TRUMP PUTIN STUBB

17.4.2025

Media: Kylmäävä arvio Venäjän liikkeistä Suomen lähialueilla

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011174246.html

Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen arvioi Venäjän aikeita saksalaislehdelle.

Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Vesa Virtasen mukaan Venäjä tekee valmistelevia toimia sitä varten, että Suomen itärajan läheisyyteen voidaan tuoda lisäjoukkoja.

Tämä selviää haastattelusta, jonka Virtanen antoi saksalaiselle Die Weltille.

Weltin haastattelija mainitsee jutun alussa Saksan tiedusteluviranomaisten arvion, jonka mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäykseen Natoa vastaan ennen vuosikymmenen loppua.

Saksan tiedustelujohtaja Bruno Kahl antoi kyseisen arvion lokakuussa. Maaliskuussa Kahl toisti varoituksensa sanomalla, että Venäjä haluaa testata lännen yhtenäisyyttä ja Naton viidettä artiklaa.

– Emme Suomessa puhu tarkoista päivämääristä, Virtanen vastaa Weltin toimittajalle.

– Arvioimme uhkaa usealta kantilta: aikomusten, ajoituksen ja kykyjen perusteella. Kun Venäjä on valmis Ukrainassa ja he voivat vetää joukkojaan Ukrainan rajalta, ne tulevat meidän rajallemme. Siksi pidämme puolustusvalmiuden koko ajan yllä.

Ennen sotaa Suomen lähialueilla oli noin 20 000 sotilasta ja noin neljä valmius­prikaatia. Virtasen mukaan Venäjä on viime aikoina rakentanut uutta infrastruktuuria ja aikoo tuoda alueelle ”mahdollisimman pian” uusia joukkoja, kunhan sota Ukrainassa päättyy.

– Prikaateista tulee divisioonia – ehkä neljä tai viisi divisioonaa, armeijakunta ja tukiyksiköitä, Virtanen kuvailee.

Maaliskuussa 2024 Venäjän sotilaspiirit jaettiin uudestaan. Suomen lähialueille palautettiin Leningradin sotilaspiiri, jota on tarkoitus tulevina vuosina kasvattaa kymmenillätuhansilla sotilailla.

Ilta-Sanomat puolestaan selvitti rajantakaisten venäläisvaruskuntien tilaa huhtikuun alussa.

Esimerkiksi Karjalankannaksella sijaitsevaan Kamenkan varuskuntaan Venäjä on virolais­tiedustelun mukaan muodostanut sekä 44. armeijakunnan että 6. yhdistetyn armeijan 69. moottorikivääridivisioonan. Tiedusteluraportin mukaan 44. armeijakunta on tarkoitus sijoittaa pysyvästi Suomen suuntaan.

Voit lukea IS:n tuoreen selvityksen täältä.

Virtanen mainitsee Weltille kuitenkin uskovansa, että yhdysvaltalaisjoukot puolustaisivat edelleen Suomea.

Virtasen mukaan Venäjä on jo kauan testannut Natoa muun muassa informaatio-operaatioilla ja gps-häirinnällä.

– He testaavat, kuinka pitkälle he voivat mennä laukaisematta viidettä artiklaa. En kuitenkaan näe välitöntä Venäjän hyökkäyksen uhkaa.

Venäjän uusi hyökkäys Eurooppaan on ”hyvin epätodennäköinen, mutta mahdollinen”, kenraaliluutnantti sanoo – pidettiinhän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaankin yllättävänä.

Hänen mukaansa tärkein Ukrainan sodasta vedettävä johtopäätös on se, että sota voi kestää kauan ja siinä tarvitaan jalkaväkeä ja ”vanhanaikaista sodankäyntiä”. Tämä oppi on tärkeämpää kuin esimerkiksi liiallinen keskittyminen droonisodankäynnin opetuksiin, Virtanen sanoo.

15.4.2025

​Valtonen: USA:n kärsivällisyys Venäjää kohtaan päättyy vielä – "Kello tikittää"​

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtonen-suomi-esittaa-venaja-pakotepakettiin-lisaa-varjolaivastoon-iskevia-toimia/9137956

Julkaistu 14.04.2025 16:59(Päivitetty 14.04.2025 17:04)

MTV UUTISET – STT

Suomi ajaa mukaan seuraavaan EU:n pakotepakettiin erityisesti Venäjän varjolaivastoon iskeviä toimia, kertoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Elina Valtosen mukaan toiveissa on, että tulevaa pakotepakettia saataisiin koordinoitua Yhdysvaltain kanssa ja että myös Yhdysvallat lisäisi pakotepainetta Venäjää kohtaan.

Valtonen kommentoi asiaa Luxemburgissa EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.

– Toivon, että seuraavaan kokoukseen mennessä on saatu neuvoteltua hyvä paketti. Joka tapauksessa pakotepainetta pitää jatkaa, Valtonen sanoi.

Valtonen myös totesi, että Venäjän sunnuntainen hyökkäys Ukrainan Sumyyn osoittaa Venäjän täydellistä välinpitämättömyyttä rauhanprosessiin.

