ROISTOVALTIOT KIINA JA VENÄJÄ

18.7.2025

Medvedev uhkaa länttä ”ennakoivalla iskulla”

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a9dc5495-839a-4b95-9ec9-3cddb1bb0dfb

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat torstailta 17. heinäkuuta 2025. Kyseessä on sodan 1248. päivä.

Medvedev räyhää: Ennakoiva isku länttä vastaan

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev väitti länsimaiden käyvän käytännössä täysimittaista sotaa Venäjää vastaan, Reuters raportoi.

– Meidän täytyy toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vastata täysimääräisesti. Ja tarvittaessa tehtävä ennakoivia iskuja, Medvedev sanoi venäläismedia Tassille.

– Muistutan, että meidän presidenttimme on yksiselitteisesti todennut, ettei Venäjällä ole aikomusta taistella Natoa vastaan tai hyökätä Eurooppaan, Medvedev sanoi.

Medvedev vertasi Ukrainaa natsi-Saksaan torstaina Potsdamin konferenssin 80-vuotispäivää merkinneessä tapahtumassa pitämässään puheessaan.

Toisen maailmansodan päätteeksi pidetyssä Potsdamin konferenssissa päätettiin sodan hävinneen Saksan demilitarisoinnista, demokratisoinnista ja denatsifikaatiosta.

Medvedev valjasti termit omaan käyttöönsä.

– Kolmen d:n käyttö on edelleen tarkoituksellista, Medvedev sanoi uutistoimisto Tassin mukaan.

Medvedev väitti, että Ukrainan demilitarisoiminen estäisi sen, että maata käytetään pelinappulana jonkun muun ”verisessä geopoliittisessä pelissä”.

Medvedev toimii nykyään Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana.

Medvedevin rajut ulostulot ovat tulleet viime vuosina tutuiksi. Medvedev on ottanut useaan kertaan yhteen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa Ukrainan sotaan liittyen. Myös EU ja Nato ovat olleet Medvedevin kärkevien lausuntojen kohteena.

Zaharova: Trumpin diili rohkaisee Ukrainaa jatkamaan sotaa

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharovan mukaan USA:n presidentti Donald Trumpin päätös toimittaa Ukrainaan lisää aseita on merkki Ukrainalle, jotta se luopuisi rauhanpyrkimyksistä. Asiasta kertoo Reuters.

– On selvää, että Kiovan hallinto näkee tällaiset kollektiivisen lännen toimet merkkinä jatkaa teurastusta ja hylätä rauhanpyrkimykset, Zaharova sanoi.

Trump ilmoitti maanantaina USA:n lähettävän Ukrainalle aseapua, jonka Eurooppa maksaa. Ainakin Ranska, Italia ja Tšekki ovat kertoneet, etteivät ne ole mukana aloitteessa.

KUVA

https://img.ilcdn.fi/8oTMgVCHXuvtTXJnRzbM9pysaUg=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/038e42bc6d8b6844e3a2db10e8c5d246a4d48eabca4bda250b3e94b3e434aecd.jpg

Trump uhkaa Venäjää sadan prosentin tuontitulleilla sekä sekä Venäjän öljyä ostavia maita sanktioilla, mikäli Venäjä ei suostu tulitaukoon 50 päivän aikana.

– Ultimaatumien, kiristyksen ja ja uhkailun kieli on jotain, mitä emme voi hyväksyä. Teemme kaikki tarvittavat toimet varmistaaksemme turvallisuutemme ja suojataksemme intressejämme, Zaharova sanoi.

Lue myös

Kolme Euroopan maata ulos Trumpin Ukraina-paketista

Zelenskyi hieroo ”megadiiliä” Trumpin kanssa

Ukraina työstää parhaillaan asesopimusta Yhdysvaltojen kanssa, presidentti Volodomyr Zelenskyi kertoo New York Postin haastattelussa.

Zelenskyin mukaan Yhdysvallat ostaisi ukrainalaisia drooneja vastineeksi aseista, jotka Ukraina ostaa Yhdysvalloilta.

Ukrainalaisten sotakokemus hyödyttäisi Yhdysvaltojen puolustusta, Zelenskyi sanoi.

– Mielestäni tämä todella on megadiili.

Zelenskyi kertoi lehdelle olevansa kiitollinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lupaamista Venäjän vastaisista pakotteista, mutta varoitti että Trumpin antama viidenkymmenen päivän aikaraja on Ukrainalle vakava paikka.

Zelenskyin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole valmis rauhaan.

– Putin ei halua [sodan] loppua... hän ei ole valmis kompromissiin, Zelenskyi sanoi.

Putin: EU:n päätös rajoittaa lannoitteiden tuontia ”tyhmä”

EU:n päätös rajoittaa venäläisten lannoitteiden tuontia on taloudellisesta näkökulmasta katsottuna täysin tyhmää, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan.

– Tämä tulee vaikuttamaan ruoan hintoihin, Putin sanoi tapaamisessa venäläisen lannoitteen tuottajien yhdistyksen edustajan kanssa.

Venäjä ja Ukraina vaihtoivat kuolleiden sotilaiden ruumiita

Putinin neuvonantaja Vladimir Medinski kertoo Ukrainan ja Venäjän vaihtaneen sodassa kuolleiden sotilaiden ruumiita, uutistoimisto Reuters raportoi.

Medinskin lausunnon mukaan Venäjä antoi Ukrainalle 1 000 kuolleen ruumiit ja sai itse yhdeksäntoista sotilaan ruumiit.

Saksa kiistää Trumpin väitteen

Yhdysvaltan presidentti Donald Trump väitti aiemmin tällä viikolla, että ensimmäiset Patriot-ilmatorjuntajärjestelmätoimitukset olisivat jo matkalla Ukrainaan.

Saksan puolustusministeriön edustajan mukaan tämä ei ole totta. Asiasta kertoo muun muassa Frankfurt Allgemeine Zeitung.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että Ukrainan puolustusta tukeva Ramstein-ryhmä kokoustaa asiasta ensi maanantaina.

Venäjä: Ilmapuolustus torjui kolme Moskovaan suunnattua droonia

Venäjän ilmapuolustusyksiköt pudottivat torstaiaamuna kolme Moskovaan suunnattua ukrainalaista droonia, kertoo Moskovan pormestari Sergei Sobjanin Reutersin mukaan.

Sobjanin ei maininnut mahdollisista vahingoista tai uhreista.

Ilmapuolustus aktivoitui myös muualla Venäjällä. Yksi ihminen kuoli ja kuusi loukkaantui Ukrainan drooni-iskussa Belgorodin kaupungissa, kertoo alueen kuvernööri Vjatšeslav Gladkov Reutersin mukaan.

Venäjän puolustusministeriön mukaan ilmapuolustus torjui 48 ukrainalaista droonia 3,5 tunnin aikana myöhään keskiviikkona.

Drooneja torjuttiin Belgorodin lisäksi Brjanskin, Voronežin ja Smolenskin alueella.

Zelenskyi: Puolet Ukrainan aseista tulisi tuottaa kotimaassa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi keskiviikkona luottavansa siihen, että Ukrainan uusi hallitus ryhtyy toimiin nostaakseen kotimaassa valmistettujen aseiden osuuden 50 prosenttiin. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä puolen vuoden kuluessa. Asiasta kertoo Reuters.

Zelenskyi on tällä viikolla toteuttanut uusia järjestelyjä maan hallituksessa ja nimittänyt uudeksi pääministeriksi Julia Svyrydenkon. Tehtävän jättävä pääministeri Denys Shmyhalia on ehdotettu uudeksi puolustusministeriksi.

