PUTIN NEUVOTTELUPÖYTÄÄN ???
29.8.2025
Putin iski Kiovaan – näin reagoi Trump: "Vladimir, LOPETA!"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/putin-iski-kiovaan-nain-reagoi-trump-vladimir-lopeta/9143348
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi Venäjän presidentti Vladimir Putinia sosiaalisessa mediassa öisestä ilmaiskusta Ukrainan pääkaupunki Kiovaan.
Trump kirjoittaa, ettei hän ole tyytyväinen Venäjän tekemään iskuun, jossa kuoli ukrainalaisviranomaisten mukaan ainakin yhdeksän ihmistä.
Yhdysvaltalaispresidentin mukaan tarpeeton isku tehtiin huonoon aikaan, ja hän vaatii Vladimir Putinia lopettamaan.
– Vladimir, LOPETA! 5000 sotilasta kuolee viikoittain. Tehdään rauhansopimus VALMIIKSI!, Trump kijroittaa
Lue myös: Venäjä iski Ukrainaan pohjoiskorealaisella ohjuksella
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi aiemmin, että Venäjän öinen isku oli suunniteltu painostuskeinoksi Yhdysvaltoja kohtaan.
Lue myös: Venäjältä massiivinen isku yöllä Kiovaan – "Putin osoittaa vain halua tappaa"
Kreml kommentoi iskuja Kiovaan: "Onnistuneita"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kreml-kommentoi-iskuja-kiovaan-onnistuneita/9212256
Venäjän mukaan iskut Kiovaan ovat oikeutettuja ja onnistuneita.
Ukrainan pääkaupunki Kiova joutui yöllä laajamittaisen Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
Reutersin mukaan iskuissa on kuollut ainakin 18 ihmistä, joista neljä on lapsia.
Lue myös: Stubb kommentoi Venäjän iskuja Kiovaan: Putin ymmärtää vain yhtä asiaa
Toimittajat tiedustelivat Venäjän Kremlin tiedottajalta Dmitri Peskovilta torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, onko rauhanneuvottelujen ja Venäjän tekemien iskujen välillä ristiriitaa.
Peskovin mukaan ristiriitaa ei ole. Hän väitti Venäjän iskevän ainoastaan sotilaskohteisiin.
Myös Venäjän asevoimat suorittavat tehtäviään ja jatkavat iskuja sotilaallisiin ja sotilaallisiin infrastruktuureihin. Iskut olivat onnistuneita, Peskov kommentoi.
Politico: Eurooppa harkitsee ”puskuria” Ukrainan rajalle – IL seuraa sotaa
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1564df6-d4a0-42c0-99de-b91510a46d10
Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.
28.8. 14:35
NYT: Venäjän droonit kiertelevät Yhdysvaltain asereittien yllä Saksassa
The New York Timesin mukaan Venäjä tai sen apurit lennättävät tiedusteludrooneja Yhdysvaltain ja sen liittolaisten käyttämien sotilastarvikereittien yllä Saksassa.
Droonilennot keskittyvät itäiseen Saksaan Thüringenin osavaltioon.
NYT:n mukaan droonitiedustelu toimitusreittien yllä on "suoraa vakoilua", kun Venäjä yrittää selvittää, mitkä yritykset valmistavat aseita Ukrainalle ja miten aseita kuljetetaan Puolaan ja edelleen Ukrainaan.
Yhdysvaltain viranomaiset vahvistavat lennot, mutta eivät pystyneet jäljittämään niiden alkuperää. He uskovat droonien olevan venäläisten tai Venäjän tiedustelupalvelujen palveluksessa työskentelevien ohjaamia.
Mikael Shepelenko
Von der Leyen vierailee tänään Suomessa
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään Suomessa, valtioneuvosto tiedottaa.
Pääministeri Petteri Orpo ja von der Leyen tulevat keskustelemaan Euroopan turvallisuustilanteesta ja puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta.
Valtioneuvoston mukaan EU-johtajan kanssa keskustellaan myös hybridivaikuttamisen torjunnasta ja kriittisestä infrastruktuurista.
Von der Leyenille aiotaan esitellä rajavalvontaa Suomen merialueilla.
– Tämä vierailu alleviivaa sitä, kuinka komissio suhtautuu Venäjän uhkaan tosissaan ja todella haluaa oppia meiltä Venäjän rajanaapureilta, Orpo sanoo.
Von der Leyen tapaa myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin.
Mirva Villa
ISW: Tämä oli Venäjän Alaska-juoni
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011433229.html
IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä.