Toivotaan, että näiden viimeaikaisten iskujen jäljiltä Yhdysvallat ymmärtää, että pakotepaine on erittäin tärkeää. Yhdysvallat juuri lisäsi vuodella pakotteita ja siellä on kongressissa uusi kattava pakote-esitys etenemässä, Valtonen sanoi.

Valtonen vieraili viime viikolla Yhdysvalloissa. Hän kertoo saaneensa siellä käsityksen, että myös Yhdysvaltain kello rauhanneuvotteluissa on alkanut tikittää.

–Jossain vaiheessa sielläkin kärsivällisyys päättyy Venäjän toimien seurailuun, koska presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että haluaa saada rauhan Ukrainaan. Sain sellaisen kuvan, että tällä viikolla olisi vielä jotain tulossa, mutta katsotaan miten asia etenee, tämä on nyt Yhdysvaltojen käsissä.

Lue myös: EU:n ulkoministerit keskustelevat Ukrainalle kaavaillusta ammuspaketista

Pakotteita ilman yksimielisyyttä

EU:n pakotteisiin on tuonut haastetta Unkari. ​Maa on viime kuukausina toistuvasti vastustanut EU:n yhteisiä Venäjä-pakotteita, mutta on lopulta aina hyväksynyt ne.​

– Nyt selvitetään keinoja, millä päästään luomaan pakotepainetta ilman yksimielisyyttä, Valtonen sanoi. Hän ei avannut tarkemmin, mitä nämä keinot voisivat olla.

Kaikilla muilla 26 jäsenmaalla on kuitenkin vahva halu pakotteiden jatkamiseen, kertoi eräs korkea-arvoinen EU-virkamies ennen kokousta.

Länsipakotteiden poistamisen vaatiminen oli yksi Venäjän ensimmäisistä vaatimuksista, kun tulitauosta Ukrainassa ryhdyttiin neuvottelemaan.

EU:ssa sen on tulkittu tarkoittavan, että vaikka Venäjä pyrkii viestimään muuta, pakotteet ovat todella vaikuttaneet sen talouteen, summaa eräs korkea-arvoinen virkamies.

26 jäsenmaata on sitoutunut pakotteiden pitämiseen ja jopa tiukentamiseen, virkamies sanoo.

Yli 20 miljardia Ukrainalle

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas taas kertoi ennen kokousta, että hänen kaavailemastaan ammuspaketista Ukrainalle on saatu kerättyä kasaan kaksi kolmasosaa.

Kallaksen mukaan Ukrainan tukemiseksi pitää kuitenkin tehdä enemmän. 

Hänen mukaansa EU-maat ovat sitoutuneet jo yhteensä 23 miljardin euron aseapuun tänä vuonna, mutta Venäjään on kohdistettava tätäkin enemmän painetta.

– Todistamme yhtä sodan tuhoisimmista iskuista ja siviilejä kuolee. Isku tehdään tilanteessa, jossa Ukraina on jo suostunut tulitaukoon. Emme näe samaa Venäjän osalta. Siksi on selvää, että meidän tulee tukea Ukrainaa enemmän, Kallas sanoi Sumyn tapahtumiin viitaten.

EU:lta lisää tukea myös palestiinalaisille

Kokouksen jälkeen EU oli tapaamassa myös palestiinalaishallinnon edustajia ensimmäistä kertaa järjestettävässä korkean tason dialogissa.

Israelin iskut Gazaan ovat jatkuneet, ja myös Israelin siirtokuntalaisten tekemä väkivalta Länsirannalla on lisääntynyt.

Viimeksi sunnuntaina Israelin ilmaisku tuhosi osia Gazassa sijaitsevasta sairaalasta. Israel on toistuvasti iskenyt Gazan sairaaloihin, vaikka hoitolaitokset on erikseen turvattu kansainvälisen oikeuden nojalla.

Lisäksi Israel iski muun muassa avustusjärjestö World Central Kitcheniä vastaan, surmaten seitsemän ihmistä.

– Avustustyöntekijöitä vastaan iskeminen ja humanitaarisen avun pääsyn estäminen alueelle on jotain, mikä ei ole millään tapaa hyväksyttävää, Valtonen sanoi.

Kallas kertoi, että EU lisää tukeaan Länsirannalle ja Gazaan. EU antaa palestiinalaisille yhteensä 1,6 miljardin euron arvoisen tukipaketin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Juttua päivitetty 14.4.2022 kello 17.04.

Lue myös: 

EU:n ulkoministerit keskustelevat Ukrainalle kaavaillusta ammuspaketista

Kuopion piispalta kova lausunto Venäjälle: "Hävetkää, perkeleet"

14.4.2025

Valtonen jyrähti Sumyn iskusta

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011152375.html

IS seuraa tässä artikkelissa tilannetta Ukrainan sodassa sekä siihen liittyviä tapahtumia Venäjällä.

Sumyn iskussa kuollut seitsemän lasta

Venäjän eilisen ohjusiskun uhriluvusta on saatu uutta tietoa.

