevan yhteyksissä venäläiseen tiedustelupalveluun, lehdessä kirjoitettiin. Musk on tukenut myös oikeistopopulistista ja maahanmuuttovastaista britannialaista Reform-UK-puoluetta, jonka johtaja Nigel Farage on antanut aiemmin myönteisiä kommentteja Putinista. 7. Ukrainan sotilaallisen tuen lakkauttaminenTiistaina 4. maaliskuuta uutisoitiin, että Trump on ainakin väliaikaisesti laittanut Ukrainan sotilaallisen tukemisen tauolle. Tämä koskee myös tiedustelutietoa, jonka avulla Ukraina on voinut suunnitella puolustustaan ja torjua Venäjän julmia ohjusiskuja kaupunkeihinsa. Mediatietojen mukaan Trump on todennut, että keskeytys jatkuu niin pitkään, kunnes Ukrainan johtajat osoittavat ”vilpitöntä sitoutumista rauhaan”. Tuen lakkauttamista on selitetty muun muassa sillä, että Trumpin ajatusmaailmassa jyrää vahvojen oikeus. Huomionarvoista onkin, että Trump ei ole toistaiseksi vaatinut Venäjältä mitään myönnytyksiä, eikä Venäjä ole niitä myöskään tehnyt. Yliopistotutkija Ilmari Käihkö arvioi Ilta-Sanomille, että tuen lakkautuksen vaikutukset näkyvät Ukrainan taistelukentillä jo muutaman viikon päästä. Ukraina on sodassa monin tavoin riippuvainen yhdysvaltalaisista asejärjestelmistä ja niiden varaosista. – Nyt tarjotaan Venäjälle mahdollisuutta tehdä enemmän iskuja, ja lähden siitä oletuksesta, että Venäjä tulee niitä myös tekemään enemmän, Käihkö sanoo. Viimeisimpänä käänteenä Trumpin hallinnon on väitetty suunnittelevan Yhdysvaltoihin sotaa paenneiden ukrainalaisten laillisen aseman heikentämistä niin, että heitä olisi helpompi karkottaa maasta. Väite on kuitenkin kiistetty. 9.3.2025
Australia on valmis harkitsemaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaanhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011085016.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Australia on avoin rauhanturvaajien lähettämiselle UkrainaanAustralia on valmis harkitsemaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan, sanoo maan pääministeri Anthony Albanese. Pääministerin mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista rauhanturvaajille. Albanese keskusteli asiasta Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa lauantaina. Britannia ja Ranska ovat viime päivinä pyrkineet kasaamaan halukkaiden maiden liittoumaa ja sorvaamaan eurooppalaista rauhansuunnitelmaa, jossa Ukrainaan lähetettäisiin joukkoja turvaamaan mahdollisen aseleposopimuksen toteutumista. "Molempien maidemme linja on hyvin selvä Ukrainan tukemisen suhteen, ja on tietysti vielä liian aikaista – ei voi olla rauhanturvaajia ennen kuin on rauhaa", Albanese sanoi tiedotustilaisuudessa keskusteltuaan Starmerin kanssa. "Olen sanonut hyvin selvästi, julkisesti ja toistuvasti, että voisimme harkita osallistumista mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon Ukrainassa." Albanese kertoi Australian lähettävän edustajan tiistaina Pariisissa pidettävään eri maiden puolustusvoimien komentajien tapaamiseen, jossa keskustellaan Ukrainan tukemisesta. Euroopan maat ovat viime viikkoina pyrkineet lisäämään nopeasti tukea Ukrainalle ja laatimaan suunnitelmia siltä varalta, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon keskustelut Venäjän kanssa johtavat nopealla aikataululla Ukrainan kannalta epäedulliseen aselepoon tai rauhaan. Useat Euroopan maat ovat kertoneet olevansa avoimia rauhanturvaajien lähettämiseen Ukrainaan. Rauhanturvaajien olisi tarkoitus toimia eräänlaisena turvatakuuna Ukrainalle, jonka tie sotilasliitto Naton jäseneksi näyttää toistaiseksi olevan tukossa. Ainakin 25 kuollut Ukrainassa Venäjän viimeisimmässä iskuaallossaAinakin 25 ihmistä on kuollut Ukrainassa Venäjän viimeisimmässä iskuaallossa perjantain ja lauantain aikana, kertovat kansainväliset mediat, kuten ukrainalainen The Kyiv Independent, Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto AFP. Venäjän isku Dobropilljan kylään Donetskin alueelle tappoi ainakin 11 ja haavoitti 40:tä. Viranomaisten mukaan loukkaantuneiden joukossa oli useita lapsia, eri lähteiden mukaan kuusi tai seitsemän. AFP:lle puhunut 59-vuotias Iryna Kostenko kuvasi iskua "apokalyptiseksi". Donetskin alueen ukrainalaiskuvernööri Vadym Filaškin julisti lauantain surupäiväksi alueella. Venäjä iski drooneilla myös Harkovan alueelle ja Odessaan. Venäjän iskut ovat kiihtyneet viime päivinä Yhdysvaltojen keskeytettyä tiedustelu- ja aseapunsa Ukrainalle. Mediatiedot: Venäjä ja Pohjois-Korea hyökkäävät SudžassaVenäjä ja Pohjois-Korea hyökkäävät Ukrainan joukkoja vastaan Sudžassa, kertoo ukrainalainen The Kyiv Independent lauantai-iltana. Se ei pystynyt vahvistamaan tietoja itsenäisesti. Aiemmin lauantaina Venäjän Ahmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov kertoi Venäjän joukkojen aloittaneen laajamittaisen hyökkäyksen kaikista suunnista Kurskin alueella. Perjantaina anonyyminä pysyttelevä ukrainalaissotilas kertoi The Kyiv Independentille, että Venäjän joukot olisivat tuhonneet Ukrainan joukkojen logistiikkareitit Kurskin alueella. Elina Saarilahti-Guzman, toimittaja Ahmat-joukkojen komentaja: Venäjä hyökkää Kurskissa kaikista suunnistaVenäjän joukot ovat aloittaneet laajamittaisen hyökkäyksen kaikista suunnista Kurskin alueella Venäjällä, ilmoitti Venäjän Ahmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov lauantai-iltana Telegram-kanavallaan. Alaudinovin mukaan Ukrainan joukot ovat joutuneet perääntymään hyökkäyksen tieltä ja jättämään asemiaan. Ilmoituksesta kertovat uutistoimisto Reuters ja Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Tass. Reuters kertoo, ettei se voinut välittömästi vahvistaa rintamatilannetietoja, eikä Ukrainan asevoimat välittömästi kommentoinut asiaa. Ukrainan joukot ottivat viime kesänä haltuunsa alueita Venäjään kuuluvalta Kurskin alueelta. Ukrainan on ajateltu voivan yrittää vaihtaa alueita Venäjän valtaamiin ukrainalaisalueisiin. Viime päivinä Venäjä on edennyt Kurskissa ja lähes saartanut Ukrainan joukot. Elina Saarilahti-Guzman, toimittaja Asiantuntija: Ukraina on häviämässä sodanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011082802.html Asiantuntijan mukaan sodan trendi on Ukrainan kannalta huono. Venäjä on käynyt täysmittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo reilu kolme vuotta. Tällä hetkellä Venäjä panostaa Ukrainassa erityisesti etenemiseen Pokrovskin ja Velyka Novosilkan suunnilla. Ukraina puolestaan on tehnyt paikallisia, menestyksekkäitä vastahyökkäyksiä Pokrovskin ja Toretskin suunnilla. Ukrainan kannalta kriittisin tilanne on kuitenkin Venäjän Kurskissa, jonne Ukraina teki yllätyshyökkäyksen viime elokuussa. – Kurskin tilanne on ihan viimeisen vuorokauden aikana muuttunut koko ajan huonommaksi. Venäläiset yrittävät varmasti, kun kelit rupeavat nyt parantumaan, temmata aloitteen takaisin itselleen ja yksi paikka, jossa se näkyy, on tämä Kurskin alue, sanoi suomalaisen Black Bird Group -analyysiryhmän asiantuntija Pasi Paroinen perjantaina Ilta-Sanomille. Paroisen mukaan Venäjä uhkaa katkaista Ukrainalle elintärkeän huoltoreitin ellei Ukraina pysty pian tekemään onnistuneita vastahyökkäyksiä. Venäjän eteneminen on yleisesti ottaen hidastunut talven aikana. Paroisen mukaan helmikuussa Venäjä eteni noin 230 neliökilometriä eli etenemistahti oli hitainta sitten viime kesän. Sodan trendi on kuitenkin Ukrainan kannalta negatiivinen. – Ukraina on häviämässä sodan, Paroinen sanoi suoraan. Syitä tähän on lukuisia, mutta rintamalla yksi suurimmista tekijöistä on Venäjän numeerinen ylivoima. Paroisen mukaan miinat, dronet, panssarintorjuntaohjukset ja tarkasti ampuva tykistö vaikeuttavat molempien osapuolien etenemistä ja pakottavat jalkaväkipainotteisiin hyökkäyksiin. Venäjällä on kuitenkin valtavasti enemmän sotilaita lähettää hyökkäyksiin kuin Ukrainalla. 8.3.2025
Orpo MTV:lle: Euroopan omasta ydinasepelotteesta keskusteltava – "Yhdysvallat on muuttunut"Pääministeri Orpo on tyytyväinen Ranskan avaukseen ydinasepelotteen mahdollisesta laajentamisesta Eurooppaan. Euroopan oman ydinasepelotteen kehittämisestä tulee keskustella, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.) Orpo on tyytyväinen siihen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläyttänyt maan ydinasepelotteen laajentamista muihin Euroopan maihin. – Minusta on hyvä, että avaus on tehty, Orpo sanoo MTV:n Uutisextrassa. – Kun meillä on Euroopassa kaksi ydinasemaata, eli Britannia ja Ranska, on mielestäni hyvä käydä keskustelua siitä, voidaanko Naton eurooppalaisen pilarin tarpeeseen kehittää eurooppalaista ydinasepelotetta. Tämä on vasta keskustelua, mutta minusta se on paikallaan. Trump on raivosta suunniltaanhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/681cae0e-7316-4c32-ac6d-8674b8a74f1f Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat perjantailta 7. maaliskuuta 2025. Kyseessä on sodan 1108. päivä. Kreml kommentoi: ”Jatkamme sotilasoperaatiota”Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi perjantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aiemmin päivällä antamia kommentteja rauhansopimuksen vääjäämättömyydestä. Trump sanoi perjantaina, ettei Ukrainalla ja Venäjällä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rauhansopimus. Peskovin mukaan Venäjällä on sen omat intressit, vaikka hänen mukaansa Venäjä suosii diplomaattisia keinoja. Kreml kommentoi: ”Jatkamme sotilasoperaatiota” Trumpin raivo Venäjää kohtaan yltynytYhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaili Venäjää perjantaina entistä isommilla talouspakotteilla. Trumpin Ukraina-politiikkaa alkaneella kaudella on tähän mennessä määrittänyt lähentyminen Venäjän kanssa sekä ilmiriidaksi leimahtanut konflikti Axioksen lähde Valkoisessa talossa kertoo, että Trumpin ”raivo on voimistunut” viime päivinä Venäjän käytöksen vuoksi. Trumpia ärsyttää, että Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainassa samalla, kun Trump on pyrkinyt ajamaan tulitaukoa. Trump lakkautti aiemmin tällä viikolla kaiken Yhdysvaltain Ukraina-tuen. Perjantaina talouslehti Bloomberg taas uutisoi Venäjän olevan mahdollisesti valmis aselepoon. Lue lisää Ukrainan sodan pääuutisista alla olevista linkeistä. Lue myös Sanasta sanaan: Tässä on Trumpin uhkaus Venäjälle Lue myös Media: Putin valmis aselepoon – Tämä ehdoista tiedetään Italian Meloni ehdotti Naton viidennen artiklan laajentamista koskemaan UkrainaaBrysselissä Euroopan unionin johtajien kokouksessa puhunut Italian pääministeri Giorgia Meloni ehdotti Ukrainalle Naton tarjoamaa turvallisuutta ilman varsinaista sotilasliiton jäsenyyttä. – Meidän on mietittävä kestävämpiä ratkaisuja, kuin eurooppalaisten rauhanturvajoukkojen lähettäminen Ukrainaan. Melonin mukaan Naton viidennen artiklan laajentaminen olisi paljon tehokkaampaa. Tässä ovat Putinin 5 ehtoa aselevolle – Asiantuntija arvioihttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4305587d-395d-4fc4-9fc4-f9fa25cfd76d Vladimir Putinin ehdot aselevolle tiivistyvät viiteen vaatimukseen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Venäjän ehdot Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat käytännössä samat kuin täysimittaisen sodan alkaessa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes. Moshes toteaa, että hänen näkemyksensä mukaan Vladimir Putinin johtama Venäjä ei varsinaisesti rauhaa edes halua, mutta aselepoon se voisi olla motivoitunut. Se voisi olla keino saada valta Ukrainassa vaihtumaan. – Venäjä voisi olla halukas neuvottelemaan aselevosta, koska se voisi olla keino heikentää Ukrainan resilienssiä. Jos on aselepo, sen seurauksena tulevat vaalit, Moshes sanoo. Putin on kaihtanut Ukrainan länsimielistä johtoa, joka on vienyt maata kauemmas Venäjän kainalosta. Moshes tiivistää Venäjän haluamat ehdot aselevolle viiteen pääkohtaan. Lue myös Media: Putin valmis aselepoon – Tämä ehdoista tiedetään 1: AlueetMoshesin mukaan Venäjä haluaa Ukrainalta kaikki alueet, jotka se on merkinnyt perustuslakiinsa osaksi Venäjää. – Puolta näistä alueista Venäjä ei tälläkään hetkellä hallitse, koska se ei ole pystynyt niitä valtaamaan. Moshesin mukaan Venäjälle tuskin riittää, että nykyiset rintamalinjat jäädytettäisiin. Hän arvioi, että maa vaatii Ukrainan vetäytymistä kaikilta alueilta, joita se väittää osaksi Venäjää. Venäjä liitti syksyllä 2022 laittomasti itseensä Ukrainalle kuuluvat Luhanskin, Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueet. Krimille näin kävi jo vuonna 2014. 2: EtupiiriToinen Putinin Venäjän vaatimuksista koskevat sotilaallisen hegemonian varmistamista alueella, joita se pitää etupiirinään. Moshesin mukaan Venäjä haluaa takuut, että Ukrainasta tai muistakaan entisen Neuvostoliiton maista ei koskaan tule Naton jäseniä. Lisäksi Ukrainan asevoimille Venäjä haluaa tiukkoja rajoitteita, jotka johtaisivat niiden näivettymiseen. – Niin sanotut turvatakuut tarkoittaisivat käytännössä loppua Ukrainan armeijalle, Moshes sanoittaa. Sotilaallisen erikoisoperaation, kuten Venäjä aloittamaansa täysimittaista hyökkäyssotaa pehmenteli, piti johtaa nopeasti Ukrainan alistamiseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, kun Ukrainan asevoimat onnistuivat jumittamaan hyökkääjän vuosiksi venyneeseen kulutussotaan, johon Ukraina on länsimaiden tuella pystynyt. 3 ja 4: Pakotteet ja varatKolmanneksi ja neljänneksi päävaatimukseksi Moshes nostaa Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden ja varojen jäädyttämisen purkamisen. Tämä ei ole Venäjälle niin tärkeä kysymys kuin aikaisemmin mainitsemani, mutta eittämättä tämäkin halutaan osaksi neuvotteluita. Erityisesti länsimaat ovat pyrkineet torppaamaan Venäjän laajentumispyrkimyksiä asettamalla erilaisia talouspakotteita ja jäädyttämällä Venäjän varoja. Käytännössä Venäjä on monin osin eristetty kansainvälisestä kaupasta ja muusta yhteistyöstä. Tämä ja sodan suuret kustannukset ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa Venäjän taloudelle, vaikka ne eivät olekaan johtaneet maan tai sen hallinnon romahtamiseen tai edes valloitussodan lopettamiseen. 