Zelenskyi sanoi, että hän on yhdessä lähtevän ja tehtävässä aloittavan puolustusministerin kanssa päättänyt, että maan puolustusministeriöllä tulisi olla enemmän vaikutusvaltaa asetuotannossa.

– Ukrainassa valmistettujen aseiden osuus rintamalla ja operaatioissamme käytetyistä aseista on nyt on noin 40 prosenttia, Zelenskyi sanoi videoviestissään viestipalvelu X:ssä.

– Tämä on jo huomattavasti enemmän kuin koskaan maamme itsenäisyyden aikana. Tuotantomäärät ovat todella suuria, mutta tarvitsemme lisää.

Zelenskyin mukaan 50 prosentin tavoitteeseen pääsy ei ole helppoa, mutta se on mahdollista jo seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Ukraina on viime aikoina kehittänyt droonituotantoaan ja ilmapuolustusta Venäjän hyökkäysten kohteena olevissa kaupungeissa.

16.7.2025

Pääkirjoitus: Venäjä riemuitsi jo 50 päivän ”lisäajasta” sotimiselle – mutta Trump saattaa yllättää vielä tässäkin

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011365521.html

Donald Trumpin antamaan 50 päivän aikarajaan kannattaa suhtautua niin, että hänellä on yhä valta myös kiristää sitä, mikäli Vladimir Putin ei tule yhtään vastaan Ukrainassa.

Uhkasipa Donald Trump mitä tahansa, Vladimir Putinin hallintokoneisto yrittää kääntää kaiken päälaelleen ja olla kuin mikään lännestä tuleva ei hetkauttaisi mitenkään.

Oman taidonnäytteensä tästä asenteesta antoi Putinin tiedottaja Dmitri Peskov. Hän lyttäsi Trumpin Ukrainalle lupaamat uudet asetoimitukset jo ennen kuin niistä tuli tarkempaa tietoa.

– Tosiasia on, että aseiden, ampumatarvikkeiden ja sotilastarvikkeiden toimitukset Yhdysvalloista ovat jatkuneet ja jatkuvat edelleen Ukrainaan, Peskov muotoili.

Peskovin lakoninen lausunto heijastaa Kremlin ylläpitämää suurta propagandakertomusta, jossa Yhdysvallat ja Nato ovat Ukrainan ohella aggressoreita ja Venäjä on uhri.

Trumpin uutta Venäjä-päättäväisyyttä ovat kiitelleet Suomessa muun muassa tasavallan presidentti Alexander Stubb, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok).

50 päivän aikarajaankin kannattaa suhtautua ehkä trumpilaisella luovuudella.

Trumpillahan on yhä valta myös kiristää aikarajaansa, mikäli Putin ei tule yhtään vastaan Ukrainassa.

Lupaus EU-tuista ei riittänyt – Slovakia estää Venäjä-pakotteiden hyväksymisen

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011366833.html

EU|EU-maiden ulkoministerit eivät pystyneet vieläkään sopimaan uusista Venäjä-pakotteista.

Slovakia vaatii helpotuksia venäläiskaasun tuontikieltoon.

Trump: Zelenskyin ei pidä iskeä Moskovaan

https://www.hs.fi/maailma/art-2000011344272.html

Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.

14.7.2025

Iran uhkasi Ukrainaa

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b82e2c89-266d-4ef2-90a3-f23ee82b2d03

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat sunnuntailta 13. heinäkuuta 2025. Kyseessä on sodan 1244. päivä.

Iran ja Ukraina ajautuivat diplomaattiseen kiistaan

Iran on kutsunut Ukrainan väliaikaisen Iranin-lähettilään kuultavaksi maan ulkoministeriöön. Asiasta uutisoi Kyiv Independent.

Iran protestoi Ukrainan ”sopimatonta kommenttia” Israelin ja Yhdysvaltojen viimeaikaisista iskuista Iraniin. Lisäksi Iran uhkaa Ukrainaa määrittelemättömillä seurauksilla, jos lausunnot toistuvat.

Iranin ja Ukrainan diplomaattinen kiista on seurausta Israelin ja Yhdysvaltojen iskuista Iranin ydinohjelmaan, johon Iranin joukot vastasivat ampumalla ohjuksia Israeliin sekä Yhdysvaltojen tukikohtaan Qatarissa.

Iranin ulkoministeriö ei täsmentänyt, mitkä kommentit olivat aiheuttaneet Iranin reaktion. Ukraina on vaatinut Iranin ydinohjelman purkamista, jotta se ei voisi uhata Lähi-itää tai muuta maailmaa.

Iran on Venäjän hyökkäyssodan merkittävimpiä tukijoita ja toimittanut ballistisia ohjuksia sekä tuhansia Shahed-drooneja Venäjälle.

Zaporižžjan ydinvoimalan alueella ammuttu satoja laukauksia

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA varoittaa sotilaallisesta toiminnasta, joka uhkaa Zaporižžjan ydinvoimalan turvallisuutta.

IAEA:n tarkkailijat ilmoittivat kuulleensa ydinvoimalan alueella lauantaina noin kello kymmenen aikaan illalla satoja käsiaseiden laukauksia.

Sunnuntaiaamulla tehdyssä tarkastuskierroksessa tarkkailijat havaitsivat lukuisia hylsyjä maassa reaktoriyksiköiden 5 ja 6 lähellä. Ydinvoimalan rakenteissa ei havaittu vaurioita.

Sotilaallinen toiminta suuressa ydinvoimalaitoksessa tai sen läheisyydessä on ehdottomasti tuomittavaa, sanoi IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi.

Grossi toisti olevansa syvästi huolissaan myös droonien käytön lisääntymisestä ydinvoimalan läheisyydessä tämän vuoden alusta lähtien ja totesi, että tällaiset aseet muodostavat merkittävän riskin ydinturvallisuudelle.

Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Zaporižžjan ydinvoimalan maaliskuussa 2022. Ydinvoimalaitos on sähköteholtaan Euroopan suurin. Laitoksen reaktorit on ajettu niin sanottuun kylmäseisokkiin.

Ukrainan turvallisuuspalvelu löysi everstin ampuneet venäläisagentit

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n mukaan se on onnistunut ”eliminoimaan” eversti Ivan Voronytšin surmanneet venäläisagentit, kertoo Ukrainska Pravda.

SBU:n eversti Voronytš menehtyi torstaina sen jälkeen, kun häntä ammuttiin pääkaupunki Kiovan kadulla viisi kertaa.

SBU:n mukaan taustalla olivat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n agentit, jotka oli lähetetty Ukrainaan jo jonkin aikaa ennen Voronytšin murhaa. Iskun toteuttivat SBU:n mukaan yksi mies ja yksi nainen, jotka piiloutuivat heti teon jälkeen.

SBU onnistui kuitenkin löytämään heidät Kiovan alueelta. Sunnuntaina toteutetun operaation aikana Voronytšin ampuneet henkilöt vastustivat pidätystä, mikä johti tulitaisteluun.

Venäjä väittää vallanneensa kaksi uutta kylää Ukrainassa

Venäjän puolustusministeriö väittää maan joukkojen vallanneen kaksi ukrainalaiskylää Donetskissa, kertoo uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeriön mukaan kyseessä olevat kylät ovat Donetskin länsiosassa sijaitseva Myrne ja tiukkojen taisteluiden kohteena olleen Pokrovskin kaupungin itäpuolella sijaitseva Mykolaivka.