Sumyn alueen pelastuslaitoksen tiedottaja Oleh Strilka kertoi Ukrainan medialle, että 34:stä kuolonuhrista seitsemän on lapsia.

Loukkaantuneiden lukumäärä on noussut kahdella ja on nyt 119. Heistä 15 on lapsia.

Venäjä iski Sumyyn kahdella ballistisella ohjuksella. Ukrainska Pravda huomauttaa, että ohjuksista jälkimmäinen oli erityisen tuhoisa. Lehden mukaan vaikuttaa siltä, että ilmassa räjähtäneen jälkimmäisen ohjuksen sirpaleet aiheuttivat suurimman osan kuolemista.

Ulkoministeri Valtonen: Venäjä osoittaa täyttä välinpitämättömyyttä ihmiselämää kohtaan

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoo, että Venäjän sunnuntainen hyökkäys Ukrainan Sumyyn osoittaa Venäjän täydellistä välinpitämättömyyttä rauhanprosessiin.

– Hyökkäys tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin edustaja Steve Witkoff oli Pietarissa neuvottelemassa mahdollisesta tulitauosta. Tämä osoittaa Venäjän täyttä piittaamattomutta rauhanprosessiin, mutta myös ihmiselämään.

Valtonen kommentoi asiaa saapuessaan Luxemburgiin EU:n ulkoministerikokoukseen maanantaina.

Hänen mukaansa Ukrainan puolustusta on vahvistettava ammusten ja ilmapuolustuksen osalta.

STT:n tietojen mukaan maanantain kokouksessa on tarkoituksena jatkaa keskustelua Ukrainalle kaavaillusta kahden miljoonan ammuksen paketista, jota EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas on valmistellut.

Kallaksen alkuperäinen suunnitelma EU-maiden useiden miljardien aseapupaketista Ukrainalle on nyt kutistunut kahteen miljoonaan ammukseen, joiden toimittamiseen halukkaat jäsenmaat voivat osallistua. Kallaksen paketti kaatui, kun muun muassa eteläisen Euroopan maat suhtautuivat siihen kriittisesti.

Kallas on itse sanonut toivovansa, että Ukraina saa ammukset tämän vuoden aikana.

STT

Kallas: Venäjää painostettava "maksimaalisesti"

Euroopan unionin korkea edustaja Kaja Kallas vaatii, että Venäjään kohdistetaan mahdollisimman kovaa painetta sodan lopettamiseksi.

– Mielestäni meidän on painostettava Venäjää maksimaalisesti, jotta se todella lopettaa tämän sodan. Rauhaan tarvitaan kaksi osapuolta, Kallas sanoi ennen EU-ulkoministerikokousta Luxembourgissa.

Kallas kommentoi asiaa päivä sen jälkeen, kun Venäjä teki koko vuoden tappavimman ilmaiskunsa Sumyn kaupunkiin Ukrainassa.

– Kaikkien, jotka haluavat tappamisen loppuvan, tulisi painostaa (Venäjää) mahdollisimman paljon, Kallas jatkoi.

Asiasta uutisoi Reuters.

Trump: Venäjä ”teki virheen” iskussa Sumyyn

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011168210.html

Trump ei tarkentanut, mitä hän tarkoitti virheen tekemisellä. Isku on tuomittu laajasti, ja sitä on kutsuttu sotarikokseksi.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Venäjän tuhoisa ilmaisku Sumyyn oli virhe.

Sunnuntaisessa ohjusiskussa kuoli 34 ja loukkaantui ainakin 117 ihmistä. Kyseessä on vuoden tuhoisin ilmaisku Ukrainassa.

– Mielestäni se oli hirveää. Ja minulle kerrottiin, että he tekivät virheen. Mutta se on kamala asia, Trump kommentoi sunnuntaina virkalentokoneessaan.

Toimittajien kysymyksistä huolimatta Trump ei kertonut tarkemmin, mitä hän tarkalleen tarkoitti Venäjän virheellä.

– He tekivät virheen. Uskon, että kyse oli siitä. Kuulkaa, kysykää heiltä, Trump jatkoi.

Venäläisohjukset osuivat sunnuntaina siviileihin, jotka olivat osallistumassa palmusunnuntain jumalanpalvelukseen Sumyssa. Uhreista ainakin kaksi oli lapsia.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kutsui iskua kauhistuttavaksi.

– Tämä on traaginen muistutus siitä, miksi presidentti Trump ja hänen hallintonsa panevat niin paljon aikaa ja energiaa yrityksiin lopettaa tämä sota ja saada aikaan kestävä rauha, Rubio sanoi.

Trumpin Ukrainan-erityislähettiläs Keith Kellogg sanoi puolestaan iskun ylittäneen kaikki säällisyyden rajat.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres puolestaan totesi olevansa syvästi huolissaan ja järkyttynyt iskusta. Pääsihteerin mukaan samanlaisia iskuja on tehty toistuvasti ukrainalaisiin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin viime viikkoina.

Saksan Merz: Vakava sotarikos

Saksan tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin mukaan Venäjän ohjusisku Sumyyn oli vakava sotarikos.