5. RauhanturvaajatViidentenä aselevon ehtona Venäjällä on Moshesin mukaan se, että Ukrainaan ei tule rauhanturvaajia Nato-maista. – Poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi Turkki, Unkari ja Slovakia, mutta periaatteen tasolla Nato-maat eivät tule kyseeseen, Moshes sanoo. Moshesin mainitsemien Nato-maiden johtajat kuuluvat Putinin ystävälistalle, ja maat ovat osoittaneet sodan kuluessa eri syistä Venäjää ymmärtävää kantaa. Vahva asemaVaikeaksi osoittautuneessa valloitussodassaan Venäjä on onnistunut viime aikoina saavuttamaan joitakin edistysaskeleita. Neuvottelut rauhasta tai aselevosta ovat lähempänä todellisuutta, kun Ukrainan merkittävän tukijan, Yhdysvaltojen, johto vaihtui. Maan presidentiksi palannut Donald Trump on jo avannut keskusteluyhteyden Putinin kanssa. Hän vaikuttaa ymmärtävän ja jopa toistavan Putinin näkökantoja. Trump omalta osaltaan vaatii Ukrainalta merkittäviä myönnytyksiä Yhdysvaltojen tuen jatkon edellytyksenä. Arkady Moshes arvioi, että Venäjä kokee asemansa nyt vahvaksi. – Se on yhtä vahva kuin vuonna 2022. Ainakin se on vahvempi kuin vuonna 2023. Venäjä esitti erinäisiä vaatimuksia ennen sotaa, mutta niihin ei suostuttu. Vuonna 2023 maa ajautui vakaviin hankaluuksiin ja menetti Ukrainassa jo valloittamiaan alueita. Ei EU:lleVenäjä on vihjannut, että vaikka Ukrainan Nato-jäsenyys ei sille käy, Euroopan unionin jäsenyys voisi olla mahdollinen. Arkady Moshes ei tähän usko. – He tietävät, että Ukrainalla ei ole pikaista tietä EU-jäseneksi. Hän muistuttaa, että Krimin valtaamiseen johtaneet tapahtumat käynnistyivät, kun Ukraina lähentyi EU:ta ja päätti allekirjoittaa sopimuksen assosiaatiosta ja vapaasta kaupankäynnistä EU:n kanssa. Se oli alkusoittoa nykyiselle täysimittaiselle sodalle. – Nykyinen konflikti alkoi itse asiassa yli kymmenen vuotta sitten, Moshes sanoo. Hän toteaa, että Venäjä oli tuolloinkin sanonut, että Ukrainan ja EU:n yhteistyö ei olisi ongelma, mutta heti, kun tämä kaupallinen sopimus valmistui, Venäjä tarttui aseisiin. Tähän peilaten Moshes katsoo, että todellisuudessa Venäjä ei puheistaan huolimatta hyväksy Ukrainan EU-jäsenyyttäkään. Venäjä iski nyt rajusti – Ukraina vaarallisessa tilanteessahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/960edd6c-5ef5-456a-aea8-6019de09c3af Venäjä on puskenut paikoin läpi takaisin Ukrainan puolelle. Venäjän joukot ovat lyöneet läpi Ukrainan puolustuslinjoista Kurskin alueella, ja tunkeutuneet paikoin takaisin Ukrainan alueelle. Ukrainalaisen rintamalinjoja seuraavan DeepStaten mukaan Venäjän joukot löivät ukrainalaislinjojen läpi Sudžan kaupungin eteläpuolella. Venäläisjoukot ovat puskeneet etelästä Sudžaan vievälle tielle niin idästä kuin lännestä uhaten pussittaa kaupungin. Lue myös Pohjoiskorealaisten joukkojen mukana Venäjälle matkasi mysteerimies – Tämä hänestä tiedetään Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan Ukraina saattaa joutua tilanteen pahentuessa vetäytymään kaupungista, ellei se onnistu vastahyökkäyksessä. Muuten tilanne on muuttumassa kestämättömäksi. Pahin kolaus Kurskin menettämisessä ei olisi sotilaallinen, vaan poliittinen. Ukraina on pitänyt Kurskia valttikorttina rauhanneuvotteluja varten. Puola havittelee ydinaseitahttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0d593afd-1938-4472-ac85-fc09c872a613 Puolan pääministeri Donald Tusk sanoo parlamentille pitämässään puheessa, että Puolan tulee laajentaa arsenaaliaan, mukaan lukien ydinaseilla Puola harkitsee ydinaseiden hankkimista ja sotilaskoulutusta koko maan miesväestölle, pääministeri Donald Tusk sanoo. Tusk sanoo, että hänen hallituksensa valmistautuu kutsumaan jokaisen maan aikuisen miehen ”suuren mittakaavan sotilaskoulutukseen” kaksinkertaistaakseen Puolan armeijan vahvuuden. Tusk sanoo, että Puola aikoo laajentaa huomattavasti arsenaaliaan. Siihen liittyy vetäytyminen kansainvälisistä sopimuksista, jotka kieltävät jalkaväkimiinojen ja rypälepommien käytön. Puola myös keskustelee vakavasti Ranskan kanssa sen ydinpelotteen alle pääsystä. – Puolan on hankittava nykyaikaisempia kykyjä, jotka liittyvät myös ydinaseisiin ja nykyaikaisiin epätavanomaisiin aseisiin. Tässä on kyse turvallisuudesta, ei sodasta, Tusk sanoi perjantaina Puolan parlamentissa pitämässään puheessa. Lue myös Tusk: Puola irti Ottawan sopimuksesta Tusk käyttää puheessaan esimerkkinä Ukrainaa. Ukraina luovutti ydinaseensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle, joka nyt käy sotaa Ukrainaa vastaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tällä viikolla olevansa valmis aloittamaan keskustelut Euroopan maiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita Ranskan ydinpelotteen hyödyntämisestä. Ranskalla on 290 sukellusveneistä tai hävittäjistä laukaistavaa ydinasetta. Lue myös ”Paluu Napoleonin aikaan” – Venäjä raivostui Macronin ydinasepuheista Puolen miljoonan miehen armeijaTusk haluaa myös vahvistaa Puolan armeijaa, joka koostuu nykyään noin 200 000 sotilaasta. Tusk haluaa kasvattaa miesvahvuuden 500 000:een. Myös puolalaisia naisia saatetaan vaatia sotilaskoulutukseen, mutta ”sota on edelleen suuressa määrin miesten alaa”, Tusk sanoo. – Yritämme saada vuoden loppuun mennessä valmiiksi mallin, jotta jokainen Puolan täysi-ikäinen mies on koulutettu sodan varalta, ja jotta reservi olisi vertailukelpoinen ja riittävä mahdollisia uhkia varten, Tusk sanoo. – Puhumme tarpeesta saada Puolaan puolen miljoonan miehen armeija reserviläiset mukaan laskettuna. Tusk korostaa, että kyseessä ei ole paluu asevelvollisuuteen. Yleinen asevelvollisuus päättyi Puolassa vuonna 2008. 7.3.2025 Kommentti: Amerikkalaiset pommittivat Suomessa – tämän vuoksi se on kova viesti Venäjällehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011081447.html Suomen yllä nähtiin torstaina historiaa, kirjoittaa toimittaja Timo Myllyniemi. Huoli Suomen puolustuksesta on kasvanut Donald Trumpin astuttua Yhdysvaltain presidentiksi. Etenkin luotto siihen, että Yhdysvallat takaisi yhä Naton 5. artiklan puolustuksen mahdollisessa hyökkäyksessä jäsenmaata vastaan on karissut Trumpin uuden ulkopoliittisen linjan vuoksi. Viimeksi torstaina NBC uutisoi Trumpin haluavan muuttaa Naton toimintaa siten, että se suosisi liiton jäseniä, jotka käyttävät tietyn osuuden bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Lue lisää: NBC: Trump väläyttää suurta muutosta Naton toimintaan NBC:n mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat ei puolustaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata, jos se ei täytä puolustusmenovaatimuksia. Suomi on Nato-maista kärkijoukossa puolustusmenojen suhteen ja lisätakuuna on syyskuun alussa voimaan tullut DCA-sopimus, jonka tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Käytännössä se toimii Yhdysvaltain mahdollisuutena sijoittaa sotilaita ja kalustoaan Suomeen varsin vapaasti. Torstaina Rovajärven ampuma-alueen yllä nähtiinkin historiaa, kuten IS ennakoi jo marraskuussa. Kaksi Yhdysvaltain jättimäistä B-52 Stratofortress -pommikonetta pudotti ohjautuvia JDAM-pommeja Rovajärven ampuma-alueella sijaitseviin maaleihin. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät saattoivat pommikoneet maalialueelle. Pelkistetysti kyseessä oli selkeä viesti Venäjälle, miten niiden joukoille kävisi jos ne hyökkäisivät Suomeen: ne joutuisivat amerikkalaisten pommikoneiden kohteeksi. B-52-pommikoneet muistetaan Vietnamin sodasta, jossa niitä käytettiin massiivisiin mattopommituksiin. Nykyisellä aseteknologialla sellaiseen ei ole tarvetta. Lue lisää: Vietnamin sodan aikaiset B-52:t alkoivat pommittaa Isisiä – kyytiin mahtuu 32 tonnia pommeja Yhdysvallat käytti muun muassa Afganistanin sodan aikana usein B-52-koneita maajoukkojen tukena. Käytännössä ilmassa oli operaatioiden aikana pommikone tai useampi. Jos maajoukot kohtasivat vahvat vihollisjoukot, niin tulenjohtaja kutsui pommikoneet apuun. Tulenjohto antoi koordinaatit, tai ”maalasi” ne laserilla, ja pommikoneet pudottivat täsmäpommit tuhoten kohteen. Täsmälleen näin harjoiteltiin torstaina Rovajärvellä, jossa Suomen maavoimien ja Yhdysvaltain ilmavoimien ilmatulenjohtajat (JTAC) johtivat pudotukset. – Rovajärven ampuma-alueella toteutettujen ilmasta maahan -pudotusten tavoitteena oli harjoitella ilma- ja maavoimien joukkojen yhteistä tulenkäyttöä, kiteytti Ilmavoimat. Suomen historiaan peilaten B-52:t toimisivat samaan tyyliin, miten Kannaksella torjuttiin neuvostojoukkojen suurhyökkäystä kesällä 1944. Suomalaisten tykistö ja saksalaisten lento-osasto Kuhlmeyn Stukat tuhosivat vihollisen hyökkäysryhmittymät jo ennen kuin ne pääsivät liikkeelle. Vastaavasta tulituesta vaikkapa ukrainalaissotilaat voisivat nyt vain haaveilla. Ehkä Trumpin Yhdysvallat ei siis ole – ainakaan vielä – kääntänyt selkäänsä liittolaisilleen. Rovajärven pommitus ei kuulosta ollenkaan rauhanomaiselta, mutta suomalaisille oli tämä historiallinen hetki huojentava. Joku on yhä rinnallamme. Kommentti: B-52-pommittajien harvinainen harjoitus Suomessa paljastui – kova viesti Venäjällehttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010861490.html Nyt annettiin selkeä viesti Venäjälle, miten niiden joukoille kävisi jos ne hyökkäisivät Suomeen, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Timo Myllyniemi. Suomen ilmavoimat paljasti tiistaina, mikä Suomen yllä maanantaina lentäneiden Yhdysvaltain kahden strategisen pommikoneen harjoituksen tehtävä oli. Ilmavoimat kommentoi uutistoimisto Reutersille, että pommikoneet ”simulovat ilmasta-maahan pommitusta havainnollistaen kykyä toimia yhdessä taistelutilanteissa” lisäten, että yhteistyö on osa Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta pohjoisilla alueilla. Suomeksi sanottuna siis jenkkien raskaat pommikoneet harjoittelivat Suomen yllä ilmapommitusta. 6.3.2025 Kommentti: Ranskan ydinasepelote on vastaiskun väline – mutta arsenaali on pieni verrattuna Venäjäänhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011078826.html Presidentti Emmanuel Macronin avaus Ranskan ydinasesuojan ulottamisesta Eurooppaan ei tullut tyhjiöstä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala. Ranskalla on noin 290 ydinkärkeä, jotka on varattu strategiseen vastaiskuun. Niiden tarkoituksena on aiheuttaa ”absoluuttisen kohtuutonta vahinkoa” Ranskaan hyökänneen vihollisen sotilaallisissa, poliittisissa ja taloudellisissa hermokeskuksissa. Vastaisku voi olla myös rajoitettu. Tai se voi olla ”viimeinen varoitus”: yläilmakehässä laukaistu ydinpommi, joka aiheuttaa massiivisen elektromagneettisen pulssin – tuhoaa sähköisiä järjestelmiä, tieto- ja viestiyhteyksiä mutta ei aiheuta suuria inhimillisiä tappioita. Näin kertoo Valtioneuvoston teettämä selvitys Naton ydinasepelote ja Suomi, joka julkaistiin viime vuonna. Lue lisää: Tällainen on Ranskan ydinasearsenaali: pelote perustuu ohjussukellusveneisiin Tarkkoja tietoja Ranskan ydinasedoktriinista ei ole. Pelotteen syntyminen on psykologiaa. Siksi se pidetään tarkoituksellisen hämäränä. Se panee vastustajan miettimään ja laskemaan vaihtoehtojaan tarkasti. Ydinaseiden laukaisupäätöksen tekee Ranskan presidentti. Päätös perustuu presidentin arvioon tasavallan elintärkeistä eduista ja sitä uhkaavasta vaarasta. Päätös pysyisi yksin Ranskan käsissä myös tilanteessa, jossa Ranska ulottaisi ydinasepelotteensa suojan koko Eurooppaan, kertoi presidentti Emmanuel Macron televisiopuheessaan tiistai-iltana. Macronin ehdotus ydinasesateenvarjon laajentamisesta kumpuaa Eurooppaa kohtaavasta uhkasta. On perusteltua varautua siihen, ettei Yhdysvallat takaa enää Euroopan turvallisuutta. Venäjää lähentyvään Donald Trumpiin ei voi liittolaisena luottaa. Lue lisää: Macron väläytti Ranskan ydinasepelotteen laajentamista – Medvedev pilkkaa Akuutti tilannearvio Euroopan jäämisestä yksin on hyytävän kylmä. Keskustelua eurooppalaisesta ydinasesuojasta on kuitenkin käyty jo pitkään. Macron puhui Ranskan ydinasepelotteen eurooppalaisesta ulottuvuudesta vuonna 2020. Perusteluina ajatuksilleen hän esitti ”uuden maailmanvaltojen hierarkian” syntymisen, kilpailun synnyttämän konfliktin uhkan sekä Venäjän ja Yhdysvaltain välisen keskipitkän matkan ydinaseiden rajoitussopimuksen murentumisen. Tuolloin Venäjä ei ollut vielä aloittanut suurhyökkäystä Ukrainaan eikä Trumpin valinnasta toiselle kaudelle ollut tietoa. Macronin avaus ei silloin herättänyt suurta vastakaikua. Nyt tilanne on muuttunut. Macronin tuorein esitys nostatti heti aivan toisenlaisen kohun. Se oli vastaus Saksan tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin hieman aiemmin esittämään ajatukseen Ranskan ja Britannian ydinasesuojan ulottamisesta muillekin Euroopan maille. Merzin ulostulo merkitsi isoa kurssinmuutosta: Saksa on tähän mennessä vastustanut Ranskan suunnitelmia eurooppalaisen sotilasyhteistyön tiivistämisestä, erityisesti ydinaseiden osalta. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Missä olisi Ranskan antamien turvatakuiden maantieteellinen raja? Ranskan ydinkärkiä on suhteellisen vähän. Niilläkin saisi aikaan paljon tuhoa: kukin ydinkärki on räjähdysteholtaan noin kymmenkertainen verrattuna Hiroshiman pommiin. Venäjän ydinasearsenaali on kuitenkin valtavan paljon suurempi. Venäjällä on lähes 5 600 ydinkärkeä, niistä 1 710 on käyttövalmiina ja loput varastoituna. Todellisen kauhun tasapainon tälle aseistukselle tarjoaa vain Yhdysvallat. Pitäisikö Ranskan siis rakentaa lisää ydinkärkiä? Tätä ei pidetä järkevänä vaihtoehtona, sillä arsenaalin kasvattaminen vaikkapa parilla sadalla ydinkärjellä ei muuttaisi voimatasapainoa. Lisäksi se vie aikaa. Entä pitäisikö Ranskan rakentaa jonkinlainen taakanjakomalli ja ryhtyä harjoittelemaan ydinaseiden käyttöä yhdessä eurooppalaisten liittolaistensa kanssa? Näinhän Nato tekee vuosittain harjoitellessaan Eurooppaan sijoitettujen Yhdysvaltain taktisten ydinaseiden operaatioita Steadfast Noon -tapahtumissa. Suomi on ollut näissä harjoituksissa mukana. Pääosa Ranskan ydinaseista on merellä jatkuvasti partioivissa ohjussukellusveneissä. Taakanjakomalli ja ydinaseharjoittelu koskisi Ranskan ilma- ja merivoimien ydinaseita, jotka voidaan laukaista Rafale-monitoimihävittäjistä. Panokset kovenevat: Zelenskyi sittenkin paikalle Ukraina-huippukokoukseen – suora lähetys kello 11.15Julkaistu 53 minuuttia sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapuu sittenkin paikan päälle tänään Brysselissä järjestettävään EU-huippukokoukseen, jossa käsitellään muun muassa Ukrainan tilannetta. Asiasta kertovan Ukrainan presidentin kanslian mukaan Volodymyr Zelenskyin on määrä tavata kokouksen yhteydessä myös muun muassa Naton pääsihteeri Mark Rutte. MTV Uutiset näyttää valtiojohtajien saapumisen kokoukseen suorana kello 11.15 alkaen ja sitä voi seurata yllä olevalta videolta. Ukrainan kohtalo on ollut puheenaiheena sen jälkeen, kun Zelenskyin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaaminen päättyi riitelyyn Valkoisessa talossa. Sen jälkeen Yhdysvallat on keskeyttänyt kaiken sotilaallisen tuen Ukrainalle sekä tiedustelutietojen jakamisen. Lue myös: EU:n Ukraina-kokous alkaa – tätä on luvassaAiemmin Zelenskyin kerrottiin osallistuvan huippukokoukseen etäyhteydellä. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Lue myös: Politico: Trumpin hallinto keskustellut vallanvaihdosta Ukrainan opposition kanssaTrumpilta shokkipäätös Ukrainalle – nyt Ranska riensi hätiinhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Lecornu: Ranska tarjoutuu jakamaan tiedustelutietoja Ukrainan kanssaRanskan puolustusministerin Sebastien Lecornun mukaan Ranska tarjoutuu jakamaan tiedustelutietoja Ukrainan kanssa. Lecornu kertoi asiasta Reutersin mukaan torstaina. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu ja Valkoinen talo vahvistivat keskiviikkona, että Yhdysvallat on keskeyttänyt osittain ainakin toistaiseksi tiedustelutietojen jakamisen Ukrainan kanssa. Tietojen jakaminen on ollut olennaista Ukrainan puolustuskyvyn kannalta. Yhdysvaltojen mukaan Trump saattaa kuitenkin harkita "tauon" lopettamista, jos Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osoittaa olevansa sitoutunut rauhanprosessiin. Zelenskyin Trumpille lähettämää kirjettä pidettiin positiivisena merkkinä tästä. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma kertoi IS:lle keskiviikkona, että Trumpin hallinto ”kiristää ruuvia” päätöksellään rajoittaa tiedustelutiedon jakamista Ukrainalle. Aunesluoman mukaan kyseessä viesti ja varoitus Ukrainalle siitä, että tiedustelutieto on mahdollista katkaista kokonaan. Lue lisää: CIA:n johtaja vahvistaa: Yhdysvallat keskeytti tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle Lue myös: Näin USA:n tiedustelutieto on auttanut Ukrainaa 5.3.2025 Ulkoministeri Valtonen Lontoossa: ”Suomalaiset eivät halua tehdä numeroa itsestään, mutta nyt pitää tehdä poikkeus”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011069331.html Euroopan puolustus|Ulkoministeri Elina Valtonen puhui tiistaina Chatham House -ajatuspajassa Lontoossa Lontoossa tiistaina vieraillut ulkoministeri Elina Valtonen varoitti, että Yhdysvaltain ja Venäjän lähentymisellä voi olla Euroopan kannalta vakavat seuraamukset. Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja – paitsi sotilaallisesti – myös pitämään painetta Venäjää vastaan. ”Pahinta, mikä voisi tapahtua nyt, on se, että Yhdysvallat lipeäisi pakotteista ja ryhtyisi Venäjän kanssa taloudelliseen yhteistyöhön”, Valtonen sanoi lontoolaisen Chatham House -ajatuspajan tilaisuudessa. Valtosen mukaan juuri nyt pitäisi lisätä painetta Venäjää kohtaan, koska maan sotatalous on heikossa kunnossa. Tiistaina uutisoitiin, että Yhdysvallat on mahdollisesti vetämässä Ukrainalta aseavun. Brysselissä EU-komissio puolestaan esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen. Euroopan uudelleenaseistamisella on kiire, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto vetää tukeaan Ukrainalta ja lähentyy Venäjää. Ulkoministeri Valtonen varoitti Lontoossa venäläisten neuvottelutaktiikoista presidentti Juho Kusti Paasikiveä (1870–1956) lainaten: ”Venäläisten muuttumattomana politiikkana on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi.” Valtonen kertoi suomalaisten tietävän omasta kokemuksestaan, että venäläiset ovat neuvottelijoina ”taitavia mutta epäluotettavia”. Kuten Paasikivi huomasi, venäläisiä eivät sido eettiset, humaanit tai juridiset pidäkkeet. Valtosen kanssa Chatham Housessa keskusteli ajatuspajan johtaja Bronwen Maddox. Suomalaisministerin puheenvuoroa markkinoitiin otsikolla kuinka ”turvata rauha Naton pisimmällä rajalla Venäjän kanssa”. Euroopan turvallisuustilanteen huonontuessa suomalaispuheenvuoroista ja –panoksesta on tullut Britanniassa entistä kysytympää. ”Suomalaiset eivät halua tehdä numeroa itsestään, mutta nyt pitää tehdä poikkeus ja sanoa, että turvallisuus- ja puolustusasioista me totisesti tiedämme”, Valtonen sanoi. Talvisodan perintökin tuli puheeksi yleisökysymyksen myötä. Britannian pääministeri Keir Starmer on ottanut Euroopassa kriisijohtajan roolin. Sunnuntaina Starmer isännöi Ukraina-huippukokousta Lontoossa. Suomea Lontoon-kokouksessa edusti tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka kertoi Suomen antavan oman panoksensa Ukrainan rauhansuunnitelman tekemiseen. Suomelta ei kuitenkaan edellytetä joukkojen lähettämistä Ukrainaan, koska Suomella on pitkä Venäjän vastainen maaraja turvattavanaan. Samasta Nato-rajatehtävästä muistutti brittiyleisöä tiistaina myös Valtonen. Suomalaisnäkemyksiä Chatham Housessa esitteli alkuvuonna myös presidentti Sauli Niinistö. Mikä on nyt Suomen ykkösviesti Euroopan turvallisuusasioissa? Valtonen tiivisti sen Helsingin Sanomille Lontoossa näin: ”Ykkösasia on se, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja omasta puolustuksestaan, ja Ukrainahan on osa Eurooppaa. Mutta me tarvitsemme tähän meidän yhdysvaltalaiset ystävämme mukaan”, Valtonen sanoi. Hän uskoo, että mitä enemmän eurooppalaiset pystyvät osoittamaan toimintahaluaan, sitä enemmän Yhdysvallatkin on mukana. Mikä on Suomen viestin vastaanotto? ”Kyllä se viesti menee perille. Me kaikki haluamme rauhaa. Suomen viesti on kaiken aikaan se, että rauhan pitää olla oikeudenmukainen ja sen pitää olla kestävä.” Valtonen: Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuuthttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011001614.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. KUVAT https://images.sanoma-sndp.fi/32107e2f5a0ce7e3e91d8661aae57a12/normal/658.avif https://images.sanoma-sndp.fi/6f478658c20f4e238db0980a268a894c/normal/658.avif Valtonen: Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuutUlkoministeri Elina Valtonen (kok) ja Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen aloittavat tiedotustilaisuutensa. Valtonen kertoo, että ministerit keskustelivat Ukrainan tilanteesta ja komission ehdotuksista liittyen Ukrainan tukeen sekä tulevasta ylimäärärisestä EU-huippukokouksesta. Tärkeää on saada aikaan vahva paketti Euroopan oman puolutuksen vahvistamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi. Valtonen sanoo, että aggressiota ei saa, palkita ja Ukrainalla on oikeus suvereniteettiinsa. Ukraina tarvitsee uskottavat turvatakuut tulitauon tullessa. Venäjä on pitkäaikainen uhka Euroopalle, Valtonen sanoo. Valtonen kiittää Tanskan toimia esimerkiksi suhteessa Venäjän varjolaivastoon. Laivat kulkevat Tanskan salmien läpi. Suomen ja Tanskan ulkoministerit puhuvat tiedotustilaisuudessaUlkoministeri Elina Valtonen ja Suomessa vieraileva Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen järjestävät tiedotustilaisuuden keskiviikkoaamuna. HS näyttää Ilta-Sanomien suoran lähetyksen tiedotustilaisuudesta. Tiedotustilaisuus alkoi viivästyksen jälkeen noin kello 9.30. Voit seurata suoraa lähetystä tässä jutussa. Ulkoministeri Rasmussen kuuluu Tanskan kuningasparin valtiovierailuseurueeseen. Tanskan kuningas Frederikin ja kuningatar Maryn vierailu Suomessa jatkuu keskiviikkona. Ohjelmassa on muun muassa vierailu Aalto-yliopistossa. Lue lisää: Tanskan kuningasparin vierailu huipentuu keskiviikkona Euroopan puolustus|Komission puheenjohtaja esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja muun muassa Ukrainan tuen kasvattamiseen.https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011073627.html Euroopan puolustus|Komission puheenjohtaja esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja muun muassa Ukrainan tuen kasvattamiseen. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/9497c3fa0d52f856264033da942210f1/normal/658.avif Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tiistaiaamuna ”Euroopan uudelleenaseistamissuunnitelman” eli viiden kohdan suunnitelman Euroopan puolustusinvestointien rahoittamiseksi. Suunnitelman on tarkoitus laittaa liikkeelle lähivuosina lähes 800 miljardin euron investoinnit. ”Elämme uudelleenaseistautumisen aikaa”, von der Leyen sanoi. Osana suunnitelmaa von der Leyen esitteli uuden 150 miljardin euron puolustusinvestointivälineen, joka myöntäisi jäsenmaille lainoja yhteisten puolustusinvestointien rahoittamiseen ja Ukrainan tuen kasvattamiseen. Monet investointivälineen yksityiskohdat ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Von der Leyen ei kertonut, mistä rahoitusvälineen rahoitus tulisi. Jäsenmaille johtajille lähettämässään kirjeessä von der Leyen sanoo, että myöntäisi jäsenmaille lainoja, joiden takaisinmaksu taattaisiin EU:n yhteisestä budjetista. Suurin osa arvioidusta 800 miljardin euron summasta tulisi kuitenkin kansallisista budjeteista. Osana suunnitelmaa komissio toisti vanhan lupauksena muuttaa EU:n velkasääntöjä siten, että puolustusmenoja ei lasketa mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin. Näin maat voivat kasvattaa puolustusmenoja ilman pelkoa siitä, että joutuvat liiallisen alijäämän menettelyyn eli tekemään suunnitelman talouden sopeuttamiseksi. Von der Leyen sanoo, että tämä antaa maille mahdollisuuden lisätä puolustusmenoja nopeasti ja merkittävästi. Hän arvioi, että jos jokainen EU-maa kasvattaisi puolustusmenoja 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, tuottaisi tämä 650 miljardin euron puolustusinvestoinnit neljässä vuodessa. Von der Leyen ei tiistain tiedotustilaisuudessa kommentoinut tuoreita tietoja, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskeyttänyt aseavun toimittamisen Ukrainaan, eikä hän ottanut toimittajien kysymyksiä. Von der Leyen kuitenkin sanoi, että Euroopan turvallisuus on aidosti vaarassa ja Euroopan täytyy lisätä massiivisesti investointeja puolustukseen sekä kasvattaa Ukrainan tukea. Jäsenmaiden johtajille osoittamassaan kirjeessä von der Leyen maalaa Euroopan turvallisuustilanteesta synkän kuvan. ”Eurooppa kohtaa selvän ja välittömän vaaran, jollaista kukaan meistä ei ole aikuisikänään kokenut. Joitain perusolettamuksistamme haastetaan nyt ytimiä myöten. Muutoksen vauhti on hämmentävä ja huolestuttava. Vapaan ja itsenäisen Ukrainan – ja vapaan ja vauraan Euroopan – tulevaisuus on vaakalaudalla.” Hän kannustaa EU-johtajia rohkeisiin päätöksiin Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi. EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin torstaina. Ylimääräinen huippukokous keskustelee Euroopan turvallisuudesta ja Ukrainan tukemisesta. 3.3.2025 Häkkänen latoi luvut pöytään – ”Kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän”https://www.is.fi/politiikka/art-2000011070499.html Puolustusministeri listasi faktoja, jotka voivat yllättää. Euroopalla on kaikki mahdollisuudet ryhdistäytyä ja ottaa vahvempi rooli maanosan puolustamisessa, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina. Häkkäsen mukaan jo yksittäiset numerot puhuvat Euroopan vahvuuksien puolesta. Häkkänen listasi faktoja, jotka voivat yllättää, sillä EU:ta ei ole totuttu ajattelemaan sotilasmahtina. – EU-maiden bruttokansantuote on kymmenen kertaa suurempi kuin Venäjän. EU-maat käyttävät jo nyt puolustukseen vuosittain 290 miljardia euroa, Venäjä käytti ennen hyökkäystään Ukrainaan alle 95 miljardia euroa. Häkkänen jatkoi, että EU-mailla on yli 1,2 miljoonaa sotilasta, yli 4 000 taistelupanssarivaunua, yli 30 000 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, lähes 9 000 tykkiä tai raketinheitintä, yli 1 500 hävittäjää tai pommikonetta ja yli 1 300 merivoimien alusta. – Lukuisat Euroopan maat ovat ilmoittaneet vahvistavansa merkittävästi puolustustaan välittömästi. Meillä kaikilla on yhteinen käsitys uhkista ja tarvittavista toimista, Häkkänen totesi. Häkkäsen mukaan Venäjän vaarallisuutta lisää sen talouden siirtyminen niin sanottuun sotatalouteen. Venäjän kasvanut kyky valmistaa puolustusmateriaalia, Venäjän maavoimien noin 700 000 sotakokemusta omaavan sotilaan joukko sekä maan arvaamattoman, pelkkää voimapolitiikkaa uskovan johdon malli luo arvaamattoman tulevaisuuden. Häkkänen lisäsi, että Iran ja Pohjois-Korea tukevat Venäjää yhä vahvemmin – taustalla myös Kiina. Sekä Häkkänen että Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola tähdensivät, että Suomen turvallisuuden perustana on oma puolustuskyky. Häkkänen mainitsi, että Puolustusvoimat saa lähivuosina käyttöön uudet F-35 hävittäjät ja korvetit. – Nämä suorituskyvyt ovat yhdessä Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän ja Gabriel-pintatorjuntaohjusten kanssa maailman huippuluokkaa, Häkkänen kehaisi. Hävittäjien päätehtävänä on