VENÄJÄ-SELVITYKSEN JOHTAJA

1.2.2026

Venäjä-selvityksen johtaja: ”Emme väitä, että tämä olisi viimeinen sana”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/35222a9a-8ea0-4c18-a625-d2bb93f519f2

Venäjä-selvitysryhmän johtaja kannustaa myös muita maita selvittämään haavoittuvuutensa.

Ulkopoliittisen instituutin vetämän tutkimuskonsortion johtaja, Venäjän ulkopolitiikkaan erikoistunut tohtori Sinikukka Saari näkee tuoreen tutkimuksen vahvuutena sen kokonaisvaltaisuuden.

Valtioneuvoston tilaama Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen 2000-luvulla: Pehmeästi pedattu mutta kova nukkua -raportti ei tutkimusryhmän johtajan mukaan sisällä itsessään mitään kovin radikaalia uutta tietoa, mutta kuvaa ennennäkemättömällä tavalla nimenomaan Suomen haavoittuvuuksia Kremlin vaikuttamiselle.

– Lisäarvo mielestäni liittyy nimenomaan siihen kokonaiskuvaan, Saari toteaa.

Hänen mukaansa Venäjä on ollut erityisen taitava nimenomaan vaikutustoimintansa muokkaamisessa eri maiden kansallisiin konteksteihin sopivaksi. Tutkija kannustaakin muita maita seuraamaan Suomen esimerkkiä selvityksen tekemisessä.

– Se, miten määrittelemme laaja-alaisen vaikuttamisen tai hybridivaikuttamisen, eroaa tyypillisestä eurooppalaisesta tutkimustraditiosta, jossa ehkä enemmän on keskitytty yksittäisiin hybridioperaatioihin, Saari sanoo.

– Monessa eurooppalaisessa maassa olisi tarvetta samanlaiselle kokonaisvaltaiselle tutkimukselle.

Keskustelua jarrutetaan

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Saksassa asiasta on toki ollut puhetta, mutta ainakin jälkimmäisessä toteutusta ovat jarruttaneet yhteiskunnassa edelleen aktiiviset henkilöt, jotka ovat olleet ilmiöön osallisia.

Keskustelu on kuitenkin alkanut sielläkin. Alkuviikosta Berliinissä vieraillut Saari nostaa esiin kahden tutkivan journalistin kirjoittaman teoksen, jossa on käsitelty yksityiskohtaisesti Venäjän haitallista vaikutusvaltaa Saksan yhteiskunnassa.

Kirjan lisäksi maassa on tarkasteltu ajatuspajatasolla muun muassa oligarkkien verkottumista talouselämään, mutta myös politiikkaan ja jopa akateemisen tutkimuksen piiriin.

Sanoisin, että Saksassa vaikutus on ollut jopa laajempi kuin Suomessa.

Syyksi suurimpien ylilyöntien välttämiseen Saari arvioi tietyt riskinottohalua vähentäneet suomalaisen poliittisen kulttuurin piirteet ja suuremman tietoisuuden Suomen ja Venäjän suhteiden epäsymmetrisestä luonteesta.

Varovaisuus Venäjän suhteen

Rajoitteensakin Saaren johtaman tutkimusryhmän työllä oli.

Yhtenä suurimmista hän pitää ajanpuutetta, joka ei mahdollistanut laajamittaista asiakirjapyyntöjen tai tutkimuslupahakemusten rustaamista – raportti perustuu siis ennen muuta avoimiin lähteisiin ja haastatteluihin.

Tällä oli tutkijan mukaan vaikutusta esimerkiksi tiedustelutoimintaa koskevan analyysin syvyyteen.

– Toki haastattelimme esimerkiksi Juha Marteliusta.

Raportissa nousee esiin myös suomalaiseen perinteeseen pitkään kuulunut varovaisuus Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi diplomaattikarkotukset hoidettiin pitkään salassa eikä suhteiden ongelmia ole muutenkaan tahdottu välttämättä tuoda julkisuuteen. Onko mahdollista, että ilmiö on vääristänyt jossain määrin myös tutkimuksen johtopäätöksiä?

– Ainakin olemme parhaamme yrittäneet, Saari toteaa ja korostaa lähdekritiikkiä harjoitetun erityisesti henkilöhaastattelujen kohdalla.

Samalla haastateltujen on kuitenkin haluttu antaa kertoa oma versionsa tapahtuneesta, jotta ymmärrettäisiin, millaisella ajatuksenjuoksulla Venäjään liittyviä ratkaisuja aikanaan tehtiin – olivat ne lopulta kuinka ongelmallisia hyvänsä.

Ei ole viimeinen sana

Entä sitten aikarajaus?

Tutkimus keskittyy valtioneuvoston tietotarvekuvauksen perusteella nimenomaan 2000-luvulle, vaikka jo 1990-luvulla tehtiin paljon Suomen tulevia idänsuhteita määritteleviä ratkaisuja aina oligarkkien kansalaisuuksista energiayhteistyöhön.

Pitäisikö sitäkin vielä tutkia?

Saari näkee aikarajauksen syyn yksinkertaisena.

– Luulen, että se on jätetty pois osittain siksi, että tutkimusta on jonkin verran olemassa, hän toteaa varhaisempiin vuosiin viitaten.

2000-luvun osalta analyysi sen sijaan on jo viranomaislähteiden heikon saatavuuden vuoksi ollut vähäisempää.

Ennen kaikkea Saari korostaa tutkimuksen olevan keskustelunavaus ja kannustaa monenlaisten tulkintojen sekä jatkoselvitysten tekoon.

Emme väitä, että tämä olisi viimeinen sana.

LUE LISÄÄ:

Jokerit, kirkko, Sitra, Fortum... Näihin kaikkiin Venäjä on yrittänyt tunkeutua

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/752fb084-460f-4c25-a2b4-5aa45ac59e4a

Venäjän laaja-alaista vaikuttamista 2000-luvun Suomessa analysoiva raportti mainitsee nimeltä useita organisaatioita, yrityksiä ja eräitä henkilöitä, joihin Venäjä on kohdistanut enemmän tai vähemmän onnistuneita vaikutusyrityksiä