Merz kuvaa hyökkäyksen tapahtuneen kahdessa aallossa, joista toinen iski, kun pelastustyöntekijät olivat paikalla huolehtimassa uhreista.

– Näin (Venäjän presidentti Vladimir) Putin tekee niille, jotka puhuvat hänen kanssaan aselevosta, Merz sanoi haastattelussa.

– Haluamme keskustella hänen kanssaan ei tulkita vakavaksi tarjoukseksi solmia rauha, vaan heikkoudeksi.

Saksan väistyvä liittokansleri Olaf Scholz on kieltäytynyt toimittamasta Ukrainalle Taurus-ohjuksia, joilla se voisi iskeä Venäjän puolelle. Merz on sen sijaan sanonut olevansa avoin ajatukselle.

”Vain paskiaiset voivat tehdä tällaista”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi hyökkäyksen kovin sanoin.

– Venäjältä karmaiseva isku ballistisella ohjuksella Sumyyn... Tämä vieläpä päivänä, jolloin ihmiset menevät kirkkoon palmusunnuntaina, Zelenskyi sanoi Telegram-kanavallaan.

– Vain paskiaiset voivat tehdä tällaista, hän sanoi.

Ukrainalaispresidentin mukaan isku vaurioitti kaikkiaan 20:tä rakennusta, mukaan lukien yliopistoa, viittä asuinkerrostaloa sekä käräjäoikeustaloa.

13.4.2025

Trump on jatkanut pakotteita Venäjää vastaan vuodella

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/trump-on-jatkanut-pakotteita-venajaa-vastaan-vuodella/9137120

Julkaistu 13.04.2025 09:37

MTV UUTISET – STT

Yhdysvaltalaismedian mukaan Trump saattaa asettaa Venäjälle myös uusia pakotteita, ellei aselepoa Ukrainaan saada aikaiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut asetuksen, jolla jatketaan Venäjälle jo ennen Ukrainan sotaa asetettuja pakotteita vuodella.

Asiasta ovat kertoneet muiden muassa venäläinen uutistoimisto Tass sekä ukrainalaismediat Ukrinform ja Kyiv Independent. Yhdysvaltain hallinto on myös julkaissut asiakirjan kuluneella viikolla.

Pakotteet määräsi alun perin Yhdysvaltain edellinen presidentti Joe Biden, vajaa vuosi ennen kuin Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.

Ne esiteltiin Venäjän jatkuvien kyberhyökkäysten, Yhdysvaltojen demokratiaan puuttumisen, toisinajattelijoiden ja toimittajien vainoamisen sekä kansainvälisen oikeuden rikkomisen takia. Sodan alettua pakotteita laajennettiin.

Lue myös: Venäjän jäädytetyt varat voivat lipsahtaa Euroopasta takaisin Putinin sotakassaan

Kiivasta diplomatiaa

Trump on yrittänyt viime aikoina kiivaasti saada aikaiseksi aselepoa Ukrainaan diplomatialla, mutta tuloksetta. Yhdysvaltalaisen uutismedia Axiosin mukaan Trump saattaa asettaa Venäjälle myös uusia pakotteita, ellei aselepoa saada aikaiseksi huhtikuun loppuun mennessä.

Axiosin mukaan asiasta ovat kertoneet sille sen omat lähteet, joiden mukaan Trump voi joko määrätä asiasta asetuksella tai pyytää kongressia säätämään lain asiasta. Trump on sanonut myös olevansa ärsyyntynyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukraina-kommenteista, Axios kirjoitti.

Aloitettuaan toisen virkakautensa tammikuussa Trump on lähettänyt erityislähettiläänsä Steve Witkoffin tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin peräti kolme kertaa keskustelemaan Ukrainan sodan lopettamisesta. Keskustelujen sisällöstä ei ole kerrottu paljoakaan julkisuuteen.

Witkoffin ja Putinin viimeisin tapaaminen järjestettiin perjantaina Pietarissa, mistä Witkoff matkusti Omaniin neuvottelemaan Iranin ydinaseohjelmasta.

Lisää aiheesta:

Trump on jatkanut pakotteita Venäjää vastaan vuodella

11.4.2025

Länsi jakautuu jälleen silmiemme edessä – oikeistoradikaalit ovat Marsista, vasemmistoliberaalit Venuksesta

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011159570.html

Kolumni|Olemme siirtyneet aikaan, jossa ideologiset siteet ohittavat maantieteelliset rajat. Globalisaatio ja sosiaalinen media ovat tehneet tällaisten rajat ylittävien samanmielisten yhteisöjen rakentumisen mahdolliseksi.

Amerikkalaiset ovat Marsista ja eurooppalaiset Venuksesta, toisteltiin 2000-luvun alku­vuosina. Yhdys­valtalaisen vaikuttajan Robert Kaganin tunnetuksi tekemä lausahdus kuvasi länsi­maisen yhteisön vääjäämätöntä jakautumista eri maailman­kuvia edustaviksi saarekkeiksi.