rauhan oloissa alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Korvetit soveltuvat esimerkiksi merellisten hyökkäysten torjuntaan, merimiinoittamiseen, vedenalaiseen sodankäyntiin ja meriyhteyksien suojaamiseen. Analyysi: Eurooppa päätti pysäyttää Putinin aseilla – Suomi halukkaiden liittoumaanhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/20213e85-444e-4769-aefa-f5c9c077610c Halukkaiden liittouman taloudelliset ja sotilaalliset resurssit ovat suuremmat kuin Venäjän voimavarat. Tämän tosiasian pitäisi pakottaa Venäjä tulitaukoon, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa. Lontoossa kameroiden eteen astui sunnuntaina Britannian pääministeri Keir Starmer, jossa on aineksia tämän vuosisadan Winston Churchilliksi. – Seisomme tänään historian tienristeyksessä. Nyt ei ole enää puheiden aika – on aika toimia ja yhdistyä uuden oikeudenmukaisen ja kestävän rauhansuunnitelman ympärille, Starmer painotti. Starmer ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron laativat yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa suunnitelman, joka estää Venäjää ja Vladimir Putinia miehittämästä Ukrainaa ja jatkamasta valloituspolitiikkaansa Euroopassa. Suunnitelman ydinajatuksen voi kiteyttää seuraavasti: Eurooppa on päättänyt pysäyttää Putinin voimalla, siis aseilla. Euroopan iskulause on nyt ”rauhaa voiman kautta”. Lauantaina Starmer halasi lämpimästi sotilasvillapaitaan pukeutunutta Zelenskyiä. Brittilehti Sunday risti kohtaamisen ”toivon halaukseksi”. ”Näin kohdellaan sotasankaria”, The Daily Mail hehkutti. Ja toivoa ja uskoa valoi se, että Starmer ilmoitti 2,26 miljardin punnan apulainasta, jonka Ukraina käyttää aseisiin. Apu rahoitetaan Britannian jäädyttämien venäläismiljardien tuotoilla. Britannialta onnistuu jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainalle. Tämän jälkeen sen on pakko onnistua myös Euroopan unionilta. Sunnuntaina Starmer kertoi uudesta aseavusta: Ukrainalle valmistetaan 5 000 ilmatorjuntaohjusta, joiden yhteisarvo on 1,6 miljardia puntaa. Naton pääsihteeri Mark Rutte kiitteli Lancaster Housen pihamaalla erikseen sitä, että Suomi oli ilmoittanut muutamaa päivää aiemmin valmistavansa Ukrainalle aseita 660 miljoonan euron arvosta. Starmerin mukaan uusia aseapuilmoituksia on luvassa useilta eri Euroopan mailta. Yht’äkkiä eurooppalaisilla onkin tahtoa ja kykyä turvata Ukrainan puolustustaistelun jatkuminen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tuen jatkuvuudesta ei ole tietoa. Münchenin turvallisuuskonferenssi päättyi kaksi viikkoa sitten eurooppalaisten järkytykseen. Amerikkalaiset ja venäläiset alkoivat neuvotella Saudi-Arabiassa Ukrainan kohtalosta ja Euroopan turvallisuudesta ilman, että pöydän ääressä istui ensimmäistäkään ukrainalaista tai muiden Euroopan maiden edustajaa. Se ei käynyt Starmerille eikä Macronille, eikä myöskään Suomelle ja tasavallan presidentille Alexander Stubbille. Pian selvisi, että Trump tavoitteli Putinin kanssa nopeaa diiliä, johon ei sisältynyt Ukrainalle annettavia turvatakuita. Zelenskyi teki selväksi, että hän ei allekirjoittaisi epämääräistä ”diiliä”, joka jättäisi Ukrainan vaille turvatakuita ja mahdollistaisi Venäjälle varustautumisen uutta valtausyritystä varten. Trumpin ja Putinin lähentymisen rinnalle ja sen ohikin on syntynyt Britannian ja Ranskan johtama ”halukkaiden liittouma”, jossa Suomi on mukana. Kysyin Stubbilta 30. tammikuuta, mitkä ovat ne keinot, joilla Putin saadaan 3–6 kuukaudessa taivuteltua vähintään tulitaukoon. – Olemme ehkä lännessä liian paljon pohtineet, miten voimme taivuttaa Putinin neuvotteluihin. Kääntäisin toisin päin: miten voimme pakottaa Putinin neuvotteluihin, Stubb sanoi ja korosti, että siihen tarvitaan voimaa. Lancaster Housessa presidentti Stubb istui pöydän päässä Macronin, Starmerin ja Zelenskyin kanssa. On perusteltua sanoa, että Suomella on Euroopan turvallisuuspolitiikassa ja Venäjä-päätöksissä paljon kokoaan enemmän vaikutusvaltaa. Se on seurausta kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ensinnäkin entinen professori Stubb on käyttänyt akateemisia taitojaan ja tuonut kansainväliseen julkisuuteen varhaisessa vaiheessa realistisen mallin, joka mahdBritannian pääministeri esitteli liittouman toimintasuunnitelman ja periaatteet. – Pidämme sotilaallisen avun virtaamassa Ukrainaan, kun sota on käynnissä, ja kasvatamme taloudellista painetta Venäjää kohtaan, Starmer aloitti. Rauhan on oltava kestävä ja taattava Ukrainalle suvereniteetti ja turvallisuus. Ukrainalla on oltava paikka pöydässä missä tahansa rauhanneuvotteluissa. Starmer painotti, että voimalla Venäjä pakotetaan lopettamaan hyökkäyksensä. Siinä tilanteessa halukkaiden liittouma muodostaa pelotteen, joka estää venäläisiä hyökkäämästä uudelleen. – Syntyisi halukkaiden koalitio Ukrainan puolustamiseksi ja rauhan takaamiseksi maassa. Turvatakuihin sisältyisi Starmerin mukaan ilYhdysvaltoja yritetään nyt saada suunnitelman takavarmistukseksi, mutta Starmerin, Rutten ja Stubbin lausunnoista on pääteltävissä, että Eurooppa aikoo toteuttaa suunnitelmansa riippumatta Trumpin päätöksistä. Vain kahdessa viikossa Eurooppa on ottanut johtoroolin yrityksessä pakottaa Venäjä rauhaan. Tähän ei moni olisi uskonut, mutta yllätyksenä tapahtumien saamaa käännettä ei voi pitää. Eurooppalaisten demokratioiden äänestäjät olisivat raivostuneet omille johtajilleen, jos nämä olisivat sallineet Trumpin ja Putinin tehdä diilin koko maanosan kohtalosta. Paradoksi on, että Trumpin valtaannousu ja linjaukset ovat pakottaneet Euroopan heräämään. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esitellä alkavalla viikolla Brysselissä EU-huippukokouksessa myös suunnitelman maanosan varustautumisesta. Starmer kertoi, että halukkaiden liittouma pitää seuraavan kokouksensa hyvin pian, jotta suunnitelman toteutukseen saadaan vauhtia. Seuraavaksi jäädään odottamaan Trumpin ja Venäjän reaktioita. mavoimien ja maajoukkojen sijoittaminen Ukrainan maaperälle. . – Itse uskallan väittää, että Yhdysvalloilla ei ole selkää strategiaa tämän sodan lopettamiseksi. Siksi meidän Euroopassa pitää ottaa aloite, Stubb korosti Iltalehdelle Kiovassa sodan alkamisen kolmivuotispäivänä. Se oli rohkeasti sanottu ja avasi Suomelle paikan eturiviin Starmerin, Macronin ja Zelenskyin rinnalle. Stubb on Euroopassa ja etenkin Britanniassa erittäin tunnettu. Hieman ennen Starmerin tiedotustilaisuutta Britannian yleisradioyhtiö BBC näytti suorassa lähetyksessään Stubbin viiden minuutin haastattelun. Kolmas tekijä on Suomen sotilaallinen vahvuus. Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ovat päättäneet, että Suomi lähtee aktiiviseksi jäseneksi halukkaiden liittoumaan. 2.3.2025
Eurooppalaiset johtajat kokoontuvat hätäkokoukseen Lontooseen – Britannian Starmer löi tavoitteet pöytäänhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011068614.html Lontoon-huippukokous|Britannian pääministeri Keir Starmer vauhdittaa valmisteluja eurooppalaisiksi turvatakuiksi, mutta myös neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa on jatkettava. Eurooppalaiset johtajat kokoontuvat sunnuntaina hätäkokoukseen Lontooseen pohtimaan Ukrainan tulevaisuutta ja Euroopan äkillisesti heikentynyttä turvallisuustilannetta. Huippukokousta isännöi Britannian työväenpuoluelainen pääministeri Keir Starmer. Starmer yrittää koota eurooppalaista rintamaa Yhdysvaltain vetäydyttyä Ukrainan tukemisesta. ”Nyt on aika liittoutua, jotta Ukrainalle saadaan paras ratkaisu ja jotta suojelemme Euroopan turvallisuutta ja yhteistä tulevaisuuttamme”, Starmer ilmoitti ennen kokouksen alkua. Haussa on niin sanottu Ukrainan turvatakuiden eurooppalainen elementti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainan turvaksi. Starmer lupasi jo runsas viikko sitten, että Britannia lähettää Ukrainan rauhaa turvaamaan tarvittaessa jopa omia joukkojaan. Paikalla Lontoossa on myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka Starmer tapasi virka-asunnollaan Downing Streetillä jo lauantai-iltana. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kokouksen alla Starmer vakuutti vankkumatonta tukeaan Ukrainalle. Britannian – niin kuin Suomenkin – kanta on, että Ukrainan tulevaisuudesta ei voi neuvotella ilman Ukrainaa. ”Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt kolme vuotta, ja olemme käännekohdassa”, brittipääministeri ilmoitti tiedotuksensa välityksellä. Huippukokouksen agendalla on kolme pääaihetta. Yksi: Kuinka vahvistaa Ukrainan asemaa sekä sotilaallisella tuella että lisäämällä taloudellista painetta Venäjää kohtaan. Kaksi: Kuinka saavuttaa vakaa ja pysyvä rauha, ja varmistaa se, että Ukraina pystyy torjumaan Venäjän mahdolliset tulevat hyökkäykset. Kolme: Kuinka jatkaa vankkojen turvatakuiden suunnittelua. Starmerin mukaan Euroopan pitää kantaa oma vastuunsa eurooppalaisesta turvallisuudesta. Brittihallitus on jo ilmoittanut nostavansa puolustusmenojen osuuden 2,5 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2027 mennessä. Starmer tulee peräänkuuluttamaan Euroopan omaa vastuuta. Brittipääministeri ei tunnu kuitenkaan heittäneen tyystin toivoaan Yhdysvaltain suhteen. Starmer tapaa sunnuntaiaamuna virka-asunnollaan Italian pääministerin Giorgia Melonin. Meloni on vaatinut aiemmin pikaista huippukokousta, jonne osallistuisivat Euroopan että Yhdysvaltain johtajat. Lontoon-kokoukseen on kutsuttu Ukrainan, Italian ja Suomen lisäksi Ranska, Saksa, Tanska, Hollanti, Norja, Puola, Espanja, Turkki, Ruotsi, Tšekki ja Romania. Euroopan ulkopuolelta on kutsuttu Kanada. Lisäksi paikalle ovat tulossa ainakin Naton pääsihteeri Mark Rutte sekä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa. Kommentti: Putin, sinun siirtosi – ole hyvä, nauti katastrofistaVenäjä on sijoittanut pitkään valheisiin, vaalivaikuttamiseen ja sotimiseen. Nyt se näyttää keräävän voitot tililleen, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala. Venäjän presidentti Vladimir Putin oli kuin yksiavioisen parisuhteen kolmas osapuoli Yhdysvaltojen ja Ukrainan presidenttien Donald Trumpin ja Volodymyr Zelenskyin riidellessä. Venäjä on Trumpin presidenttikauden aikana – jota on muuten kulunut vasta puolitoista kuukautta – saanut valtavasti aikaan hirvittävän vähällä. Kyllä, Putin ja Trump kävivät puhelinkeskustelun. Kyllä, Venäjän ja Yhdysvaltojen ulkoministerit tapasivat Saudi-Arabiassa. Mutta ei, Venäjä ei ole viime aikoina tehnyt jotain poikkeuksellisen väkevää tai erilaista edistäkseen asemaansa. Vetovastuun on ottanut Trumpin Yhdysvallat, joka on piiskannut ja haukkunut Ukrainaa ja Eurooppaa ennennäkemättömällä tavalla. Kremlin on käytännössä tarvinnut vain olla pääosin hiljaa ja odottaa. Venäjä on sijoittanut pitkään ja kärsivällisesti valheisiin, vaalivaikuttamiseen ja sotimiseen. Nyt se näyttää keräävän voitot tililleen. "Kukaan ei nauti tästä enempää kuin Putin", totesi tutkimusinstituutti Center for European Policy Analysisin johtaja Alina Polyakova yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille. Polyakova olettaa venäläisten toimivan nyt nopeasti, kun tunteet käyvät vielä kuumina. Kremlin tavoitteen hän uskoo olevan "Ukrainan antautuminen". Antautuminen on paljon vaadittu, mutta vähään Venäjä ei tyydy. Kremlin tilanne on hävyttömän hyvä, paljon parempi kuin rintamalinjan sijainnin ja raskaiden tappioiden perusteella voisi kuvitella. Jotain kertoo se, että Venäjä tyrmäsi uudelleen Nato-maiden joukkojen sijoittamisen Ukrainaan sen jälkeen, kun Trump oli jo sanonut Putinin näihin kyllä suostuvan. Tällä ei ollut käytännössä mitään vaikutusta Yhdysvaltojen hallinnon Venäjä-myönteisyyteen. Täysin neutraali rauhanvälittäjä Trumpin Yhdysvallat ei ole ollut missään vaiheessa. Yhdysvallat ei neuvottele Ukrainan tai lännen, vaan itsensä puolesta. Se haluaa lopun kalliille aseavulle. Läntinen maailmanjärjestys, jonka suurin luoja, veturi ja hyötyjä Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut, on nyt vähintään pidennetyllä aikalisällä. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes totesi jo helmikuussa Naton ja lännen olevan "mennyttä". Tylsästi tosin voisi sanoa, ettei perjantaina tapahtunut mitään uutta. Trump on toistuvasti osoittanut, että hän on valmis neuvottelemaan Ukrainasta Ukrainan ohi, ja korostetusti ymmärtää Venäjän näkökantoja. Kaikki Yhdysvaltojen julkinen diplomatia on tapahtunut ensin Venäjän, vasta sitten Ukrainan kanssa. Puolustusministeri Häkkänen MTV:n Uutisextrassa: Suomen puolustusmenoihin tulossa jättikorotusPuolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että NATO:n puolustusmenovaatimus tulee kesällä nousemaan nykyisestä kahdesta prosentista vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Häkkäsen mukaan se tarkoittaa myös Suomelle merkittävää puolustusmenojen kasvua pitkälle tulevaisuuteen. NATO:n puolustusmenovaatimus päivitetään sotilasliiton ensi kesän huippukokouksessa Haagissa. Sotavarustelu voi johtaa poliittisiin myrskyihinPuolustusmenojen kasvattaminen on poliittisesti tulenarka aihe. Monet Länsi-Euroopan maat eivät täytä edes NATO:n nykyistä kahden prosentin BKT-osuusvaatimusta. Ne lähtevät varustautumaan valmiiksi takamatkalta, kun tähän asti pitkälti Yhdysvaltojen maksamaa puolustusta on alettava korvata omin voimin. Armeijoiden ja puolustusteollisuuden ylösajo on monelle Euroopan maalle tuskaisa tehtävä. Rahaa palaa valtavia määriä. Toisessa vaakakupissa ovat kuitenkin Venäjän uhka ja Ukrainan sodan karut kokemukset. Suomessakin on esimerkiksi oppositiopuolueiden piirissä elätelty toiveita siitä, että asevarustelusta selvittäisiin alle kolmen prosentin BKT-panostuksella, mutta totuus näyttää nyt paljon karummalta. ässä on ihan oikeasti merkittävistä määrärahakasvuista kyse. Se tarkoittaa myös Suomelle merkittäviä lisäpanostuksia tuleville vuosille, vahvisti Häkkänen Uutisextrassa. Maavoimien uudistaminen maksaa enemmän kuin laivat ja hävittäjät yhteensäJo yhden BKT-prosenttiyksikön nousu puolustusmenoissa tarkoittaa Suomen kohdalla noin kolmen miljardin euron lisämenoa. Tosin Suomi ylittää jo nyt NATO:n nykyisen kahden prosentin puolustusmenovaatimuksen muun muassa F-35 hävittäjähankintojen takia. Liikkumavaraa voi olla myös siinä, mitä kaikkea puolustusbudjettiin lopulta kirjataan. Lisämenoja on silti luvassa rutkasti. Puolustusbudjettia paisuttaa muun muassa maavoimien uudistaminen Ukrainan sodan oppien mukaan. Kalustohankinnat ja puolustuksen muu kehittäminen vievät valtavasti rahaa. Suomi luottaa edelleen NATO:n ja USA:n apuunPresidentti Donald Trumpin kovista puheista ja poikkeuksellisesta kielenkäytöstä huolimatta Häkkänen uskoo, että Yhdysvallat on sitoutunut NATO:n viidenteen artiklaan ja siinä luvattuun keskinäiseen avunantoon tiukan paikan tullen. Häkkäsen mukaan Yhdysvallat ylläpitää myös NATO:n ydinasepelotetta entiseen maliin. – Amerikkalaisten viesti on ollut, että perinteisissä puolustusmenoissa Euroopan on viimeinen hetki ryhdistäytyä, mutta Amerikka säilyy NATO:ssa ikään kuin paketin takaajana, kuvasi Häkkänen tilannetta. Myös kahdenvälinen sotilasyhteistyö Suomen ja Yhdysvaltain välillä jatkuu. Häkkänen viittasi haastattelussa yhdysvaltalaisen virkaveljensä Pete Hegsethin kanssa käymiinsä keskusteluihin ja sanoi uskovansa, että esimerkiksi puolustusyhteistyösopimus DCA:n täytäntöönpano etenee sovitusti. Suomi haluaa Ukrainalle suuren sotilasapupaketinEuroopan pitäisi Häkkäsen mielestä nyt reilusti lisätä aseapuaan Ukrainalle, kun Yhdysvaltojen tuki näyttää päättyvän. Puolustusministeri Häkkänen toivoi MTV:n haastattelussa, että päätös riittävän suuresta aseapupaketista saataisiin tehtyä EU:n huippukokouksessa saman tien ja ilman viivytyksiä. Aseapu ja EU:n pakotteet lisäisivät painetta Venäjää kohtaan ja parantaisivat Ukrainan neuvotteluasemaa. 1.3.2025 Näissä paikoissa Venäjä voisi testata Naton 5:ttä artiklaa – kansanedustaja: ”Elämme nyt kohtalon hetkiä”https://www.is.fi/politiikka/art-2000011053548.html Yksi mahdollinen kohde testata Natoa on aivan Suomen lähellä. Jos Venäjä pääsee sanelemaan rauhanehdot Ukrainassa, se todennäköisesti testaa pian Naton 5:ttä artiklaa Euroopassa. Näin arvioi kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok). – Elämme nyt kohtalon hetkiä. Jos Venäjälle jää kuva, että se voi väkivalloin ottaa alueita haltuunsa, se ei tule jäämään siihen. Limnéllin mukaan 5. artiklan testaaminen tuskin tarkoittaisi rajan ylittämistä sotavoimin eurooppalaiseen Nato-maahan. Todennäköisemmin testaaminen olisi hybridivaikuttamista tavalla tai toisella, mutta voimakkaammin keinoin kuin nyt. Limnéll nimeää kaksi paikkaa, joissa Venäjä saattaisi testata 5:ttä artiklaa aiheuttamalla ”kaikenlaisia kummallisuuksia”. Ensimmäinen on Viron kaupunki Narva, joka sijaitsee aivan Viron ja Venäjän rajalla. Toinen Suwalkin käytävä, joka on alue Liettuan ja Puolan rajalla. Suwalkin käytävä sijaitsee Valko-Venäjän ja Venäjään erillisalueena kuuluvan Kaliningradin välissä. Limnéll ei myöskään yllättyisi, jos merikaapelirikkoja alkaisi tapahtua Itämeren lisäksi esimerkiksi Huippuvuorten lähellä, Norjan rannikolla tai Englannin kanaalin alueella. Venäjä testaa hybridivaikuttamisellaan Nato-maiden poliittista päättäväisyyttä ja rajoja – eli kuinka vakava isku johtaisi 5. artiklan aktivoimiseen. Kyse on myös Naton yhtenäisyyden koettelemisesta, Limnéll sanoo. Limnéll huomauttaa, että Venäjän periaatteena on yllätyksellisyys. Sen vuoksi on haastavaa ennustaa, missä paikoissa se saattaisi 5:ttä artiklaa testata. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/73c96404e3d78fa364377ed4bed9c3cc.svg Venäjällä on Suomen lähellä kaksi keskeistä strategista aluetta: Pietarin kaupunki Itämerellä ja Kuolan niemimaa Barentsinmerellä. Suomen ja Venäjän raja on nykyään myös Nato-raja. Venäjällä on jo vuosien ajan maalattu Suomesta kuvaa vihollismaana. Samanlaista kertomusta Venäjä pyrki luomaan Ukrainasta aikanaan, Limnéll muistuttaa. – Kyllä nämä osaltaan saavat Venäjän kohdistamaan enemmän painetta Suomen suuntaan. Suomen tilanne on kuitenkin Limnéllistä sikäli hyvä, että meillä on laaja reservi eikä Venäjän informaatiovaikuttaminen ole juuri tuonut tulosta. Suomi on Limnéllin arvion mukaan selvinnyt Venäjän tähänastisista testauksista hyvin. Hän mainitsee viime kesänä läpi saadun rajaturvallisuuslain sekä viranomaisten nopean toiminnan varjolaiva Eagle S:n tapauksessa. Jos Venäjän aggressioita halutaan estää tai ainakin hillitä, kolme asiaa pitää Limnéllin mukaan huomioida. Suomella ja Euroopalla täytyy hänen mukaansa olla riittävä sotilaallinen ja yhteiskunnallinen valmius erilaisia uhkia vastaan. Toiseksi, Euroopan täytyy jatkaa Ukrainan tukemista. Kolmanneksi, Euroopalla pitää olla vahva oma narratiivi, jottei Venäjän informaatiovaikuttaminen saa jalansijaa Euroopassa, Limnéll sanoo. Nyt puhuu Zelenskyihttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Zelenskyi: "Kiitos tuestanne tänä vaikeana aikana"Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toteaa, että on tärkeää, ettei Ukrainaa unohdeta. Zelenskyi sanoo vierailleensa Ukrainan talossa Washingtonissa ja tavanneensa ukrainalaisen yhteisön jäseniä. - Meille on erittäin tärkeää, että Ukrainaa kuullaan eikä kukaan unohda sitä, ei sodan aikana tai sen jälkeen, Zelenskyi kirjoittaa Telegramissa. - Ukrainalaisille on tärkeää tietää, etteivät he ole yksin, että heidän etujaan ajetaan joka maassa, jokaisessa maailman kolkassa. - Kiitos tuestanne tänä vaikeana aikana, ponnisteluistanne Ukrainan ja ukrainalaisten hyväksi ja avustanne – ei pelkästään diplomaattisesta tai taloudellisesta vaan myös poliittisesta ja rukouksista. Zelenskyi on myös viime yön aikana kiittänyt X:ssä lukuisia Ukrainalle tukea Valkoisen talon tapahtumien jälkeen osoittaneita. Stubb: Tällainen on Suomen ja Yhdysvaltain suhdeStubb sanoo, ettei ole koskaan nähnyt Euroopan unionia yhtenäisempänä, kuin se nyt on. - Silloin, kun Eurooppaa oikeasti uhkaa jokin vaara, pysymme yhtenäisinä. Miksi Eurooppa yllättyy yhä uudelleen, vaikka viitteitä tulevasta on? - Kun kansainvälinen politiikka on murroksessa, niin kuin se on nyt, tulee aina yllätyksiä, Stubb vastaa. Suomalaisten täytyy Stubbin mukaan pitää pää kylmänä, analysoida tilannetta rauhallisesti ja toimia sitten. Stubb ei usko, että Euroopasta nousee yhtä yksittäistä suunnannäyttäjää. On kuitenkin hyvä asia, että Ranska, Britannia ja Saksa on samoilla linjoilla ulkopoliittisesti. - Hyvä, että tämä kolmio nyt toimii ja hyvä, että saamme Saksan takaisin neuvottelupöytään. Suomella ja Yhdysvalloilla on DCA-puolustusyhteistyösopimus. Stubb sanoo, että sopimus yhä pitää ja Suomen ja Yhdysvaltain suhde on toimiva ja hyvä. Yhdysvalloissa ymmärretään Stubbin mukaan, että Suomi on turvallisuuden tuottaja. En ole Suomen näkökulmasta huolestunut siitä kahdenvälisestä suhteesta. Stubb: Putin oli eilisen keskustelun voittaja- Se oli diplomaattinen epäonnistuminen, Stubb kuvaa Trumpin ja Zelenskyin sananvaihtoa. Stubbin mukaan eilisessä keskustelussa oli yksi voittaja, joka ei edes ollut paikalla. Alexander Stubb kommentoi Valkoisen talon tapahtumiaTasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi X:ssä eilisiä Valkoisen talon tapahtumia, missä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ottivat kiivaasti yhteen televisiokameroiden edessä. Stubbin mukaan Ukrainan taistelu Venäjää vastaan ei kosketa ainoastaan Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa. – Ukrainan urhoollisessa puolustustaistelussa on kyse koko kansakunnan selviytymisestä. Suomalaisina me ymmärrämme tämän. Paitsi itsensä puolesta, Ukraina taistelee myös Euroopan turvallisuuden ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Ukraina ja sen demokraattisesti valittu johto ansaitsevat kaiken arvostuksemme ja tukemme, Stubb kirjoitti. Tasavallan presidentti sanoi viestissään myös, että "tuemme Ukrainaa niin kauan kuin on tarve". 28.2.2025 PIA KAUMA KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/5c17a0a1280b34c8c686fe7ce7566331/normal/1440.avif Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Ukrainan paikka mahdollisissa rauhanneuvotteluissa on epävarma. Pia Kauman mukaan on (ainakin) kaksi huolestuttavaa asiaa:
Suomen ”kaikkien aikojen presidentti” Martti Ahtisaari olis sitä mieltä, että tarvittaessa myös terroristien kanssa voi neuvotella, jos se johtaa pysyvään rauhaan. Voisiko Ukraina päättää mukana olostaan ja milloin on oikea hetki neuvotteluille? Pia Kauman ajatukset täältä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010964844.html ”Sanoinko niin?” Trump sivuutti diktaattoripuheensa – Video tiivistää minuuttiin olennaisen Zelenskyin vierailustahttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011064399.html HS Washingtonissa|Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa on tärkeä päivä. Washington Valkoisessa talossa on perjantaina tapaaminen, jota seurataan ympäri maailmaa silmä kovana: Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapuu Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vieraaksi. Kyse on kaksikon ensimmäisestä tapaamisesta sen jälkeen, kun Trump palasi Valkoisen taloon. Panokset ovat kovat. 1. Miksi presidentit tapaavat? Virallisesti agendalla on Ukrainan mineraaleja koskevan sopimuksen allekirjoittaminen. Sen sisältö on vuotanut julkisuuteen jo etukäteen. Toiveena kuitenkin on, että tapaaminen poikisi lisätietoa rauhanneuvotteluiden etenemisestä ja Ukrainan asemasta niissä. Juuri nyt suurin kysymys liittyy turvatakuisiin. Ukraina haluaa, että Yhdysvallat sitoutuu tulemaan apuun, jos Venäjä joskus tulevaisuudessa hyökkää uudelleen. Trump on toistaiseksi ollut haluton tähän suostumaan. 2. Miksi tapaaminen on tärkeä? Viime viikkoina on alkanut näyttää siltä, että Yhdysvalloille on ensisijaista saada taistelut Ukrainassa loppumaan – vaikka ehdot olisivat Ukrainan kannalta huonot. Trumpin Venäjä-myönteiseksi tulkittu linja on säikäyttänyt Euroopassa ja kirvoittanut kritiikkiä omiltakin. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, millaisia myönnytyksiä Yhdysvallat Ukrainalta todella toivoo. Sytyttääkö presidenttien tapaaminen toivonkipinän vai tukahduttaako se sen lopullisesti? 3. Mihin muuhun kannattaa kiinnittää huomiota? Trumpin ja Zelenskyin välit kiristyivät viime viikolla, kun Trump syytti Zelenskyiä diktaattoriksi ja tämä vastasi Trumpin elävän misinformaation keskellä. Tulehtunutta tilannetta ovat tällä viikolla pyrkineet liennyttämään Washingtonissa niin Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuin Britannian pääministeri Keir Starmer. Tapaamiset on käyty hyvässä hengessä, mutta Trumpin linja vaikuttaa säilyneen ennallaan. Torstaina Trump vaikutti olevan sovittelevalla tuulella. Hän sanoi vaihteeksi kunnioittavansa Zelenskyiä ja pohti, sanoiko hän tätä todella diktaattoriksi. Perjantain tapaamisessa kiinnostavaa ei ole vain se, mitä sanotaan – vaan miten. 26.2.2025 Näin suomalaispoliitikot kommentoivat Yhdysvaltojen kuohuttavaa äänestystä: ”Ei ollut paha tarkoitus” – ”Hajottaa lännen rintamaa”https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011058366.html Venäjä|Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan YK:n äänestyksen ”hieno asia” oli laaja tuki Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemiselle. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/efaa7e2a3e5426d23bae743cc27e924a/normal/658.avif Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) harmittelee Yhdysvaltojen äänestyspäätöksiä YK:ssa, mutta ei pidä niiden merkitystä dramaattisena. YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäyssota. Yhdysvallat äänesti päätöslauselmaa vastaan. ”Yhdysvallat olisi tietysti pidetty kernaasti joukossa mukana. No, nyt kävi näin. Tämä ei ollut euroatlanttisen liiton kaunein päivä, muttei myöskään mikään maailmanloppu”, Valtonen sanoo Helsingin Sanomille. Hänen mukaansa oli ”hieno asia”, että päätöslauselma sai vahvan tuen. Sen puolesta äänesti 93 jäsenmaata. Vastaan äänesti 18 maata, Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi Venäjä, Pohjois-Korea, Valko-Venäjä, Unkari ja Israel. Äänestämästä pidättäytyi 65 maata. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/feda0e32d8b572051a3d633bdab17d15/normal/658.avif Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tuomitsee Yhdysvaltojen toiminnan huomattavasti jyrkemmin. ”Käänne Yhdysvaltojen politiikassa on äkkijyrkkä ja todellinen”, hän sanoo Helsingin Sanomille. Tuppuraisen mukaan erityisen käsittämättömältä Yhdysvaltojen toiminta tuntuu sen takia, että maanantaina oli Venäjän hyökkäyssodan alkamisen vuosipäivä, jota useat valtiojohtajat kunnioittivat läsnäolollaan Kiovassa. Suomesta paikalla oli tasavallan presidentti Alexander Stubb. Äänestys ei ollut diplomatian tärkein kulmakivi, mutta Tuppurainen huomauttaa, että Yhdysvallat lobbasi päätöslauselman vastaista kantaa YK:ssa aktiivisesti. ”Tällä tavoin USA hajottaa lännen rintamaa”, hän sanoo. Tuppuraisen mukaan Yhdysvallat puhuu kantansa ääneen ja myös toimii niiden mukaisesti. Hänen mielestään Suomen ei kannata nyt ottaa oma-aloitteisesti etäisyyttä Yhdysvalloista, vaan perustella läntisen yhteisrintaman tärkeyttä ja tehdä työtä Euroopan puolustusvarustautumisen hyväksi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on Tuppuraisen linjoilla. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/38c08a82aa6cafefc3c73a91d4cf0c12/normal/658.avif ”Tämän äänestyksen pitäisi olla todellinen herätys niille, jotka ovat suhtautuneet Trumpin puheisiin vain ’neuvottelutaktiikkana’”, Koskela sanoi lähettämässään tiedotteessa. ”Tämä tilanne on vakava, eikä Suomi tai Eurooppa voi myötäillä Yhdysvaltojen Ukrainan vastaista politiikkaa”, Koskela vaatii. HS:n kysymykseen siitä, pitäisikö Suomen esimerkiksi perua hävittäjäkaupat Yhdysvaltojen kanssa, Koskela vastasi sähköpostitse, että ei. ”Mutta jatkossa pitää miettiä, että mistä aseet ostetaan ja siksikin Euroopan omaan puolustusteollisuuteen tarvitaan panostuksia”, Koskela sanoo. KOMMENTTINI: Minja: Aseet ostetaan ihan mistä tahansa! TOINEN KOMMENTTINI: YK:n lupauksilla ei ole mitään merkitystä, koska VENÄJÄ ei välitä niistä pätkän vertaa!! YK:n päätöslauselmassa luvataan sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen. KOLMAS KOMMENTTINI: Vain ”naurettavat hiiret” uskovat YK:n lupauksiin!! SAA SIIS ÄÄNESTÄÄ ”MITEN VAIN”, jos ei ole paha mielessä!! Valtonen sanoo, ettei vastaan äänestäneellä Yhdysvalloilla ollut ”missään nimessä mikään ”paha tarkoitus”. ”Sinänsä ymmärrän heidänkin ajatuksensa, kun presidentti Donald Trump voimakkaasti haluaa rauhaa ja mahdollisimman laajan kansainvälisen hyväksynnän rauhalle. Kukapa ei haluaisi rauhaa. Mutta me täällä Euroopassa ymmärrämme, ettei tähän ole mitään pikaratkaisua tai taikalääkettä. Tarvitaan pysyvä, kestävä ratkaisu, ja sen pitää pohjata YK:n peruskirjaan.” Yleiskokouksen päätöslauselman lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Yhdysvaltojen valmisteleman päätöslauselman, jossa Venäjää ei esimerkiksi kutsuta hyökkääjäksi. Muun muassa Venäjä äänesti lauselman puolesta, kun taas esimerkiksi Ranska ja Britannia pidättäytyivät äänestämästä. NELJÄS KOMMENTTINI ELINA VALTONEN TYTTI TUPPURAINEN ja MINJA KOSKELA OVAT OK, YK EI OLE !! USA äänesti YK:n yleiskokouksessa Venäjän puolesta yhdessä Pohjois-Korean kanssahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011056765.html Venäjän hyökkäys|Äänestys oli konkreettinen osoitus siitä, että Ukrainaa tukevien liittolaisten joukko on pirstaloitumassa nopeasti. YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Päätöslauselmassa luvataan sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen Yhdysvallat äänesti päätöslauselmaa vastaan. Vastaan äänestäneiden joukossa oli myös Pohjois-Korea ja Venäjä, kertoo AFP. Päätöslauselman puolesta äänesti 93 maata. 18 maata äänesti vastaan. 65 jäsenmaata maata pidättäytyi äänestyksestä. Äänestys oli konkreettinen osoitus siitä, että Ukrainaa tukevien liittolaisten joukko on pirstaloitumassa nopeasti. Selkein osoitus siitä oli Yhdysvaltojen asettuminen Venäjän puolelle äänestyksessä. YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman. Yhdysvallat ja Venäjä asettuivat toistamiseen samalle puolelle YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa maanantaina iltapäivällä Yhdysvaltain itärannikon aikaa. YK:n NAURETTAVAT HIIRET: YK EI PIDÄ VENÄJÄÄ HYKKÄÄJÄNÄ UKRAINAAN!! Turvallisuusneuvostossa hyväksytyssä päätöslauselmassa Venäjää ei kutsuta hyökkääjäksi, eikä Ukrainan alueellista koskemattomuutta käsitellä lainkaan. ”Tunnustamme, että Yhdysvaltojen kannassa on tapahtunut rakentavia muutoksia Ukrainan konfliktin suhteen”, Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja äänestyksen jälkeen. Venäläiseen tapaan Nebenzja käytti edelleen sanaa konflikti, ei sota, vaikka Ukrainassa on käyty täysimittaista sotaa jo kolme vuotta. Yhdysvaltain ja Ukrainan väliset suhteet alkoivat heikentyä nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti toisen kautensa virassaan. Trump on muun muassa väittänyt Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin olevan ”erittäin epäsuosittu” maassaan. Lisäksi Trump on nimitellyt Zelenskyiä diktaattoriksi. Trumpin kiristyvät välit Ukrainan kanssa ovat aiheuttaneet paniikkia Euroopassa, joka on saanut luottaa Yhdysvaltojen liittolaisuuteen jo 80 vuoden ajan. 24.2.2025 Suurlähettiläs Olga Dibrova kertoo, mikä ainoastaan tehoaa Putiniinhttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/618784be-7768-4ba9-adc2-87b885ab4eff KUVA Sodan kolmantena vuosipäivänä Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova sanoo, että Ukraina haluaa rauhaa enemmän kuin kukaan muu tässä maailmassa. Mutta ei Putinin ehdoilla. ”Venäjä käyttäytyy kuin terroristivaltio”Vladimir Putinia, hänen kenraaleitaan ja venäläisiä sotilaita epäillään kymmenistä tuhansista sotarikoksista. – Venäjä on ampunut lähes päivittäin ballistisia ohjuksia ja ilmasta maahan -ohjuksia lasten ja naisten sairaaloihin, kouluihin, yliopistoihin, toreille, kauppakeskuksiin, juna-asemien väenpaljouteen ja asuinalueille. Päivin ja öin. Venäjän tavoite on ollut selvä: murhata niin paljon ukrainalaisia kuin mahdollista. – Venäjä käyttäytyy kuin terroristivaltio, Dibrova sanoo. Tuhoamissodan brutaalius on ylittänyt monen suomalaisen käsityskyvyn. Dibrova varoittaa siitä, mihin venäläiset pyrkivät. Sotarikokset ovat olleet tahallisia, koska julmuudella on ollut tavoite. – Kaikkien toimien päämääränä on ollut murtaa vastarintamme, eikä pelkästään se. Venäläiset yrittävät murtaa uskomme ihmisyyteen ja oikeuteemme elää rauhallisessa ja vauraassa maailmassa. Suurlähettiläs korostaa, että ukrainalaiset eivät aio antautua. Se ei ole heille vaihtoehto, koska tiedossa on, että antautuminen johtaisi suurella todennäköisyydellä kansanmurhaan. – Voimme varmasti todeta: Venäjä on epäonnistunut. Ukrainalaisena tunnen, että he eivät voineet saavuttaa mitään näistä tavoitteistaan, koska me ukrainalaiset pidämme kiinni vastarinnastamme. Teemme näin joka päivä siitä huolimatta, että nämä kolme vuotta ovat olleet äärimmäisen raskaita sekä käytännön elämässä että henkisesti. Olemme valmiita taistelemaan niin kauan, että oikeus ja rauha saavutetaan, Dibrova sanoo. Stubb Kiovassa: ”Jos nyt annamme Venäjän tehdä mitä se haluaa, siinä ei häviä pelkästään Ukraina”Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Stubb Kiovassa: "Minulle tässä sodassa on pitkälti kyse Ukrainan olemassaolosta kansakuntana"Presidentti Alexander Stubb piti juuri oman puheenvuoronsa Kiovan huippukokouksessa. Hän kertoi aluksi oman perheensä ja Suomen historiallisista taustoista. Stubbin isovanhemmat ja isä ovat kotoisin menetetystä Karjalasta. "Me jouduimme tekemään rauhan Stalinin kanssa", Stubb totesi jatkosodan päättäneestä rauhansopimuksesta. Stubb korosti, kuinka suuret panokset on Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. "Minulle tässä sodassa on pitkälti kyse Ukrainan olemassaolosta kansakuntana", Stubb sanoi. Ukrainan on saatava oikeudenmukainen rauha, hän totesi. "Jos nyt annamme Venäjän tehdä, mitä se haluaa tehdä, niin siinä ei häviä pelkästään Ukraina vaan myös Eurooppa ja myös Yhdysvallat", Stubb jatkoi. "Jos Venäjä saa nyt, mitä se haluaa, se ei pääty Ukrainaan vaan Putin jatkaa." Stubb totesi, että Venäjälle ei saa antaa päätösvaltaa sen enempää Ukrainan EU-jäsenyydestä, Nato-jäsenyydestä, Ukrainan omasta puolustuksesta kuin Euroopan turvallisuusjärjestelyistä. Lopuksi Stubb palasi hyökkäyssodan kolmannen vuosipäivän merkitykseen: "Tänään on kunnioitettava Ukrainan kaatuneita sankareita." Valtonen EU:n ulkoministerikokouksessa: Sanktioiden on jatkuttavaEU:n ulkoministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin keskustelemaan muun muassa EU:n uudesta Venäjään kohdistuvasta pakotepaketista sekä siitä, mikä olisi EU:n kanta Ukrainan rauhanneuvotteluihin. Kokoukseen saapunut Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) korosti, että sanktioiden on jatkuttava. Valtonen sanoi, että Euroopalla on osuutensa Ukrainan rauhanteossa eikä Euroopan puolesta voi toimia kukaan muu. TÄNÄÄN: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ryhtynyt veljeilemään Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa. Trump kiristää Ukrainaa ja pilkkaa presidentti Volodymyr Zelenskyiä. AIKAISEMMIN: NEUVOSTOLIITTO (SIIS VENÄLÄISET) JA YHDYSVALLAT PETTIVÄT UKRAINAN LUE LISÄÄ: Sinne meni ydinasehttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011042718.html Neuvostoliiton hajotessa Ukrainalle jäi maailman kolmanneksi suurin ydinasevarasto. Olisiko Ukraina voinut pysyä ydinasevaltana? Ukraina oli yhtäkkiä maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta. Edellä olivat vain Yhdysvallat ja Venäjä. Ukrainan hallussa oli käsittämätön tuhon arsenaali. Jokainen ydinkärki oli 400–550 kilotonnia. Pienimmätkin olivat siis 27 kertaa voimakkaampia kuin pommit, joilla Yhdysvallat tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit Japanissa elokuussa 1945. Ukrainan ydinkärjillä olisi tuhonnut Yhdysvaltain jokaisen yli 50 000 asukkaan kaupungin kolmeen kertaan, eikä kaikkia aseita olisi edes tarvinnut käyttää, laski ydinaseriisunnan asiantuntija Steven Pifer. Ja tässä olivat vasta strategiset ydinkärjet. Lisäksi Ukrainalla oli ehkä viisituhatta pienempää eli taktista ydinkärkeä, joiden kantomatka oli 100–1000 kilometriä. Ukrainalla oli ydinkärkiä kuusi kertaa enemmän kuin Kiinalla on nyt. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/f0e85c77e8689d170d26f91c595397ab.svg Ukrainan ydinaseista huolehtivat pääosin Neuvostoliiton 43. ohjusarmeija ja 46. ohjusdivisioona. Peräti 20 000 ihmistä tarvittiin pitämään Ukrainan ohjuksia laukaisuvalmiudessa. Piti vaihtaa varaosia, päivittää tietokoneita... Se kävi yhä vaikeammaksi. Järjestelmä oli suunniteltu toimimaan Moskovasta. Nyt suuri osa asiantuntemusta oli siis toisessa valtiossa. Pelkästään Ukrainan ohjussiilojen kunnon tarkastamiseen tarvittiin noin sata kokenutta asiantuntijaa. Ukraina ei nykyisellään selvinnyt yksin. Presidentti Kravtšuk liittyi Start-sopimukseen eli Lissabonin protokollaan syksyllä 1992. Siitä oli vielä pitkä matka siihen, että aseet todella saatiin maasta. Ukrainan ydinasekenraali Vasili Tolubko pääsi kansanedustajaksi ja ehdotti, että ehkä Ukraina voisi hallita ydinaseita yhdessä Venäjän kanssa. Venäjä ei pitänyt ajatuksesta. Se halusi aseensa takaisin ja hajotti Neuvostoliiton yhteiset ydinasejoukot. Yhdysvallat ei koskaan ajatellut, että ydinaseet kuuluivat Ukrainalle. Ne olivat Neuvostoliiton ydinaseita, ja niistä oli päästävä eroon. Presidentit Ronald Reagan, George Bush ja nyt Bill Clinton paistattelivat maailman ihailussa. He olivat saaneet kylmän sodan loppumaan, ja maailma oli menossa kohti rauhaa. Missään tapauksessa maailmaan ei saisi syntyä uusia ydinasevaltoja, ei varsinkaan rutiköyhistä ja epävakaista Neuvostoliiton perillisistä. Yhdysvallat oli kuviossa jo suurin voittaja. Siihen kohdistuva ydinuhka pieneni merkittävästi. Se ilmoitti, että se voisi antaa vakuutuksen Ukrainan turvallisuudesta. Sitovat takuut olisivat vaatineet kongressin hyväksynnän, joten sanavalinnaksi tuli ”vakuutus”. Kiovan lentokentällä tammikuussa 1994 Kravtšuk yritti vihoviimeistä iltalypsyä, mutta Clinton palautti hänet tylysti ruotuun. Joulukuun viidentenä 1994 allekirjoitettiin Budapestin muistio. Siinä Yhdysvallat, Venäjä, Britannia ja Ranska vakuuttivat Ukrainan turvallisuuden sitä vastaan. Viiden vuoden ydinasekriisi päättyi kesäkuussa 1996, kun Ukrainan viimeiset ydinkärjet matkasivat Venäjälle. Se purki kärjet ja teki niistä ydinvoimaloiden polttoainetta. Helmikuun 2025 rajujen käänteiden keskellä on paikallaan muistaa, mitä Butšassa tapahtui. Venäjä osoitti Butšassa miehitysvaltansa koko raakalaismaisuuden. Sotilaat raiskasivat, kiduttivat ja ryöväsivät. He surmasivat muutaman viikon kuluessa yli 400 siviiliä. Butšalaisia ammuttiin autoihin, koteihin ja kaduille. Kuolonuhreista nuorin oli puolitoistavuotias, vanhin 98-vuotias. LUE LISÄÄ: Butšalainen Tetiana Hrek pelastui täpärästi Venäjän sotilailta, nyt hän pelkää Trumpin petosta: ”Ei Putin lopeta”https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011042013.html HS Ukrainassa|Kiovan lähistöllä sijaitseva Butša muistetaan Venäjän raakuuksista. Toimittaja Heikki Aittokoski kertoo videokommentissaan, miltä USA:n ja Venäjän yhteistyö tuntuu. 21.2.2025 ULKOMINISTERI ELINA VALTONEN KATSO VIDEO https://areena.yle.fi/1-72480968KATSO MYÖS TÄMÄ https://areena.yle.fi/1-3229465ELINA VALTONENUkraina-tukea jatkettavaValtonen muistuttaa, etteivät Trump ja Putin voi lähtökohtaisesti keskustella muista kuin omien maidensa asioista, vaikka se olisikin mahdollisena keskustelun aiheena. Valtonen painottaa Ylellä, että esimerkiksi Eurooppa päättää itse omista Ukraina-tuistaan ja puolustuksen järjestämisestä. – Tämä kaikki on meidän ja EU:n käsissä. Valtonen kokee, että Euroopan päätöksenteossa olisi moitittavaa. Eurooppa on ollut hänen mielestään hyvinkin yhtenäinen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Hän lisää, että Ukrainan tukemiseen tarvitaan Euroopan unionia laajempaa maajoukkoa, kuten Iso-Britanniaa, EU:n ulkopuolisia Pohjoismaita ja Turkkia. Valtonen kertoo Ylellä, että EU-maiden kesken keskustelua käydään jatkuvasti, mutta nyt tarvitaan tekoja. – Ukraina-tukea jatkaa ja voimistaa ja tähän on tulossa esitys. Toisaalta meidän pitää vahvistaa Euroopan puolustusta, Valtonen painottaa. Valtonen kertoo, ettei Venäjän uhka ole analyysien mukaan jäämässä ainoastaan Venäjään. Vaatimukset kattavat Ukrainan, mutta pitävät sisällään myös ikään kuin etupiiriajattelua Euroopan osalta, Valtonen sanoo. Tutkija listaa viisi syytä, miksi USA:n tyyli ajaa rauhaa Ukrainaan voi olla vaaraksi myös Suomellehttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000011048139.html Ukrainan sota|Suomen kaltainen pieni maa on häviäjän asemassa, jos Ukrainan rauhasta neuvotellaan Euroopan ohi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä. Yhdysvaltojen tyyli ajaa rauhaa Ukrainaan on huolestuttanut Euroopan johtajia. Maan johto on avannut länsimaiden linjasta poiketen keskusteluyhteyden niin Venäjän presidentti Vladimir Putiniin kuin ulkoministeri Sergei Lavroviin. Tällä viikolla Euroopan maiden johtajat ovat pitäneet hätäkokouksia jo kahdesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin johdolla Euroopan turvallisuustilanteesta. Mutta miksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajama rauhanprosessi voi olla vaarallinen myös Suomelle? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä listaa viisi syytä, miksi tilanteesta on syytä olla huolissaan Suomessakin. 1. Ukrainan ohi neuvotteleminen on vaarallista koko Euroopalle ja siten myös Suomelle. ”Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuden turvallisuusarkkitehtuurin kehitykseen”, Särkkä sanoo. Kysymys on siitä, mihin vedetään raja liberaalin demokratian ja autoritäärisen maailman välillä, Särkkä sanoo. Hyväksymmekö, että Venäjälle annetaan oikeus määrittää etupiirinsä Euroopassa? Tämä antaisi Särkän mukaan pikkusormen kehitykselle, jossa suuret valtiot voivat vetää omin nokkinensa Euroopan rajoja uusiksi. 2. Suomen kaltainen pieni maa on häviäjän asemassa, jos suurvaltojen tapa neuvotella keskenään yleistyy. Särkän mukaan on huolestuttavaa, jos Yhdysvallat alkaa enenevissä määrin neuvotella suoraan toisen suurvallan kanssa ilman, että se ottaa huomioon pienten maiden turvallisuusintressejä. 3. Yhdysvallat ja Venäjä sivuuttavat neuvotteluissaan kansainvälisen oikeuden. ”Tässähän tallotaan kansainvälistä oikeutta mennen ja tullen”, Särkkä sanoo. ”Voimmeko enää luottaa sääntöpohjaiseen, kansainväliseen järjestykseen, joka on etenkin pienten valtion näkökulmasta tärkeää?” Suomen ja muiden pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisessä politiikassa ovat rajalliset, jolloin kansainväliset sopimukset ovat niille elintärkeitä. 4. Trumpin hallinnon toimet voivat rapauttaa Suomen luottamusta Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä liittolainen. Vaikka Yhdysvaltojen viimeaikaisella toiminnalla ei ole välitöntä vaikutusta Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin kahdenkeskisiin sopimuksiin, Trumpin hallinnon toimet saattavat heikentää Suomen luottamusta yhteistyöhön, Särkkä sanoo. Kyky luottaa liittolaisiin on kansainvälisten sopimusten ohella pienille maille keskeistä, Särkkä sanoo. 5. Trumpin ja hänen hallintonsa poukkoilu voi hämärtää oikean ja väärän eroa. ”Trumpin ja hänen hallintonsa ulostulot ovat olleet sekavia. Julkisuuteen tulee lausuntoja, joissa menevät puurot ja vellit sekaisin”, Särkkä sanoo. Trump esimerkiksi vihjasi tällä viikolla, että Ukraina on syypää Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan. Lisäksi hän kutsui Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskiyä perusteettomasti diktaattoriksi. ”Tämä voi johtaa siihen tilanteeseen, että ero oikean ja väärän sekä valheen ja totuuden välillä alkaa hämärtyä”, Särkkä sanoo. ”Yhtäkkiä huomaamme, että yksi keskeisimmistä liittolaisistamme on lipunut lähemmäksi vastustajaamme.” Kuinka todennäköistä sitten on, että Ukrainan rauhanprosessissa käy Euroopan ja siten Suomen kannalta hyvin? ”Voisi sanoa, että tilanne on 50–50”, Särkkä toteaa. ”Alku on ollut aika rysäys, ja on huolestuttavaa, että eurooppalaiset on jätetty täysin [neuvotteluiden] ulkopuolelle.” Toivoa kuitenkin on, Särkkä sanoo. Hän pitää tärkeänä, että Eurooppa pystyisi pian valitsemaan ne valtionjohtajat, jotka edustavat Yhdysvalloille koko eurooppalaista arvoyhteisöä. Ranskan Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer tapaavat ensi viikolla Trumpin. Parhaimmillaan he voivat ujuttaa Eurooppaa osaksi neuvotteluita, Särkkä sanoo. ”Peli ei ole vielä menetetty, mutta mitä pidemmälle Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälinen diplomatia menee, eurooppalaisten mahdollisuudet rauhanneuvotteluasetelmaan heikentyvät.” Yhdysvallat jättää Euroopan pahaan pulaan, jos se vetäytyy mantereeltahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011041987.html Turvallisuuspolitiikka|Trumpin hallinnosta on kaikunut erittäin huolestuttavia viestejä viime viikosta lähtien. Euroopan puolustus ei kestäisi Yhdysvaltojen vetäytymistä. Euroopassa on nojauduttu vuosikymmeniä Yhdysvaltojen antamaan sotilaalliseen tukeen ja turvaan. Eurooppa on saanut Yhdysvalloilta ydinasepelotteen lisäksi myös eri puolille mannerta sijoitettuja joukkoja. YDINASEET Euroopalla on myös ydinaseiden ja niiden pelotevaikutuksen kohdalla aukko. Britannialla ja Ranskalla on toki ydinaseita, mutta ne ovat strategisia, eivät taktisia. Strategiset ydinaseet on tarkoitettu kokonaisten kaupunkien ja suurten laitosten tuhoamiseen. Ne ovat eskalaatiotikaspuiden huipulla, eli niitä käytetään vain kun täysimittainen ydinsota on syttymässä. Niiden alla ovat taktiset eli pienemmän tuhovoiman ydinaseet. Näitä aseita ei Euroopalla ole, mutta Venäjällä ja Yhdysvalloilla niitä riittää. Taktisten ydinaseiden puute tarkoittaa, että eskalaatiotikkaita mahdollisesti noustessa Eurooppa siirtyisi ballistisista ohjuksista suoraan strategisiin ydinaseisiin.Väliaste pelotetikkailla siis puuttuu. KUVA https://images.sanoma-sndp.fi/4f463ad8e5e289214ad6264924e0a9f7.svg Tyytyväinen Venäjähttps://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011047881.html HS-analyysi|Venäläinen tulkinta on, että USA viimein korjaa omia virheitään, kirjoittaa HS:n kirjeenvaihtaja Maarit Uber. Venäläisyleisölle on tällä viikolla esitelty maireanoloinen Vladimir Putin. Esimerkiksi talouslehti Kommersant julkaisi kuvan autuaalta näyttävästä Putinista virkamatkalta Pietarissa. Lehden kuvatekstin mukaan Putin katsoi pietarilaisella droonitehtaalla poseeratessaan itsevarmana tulevaisuuteen. Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna Putinilla on hyvät syyt hymyynsä. Yhdysvallat hivutti Venäjän takaisin korkean tason neuvottelupöytiin maiden ulkoministerien Marco Rubion ja Sergei Lavrovin tavatessa Saudi-Arabian Riadissa maiden kahdenvälisiin suhteisiin ja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Se oli Venäjälle valtava voitto. Heti tapaamisen jälkeisissä ensikommenteissaan Putin nosti esiin sopimuksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Vaikuttaa siltä, että venäläisiä valmistellaan jo amerikkalaisten konkreettiseen paluuseen. Pietarin alueen paikallismedia Fontanka on pohjustanut diplomaattisuhteiden palautumisen jälkeistä elämää kertomalla entisen amerikkalaisedustuston tilojen nykykäytöstä. Venäläistulkinnan mukaan kyse on nyt siitä, että amerikkalaisdiplomatia on vihdoinkin alkanut korjata omia virheitään. Venäjän johdon on helppo paistatella kotiyleisön silmissä voittajana Riadin menestyksen jälkimainingeissa. Venäjä ei ole tinkinyt vaatimuksistaan pätkääkään, mutta Yhdysvallat on silti hyväksynyt sen tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi. Järkähtämättömänä neuvottelijana tunnettu ulkoministeri Sergei Lavrov on luvannut jo aiemmin, että yhdysvaltalaisdiplomaatit pääsevät halutessaan palaamaan Pietarissa vanhoihin tiloihinsa. Yhdysvaltojen ainoa tällä hetkellä toimiva Venäjän edustusto on suurlähetystö Moskovassa. Putin alleviivasi kommenteissaan etenkin sitä, että amerikkalaiset olivat Riadissa ”aivan eri ihmisiä” – avoimia neuvottelemaan ilman ennakkoasenteita ja valmiita olemaan tuomitsematta aiemmin tehdyistä asioista. Venäjän tärkeä tavoite toteutuu, jos se pystyy jatkossa toimimaan Yhdysvaltojen kanssa aivan kuin hyökkäystä Ukrainaan ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Yhdysvalloille tämä vaikuttaa sopivan, kunhan se kokee hyötyvänsä asetelmasta itsekin riittävästi. Venäjä ymmärtää, että Trumpin hallinto on kiinnostunut ensisijaisesti omista eduistaan, ja että se on tarvittaessa valmis sivuuttamaan Euroopan ja Ukrainan. Venäjä on pyrkinyt kaiken aikaa Naton vaikutusvallan mitätöimiseen, ja nyt se on saanut siihen vetoapua Yhdysvalloilta. Venäjä näkeekin Yhdysvaltojen Euroopalle pyllistämisen Naton lopun alkuna. Venäjällä Naton loppua on tosin maalailtu jo vuosikaudet. Nyt venäläisille kerrotaan uutena asiana, että myös eurooppalaiset näkevät Naton lopun olevan käsillä. Viime vuosina Venäjä on alkanut vahvistaa Suomen lähialueita sotilaallisesti. Venäjä pyrkii luomaan vähintäänkin sotilaallista pelotetta etenkin arktiselle alueelle ja Itämerelle. Venäjän näkemyksen mukaan Helsingillä on avainrooli Naton arktisen alueen puolustuksessa. Venäjän mielestä Suomi hylkäsi itärajansa vakauden liittyessään Natoon. Venäjä suunnittelee vahvistavansa Suomen naapurissa olevaa Leningradin sotilaspiiriä kymmenillä tuhansilla sotilailla. Trump ja Putin heikentävät yhdessä Eurooppaahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000011040773.html Kolumni|Euroopan on tehtävä tuellaan Ukraina sotilaallisesti niin vahvaksi, että se pystyy tarvittaessa hylkäämään Trumpin ja Putinin sille tarjoaman huonon tulitaukosopimuksen. Euroopan ja USA:n välit ovat nyt todella oudot. Ukrainaa on nopeasti aseistettava niin, että sen johtajilla on itsevarmuutta kieltäytyä Trumpin ja Putinin tarjoamista mahdottomista vaatimuksista ja jatkaa sotimista. Ukraina on saatava rintamalla parempiin asemiin. Silti Ukraina saattaa olla jo pakkoraossa, ja sen ohi sovitaan rauhanehdoista. Trump ei jätä epäselväksi, että tulitauon valvonta lankeaa pääosin Euroopalle. Siksi Euroopan maiden, EU:n ja Naton on sovittava, kuka johtaa ja päättää mistäkin. Kyse ei ole vain sotilaista Ukrainassa. Tulitaukosopimuksia on aina tuettava poliittisin toimin, ja rikkomuksista on rangaistava. Osa äänestäjistä voi rangaista puolustusmenojen ja Ukrainan tuen nopeasta kasvattamisesta, saati sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan. Toisaalta historia tuomitsee, ellei nyt tehdä riittävästi. Toivottavasti nyt ollaan vasta pelin alussa eikä vain seurata jotain, mistä Trump ja Putin ovat jo sopineet. Moni asia voi mennä pieleen, mutta ehkä edessä on myös miellyttäviä yllätyksiä. Nyt Venäjä kuulee vain sen, että hyökkäyssota kannattaa. Euroopan heikkous voi houkutella testaamaan uusia rajoja ja aloittamaan uuden sodan Euroopassa. Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja. Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita20.2.2025 Kommentti: Stubbin ja Orpon viesti nyt aiempaa synkempi – EU:n yhteinen ääni pahasti hukassa"Vaarana on, että Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskusteluja sekä Ukrainan että Euroopan yli"Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet hätäkokouksen jälkeen olivat aiempaa synkempiä, kirjoittaa MTV Uutisten politikan toimittaja Maria Nykänen. Stubb ja Orpo osallistuivat molemmat etäyhteydellä Ranskan isännöimään hätäkokoukseen keskiviikkoiltana. Kokouksen jälkeen molempien viesti oli, että Euroopan yhtenäisyys on välttämätöntä, jotta Eurooppa saa äänensä kuuluviin Ukrainaa koskevissa neuvottelupöydissä. Samalla viesti oli, että yhtenäisyys on yhä pahasti hakusessa. – (EU:n) yhteisen äänen muodostamiseksi pitää edelleen tehdä paljon enemmän töitä, Orpo sanoi. Orpo on vaatinut Eurooppa-neuvostoa koolle, mutta mediatietojen mukaan näin ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtumassa. Syynä on osittain pelko siitä, ettei kokouksessa saataisi aikaiseksi yhtenäistä linjausta tai päätöstä. Esimerkiksi Unkari voisi pahimmillaan asettua poikkiteloin, sillä se on aiemmin vastustanut muun muassa Venäjä-pakotteita. Haasteena on, että Eurooppa-neuvoston päätösten on oltava yksimielisiä esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Tässä ei nyt pidä pelätä sitä, etteikö Eurooppa-neuvostolta tulisi jotain yhteistä lausuntoa vaan pitää pelätä sitä, että eurooppalaiset eivät ole koolla, Stubb tiivisti kokouksen jälkeen. On nurinkurista, jos Eurooppa-neuvosto ei kokoonnu sen pelossa, ettei yhtenäisyyttä tai yhteistä linjausta löytyisi. Yhtenäisyyden hakeminen lienee ainoa keino, jolla Euroopalla olisi mahdollisuus saada äänensä neuvotteluissa, joita Yhdysvallat ja Venäjä käyvät tällä hetkellä keskenään. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet ovat koventuneet viimeisen viikon aikana. Trump nimitti keskiviikkona sosiaalisen median päivityksessään Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä diktaattoriksi, ja kirjoitti, että Zelenskyin on syytä toimia ripeästi, tai muutoin hänellä ei ole maata jäljellä. Lue myös: Trump kutsui Zelenskyiä diktaattoriksiKiinnostavaa oli myös se, että Stubb sanoi keskiviikkona, ettei kenelläkään ole juuri nyt strategiaa konfliktin lopettamiseksi. Viesti oli sama kuin ulkoministeri Elina Valtosella (kok.), joka kuvaili aiemmin Yhdysvaltain hallinnon olevan "pakka sekaisin". FT: Ranska ja Britannia suunnittelevat läntisiä ilmavoimia suojaamaan UkrainaaRanska ja Britannia suunnittelevat yhteisiä joukkoja Ukrainan suojaksi. Ranska ja Britannia suunnittelevat läntisiin ilmavoimiin nojaavia joukkoja, joiden rooli olisi suojata Ukrainaa Venäjältä ja vahvistaa mahdollista aseleposopimusta maiden välillä. Asiasta uutisoi Financial Times. Ilmavoimien rooli olisi suunnitelmassa suurempi kuin eurooppalaisilta johtajilta aiemmin kuulluissa ehdotuksissa. Suunnitelmissa joukot saisivat tukea myös Yhdysvalloilta. Tavoitteena olisi lehden virkamieslähteiden mukaan luoda pelote, joka estäisi Venäjää rikkomasta aselepoa. Yksityiskohtien suunnittelu on lähteiden mukaan vielä kesken. FT: Uutta tietoa lännen ”nyrkistä” Ukrainaanhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011021637.html IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä. Ilta-Sanomat on seurannut Ukrainan sotaa alusta lähtien. Seuranta löytyy artikkelin lopusta. Aiemmat seurannat löytyvät linkeistä seurannan alapuolelta. KUVAT https://images.jifo.co/4033566_1739561100695.png https://images.jifo.co/4033566_1739561064379.png FT: Ranska ja Britannia suunnittelevat ilmavoimien lähettämistä UkrainaanRanska ja Britannia aikovat painottaa ilmavoimien roolia Ukrainaan suunnitelluissa rauhanturvajoukoissa, kertoo Financial Times. Valtiot suunnittelevat rauhanturvajoukkojen kokoamista turvatakseen Ukrainan tulitaukoneuvotteluja. FT:n