Venäjän iskun uhriluku kasvoi Kiovassa – ainakin 23 kuoli sodan toiseksi suurimmassa iskussa
Venäjän eilisen iskun uhriluku on noussut Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Ainakin 23 ihmistä kuoli Kiovassa, kun Venäjä iski torstain vastaisena yönä Ukrainaan yli 600 lennokilla ja ohjuksella.
Kuolleiden joukossa on neljä lasta, ukrainalaisviranomaiset kertoivat. Lisäksi yli 60 ihmistä haavoittui.
Kyseessä oli sodan tähän asti toiseksi suurin isku ja yksi eniten kuolonuhreja Kiovassa aiheuttaneista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut iskun jälkeen Venäjälle uusia pakotteita. Jokailtaisessa puheessaan Zelenskyi sanoi torstaina, että ei ole olemassa määräaikoja, joita Venäjän presidentti Vladimir Putin ei rikkoisi.
– Ei ole olemassa diplomaattisia mahdollisuuksia, joita Venäjä ei pilaisi. Voimakkaita askeleita tarvitaan. -- Pakotteita tarvitaan. Tuontitulleja tarvitaan niille, jotka tukevat tätä sotaa tavalla tai toisella, Zelenskyi sanoi.
Zelenskyi mainitsi myös, että Washingtonissa kuultiin Putinin olevan valmis lopettamaan sodan ja tapaamaan johtajien kesken.
– Sen sijaan hän valitsee ballistiset ohjukset todellisen rauhan edistämisen sijaan. Hän tappaa lapsia, jotta ei puhuttaisi siitä, milloin ja miten rauha tulee.
Ukrainan delegaation on määrä tavata Yhdysvaltain edustajia New Yorkissa tänään. Zelenskyin mukaan tapaaminen on osa ponnisteluja Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi.
Torstaina Yhdysvallat ilmoitti hyväksyneensä 825 miljoonan dollarin ohjusmyynnin Ukrainalle. Kauppaan kuuluu yli 3 300 ohjusta ja niihin liittyvää varusteita.
Ukrainan on määrä tehdä hankinta Tanskan, Hollannin ja Norjan rahoituksella sekä Yhdysvaltain lainatakauksella. Yhdysvaltain ulkoministeriö hyväksyi kaupat, mutta maan kongressin pitää vielä näyttää vihreää valoa.
Tänään myös EU:n puolustusministerit kokoontuvat pohtimaan Ukrainalle annettavia turvatakuita Tanskan Kööpenhaminaan.
Torstai-iltana Zelenskyi puhui videotapaamisessa Tanskan, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron johtajille. Zelenskyin mukaan Euroopan pitää pysyä yhtenäisenä toimissaan Venäjää vastaan.
Zelenskyi vaati, että Ukraina tarvitsee vankkoja ja todellisia turvatakuita sekä selkeitä vastauksia Euroopalta.
– Kuka auttaa meitä puolustautumaan maalla, ilmassa ja merellä, jos Venäjä tulee uudelleen. Ja miten tarkalleen ottaen voitte osallistua – pyydän teitä määrittelemään roolinne, Zelenskyi sanoi.
Hänen mukaansa myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump odottaa samoja vastauksia.
Zelenskyi arvioi, että ensi viikolla turvatakuista voidaan esitellä perusteet ja nähdä, missä roolissa niin kutsutun halukkaiden koalition maat ovat.
STT
Yhdysvallat myy Ukrainalle tuhansia pitkän kantaman ERAM-ohjuksia
Yhdysvaltain ulkoministeriö on hyväksynyt kaupat Ukrainalle toimitettavista pitkän kantaman ERAM-ohjuksista ja niihin liittyvistä laitteista. Kaupan arvo on arviolta 825 miljoonaa dollaria.
Hankintaan sisältyy enintään 3 350 ERAM-ohjusta ja 3 350 häirinnänestoon tarkoitettua navigointimoduulia, kertoo Yhdysvaltain puolustusyhteistyövirasto tiedotteessaan.
Tiedotteessa todetaan, että Ukraina käyttää kaupan rahoitukseen Tanskan, Hollannin ja Norjan rahoitusta.
Yhdysvallat ja Nato sopivat heinäkuussa, että Nato-maat voivat ostaa amerikkalaisia aseita Ukrainalle Prioritized Ukraine Requirements List (PURL) -aloitteen kautta.
Muun muassa Kanada, Tanska, Saksa, Hollanti, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet rahoittamaan PURL:n kautta tehtäviä aseostoja Ukrainalle.
EU:n puolustusministerit puntaroivat Ukrainan turvatakuita Tanskassa
EU:n puolustusministerit kokoontuvat pohtimaan Ukrainalle annettavia turvatakuita tänään Tanskan Kööpenhaminaan.