Yhdysvaltalaiset kommentaattorit esittivät toinen toistaan ponnekkaammin, että yhtenäistä länttä ei enää ole, koska Eurooppa on niin toivottoman idealistinen eikä ymmärrä, että maailmaa hallitaan voimalla eikä kansainvälisellä yhteistyöllä. Heidän mukaansa Yhdysvallat taas ymmärsi, että omien intressien edistäminen vaatii sotilaallista ylivoimaa ja vahvan johtajuuden osoittamista.

Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi siinä, miten Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin kansainvälisen oikeuden vastaisesti, kun taas Euroopassa sotaa vastustettiin kiihkeästi. Yhdysvaltojen aloittama terrorismin vastainen sota näyttäytyi sekin yltiöpäisen militaristiselta Euroopasta käsin. ”Olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan”, presidentti George W. Bush julisti.

Vuosituhannen alun poliittisessa ilmapiirissä on jotain hyvin tuttua. Länsi jakautuu jälleen silmiemme edessä. Yhdysvaltojen nykyjohto suhtautuu Eurooppaan vihamielisesti ja purkaa vuosikymmenten aikana kudottuja liittolaisuussuhteita. Euroopassa seurataan Yhdysvaltojen politiikkaa kauhunsekaisin tuntein.

2000-luvun alun tiukat vaatimukset, joiden mukaan Euroopan pitää käyttää enemmän rahaa sotilaalliseen puolustukseen, kaikuvat nekin jälleen kovaäänisesti. Syvä tuohtumus siitä, että Eurooppa elää turvallisuuspoliittisesti Yhdysvaltojen siivellä, edustaa pitkää jatkumoa yhdysvaltalaisessa ajattelussa.

Jokin on muuttunut täysin.

Silti jokin on muuttunut täysin. Nyt yhteinen identiteetti rakentuu yli maanosien rajojen ja saa samanmieliset kerääntymään yhteen. Tänään oikeistoradikaalit ovat Marsista ja vasemmistoliberaalit Venuksesta. Se näkyy suhtautumisessa oikeusvaltioon, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, maahanmuuttoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Oikeistoradikaalit Atlantin molemmin puolin kokevat yhteenkuuluvuutta, joka ilmenee paitsi kansalaisten välillä myös poliittisessa johdossa. Kun Ranskan Marine Le Pen tuomittiin petoksesta, Yhdysvaltojen Donald Trump, Unkarin Viktor Orbán ja Hollannin Geert Wilders riensivät oitis hänen tuekseen. Trump hakee eurooppalaisia liittolaisia Italian Giorgia Melonin kaltaisista oikeistoradikaaleista johtajista samalla, kun Trumpin hallinnon edustajat tukevat eurooppalaista äärioikeistoa esimerkiksi Saksassa.

Olemme siirtyneet aikaan, jossa ideologiset siteet ohittavat maantieteelliset rajat. Kehitys on tapahtunut samassa tahdissa kiihtyvän globalisaation ja sosiaalisen median räjähdysmaisen nousun kanssa. Lännen nykyistä hajautumista voikin lukea osana tätä kehitystä. Globalisaatio häivyttää maantieteen merkitystä, kun taas sosiaalinen media mahdollistaa samanmielisten yhteisöjen rakentumisen yli rajojen.

Vielä vuosituhannen alussa Yhdysvaltojen poliittinen johto levitti liberaalin demokratian ilosanomaa globaalisti. Jopa laitonta hyökkäystä Irakiin perusteltiin demokratialla ja ihmisoikeuksilla. Ääneen lausuttu usko liberaalin demokratian ylivoimaisuuteen yhdisti hajautunutta länttä. Siksi uhkakuva lännen jakautumisesta unohdettiin lopulta varsin nopeasti. Liberaalin demokratian yhteinen sanasto toimi läntisen yhteisön liimana.

Enää tuota liimaa ei ole. Oikeistoradikaalit haluavat kyllä säilyttää lännen, mutta tehdä siitä ideologisesti kaltaisensa. Siinä missä vasemmistoliberaalien länsi korostaa vähemmistöjen oikeuksia, oikeistoradikaalien länsi rakentuu maahanmuuttovastaisuuden varaan.

2020-luvun synkkä uhkakuva ei ole enää pelkästään lännen jakautuminen vaan myös se, että näitä kahdesta lännestä tulee toistensa pahimpia vihollisia.

Johanna Vuorelma on politiikan tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Rubion tavannut Valtonen: Jään­murtajien myynti Yhdysvaltoihin etenee kaiken aikaa

https://www.hs.fi/maailma/art-2000011160894.html

Ulkopolitiikka|Valtosen mukaan keskusteluja käytiin muun muassa transatlanttisista suhteista, Ukrainan rauhasta ja kauppasuhteista.

KUVA

https://images.sanoma-sndp.fi/7292021082a4d3c26886bbc78a9344cf/normal/658.avif

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapasivat torstaina Washingtonissa.

Valtosen mukaan keskusteluja käytiin muun muassa transatlanttisista suhteista, Ukrainan rauhasta ja kauppasuhteista.

Valtosen mukaan jäänmurtajayhteistyön puitteissa lähdetään nyt ”niittämään tuloksia”.