Reuters ei pystynyt välittömästi varmentamaan Venäjän puolustusministeriön väitteitä. Iltalehden sota-asiantuntijan Emil Kastehelmen mukaan on hyvin oletettavaa, että venäläiset ovat kyseisiin kyliin jo päässeet.

– Ainakin Myrneä on juuri liputettu. Ainakin puolet lausunnosta vaikuttaa siis olevan totta, todennäköisesti kaikki, Kastehelmi sanoo.

Kastehelmen mukaan kylät ovat tällä hetkellä vähintäänkin ”harmaalla alueella” eli niiden täyttää hallintaa ei ole kummallakaan sodan osapuolella.

Media: Trump harkitsee ensimmäistä lisärahoitustaan Ukrainalle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee ensimmäistä kertaa lähettävänsä uutta rahoitusta Ukrainaan, kertoo CBS News omiin diplomaattilähteisiinsä vedoten.

Lähteiden mukaan päätöksen taustalla saattaa olla viestin lähettäminen Venäjälle, joka on lisännyt massiivisia ilmaiskujaan Ukrainaan.

Ei ole varmaa, voisiko kyseessä olla Trumpin tällä viikolla maanantaille lupaama yllätys.

– Luulen, että minulta tulee maanantaina merkittävä lausunto Venäjästä, Trump totesi salamyhkäisesti torstaina.

Presidentti myös kertoi suunnitelmistaan lähettää Ukrainaan lisää aseita sen jälkeen, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö keskeytti hetkellisesti jo suunniteltuja asetoimituksia.

CBS Newsin yhdysvaltalaislähteiden mukaan Trump voisi halutessaan käyttää edeltäjänsä Joe Bidenin aikana jo hyväksyttyjä 3,85 miljardia dollaria rahoittaakseen uusia asetoimituksia.

Pohjois-Korea ilmoittaa tukevansa Venäjän sotatoimia ”ehdoitta”

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmoitti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville, että Pohjois-Korea on valmis tukemaan ”ehdoitta” Venäjän johdon sotilaallisia toimia ”Ukrainan kriisin” ratkaisemiseksi, Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA raportoi. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

KCNA:n mukaan Kim ylisti Venäjän presidentti Vladimir Putinin ”erinomaista johtajuutta”.

Kim ja Lavrov tapasivat lauantaina. Aiemmin samana päivänä Lavrov tapasi Pohjois-Korean ulkoministeri Choe Son-huin.

Venäjän ja Pohjois-Korean välinen yhteistyö on tiivistynyt Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan aikana. Yhteistyö on lisääntynyt erityisesti sen jälkeen, kun Putin vieraili Pjongjangissa viime vuoden kesäkuussa.

Putinin kannatuksessa täysromahdus

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cdf40c95-8fc8-4a14-a83d-628329bf1547

Venäjän arki kriisiytyy useiden yhtäaikaisten šokkien myötä.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin sekä hänen hallituksensa suosio on kääntynyt jyrkkään laskuun.

Luvut käyvät ilmi venäläisen julkisen mielipiteen FOM-säätiön tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa seurataan Putinin ja Venäjän hallituksen suosiota sekä arvioidaan niiden tekemää työtä.

Putinin suosio laski heinäkuun ensimmäisellä viikolla neljä prosenttiyksikköä 83 prosentista 79 prosenttiin.

Edellisen kerran vastaava notkahdus tapahtui vuoden 2022 syys-lokakuussa, kun Venäjän presidentti julisti ”osittaisen” liikekannallepanon käynnistyneeksi maassa.

Putinin puhe käynnisti välittömästi joukkopaon maasta. Lisäksi hänen kannatuksensa romahti viisi prosenttiyksikköä alaspäin FOM-säätiön mittauksessa.

Hintojen nousu

Tällä kertaa Putinin kannatuksen lasku johtuu useista yhtäaikaisista ja epämiellyttävistä tekijöistä.

Lentoliikenne Venäjällä on kärsinyt huomattavia vaikeuksia, internet on katkeillut sekä korttimaksuissa on ollut ongelmia, kertoo Euroopan analyysi- ja strategiakeskuksen johtava asiantuntija Vladislav Inozemtsev Moscow Timesille.

Merkittävin syy on kuitenkin kunnallisiin palveluihin iskeneet massiiviset indeksikorotukset, jotka tapahtuivat juuri heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Veden, sähkön sekä kaasun hinta nousi yhdellä rysäyksellä keskimäärin noin 13 prosenttiyksikköä.

Venäjän inflaatio kasvoi heinäkuun ensimmäisen viikon aikana 0,79 prosentilla, mikä on korkein luku sitten kevään 2022.

– Ihmiset ymmärtävät, että viranomaiset puristavat heistä viimeisenkin ilman minkäänlaista omatunnon tuskia. Sota tunkeutuu arkeen, ja kansalaiset alkavat ymmärtää, että kyse on nimenomaan sodan seurauksista eikä pelkästään ”objektiivisista tekijöistä”, arvioi Inozemtsev.

Toisen syy Putinin suosion laskulle arvioidaan johtuvan hänen välirikostaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa.Venäläiset tuntevat itsensä petetyiksi. He ehtivät toivoa, että sotatoimet sekä kansainvälisen tilanteen kiristyminen olisivat päättymässä. Sitten he tajusivat, että loppua ei olekaan näköpiirissä, arvioi politologi Abbas Galymov.

Venäjä: Stubb on oikeassa

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ad031682-790f-4c9d-b309-d6e7faa328dc

Venäjä on kommentoinut Suomen presidentti Alexander Stubbin lausuntoa, venäläinen uutistoimisto Tass kertoo.

Stubb totesi amerikkalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin haastattelussa viime viikolla, että länsimaiden ei pidä aliarvioida venäläisten kykyä kestää Ukrainan sodan aiheuttamaa kärsimystä ja tuskaa.

MARIA ZAKHAROVA

KUVA

https://img.ilcdn.fi/7DWeP8P7f8G_f25pw5dqYkK4enY=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/f3f9a56257ea523f82439625ff5b33f6b82926f4224035dac33b5028516201c1.jpg

Stubbin mukaan tämä onkin lännen merkittävin haaste.

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Marija Zaharovan mukaan Stubb on oikeassa.

– Te tiedätte, että nykyään on harvinaista, että olen kirjaimellisesti valmis allekirjoittamaan nämä sanat.

Zaharova lainasi kommentissaan 1700-luvulla elänyttä Venäjän armeijan komentajaa Aleksandr Suvorovia.

– Taaksepäin meneminen on häpeällistä, se merkitsisi perääntymistä ja venäläiset ja minä emme ole koskaan perääntyneet.

Zaharovan mukaan kyky sietää kärsimystä on venäläisten historiassa, veressä, elämänfilosofiassa, uskossa ja tulevaisuudessa.

Stubb on siis tällä kertaa oikeassa.

Vieraskynä: Näistä syistä Putin ei hellitä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dc3a2b85-5cc1-4b9f-90f5-7f0643383cb7

Miksi nuorisogansteri ei hellitä eikä sekurokratia luovuta? kysyy Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Arto Luukkanen.

Presidentti Alexander Stubb toimi äskettäin sitten yhdysvaltalaisen Atlantic Council’n haastattelussa ”Venäjä-kuiskaajana”.

Hänen mukaansa länsimaiden ei pidä aliarvioida venäläisten kykyä kestää Ukrainan sodan aiheuttamaa kärsimystä ja tuskaa.