mukaan joukkojen pääpaino olisi ilmavoimissa, joiden tukemiseen myös Yhdysvallat osallistuisi. Painopiste on ilmavoimissa, sillä lännellä on ilmavoimissa selkeä ylivoima Venäjään verrattuna. – Ala, jolla meillä on merkittävä etu Venäjään nähden on ilmassa ja kyvyssämme vastata räikeisiin tulitauon väärinkäytöksiin, kertoo FT:n haastattelema länsimainen virkamies kertoo. Joukkojen tavoitteena on luoda Venäjää vastaan pelote, joka estää Venäjää rikkomasta tulitaukosopimusta ja luo olosuhteet kestävälle rauhalle maassa. Macron: Euroopan johtajat ovat vakuuttuneita tarpeesta lisätä puolustusmenojaRanskan presidentti Emmanuel Macronin mukaan Euroopan johtajat ovat vakuuttuneita tarpeesta lisätä puolustusmenoja. Macron kertoo lisäksi, että Ranska ja sen liittolaiset toivovat yhtenäisenä kestävää rauhaa Ukrainaan. Macron esitti kommenttinsa myöhään keskiviikkona Ukraina-kokouksen jälkeen. Macronin koolle kutsumaan kokoukseen osallistui edustajia 19 maasta. Macron sanoo, että osallistujien mukaan Ukrainan tulisi olla mukana rauhanneuvotteluissa. Osallistujien mukaan kestävän rauhansopimuksen takaamiseksi tarvitaan lisäksi järeitä takeita ja Euroopan turvallisuushuolet on otettava huomioon. Trumpin entinen varapresidentti näpäyttää Trumpia - Ukraina ei ”aloittanut” tätä sotaaYhdysvaltojen entinen varapresidentti Mike Pence näpäyttää Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia viestipalvelu X:ssä. Arvoisa herra presidentti, Ukraina ei ”aloittanut” tätä sotaa. Venäjä aloitti provosoimattoman ja raa'an hyökkäyksen, joka vaati satojentuhansien ihmisten hengen. Tie rauhaan on rakennettava totuuden varaan, Pence kirjoittaa. Pencen ulostulo on seurausta Trumpin tiistai-iltana esittämiin lausuntoihin, joissa hän muun muassa vaikutti syyttäneen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä Ukrainan sodan syttymisestä. Scholz: Zelenskyin kutsuminen diktaattoriksi on väärin ja vaarallistaSaksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin esittämät lausunnot Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä diktaattorina ovat väärin ja vaarallisia, kertoo saksalaislehti Spiegel. Trump: Venäjällä on valttikortithttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011046743.html Trump sanoi keskiviikkona, että hänen hallintonsa aikoo lopettaa "kuolemat" Lähi-idässä, Venäjällä ja Ukrainassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että Venäjällä on valttikortit käsissään neuvotteluissa sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Trump sanoi toimittajille paikallista aikaa myöhään keskiviikkona, että hän uskoo venäläisten haluavan lopettaa sodan. Hänen mukaansa Venäjä on vallannut paljon alueita Ukrainalta, minkä vuoksi Venäjällä on valttikortit asiassa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasivat tiistaina Saudi-Arabiassa, missä he keskustelivat muun muassa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan päättämisestä. Ukrainan hallinnon edustajia ei ollut mukana keskusteluissa. Keskiviikkona Trump kiitti Saudi-Arabiaa neuvotteluiden isännöimisestä. Trumpin puheista talouskonferenssissa Miamissa, Floridan osavaltiossa uutisoivat muun muassa Washington Post ja CNN. Trumpin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi voinut osallistua Saudia-Arabian keskusteluihin, ”jos hän olisi halunnut”. Samassa tilaisuudessa Trump toisti keskiviikkona sosiaalisessa mediassa julkaisemaansa väitettä siitä, että Zelenskyi on hänen mukaansa diktaattori. Tiistaina Trump kohautti syyttämällä Ukrainaa sodan alkamisesta. Tuolloin hän kertoi myös olevansa pettynyt siihen, että Ukraina on valittanut tulleensa jätetyksi ulkopuolelle Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä neuvotteluista. Trump lisäksi varoitti keskiviikkona siitä, että kolmas maailmansota ei ole kovin kaukana. Hänen mukaansa hänen hallintonsa kuitenkin estää maailmansodan syttymisen. Ympäri maailman, etenen nopeasti lopettaakseni sodat, ratkaistakseni konfliktit ja palauttaakseni rauhan planeetalle. Haluan rauhaa, enkä halua nähdä, että kaikki tulevat tapetuksi, Trump sanoi CNN:n mukaan. Trump sanoi, että hänen hallintonsa aikoo lopettaa "kuolemat" Lähi-idässä, Venäjällä ja Ukrainassa. Tämä ei ole enää vain retoriikkaa – Yhdysvallat vaihtoi puolta, ja se on käännekohta koko EuroopalleEnää ei voi puhua vain kovasta retoriikasta tai sahaavasta Yhdysvaltain hallinnon viestinnästä. Trump on tehnyt hyvin selväksi, että Ukrainan Zelenskyi on hänen vihollisensa, ei Putin. Yhdysvaltain ulkopolitiikan täyskäännös Venäjän suuntaan tarkoittaa täyskäännöstä myös Euroopan suuntaan. Kyse ei ole enää vain siitä, että Yhdysvallat vetäytyy Euroopan puolustamisesta tai vaatii Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta omasta turvallisuudestaan. Kyse on siitä, kenet Yhdysvaltain hallinto näkee liittolaisena ja kenet vihollisena. Italian ulkopoliittisen instituutin johtaja Nathalie Tocci antoi HS:lle puhelinhaastattelun keskiviikkoiltana. Toccin mukaan Trumpin Putinia myötäilevät vaatimukset Zelenskyin erottamiseksi ovat viimeisin todiste siitä, että ”Washingtonin ja Moskovan välillä on käynnissä kasvava ellei jo täydellinen lähentyminen”. Toccin mukaan Yhdysvaltain hallinto näkee nyt paitsi Ukrainan myös Euroopan vastustajana, jopa vihollisena. Kirjeenvaihtajan kommentti|Enää ei puhuta siitä, kuinka paljon Euroopan pitää ottaa vastuuta Ukrainan tai Euroopan turvallisuudesta vaan siitä, kenet Yhdysvallat näkee vastustajana, kirjoittaa HS:n Suvi Turtiainen. Stubb ilmaisi tukensa Zelenskyille – täystyrmäys Trumpin lausunnoillehttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011046015.html Presidentti Alexander Stubb tapaa mediaa Kajaanissa osallistuttuaan etänä Ranskan presidentin hätäkokoukseen. Eurooppa jatkaa yhteydenpitoa - Ukrainalle annettava "kaikki mahdollinen tuki"Stubb sanoo eurooppalaisten sopineen, että presidentti Macron toimittaa toimintaperiaatteen ja yhteenvedon muille eurooppalaisille. Macron jatkaa myös keskustelua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Eurooppa jatkaa myös yhteydenpitoa Brics-maihin. Eurooppalaiset instituutiot tulevat myös kertomaan, kuinka eurooppalaista puolustusta vahvistetaan. Stubbin mukaan Trump pyrkii maksimoimaan paineen Zelenskyiä kohtaan ja "kaikki mahdollinen tuki on annettava". Pääkirjoitus: Donald Trump häpäisi Ukrainan taistelun – onko Yhdysvaltain presidentti jo Vladimir Putinin taskussa?https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011045757.html Kolme vuotta jatkunut Ukrainan sota on saamassa yhä erikoisempia piirteitä kansainvälisessä politiikassa. Putinin Venäjä on tuomittu hyökkääjäksi laajalti, ja länsi on asettunut Ukrainan tueksi taloudellisesti ja sotilaallisesti. Trumpin puheiden perusteella Ukrainan merkittävin tukija Yhdysvallat on kääntänyt kelkkansa. Mikä pahinta, Trumpille tuntuu jopa sopivan presidentti Volodymyr Zelenskyin vaihtaminen. Se on ollut yksi Venäjän päätavoitteista Ukrainan sodassa. Ei ihme, että viime vuosina lähinnä putinilaisen potaskan levittäjänä kunnostautunut ulkoministeri Sergei Lavrov kehui Trumpia. Lue lisää: Trumpin Ukraina-väitteet sanasta sanaan – näin asiat oikeasti ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi IS:lle, että kyse voi olla neuvottelutaktiikasta tai vain siitä, että Trump on yksinkertaisesti pihalla koko asiakokonaisuudesta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa Trump olisi jo käytännössä Putinin taskussa eli Venäjän armoilla. Ukrainan mahdollisista rauhanneuvotteluista uhkaa tulla suuren luokan teatteria, jossa kahden suurvallan johtajat vievät ja muut vikisevät. Ikävintä on se, että venäläiset ovat tässä pelissä taitavia. Trumpin puheet Ukrainasta sodan syyllisenä ovat myrkkyä valtavan paineen alla taistelevalle Ukrainan armeijalle. Trumpin ja Zelenskyin välillä ryöppyää hämmentävä sanasota. Ukrainalaisia on kaatunut 60 000–100 000 sotilasta. Onko taistelu ollut turhaa on kysymys, joka varmasti askarruttaa ukrainalaisia etulinjassa ja kotirintaman pommisuojissa. EU iskee pakotteilla Venäjän varjolaivastoonhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011044772.html Pakotepaketti on 16. tähänastisista EU-maat ovat tänä aamuna hyväksyneet uusia talouspakotteita, jotka kohdistuvat Venäjään. Asiasta kertoivat diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle. Pakotepaketti on 16. tähänastisista. Financial Timesin mukaan paketin pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän alumiiniteollisuuteen ja lisäävät öljyn vientirajoituksia. Lehden lähteiden mukaan tiettyjen venäläisten alumiinituotteiden ostaminen EU-maihin ollaan kieltämässä vaiheittain. Pakotteiden kohteina on myös 73 Venäjän ”varjolaivastoon” kuuluvaa alusta, joilla maa on vienyt öljyä maasta. Paketissa irrotetaan jälleen 13 venäläispankkia kansainvälisestä SWIFT-maksujärjestelmästä ja kahdeksaa venäläismediaa kielletään toimimasta Euroopassa. Pakotteita kohdistetaan myös yrityksiin ja yksittäisiin henkilöihin, joiden on katsottu auttavan Venäjää käymään sotaansa Ukrainassa. EU-maiden ulkoministerit hyväksyvät paketin virallisesti maanantaina, jolloin tulee täyteen kolme vuotta Venäjän aloittamaa täysimittaista sotaa Ukrainassa. Pakotepaketista on päätetty kireässä tilanteessa, jossa Eurooppa yrittää koota rivejään samalla kun Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla on alkanut käydä keskusteluja Venäjän kanssa Ukrainan kohtalosta. Pekka Toveri: Tänne Putin saattaa hyökätähttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/545428cf-3911-4f48-802a-ba45930c9d9b Pekka Toveri uskoo, että Yhdysvallat puolustaa Eurooppaa, vaikka ”idiootti” Donald Trump ei ymmärtäisi liittolaisten tärkeyttä. Hän varoittaa silti ”Narva-skenaariosta”, jossa Venäjä tekisi pienimuotoisen hyökkäyksen Nato-maahan ja testaisi, toteutuuko Naton 5. artikla. – Jos se toteutuu, kuten olen 99-prosenttisen varma, ja venäläiset lyötäisiin takaisiin, niin mitä, Vladimir Putin menettää parituhatta sotilasta. So what? Se on hänelle riskin arvoinen testata, että toimiiko artikla 5, Toveri sanoo. Skenaariossa Venäjä valtaisi yllätyshyökkäyksellä Viron itärajalla olevan Narvan kaupungin, jonka asukkaista valtaosa on venäjänkielisiä. Samalla Venäjä estäisi Naton väliintulon uhkaamalla ydinaseella. Ei uskalla käyttää ydinasettaPaljon todennäköisempänä Toveri pitää sitä, että Natossa katsottaisiin ydinasebluffin läpi ja Venäjän joukot lyötäisiin takaisin. Venäjän suurin uhka ovat ydinaseet. Vastaavasti Naton tärkein pelote on ydinasepelote. – Koska Venäjä ei uskalla ydinasettaan käyttää Natoa vastaan, se ei uskalla haastaa meitä sotilaallisesti, Toveri sanoo. Balttien pelko 5. artiklan testaamisesta on silti Toverin mukaan perusteltu. Hybridioperaatiot ovat Toverin mukaan ”suurin uhka”, koska niihin länsi ei pysty vastaamaan samalla mitalla. ”Putinin puudelit”Euroopan pitäisi Toverin mielestä löytää selkärankansa Trumpinkin suhteen. – Jos pistät meille tulleja, me tuplaamme ne tullit teille. Sattuu meihin, mutta sattuu teihinkin, Toveri sanoo. Ongelma on, että Eurooppaa ei johda kukaan, Toveri sanoo. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on Toverin mielestä ainoa eurooppalainen johtaja, joka näyttää johtajuutta. Liittovaltiota Toveri ei ”vielä” halua, mutta lisäisi enemmistöpäätösten roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jotta ”Putinin puudelit” kuten Unkarin pääministeri Viktor Orbán tai Slovakian pääministeri Robert Fico eivät pystyisi torpedoimaan päätöksentekoa. Elina Valtonen Trumpin puheista Ylellä: Ennenkuulumatontahttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a9b831f6-6927-4483-b6bb-8cccadb763c1 Valtonen vieraili Ylen A-studiossa keskiviikkona. Trumpin puheet Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä diktaattorina sekä puheet siitä, että Ukraina olisi aloittanut sodan, nousivat esille. Valtosen mukaan Trumpilla on tapa henkilökohtaistaa asioita ja liittää ne osaksi retoriikkaansa. Valtosen mukaan puhe on kuitenkin ennenkuulumatonta maailman vaikutusvaltaisimmalta johtajalta. Valtonen muistuttaa Ylellä, että presidentinvaalit ovat osa demokratiaa, mutta niiden siirtäminen sota-aikana on jotain, mitä Suomessakin on tehty. – Täytyy muistaa, että vaalien turvallinen järjestäminen sotaoloissa on merkittävä haaste. Joka tapauksessa Venäjän hallussa on noin viidesosa Ukrainan alueista, hän sanoo. Valtonen pitää Trumpin puheita pahankuuloisina. Ukraina-tukea jatkettavaValtonen muistuttaa, etteivät Trump ja Putin voi lähtökohtaisesti keskustella muista kuin omien maidensa asioista, vaikka se olisikin mahdollisena keskustelun aiheena. Valtonen painottaa Ylellä, että esimerkiksi Eurooppa päättää itse omista Ukraina-tuistaan ja puolustuksen järjestämisestä. – Tämä kaikki on meidän ja EU:n käsissä. Valtonen kokee, että Euroopan päätöksenteossa olisi moitittavaa. Eurooppa on ollut hänen mielestään hyvinkin yhtenäinen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan. Hän lisää, että Ukrainan tukemiseen tarvitaan Euroopan unionia laajempaa maajoukkoa, kuten Iso-Britanniaa, EU:n ulkopuolisia Pohjoismaita ja Turkkia. Valtonen kertoo Ylellä, että EU-maiden kesken keskustelua käydään jatkuvasti, mutta nyt tarvitaan tekoja. – Ukraina-tukea jatkaa ja voimistaa ja tähän on tulossa esitys. Toisaalta meidän pitää vahvistaa Euroopan puolustusta, Valtonen painottaa. Valtonen kertoo, ettei Venäjän uhka ole analyysien mukaan jäämässä ainoastaan Venäjään. Vaatimukset kattavat Ukrainan, mutta pitävät sisällään myös ikään kuin etupiiriajattelua Euroopan osalta, Valtonen sanoo. – Me eletään aika pahassa maailmassa, jos meillä ei olisi enää alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia, hän tiivistää Ylellä. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