Jäänmurtajien myynti Yhdysvaltoihin etenee kaiken aikaa ja aika pian saataneen konkreettisia uutisia, hän sanoi suomalaisille toimittajille tapaamisen jälkeen.

Valtosen mukaan tällä hetkellä ei ole näkymää siitä, mikä olisi suomalaisyritysten tuontitullien taso Yhdysvalloissa pitkällä aikavälillä.

Hän oli kuitenkin toiveikas sen suhteen, että tullineuvottelujen jälkeen olisi jopa vähemmän esteitä EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle kaupalle.

Valtosen mukaan hän keskusteli Rubion kanssa pitkään myös Venäjän tosiasiallisista pyrkimyksistä sodassa ja minkälaisen uhan Venäjä muodostaa Ukrainan lisäksi Euroopalle.

Hänen mukaansa Rubion näkemys venäläisestä mielenmaisemasta ei ole kovin erilainen kuin hänen omansa.

Rubio on ollut näkyvä ministeri Trumpin kauden alkumetreillä.

Valtonen luonnehti Rubiota perinteiseksi reaganilaiseksi republikaaniksi, mutta sanoi samalla, että hän on erittäin lojaali Trumpille.

Kuubalaistaustaista Rubiota pidetään ulkopolitiikan haukkana, joka ajaa tiukkaa linjaa esimerkiksi Kiinaa ja Irania sekä aivan erityisesti Latinalaisen Amerikan vasemmistodiktatuureja vastaan. Silti hänet nähdään maltillisempana hahmona presidentti Trumpin ja varapresidentti J. D. Vancen jatkuvan uhmakkuuden rinnalla.

Rubio istuikin hiljaa vieressä, kun Trump ja Vance tylyttivät Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä ennennäkemättömällä tavalla kameroiden edessä Valkoisessa talossa helmikuun lopussa.

Rubion on raportoitu turhautuneen miljardööri Elon Muskiin, joka johtaa leikkauskohteita liittovaltion hallinnosta. The New York Times uutisoi maaliskuussa heidän ottaneen kipakasti yhteen Trumpin edessä.

Rubio on tapasi helmikuussa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Saudi-Arabiassa keskustellakseen sodan lopettamisesta Ukrainassa.

Trumpin edeltäjän Joe Bidenin hallinnolla ei ollut yhtä korkean tason tapaamisia Venäjän edustajien kanssa presidentti Vladimir Putinin aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022.

Rubio suhtautuu myönteisesti Natoon. Senaattorina hän oli laatimassa lakia, joka tekee Yhdysvaltain presidentille vaikeaksi vetää Yhdysvallat sotilasliitosta.

Viime viikolla Brysselissä Rubio vakuutti Yhdysvaltain sitoutumista Natoon. Hän myös totesi Yhdysvaltain kunnioittavan Grönlannin itsemääräämisoikeutta, vaikka Trump on toistellut tarvetta saada Tanskaan kuuluva itsehallintoalue Yhdysvaltain haltuun.

USA:n ulkoministeri kehaisi Suomea – ”Enemmän vastuuta”

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011161835.html

Rubio kannustaa muita Euroopan maita toimimaan kuten Suomi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kiittelee Suomea viestipalvelu X:ssä. Hän julkaisi hehkutuksensa ulkoministeri Elina Valtosen (kok) tapaamisen jälkeen.

Ulkoministerit tapasivat Washingtonissa torstaina.

Suomi on ottanut enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta aikana, jolloin kannustamme myös muita eurooppalaisia liittolaisia tekemään samoin. Kiitin ulkoministeri Elina Valtosta hänen maansa sitoutumisesta tähän työhön sekä Suomen tuesta presidentti Trumpin pyrkimykselle lopettaa Venäjän ja Ukrainan välinen sota, Rubio kiitteli X:ssä.

Valtonen ja Rubio keskustelivat torstaina Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisistä suhteista, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja euroatlanttisesta turvallisuudesta.

Tapaamisen jälkeen pitämässään tiedotus­tilaisuudessa Valtonen sanoi, että tapaamiset sekä Rubion että kahden yhdysvaltalais­senaattorin kanssa olivat hyviä. Hän kertoi Ukrainan olleen erityisen tärkeä teema tapaamisessa.

– Keskustelimme tästä pisimpään ja siitä, millaisen uhan Venäjä muodostaa.

IS kysyi Valtoselta, mitä Rubio on keskustellut venäläisten kanssa. Valtonen ei avannut keskusteluja tarkemmin.

– Sanoisin, että hänen yleinen mielenmaisemansa venäläisistä ei ole kovin erilainen kuin itselläni.

Valkoinen talo julkaisi taannoin listauksen, jossa lueteltiin presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa saavutuksia viikolla 11. Valkoisen talon mukaan oli Trumpin ansiota, että Suomi päätti nostaa nostaa puolustusmenonsa kolmeen prosenttiin brutto­kansantuotteesta.