Jossain mielessä tämä pitää paikkaansa, mutta jos pohditaan oikeasti sitä miksi Putin ja Venäjän eliitti ei anna periksi, on syitä etsittävä muualta.

Putin ei hellitä siitä yksinkertaisesta syystä, että hän taistelee oman henkensä edestä. Hän ja hänen hallitseva lähipiirinsä tietää että vaihtoehtoja ei ole.

Kansa ts. venäläiset kestävät mutta eivät ole kovinkaan innoissaan sodasta.

Putin taistelee hellittämättä siksi, että Ukrainan sota ei ole venäläisten keskuudessa kovinkaan suosittu sota. Ihmiset ovat vielä tässä vaiheessa lojaaleja mutta välinpitämättömiä.

Viime vuoden lopulla tehtyjen kyselyiden mukaan näyttää siltä, että venäläiset kannattavat lojaalisti sitä, mutta jos valtiojohto tekee rauhan niin väestön enemmistö hyväksyy sen.

Rauhan kannattajien määrä on hiljaisessa kasvussa samalla kun sen kannatus on suurinta miesten keskuudessa.

Suurimmalle osalle sota on kuitenkin abstrakti asia, joka halutaan työntää pois arjesta ja omasta tietoisuudesta. Se ei innosta ja jos esimerkiksi joku tuttu haluaisi ilmoittautua rintamalle niin 42% ei hyväksyisi sitä. Kyselyjen mukaan asiaa kannattaisi 40%.

Kun kansan sydän ei hehku sodalle, on kyseessä enemmänkin siitä, että Putin luoma uusi eliitti ns. sekurokratia taistelee nyt omasta selviytymisestään.

Se taistelee henkensä edestä; Putinin valitsema turvallisuuspalveluista kotoisin oleva eliitti kamppailee rahasta, vallasta ja omasta fyysisestä olemassaolostaan.

Putinin pelkona on joutua samanlaisen kohtalon uhriksi kuin Muammar Gaddafi joutui vuonna 2011. Hänen hyvin järjestetty diktatuurinsa lopahti siihen, että kansa nousi häntä vastaan ja hänet itse lynkattiin kameroiden edessä.

Mikäli sotaa ei päätetä niin, että se voidaan tulkita Venäjän voitoksi, se voi johtaa ennalta-arvaamattomiin tulevaisuudennäkymiin.

Hyvä tsaari ei voi kärsiä tappioita eikä luovuttaa suuren imperiumin rakentamisessa. Tappio tai tasapeli voi johtaa siihen, että koko järjestelmä kaatuu ja että Putinin eliitti joutuu poliittisen romahduksen takia killumaan ”lyhtypylväisiin”.

Sodan suhteen Venäjä on nyt tosipaikan edessä. Valtion rahat loppuvat, monet sen dominot ovat Lähi-idässä kaatuneet ja omalla takapihalla kuten Kaukasuksella tilanne huononee.

Kuten ns. sotabloggarit ovat ärtyneinä huomauttaneet Venäjä ei näytä saavan mitään vakavaa hyökkäystä aikaan eivätkä sen operaatiot etene. Silloin sisäiset ongelmat kasvavat.

Se, että Venäjän talousjohtajat tippuvat ikkunoista (slaavilainen defenstraatio) tai tekevät itsemurhia merkitsee sitä, että sekurokratia etsii nyt epätoivon vimmalla mahdollisia epälojaaleja eliitin jäseniä. Tarvitaan myös syntipukkeja siihen, että sota ei suju.

Tilanne on samanlainen kuin aikoinaan natsi-Saksassa vuoden 1944 ” heinäkuun 20. päivän salaliiton” jälkeen.

Kun attentaatti johtajaa vastaan ei onnistunut antoi raivostunut Hitler antoi SS-järjestölle ja Gestapolle vapaat kädet etsiä pettureita. Tätä seurasi armoton terrori kaikkia mahdollisia kuviteltuja ja oikeita sisäisiä vihollisia vastaan.

Nyt siis isketään eikä anneta periksi. Ukrainan siviilit saavat kokea Putinin päättäväisyyselkeitä.

Epälojaaleiksi havaitut johtajat tippuvat ikkunoista, tekevät itsemurhan tai kuolevat epämääräisissä olosuhteissa. Tämä kurinpalautus kohdistuu nyt liike-elämän edustajia vastaan sillä armeijaan ei voi sodan aikana oikein koskea.

Vielä.

Ehkä paras selitys presidentti Vladimir Putinin taipumattomuuteen Ukrainan sodassa voidaan löytää hänen varhaisesta nuoruudestaan Pietarin esikaupungeissa.

Nuori ja pienikasvuinen Vovka joutui kaduilla oppimaan kadun tavat tylyllä tavalla. Hänestä tuli nuorisohuliganismin lopputuote eli ns. gopnik-kulttuurin jäsen.

Nämä puolirikolliset gopnikryhmät tarjosivat jäsenilleen suojaa ja tukea mutta myös kasvattivat omansa raivokkaaseen asenteeseen väkivallan käytössä.

Gopnik-nuorisogansterin moraalikoodistossa taistelu, uhkailu ja toisten pakottaminen pelkäämään olivat elintärkeitä tapoja saada kunniaa, joka ilman ei voinut elää. Näiden sääntöjen mukaan tappelusta tai taistelusta ei ollut mahdollista paeta; oli vain taisteltava katkeraan loppuun saakka.

Keskinäisen kunnioituksen lisäksi ”huligaanit” saavuttivat myös kyseenalaista kunnioitusta kunnon pietarilaisten keskuudessa. Nuori Putin ja muut jenginuoret pukeutuivat poikkeavalla tavalla ja herättivät normaaleissa kansalaisissa pelkoa ja kauhua huudellessaan Pietarin sivukaduilla: ”Slyš blja!” (”Kuule v-ttu hei!”).

Tietyllä tavalla Pietarin gopnik-kulttuuri jäljitteli aitojen rikollisten ja rangaistusleirien ns. ”vor v zakone -kulttuuria”. Ero oli kuitenkin selvä: vähän kuin divarin ja liigan välisessä jääkiekkopelissä.

Aidot rikolliset eivät leikittele väkivallalla vaan tappavat oikeasti. Nuorison katutappelijat olivat vielä näihin verrattuna aloittelijoita. Molemmissa kulttuureissa oli kuitenkin yhtymäkohtia; molemmissa pyrittiin vihollisen alistaminen sekä kunnioituksen ja pelon saavuttaminen hinnalla millä hyvänsä.

Putin oppi kaduilla sen, että väkivalta ratkaisee ja että se, joka kestää pisinpään, selviää. Ja jos opiskelee sotilasjudoa (sambo) ei ole avuton väkivallan edessä.

Jokainen sota päättyy rauhaan.

Samoin käy myös Ukrainan tapauksessa. Se, että Putinin Venäjä on kiihdyttänyt omia siviiliväestöön ulottuvia hyökkäyksiään, kertoo syvästä turhautumisesta ja siitä, että Venäjän asevoimat ei keksi enää uusia keinoja Ukrainan tuhoamiseksi. Se on myös merkki lännelle: me emme hellitä, me jaksamme kyllä.

Tilanne muistuttaa hieman Liivinmaan sotaa (1558-1583), jolloin tsaari Iivana IV Julma yritti pitkällisen sodan avulla saada yhteyttä Itämerelle ja laajentaa aluettaan. Lännen sotilastekniikka ja lännen interventiot kuitenkin päihittivät Venäjän.