EU:n puheenjohtajamaa Tanska isännöi puolustusministereiden epävirallista kokousta, jossa ministereiden odotetaan vaihtavan ajatuksia Ukrainan sotilaallisesta tuesta ja mahdollista turvatakuista.
Mitään konkreettisia päätöksiä ei tämän päivän kokouksesta odoteta, sillä virallisia päätöksiä tehdään niin sanotun halukkaiden maiden koalitiossa.
Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Pasi Rajala puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) ollessa estynyt.
Tällä hetkellä vain pieni osa Ukrainan tukijoista on ilmaissut konkreettisesti olevansa valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan. Muut maat, kuten Suomi, ovat ilmaisseet olevansa valmiita tarjoamaan tukea muilla keinoin. Suomi ei ole ollut halukas rajavaltiona lähettämään joukkoja suoraan Ukrainaan, koska huolena on ollut suora yhteenotto Venäjän kanssa.
Vaikka turvatakuista saataisiin päätöksiä aikaan, rauha Ukrainassa on edelleen hyvin kaukana, sillä Venäjä ei ole osoittanut halukkuutta neuvotteluihin.
Tapaamiset Tanskassa jatkuvat huomenna ulkoministereiden epävirallisella kokouksella.
Tänään myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz tapaavat keskustellakseen Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamisesta. Euronewsin mukaan kokouksessa on muun muassa määrä pohtia, pitäisikö Ranskan antama ydinasesateenvarjo ulottaa suojelemaan laajemmin Eurooppaa.
Saksan Merz: On ilmeistä, etteivät Putin ja Zelenskyi tule tapaamaan
Saksan liittokansleri Friedrich Merzin mukaan on ilmeistä, ettei kaavailtua tapaamista Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välillä tulla järjestämään. Merz kommentoi asiaa Ranskan-vierailullaan seistessään maan presidentin Emmanuel Macronin vierellä.
Merzin mukaan hän ja Macron keskustelevat Ukrainan sodasta siitä lähtökohdasta käsin, että Zelenskyi ja Putin eivät tule tapaamaan.
Merzin mukaan tämä eroaa siitä, mitä Zelenskyi ja useat muut Euroopan johtajat sopivat viime viikolla Washingtonissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
Asiantuntija: Ukrainan iskuissa Venäjälle silmiinpistävä ero aiempiin
Ukrainan 2. elokuuta aloittamat iskut venäläisiin öljynjalostamoihin eroavat merkittävällä tavalla aiemmista iskuista, arvioi Carnegie Endowment -ajatushautomon vanhempi tutkija Sergei Vakulenko tuoreessa kirjoituksessa.
Ensinnäkin Ukrainalla on selvästi enemmän lennokkeja nyt ja se lähettää niitä parveissa ylikuormittaakseen Venäjän ilmapuolustuksen. Lennokeilla on myös paremmat navigaatio-ominaisuudet.
- Ukrainan taktiikka on tänä vuonna ollut se, että laukaistaan massiivisia iskuja öljynjalostamoihin ja aiheutetaan maksimaalista vahinkoa – jopa laitosten sulkemisiin asti, Vakulenko sanoo.
Vakulenko kiinnittää huomiota siihen, että Ukraina on myös iskenyt uudestaan jo aiemmin vaurioituneisiin laitoksiin, mikä on vaikeuttanut korjauksia.
Vakulenkon mukaan erityisesti iskuilla öljynjalostamoihin Rjazanista Volgogradiin voi olla merkittävä vaikutus Venäjän markkinoihin. Kymmeniä miljoonia asuu tällä kaarella, jossa on paljon maataloutta ja suosittuja lomakohteita.