10.4.2025

Risto E. J. Penttilä: Trump on valinnut Suomen

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/risto-e-j-penttila-trump-on-valinnut-suomen/9135380

Ulkoministerit Valtonen ja Rubio tapaavat torstaina. 

Yhdysvallat on valinnut Suomen keskustelukumppanikseen Euroopassa, arvioi kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.

– Suomesta on tullut keskeinen viestinviejä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä, Penttilä sanoo Huomenta Suomessa.

Tuorein osoitus tästä on, että Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tapaa torstaina Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubion.

Tapaaminen on jo toinen Suomen ja Yhdysvaltojen välinen korkean tason keskustelu kahden viikon sisään.

Penttilän mukaan sille on kaksi syytä, miksi se on juuri Suomi, jonka kanssa Valkoinen talo on valmis keskustelemaan.

Ensinnä kahdenväliset suhteet ovat Trumpin maailmassa tärkeämpiä kuin institutionaaliset suhteet, Penttilä sanoo. 

Toisin sanoen Trump puhuu mieluummin Suomelle, Saksalle ja Ranskalle erikseen kuin Euroopan unionille.

Asia ei ole Suomen näkökulmasta täysin yksinkertainen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on painottanut, että esimerkiksi tulliasioista täytyy Yhdysvaltojen kanssa keskustella nimenomaan Euroopan unionin kautta.

Kun elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) ehdotti Trumpin tulliukaasien jälkeen kahdenvälisiä neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa, tyrmäsi pääministeri Orpo ajatuksen.

Lue myös: Eduskunnassa tyrmäys ministeri Rydmanin ehdotukselle: "Aivan väärä ja haitallinen viesti"

Kahdenvälisestä keskusteluyhteydestä Yhdysvaltoihin on kuitenkin varmasti jotain, jota Suomi pyrkii ylläpitämään. Presidentti Sauli Niinistö tapasi Joe Bidenin useampaan kertaan, myös Suomessa. 

Läpimurto golfkentällä

Risto E. J. Penttilän mukaan presidentti Alexander Stubbin ja Trumpin välinen golfkierros sekä muut seitsemän tunnin aikana käydyt keskustelut olivat "läpimurto".

Presidenttien välinen hyvä henkilökemia onkin se toinen syy, miksi maailmanpolitiikan kartalla pieni Suomi saa jälleen mahdollisuuden keskustella kahden kesken Yhdysvaltojen kanssa parin viikon sisällä.

Ulkoministerit keskustelevat Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisistä suhteista, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja euroatlanttisesta turvallisuudesta, valtioneuvosto tiedottaa.

Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää euroatlanttisen turvallisuuden vahvistamisessa ja etenemisessä kohti kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainassa, sanoo ulkoministeri Valtonen tiedotteessa.

Suomen ja Yhdysvaltojen Ukraina-linjassa on eriäväisyyksiä, sillä Trumpin Valkoinen talo on tehnyt liudan päätöksiä, jotka ovat hyödyttäneet Venäjää Ukrainan kustannuksella. 

Toisaalta myös Trump on sanonut olevansa turhautunut Venäjän neuvottelutaktiikkaan, jota hän pitää mahdollisena ajan peluuna. Tällä viikolla YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa Yhdysvallat varsin suoraan varoittikin presidentti Vladimir Putinia.

Penttilä uskoo, että Suomi tulee muistuttamaan Yhdysvaltoja siitä, että Venäjää kohtaan täytyy olla kova. Muutoin ei Ukrainaan saada "hyväksyttävää rauhansopimusta", Penttilä katsoo.

Suomen ja Yhdysvaltojen presidenttien tapaamisen jälkeen Stubb totesi, että Suomen täytyy henkisesti valmistautua siihen, että suhteet Venäjään normalisoituvat jossain vaiheessa. 

Yhdysvallat ja Venäjä tapaavat tällä viikolla Istanbulissa ja keskusteluaiheena on venäläistietojen mukaan juurikin diplomaattisten suhteiden normalisoiminen. 

9.4.2025

Zelenskyi: Kiina liittynyt sotaan

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7ecce7da-81af-4741-91e7-a4bf20052708

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat tiistailta 8. huhtikuuta 2025. Kyseessä on sodan 1140. päivä.

Zelenskyi: Kiinan sotilaita Ukrainassa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi katsoo Kiinan liittyneen sotaan Venäjän puolelle, uutistoimisto Reuters kertoo.

Zelenskyi kommentoi asiaa sen jälkeen, kun Ukrainan asevoimat olivat ottaneet kaksi kiinalaissotilasta vangiksi Itä-Ukrainassa käydyissä taisteluissa. Kaikkiaan kiinalaissotilaita oli taisteluissa mukana kuusi.

– Tämä tapahtui Ukrainassa Donetskin alueella. Meillä on näiden sotavankien asiakirjat, pankkikortit ja henkilökohtaiset tiedot, hän sanoo.

Zelenskyi on jakanut kiinalaisista sotavangeista myös videon sosiaalisessa mediassa. Video on katsottavissa ylempänä.