Vanheneva tsaari Iivana joutui lopulta tekemään rauhan pitkin hampain. Sodan menetykset ja Iivanan kuolemaa seuranneet sisäiset poliittiset ongelmat iskivät Venäjän lopulta polvilleen noin 30 vuodeksi.

Se suurin kysymys on: vaikka Putin ei hellittäisi niin joutuisiko se kohtaamaan yhtenäisen lännen voiman?

Nyt näyttää siltä, että pitkän epäröinnin ja horjumisen jälkeen USA:n presidentti Donald Trump on aikeissa tukea Ukrainaa toden teolla. USA:n ja Euroopan yhteistä rintamaa Venäjän voimat eivät kykene haastamaan.

Putinin on nyt perusteltava itselleen ja kansalle se miksi vuonna 2022 kepeästi aloitettu ja lyhyeksi aiottu sota vielä jatkuu.

Putinin hallinnon perustelut omalle olemassaololleen juontavat juurensa 1990-luvun poliittisesta kriisistä, yhteiskunnallisesta sekasorrosta, vallan luovuttamisesta kuvernööreille, imperiumin häviämisestä ja globaalista alennustilasta.

Tätä narratiivia on pidetty tietoisesti yllä vastauksena kysymykseen siitä, mikä on antanut Putinille ja hänen sekurokratialleen oikeuden hallita Venäjää.

Putinin vaihtoehtona oli tarjota stabiilia ja vahvaa valtiota. Sellaista, joka kykenisi hallitsemaan ja suojelemaan heikkoja. Putinin edustaman ”lain diktatuurin” piti hallita ja valtion integriteetin suojella kansalaisyhteiskuntaa terrorismilta ja separatismilta. Entäpä jos Putinin hallinto ei enää kykene tekemään sitä mitä se lupasi?

Mikäli sota jostain syystä loppuu, merkitsee sekin kuolemanvaaraa Putinille ja hänen hallinnolleen. Ukrainassa taistelevaa armeijaa ei voi noin vain demobilisoida. Olisi ehkä varmempaa sijoittaa se uuteen sotaan Länttä vastaan? Baltiaa tai Suomea vastaan?

Kirjoittaja Arto Luukkanen on Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Helsingin yliopistossa sekä perussuomalaisten entinen puoluesihteeri.

13.7.2025

Näin sota voisi syttyä – asian­tuntija listaa Venäjän iskun toden­näköiset kohteet Suomessa

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360797.html

Isku ”pehmeään kohtaan” vaikuttaisi nopeasti laajalti yhteiskuntaan.

Jos Venäjä haluaisi kohdistaa Suomeen jonkinlaisen operaation tai käynnistää sodan, se alkaisi todennäköisesti hyökkäyksellä kriittiseen infrastruktuuriin.

– Venäjällä on valtavat kyvyt kyberoperaatioiden toteuttamiseen. Ne ovat tällä hetkellä laajasti käytössä Ukrainan alueella, kyberturvallisuusyhtiö DNV Cyberin kansallisen turvallisuuden palveluista vastaava johtaja Valtteri Peltomäki sanoo IS:n haastattelussa.

Norjalainen DNV osti suomalaisen kyberturvayhtiö Nixun vuonna 2023.

Hän toivoo sodan Ukrainassa loppuvan nopeasti, mutta samaan aikaan kalvaa huoli siitä, mitä Venäjä tekisi vapautuvalla kyberhyökkäys­kapasiteetilla.

Peltomäen mielestä Suomen olisi syytä suojata yhteiskunnan ”pehmeitä kohtia”.

– Meitä huolestuttaa tällä hetkellä se, että jos Venäjä haluaisi hyökätä, haitata tai vaikuttaa Suomeen, niin he varmasti valitsisivat yhteiskunnasta pehmeimmän kohdan, jolla on suurin vaikutus, Peltomäki sanoo.

Käytännössä kyse olisi kyberhyökkäyksestä kriittiseen infrastruktuuriin. Peltomäen mukaan turvallisuusviranomaisten kybervalmius on kohtuullisen korkea ja heidän ympäristönsä ovat turvattuja, mutta kriittisen infrastruktuurin ympäristöjä ei ole suojattu siten, että pystyttäisiin suojautumaan kansallista, Venäjän-tasoista hyökkääjää vastaan.

Valmistautumisemme on sillä tasolla, että olemme varautuneet onneaan onkivien ja rahasta motivoituneiden rikollisryhmien kiristys­haitta­ohjelma­hyökkäyksiä vastaan, mutta isoihin, kansallisesti tuettuihin ja systemaattisesti organisoituihin hyökkäyksiin emme ole varautuneet.

Isku heikosti suojattuun kriittisen infrastruktuurin kohteeseen vaikuttaisi nopeasti laajalti yhteiskuntaan. Peltomäki luettelee esimerkkejä: veden- tai energianjakelu ei toimisi, logistiikkaketjut olisivat katki, satamat eivät toimisi tai lentokoneet eivät pystyisi laskeutumaan.

Jos jokin taho haluaisi vaikuttaa meihin, se todennäköisesti hakisi pehmeän kohdan ja hyökkäisi sinne.

Peltomäki hahmottelee IS:lle esimerkin, miten Venäjän hyökkäys Suomeen voisi edetä.

– Se lähtisi todennäköisesti liikkeelle siitä, että alueellisesti saadaan häirittyä joko energiantuotantoa tai energianjakelua.

Kun hyökkääjä on päässyt energiajärjestelmiin ja saa ajettua alas energianjakelua tai -tuotantoa jollakin alueella, se aiheuttaa suurta hämmennystä. Samalla saadaan sidottua kriisinhallintaresursseja valtiojohtoa myöten.

– Tähän liitettynä jonkinnäköinen kineettinen hyökkäys voisi olla mahdollinen.

Kineettinen hyökkäys tarkoittaa aseellista hyökkäystä eli perinteistä sodankäyntiä.

Peltomäki sanoo, että erinäköisiä kyberhyökkäyksiä ketjuttamalla saadaan yhteiskuntarauhaa järkytettyä. Hyökkäykset tapahtuisivat todennäköisesti joko energian, veden, terveydenhuollon tai logistiikan puolella.

Peltomäki kertoo, että Ukrainassa rajanylityksessä käytettävät tietojärjestelmät ajettiin alas hyökkäyksen alkuvaiheessa, jolloin rajapisteet täyttyivät ihmisistä, eivätkä he päässeet pakenemaan maasta, kun sinne hyökättiin.

Näitä voidaan toteuttaa yhtä aikaa tai peräjälkeen, jolloin saadaan katse yhteiskunnassa johonkin muualle kuin sinne, missä vihollinen oikeasti operoi.

Peltomäki sanoo, että Ukrainassa sota käynnistyi ensin kyberhyökkäyksillä ja sitten vasta kineettisillä hyökkäyksillä.

– Ensin haavoitetaan yhteiskuntaa heikoista kohdista ja vasta sen jälkeen aloitetaan kineettinen hyökkäys, kun yhteiskunta on muutenkin sotkussa kyberhyökkäysten takia.

Peltomäki näkee, että samanlainen kuvio olisi mahdollinen myös Suomessa. Hän lisää kuitenkin, että aseelliseen hyökkäykseen ei välttämättä edetä, vaan hyökkäys voi rajautua kyberhäirintään.