KUVA
https://images.sanoma-sndp.fi/1a9cdcd633ff4d48bf60fa516f92d549/normal/658.avif
27.8.2025 PUTIN NEUVOTTELUPÖYTÄÄN ?? Stubb viittasi kolmeen Venäjän ystävämaahan – tästä on kysehttps://www.is.fi/politiikka/art-2000011451759.html Stubbin esiin nostama Venäjän kauppakumppaneiden taloudellinen kurittaminen olisi asiantuntijan mielestä parhaita jäljellä olevia keinoja. Tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti suurlähettiläille pitämässä puheessaan tiistaina esiin Kiinan, Intian ja Brasilian maina, joihin vaikuttamalla Venäjän presidentti Vladimir Putin voitaisiin saada neuvottelupöytään. – Ainoat, jotka kykenevät taivuttamaan presidentti Putinin rauhaan, ne ovat ehkä tuolla etelän ja idän puolella, Stubb sanoi. Lue lisää: Stubb: Näin Putin voidaan pakottaa rauhaan – ”Se on ainoa tapa” Maita painostetaan jo taloudellisesti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esimerkiksi asettanut Intialle 25 prosentin yleistullin, jonka on määrä nousta 50 prosenttiin keskiviikkona. Syynä on Intian ja Venäjän käymä öljykauppa. Lisäksi Trump on määrännyt Brasilialle 25 prosentin tullit ja uhkaillut Kiinaa valtavalla, viimeksi tiistaina 200 prosentin suuruisella tullitasolla. Voisiko rajumpi taloudellinen kurittaminen sitten toimia? Uuden talousajattelun keskusajatushautomon toiminnanjohtaja Lauri Holappa on sitä mieltä, että keinoon sisältyy niin uhkia kuin mahdollisuuksia. – Se on jäljellä olevista keinoista parhaita. Venäjä alkaa olla aika lailla muuten eristetty jo, Holappa sanoo. Hänen mielestään olisi tehokkainta, jos talouspakotteissa ja tulleissa olisivat mukana sekä Euroopan unioni että Yhdysvallat. Näin kohdemaihin virtaavat dollarien ja eurojen virrat ehtyisivät, ja vaikutus olisi suurempi. Siinä piilee kuitenkin myös strategian keskeinen riski. Holapan mukaan on vaarana, että maat eivät kestäisi pitkään tilannetta, jossa niillä olisi vaikeuksia saada ulkomaalaista valuuttaa. Silloin maat voisivat tiivistää yhteistyötään ja sisuuntua. – Ne saattaisivat haluta näyttää, ettei niitä ole peloteltavissa toimimaan tietyllä tavalla. Näen, että riskit ovat aika ilmeiset. Myös länsimaiden imago saattaisi kärsiä kohdemaissa, Holappa huomauttaa. On myös pieni riski siitä, että koko maailma ajautuisi valtavaan kauppasotaan. Stubbin mainitsevat maat tekevät löyhästi taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Tämän vuosituhannen maailmanpoliittisiin ilmiöihin lukeutuu se, kun ne eli niin kutsutut BRICS-maat löysivät toisensa. BRICS tulee maiden nimistä: Brasilia, Venäjä (Russia), Intia, Kiina (China) ja Etelä-Afrikka (South Africa). Maita yhdistää halu haastaa Yhdysvaltojen paikkaa maailmanjohtajana ja katsoa lännen johtaman maailmanjärjestyksen jälkeiseen aikaan. Joukossa on alueellisia vallankäyttäjiä, joilla on keskinäisiäkin ristiriitoja. Maat tapaavat huippukokouksissa, mutta syvemmästä integraatiokehityksestä ei toistaiseksi ole kyse. – Mukana on demokraattisia maita kuten Brasilia, ja täysin autoritaarisia maita. Ei niillä ole mitään suurempaa yhteistä poliittista päämäärää, jonka takia ne tukisivat Venäjää, Holappa muistuttaa. Ryhmän jäsenet ovat kuitenkin olleet vastahakoisia tuomitsemaan Venäjän Ukrainassa käymää sotaa YK:n äänestyksissä. Holapan mukaan BRICS ei kuitenkaan ole se viiteryhmä, jota pitäisi nyt ensisijaisesti ajatella, koska BRICS-mailla on keskenään hyvin erilaisia taloudellisia suhteita Venäjään. Pitäisi yksinkertaisesti katsoa, mitkä maat ovat Venäjän viennin kannalta keskeisimpiä, ja suunnata toimenpiteet sinne. Suuri kysymys on se, kuinka pitkään lännen kantti kestäisi. Holapasta taloudellinen painostus olisi tehokkainta, jos rintama olisi laaja ja toimet pitkäkestoisia. Yhdysvaltojen täysimittainen osallistuminen riippuu myös siitä, miten se ajattelee pelaamastaan suurvaltapolitiikan pelistä. – Taloudellinen kilpailu Kiinan kanssa on ollut Yhdysvalloille jo pitkään olennaisempaa kuin Euroopan turvallisuus, Holappa toteaa. Trumpin uhkailuista huolimatta Yhdysvallat tulisikin todennäköisesti pohtimaan, onko Kiinaa vastaan käytävän kauppasodan uudelleen aktivoiminen kannattavaa nyt, kun Kiinan kanssa on saatu aikaan välirauha ja suvantovaihe. Näin, vaikka pöydällä on Euroopan turvallisuus ja Ukrainan tulevaisuus. KOMMENTEISTA OTETTU: Varmin tapa pakottaa Venäjä rauhaan on ryhtyä ampumaan ilmasta maahan NATOn ohjuksia "horisontin taakse" Itä-Ukrainaan Miksei venäläisiä tuhota Ukrainan omalla alueella perusteellisesti? Tämä voitaisiin tehdä länsimaiden avulla ja parhailla länsimaisilla aseilla. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