Peltomäki kertoo, että Tanskassa ja Yhdysvalloissa on tehty hyökkäyksiä kriittisen infrastruktuurin ympäristöihin. Tanskassa hyökkäys kohdistui energiaverkkoon. Kummassakin tapauksessa hyökkäys havaittiin, ennen kuin ohjausjärjestelmään ujutettu vihamielinen hyökkääjä ehti käyttää ohjausjärjestelmää operaatioonsa.

Tapahtumat etenevät siten, että ensin hyökkääjä hankkii jalansijaa kriittisessä ympäristössä, jää seuraamaan ja tulkitsemaan, mikä on normaalia toimintaa, kerää tietoa ja levittäytyy laajemmin vaikkapa energianjakelun järjestelmiin.

– Siinä hetkessä, kun halutaan hyökätä, hyökkäys käynnistetään sisältä. Sitten on yleensä aika vähän enää tehtävissä puolustusmielessä. Jos ympäristö on täysin hyökkääjän hallussa, pitää alkaa rakentaa jo uudestaan ympäristöä.

Peltomäki sanoo, että hyökkääjä voi olla ympäristössä piilossa kuukausia tai vuosia ja odottaa sopivaa hetkeä näkyvälle hyökkäykselle.

– Jos halutaan ketjuttaa ja luoda suurta ongelmaa yhteiskunnassa, niin hyökkäyksiä voidaan tehdä joko yhtä aikaa tai tarpeen mukaan yksittäisinä hyökkäyksinä.

Esimerkiksi energiatoimialalla on pitkä lista alihankkijoita, jotka toimittavat ohjelmistokomponentteja tai laitteita, joissa on digitaalisia elementtejä, joita tarvitsee huoltaa. Hyökkääjä voisi iskeä johonkin kohtaa alihankintaketjua esimerkiksi ohjelmistopäivityksen kautta ja päästä siten osaksi varsinaista kohdejärjestelmää.

– Eli ei välttämättä edes hyökätä suoraan sähköjakeluun, vaan hankkiudutaan sisään johonkin komponenttiin, joka päivittyy sähköohjausjärjestelmään.

Peltomäki sanoo, että hyökkäys ei välttämättä edes tapahtuisi Suomessa, vaan paljon kauempana jossain kohtaa alihankintaketjua.

Hän antaa muutaman konkreettisen esimerkin.

– Jos hyökkääjä pystyisi lamauttamaan tai saamaan haltuunsa edes osan Suomen sähköverkon ohjauksesta, meillä olisi hurjia ongelmia yhteiskunnassamme. Tai jos satamaoperaattoreiden ympäristöt kaapataan muiden käyttöön, eikä tiedetä mitä laivoja on tulossa ja mitä lähdössä, niin silloin logistiikkaketju katkeaa.

Jos hyökkääjä pystyisi lamauttamaan tai saamaan haltuunsa edes osan Suomen sähköverkon ohjauksesta, meillä olisi hurjia ongelmia yhteiskunnassamme.

Peltomäen mukaan kyberhyökkäyksessä todennäköisesti pyrittäisiin tekemään kuluttajan elämästä mahdollisimman tuskaista.

– Meillä olisi esimerkiksi rajoitettua sähkönjakelua tai vedenjakelu ei toimisi joka paikassa. Jos logistiikkaketjut ovat katki, niin kaupoista alkaa loppua erinäköiset tavarat.

Terveydenhuollon puolella hyökkääjä voisi esimerkiksi väärentää eli muuttaa terveystietoja vaikkapa siten, että vakavasti sairaalla ihmisellä ei olekaan sairauksia tai salata dataa siten, että terveystietoihin ei päästä käsiksi.

– Tietojärjestelmien haltuunotto sairaalaympäristössä on äärimmäisen vakava ja vaarallinen tilanne. On esimerkkejä, joissa on jouduttu evakuoimaan kokonaisia sairaaloita, kun tietojärjestelmiä on otettu ulkopuoliseen haltuun.

Tällaisessa tilanteessa ihmiset joudutaan siirtämään toiseen paikkaan, kun tietojärjestelmiin ei voida enää luottaa sairaalaympäristössä.

Tietojärjestelmien haltuunotto sairaala­ympäristössä on äärimmäisen vakava ja vaarallinen tilanne.

Nato-maat sitoutuivat nostamaan puolustus­menonsa viiteen prosenttiin brutto­kansan­tuotteesta vuoteen 2035 mennessä Haagin huippu­kokouksessa kesäkuun lopussa.

Menoista 3,5 prosenttia kohdennetaan niin sanottuun kovaan puolustukseen ja enintään 1,5 prosenttia puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin. Naton huippukokouksen julkilausuman mukaan puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä menoja on muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.

Peltomäen mielestä erityisen hyvin pitäisi suojata energiantuotanto ja -jakelu, vesi-infrastruktuuri, logistiikka ja terveydenhuolto.

Suomen osalta Naton linjaus tarkoittaa sitä, että puolustus­menojen pitäisi olla peräti 20,4 miljardia euroa vuonna 2035. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin menoihin pitäisi käyttää tästä 6,1 miljardia euroa.

Peltomäki käyttäisi kyberturvallisuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin puolesta miljardista pariin miljardiin vuodessa.

12.7.2025

Asiantuntija: Euroopalta vahva viesti Venäjälle

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360668.html

Ulkopoliittisen instituutin Tyyne Karjalainen korostaa, että rauhaan on Ukrainassa vielä pitkä matka.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/cb2a1cebee229efe00af4fb996a52e54/normal/1920.avif

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen arvioi, että torstaina tehtiin merkittävä konkreettinen päätös Ukrainan turvallisuuden edistämisestä.

Karjalaisen mukaan on tärkeä signaali, että Eurooppa on konkreettisella tasolla suunnitellut, miten Ukrainaa suojellaan. Karjalainen pitää suunnitelmaa kunnianhimoisena ja yksityiskohtaisena. Hän mainitsee erityisesti ilmatilan valvonnan.

– Se on kunnianhimoinen ja korkean poliittisen riskin suunnitelma, jolla pyritään osoittamaan sitä, että ollaan tosissaan. Samaan aikaan herättää kysymyksiä, ollaanko tällaiseen lopulta valmiita, jos tulitauko syntyy.

Torstaina ilmoitettiin, että eurooppalaisten maiden halukkaiden koalitiolla on valmis suunnitelma siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu tulitauon jälkeen.

Lue lisää: Starmer ja Macron: Ukrainan rauhan­turva­suunnitelma valmis

Upin tutkija Tyyne Karjalainen arvioi, että Eurooppa lähetti viestin Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Kuva: Elsa Paakkinen / Lehtikuva

Karjalaisen mukaan suunnitelma on myös strategista viestintää sekä Yhdysvaltojen että Venäjän suuntaan. Yhdysvaltoihin osoitetaan, että Eurooppa kantaa vastuunsa ja Venäjälle viestitään, että Eurooppa ei ole riippuvainen Yhdysvalloista.

Karjalaisen mukaan on tärkeää huomata, että Euroopan suunnitelma on rauhanaloite eikä hyökkäyssuunnitelma.

Venäjälle viesti on, että Eurooppa ei seuraa Ukrainan tilannetta vain sivusta, vaan Euroopalla on konkreettista kykyä lähteä valvomaan rauhaa ja rakentamaan pelotetta Ukrainassa.

Karjalaisen mukaan Venäjän vastausta viivyttää myös se, ettei suunnitelma ole lyhyellä aikavälillä toteutumassa. Hän korostaa, että tällä hetkellä rauhaa tai tulitaukoa ei ole näköpiirissä. Tulitaukoon on vielä pitkä matka ja tulitauosta on pitkä matka rauhaan.

– Tietysti Yhdysvalloilla on vipuvartta. Euroopassa toivotaan, että Yhdysvallat ottaisi kovemman linjan Venäjän painostamiseksi tulitaukoon Ukrainassa.

Karjalainen muistuttaa, ettei Venäjä ole sitoutunut mihinkään neuvotteluihin, eikä ole luottamista siihen, että Venäjä pysyisi sopimuksissa.

Karjalainen sanoo, että Yhdysvalloista odotetaan myös tiukempia pakotteita Venäjää vastaan.

Yhdysvaltain uusi pakotepaketti vaatii vielä kongressin äänestyksen ja presidentti Donald Trumpin hyväksynnän. Pakotepakettia valmistellut republikaanisenaattori Lindsey Graham on kertonut optimismistaan pakotteiden etenemisen suhteen.

Trump vihjasi NBC:lle torstaina, että hän aikoo antaa ”tärkeän lausunnon” Venäjästä maanantaina.

Lue lisää: Trumpin ja Stubbin luotetulta raju lausunto Putinista

Suomen valtiojohdossa pakotteiden kiristämistä on pidetty keskeisenä. Stubb viittasi pakotteisiin torstaina viestissään X:ssä.

Pakotteilla on sekä käytännöllistä merkitystä että poliittinen signaali: tulkitseeko Venäjä, että sillä on liikkumavaraa vai kokeeko se, että sen täytyy tehdä yhteistyötä sodan päättämiseksi.

Euroopan unionin 18. pakotepaketti on myös jäissä. Slovakiaa hiertää venäläisen kaasun tuonnin täyskielto. Karjalainen muistuttaa, että Venäjällä EU:ta seurataan herkeämättä.

Ei ole kyse pelkästään pakotteista vaan myös siitä, näyttääkö Eurooppa toimintakykyiseltä ja kyvykkäältä puolustamaan maailmankuvaansa ja laittamaan Venäjälle vastaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arvioi IS:lle, että Venäjän tämän viikon rajut ilmaiskut Ukrainaan vaikuttivat halukkaiden koalition kokouksen ja Ukrainan jälleenrakennus­konferenssin tunnelmaan.

Karjalaisen mukaan ilmaiskuilla on kaksijakoinen vaikutus.

– Tyypillisesti nämä iskut siviileihin ovat lisänneet tukea ja sympatiaa Ukrainalle. Niitä on tietysti turha romantisoida.

Karjalaisen mukaan iskut pikkuhiljaa nakertavat Ukrainan kestävyyttä, henkistä kanttia ja maanpuolustustahtoa. Lopulta iskut voivat vaikuttaa myös tilanteeseen rintamalla.

Karjalaisen mukaan miehistöpula on Ukrainan pahin ongelma.

– Miehistöpula pahenee, jos nämä iskut jatkuvat ja Ukraina ei saa aseita ilmapuolustukseen ja rintamalle. Kansainvälinen apu vaikuttaa ihan suoraan Ukrainan henkiseen kestävyyteen ja kykyyn [puolustaa itseään].

Orpon tapaan Karjalainen on sitä mieltä, että Ukrainan jälleenrakennus ei voi odottaa sodan jälkeiseen aikaan. Hänen mukaansa on valmistauduttava siihen, että sota kestää vielä pitkään.

11.7.2025

Orpo jyrähtää: Putin meni liian pitkälle

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011357996.html

Orpo sanoo IS:lle, että jälleenrakennus ja rauhanprosessi etenevät rinnakkain.

KUVA

Orpolla oli torstaina kahdenvälinen tapaaminen Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa. Kuva: Guglielmo Mangiapane / Reuters

https://images.sanoma-sndp.fi/e54d6a03700669967840f13d3388da68/normal/658.avif

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoo IS:lle, että päivän Ukraina-kokouksissa oli konsensus siitä, että nyt on aika toimia rauhan eteen. Hänen mukaansa Venäjän viime päivien ilmaiskut vaikuttivat kokouksen tunnelmaan.

Venäjä iski rajusti Ukrainaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Ainakin kaksi kuoli ja useita loukkaantui ilmaiskuissa Kiovan seudulla.

Niin ikään kokoukseen osallistunut tasavallan presidentti Alexander Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että pakotteiden kiristäminen on seuraava askel.

– Jotta Venäjä saadaan hyväksymään tulitauko ja neuvottelemaan rauhasta, lisäämme sitä kohtaan taloudellista painetta muun muassa pakotteiden muodossa, hän totesi.

Orpolla oli torstaina myös kahdenväliset tapaamiset Italian pääministerin Giorgia Melonin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Orpon loma koittaa parin viikon päästä. Ensi viikolla edessä on Orpon mukaan YK:n kestävän kehityksen viikko.

Venäjä teki jättimäisen iskun Ukrainaan

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011356183.html

Iskuissa kuoli Ukrainan mukaan kahdeksan ihmistä.

Paniikki Venäjällä – Putin etsii syntipukkeja

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/57df6a5c-e69f-4b0c-aa03-b4898aac1533

Putin etsii turvallisuusasiantuntijan mukaan nyt syyllisiä.

9.7.2025

NYT: Nato-johtajalta kylmäävä skenaario

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011352062.html

Rutte lähettää tylyt terveiset Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.

Naton pääsihteeri Mark Rutte arvioi The New York Timesin haastattelussa, että autoritaariset valtiot, kuten Kiina, Venäjä , Iran ja Pohjois-Korea koordinoivat aggressioitaan keskenään. Rutten mukaan maat tekevät yhteistyötä myös taistelussa Ukrainaa vastaan.

Rutte esittää NYT:lle skenaarion, että Kiinan presidentti Xi Jinping soittaisi ensin Venäjän presidentille Vladimir Putinille, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Rutten mukaan Xi ja Putin sopisivat, että Putin hyökkää Naton alueelle pitääkseen lännen kiireisenä.

Kesäkuun lopussa Nato-maat päättivät lisätä puolustusmenojaan 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Haagin huippukokouksen julkilausumassa päätöstä perustellaan ennen kaikkea Venäjän uhkalla.

3,5 prosenttia bkt:sta on jatkossa käytettävä koviin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuutta tukeviin menoihin.

Rutte puolustaa amerikkalaislehdelle Naton huippukokouksen päätöksiä. Hänen mukaansa on selvää, että Naton varustautuminen Euroopassa auttaa myös indopasifisella alueella Aasiassa ja Tyynellämerellä. Rutte tyrmää haastattelussa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin väitteen kalliista asevarustelun kierteestä kuittaamalla, että Lavrovia ei voida ottaa tosissaan, ja hän kertoo vain valeuutisia.

Rutten mukaan Naton päätökset eivät tarkoita, että kaikkien täytyy ottaa käyttöönsä asevelvollisuus. Hän mainitsee, että Suomessa asevelvollisuus on käytössä, mutta muut maat voivat valita itse.

Rutte varoittaa amerikkalaisia siitä, että Xi Jinping ja Vladimir Putin tekevät yhteistyötä. Kuva: Kirill Kudryavtsev / Lehtikuva

Naton huippukokouksessa keskiöön nousi myös Rutten vuolaat kehut Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille. Ennen kokousta Trump julkaisi Rutten viestin, jossa tämä ylisti Yhdysvaltain iskuja Iraniin. Kokouksen aikana Rutte kutsui leikkisästi Trumpia ”isukiksi”, joka näyttää Lähi-idän maille, miten hommat pitää hoitaa.

Rutte on saanut lipevästä kielenkäytöstään myös kritiikkiä.

Lue lisää: Li Anderssonilta suorat sanat Stubbin Trump-suhteesta – raju arvio Nato-johtajasta

Rutte sanoo NYT:lle, ettei hän välitä kritiikistä. Hän toteaa, että on kehuttava, kun kehut ovat ansaittuja. Hän painottaa, että tärkeintä on pitää Nato yhdessä.

Hollantilainen Rutte on toiminut Naton pääsihteerinä viime lokakuusta saakka. Aiemmin hän toimi Alankomaiden pääministerinä.

6.7.2025

Kiinan ulko­ministeri: Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa Venäjä häviäisi Ukrainassa

https://www.hs.fi/maailma/art-2000011347931.html

Venäjän hyökkäys|Ukrainalaisten arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia venäläisten lennokkien kriittisestä elektroniikasta on lähtöisin Kiinasta.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi kertoi torstaina, että Kiina ei voi hyväksyä tilannetta, jossa Venäjä häviäisi hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Ulkoministeri kertoi asiasta EU:n ulkosuhteiden- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Kaja Kallakselle diplomaattien välisessä tapaamisessa.

Asiasta kertoi uutiskanava CNN viitaten paikalla olleeseen viranomaislähteeseen. Lähteen mukaan lausunnon taustalla on Kiinan oma etu: mikäli Venäjä häviäisi sodan, Yhdysvallat voisi kohdistaa täyden huomionsa Kiinaan.

Ulkoministerin lausunto on ristiriidassa Kiinan virallisen linjan kanssa. Kiina on julkisesti ilmoittanut olevansa Venäjän vuonna 2022 aloittamassa hyökkäyssodassa puolueeton.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja toisti lausunnon puolueettomuudesta myös perjantaina, kun tältä kysyttiin ministerin lausunnoista.

”Kiinan lähtökohta Ukrainan kriisiin on objektiivinen ja johdonmukainen, eli neuvottelut, tulitauko ja rauha. Pitkittynyt Ukrainan kriisi ei ole kenenkään intresseissä”, tiedottaja sanoi.

Todellisuus on ollut toisenlainen. Vuoden 2022 alussa Kiinan johtaja Xi Jinping julisti Kiinan ja Venäjän välille ”rajoittamattoman” kumppanuuden.

Maiden väliset taloudelliset suhteet ovat vain tiivistyneet sodan jatkuessa ja länsimaiden pakotteiden kiristyessä Venäjän ympärille.

Kiina on tärkeässä roolissa pakotteiden vaikutusten hillitsemisessä. Maasta tuodaan Venäjälle autoja ja muita kuluttajatuotteita. Niiden lisäksi Venäjälle virtaa Kiinasta myös niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, joita voidaan käyttää myös Venäjän sotateollisuudessa.

Brittiläinen The Economist -lehti kutsui kesäkuussa Kiinaa ”Venäjän sotakoneen tärkeimmäksi mahdollistajaksi”.

Venäjä onkin laajentanut sotateollisuuttaan massiivisesti erityisesti Kiinasta tuotavan elektroniikan avulla. Kiinalaiset tuotteet ovat korvanneet amerikkalaisen elektroniikan, jota salakuljetettiin aikaisemmin Venäjälle esimerkiksi Keski-Aasian kautta.

Samalla ovat kiihtyneet myös sotatoimet. Perjantain vastaisena yönä Venäjä suoritti sodan suurimman ilmaiskun Ukrainaan. Se laukaisi yhdessä yössä 539 lennokkia ja 11 ohjusta Ukrainaa kohti.

Ainakin 23 ihmistä haavoittui. Kesäkuun aikana Kiovassa kuoli yli 40 ihmistä lennokki- ja ohjusiskuissa.

Ukrainalaisten viranomaisten mukaan jopa 80 prosenttia venäläisten lennokkien kriittisestä elektroniikasta on lähtöisin Kiinasta.

”He käyttävät peiteyrityksiä, vaihtavat nimiä ja tekevät kaikkensa välttääkseen pakotteita ja vientirajoitteiden piiriin joutumista”, Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelun tiedottaja Oleh Aleksandrov kertoi Politico-lehdelle kesäkuun alussa.

Ukrainan sisäinen turvallisuuspalvelu julkaisi perjantaina kuvan, jossa näytetään väitetyssä drooniromussa olevan kiinalaisen valmistajan leimat.

Kiina on itse kiistänyt kaikki väitteet lennokkien tai muiden asejärjestelmien osien toimittamisesta Venäjälle.

Suljettujen ovien takana maiden suhde on silti hankala. Yhdysvaltalaisen The New York Times -lehden näkemässä Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun FSB:n dokumentissa ollaan huolissaan Kiinan tekemästä vakoilusta.

Kiinan pelätään keräävän tietoa Ukrainan sodasta sekä rekrytoivan venäläisiä viranomaisia, journalisteja ja liikemiehiä, jotka ovat lähellä Venäjän hallintoa.

Suomen Pankin mukaan Kiinasta on tullut ”korvaamaton” taloudellinen kumppani Venäjälle.

Venäläiset asiantuntijat pelkäävätkin, että Kiina pystyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin sanelemaan Venäjälle sen Aasia-poliitikan suuntaa.

”JOHTAVAT ROISTOVALTIOT ” ovat KIINA ja VENÄJÄ

”PIKKU-ROISTOVALTIOITA” ovat esimerkiksi IRAN ja POHJOISKOREA

Roistovaltiot alkavat esiintyä arvojohtajina, kun länsi venyttää sääntöjä

https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000011316190.html

Kommentti|Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin on tarjonnut länsivastaisille toimijoille huolestuttavan mahdollisuuden kerätä kannatusta maailmalla.

Kun Yhdysvallat hyökkäsi varhain sunnuntaina Iranin ydinlaitoksiin, maailman valtiot ja päättäjät kiirehtivät reagoimaan.

Lausunnoissa ei ollut varsinaisesti mitään epätavanomaista. Niissä todettiin, että Yhdysvallat on syyllistynyt vakavaan YK:n peruskirjan, kansainvälisen oikeuden ja ydinsulkusopimuksen rikkomiseen.

”Historia on toistuvasti osoittanut, että sotilaalliset väliintulot Lähi-idässä johtavat usein tahattomiin seurauksiin, mukaan lukien pitkittyneisiin konflikteihin ja alueelliseen epävakauteen”, yhdessä lausunnossa sanottiin.

Oheiset malttiin ja kansainväliseen oikeuteen vetoavat pyynnöt eivät ole kuitenkaan peräisin EU-johtajilta tai esimerkiksi YK:n pääsihteeriltä.

Ne ovat Iranin ulkoministeriltä Abbas Araghchilta, Hamasilta ja Kiinan valtionmedialta. Kommentit on kaikesta päätellen suunnattu piikeiksi Yhdysvalloille ja laajemmin länsimaille.

Länsimaissa ja etenkin EU:ssa ollaan totuttu siihen, että päättäjämme ja hallintomme puhuvat maailmalla ”ihmisoikeuskieltä”.

Siihen kuuluu esimerkiksi vetoaminen eurooppalaisiin arvoihin, ihmisoikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Puhe universaaleista arvoista on antanut länsimaille luvan kertoa omaa puolta ylevöittävää sankaritarinaa.