– Meillä on informaatiota, että miehittäjän yksiköissä on vielä enemmän Kiinan kansalaisia kuin vain nämä kaksi. Todennamme tällä hetkellä kaikkia tosiasioita, hän kirjoittaa.

Zelenskyi sanoo odottavansa Yhdysvaltain ja Euroopan vastausta asiaan sekä vaativansa Kiinalta selvitystä asiasta. Hänen mukaansa Kiinan sotilaiden liittyminen taisteluihin on osoitus, että Vladimir Putinilla ei ole mitään haluja keskeyttää sotaa.

USA ja Venäjä neuvottelupöytään

Yhdysvallat ja Venäjä aloittavat uuden neuvottelukierroksen torstaina 10. huhtikuuta Turkin Istanbulissa Venäjän konsulaatissa, uutistoimisto Reuters kertoo. Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on vahvistanut tiedon.

Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän delegaatiota johtaa Venäjän äskettäin nimittämä Yhdysvaltain-suurlähettiläs Aleksandr Dartšejev ja Yhdysvaltain ryhmää Sonata Coulter, joka on yksi maan apulaisulkoministereistä.

Kyseessä ovat toiset neuvottelut maiden välillä Donald Trumpin virkakaudella. Edellisen kerran maat neuvottelivat Saudi-Arabian Riadissa helmikuussa, jolloin neuvotteluiden agendalla oli muun muassa Ukrainan sodan lopettaminen.

Torstaina Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat suurlähetystöjensä normaalin toiminnan palauttamisesta sekä niihin sijoitettavia diplomaatteja koskevista ehdoista.

Uutistoimisto AFP kuvailee neuvotteluita testiksi molempien osapuolten kyvylle palauttaa laajemmat diplomaattiset suhteet, jotka olivat olleet Venäjän aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan vuoksi jäissä liki kolme vuotta ennen kuin Trump alkoi lämmittää niitä uudelleen.

Trump tyytymätön Venäjään: ”Pommittavat kuin hullut”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole riemuissaan Venäjän viimeisen viikon aikana Ukrainaan kohdistamasta pommituskampanjasta, kertoo uutiskanava CNN.

– En ole iloinen siitä, mitä pommitusten kanssa tapahtuu, koska he pommittavat tällä hetkellä kuin hullut, Trump sanoi maanantaina toimittajille Valkoisessa talossa.

Trump kommentoi Ukrainan sodan tilannetta tavattuaan Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun.

– He pommittavat – en tiedä, mitä siellä tapahtuu. Se ei ole hyvä tilanne, hän sanoi.

Venäjä hyökkäsi ilmateitse tuhoisasti muun muassa Kryvyi Rihin kaupunkiin viime perjantaina. Iskuissa kuoli ainakin 20 ihmistä, joista yhdeksän oli lapsia.

6.4.2025

Venäjä iski Kiovaan

https://www.hs.fi/maailma/art-2000011085016.html

Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.

Kiovassa ohjusisku ja räjähdyksiä, ainakin kolme loukkaantunut

Venäjä teki ilmahyökkäyksen Kiovaan varhain sunnuntaiaamuna. Asiasta kertoi Telegramissa pormestari Vitali Klytško.

Ainakin kolme ihmistä on loukkaantunut, kertoo uutistoimisto AFP. Kaupungissa on myös syttynyt tulipaloja.

Yleisradioyhtiö Suspilnen seurannan mukaan Kiovassa on kaikunut räjähdyksiä läpi yön. Uutistoimisto Reutersin haastattelemat silminnäkijät arvioivat räjähdysten olevan peräisin ilmatorjunnasta.

Koko Ukrainaan oli annettu ilmahälytys ohjusten uhan takia, ja ilmavoimat oli varoittanut lennokkien uhasta Kiovassa.

Puolan asevoimat tiedotti, että Puolan ja liittolaismaiden lentokoneita nousi ilmaan varmistaakseen Puolan ilmatilan turvallisuuden.

Päivitys 6.4. kello 7.15: Tekstiin lisätty tieto loukkaantuneiden lukumäärästä.

Tommi Hannula, toimittaja

Ukrainan armeija: Venäjä käytti Kryvyi Rihissä rypäleasetta

Venäläisjoukot käyttivät rypäleasetta iskiessään keskiviikkona Keski-Ukrainaan Kryvyi Rihin kaupunkiin, sanoo Ukrainan armeija.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Iskussa kuoli ainakin 18 ihmistä ja haavoittui 61. Kuolleiden joukossa oli yhdeksän lasta. Isku osui lähelle lasten leikkipuistoa.

Rypäleaseet vapauttavat ilmassa räjähtäessään jopa satoja pienempiä räjähteitä, jotka leviävät laajalle alueelle. Räjähtämättöminä ympäristöön jääneet räjähteet aiheuttavat tappavaa vaaraa vielä vuosia myöhemmin.

Rypäleaseet on kielletty Oslon sopimuksella. Venäjä ei ole mukana kieltosopimuksessa, eivät myöskään Venäjän kanssa rajan jakavat valtiot lukuunottamatta Norjaa.

Katri Kallionpää, toimittaja

Venäjän iskussa Zelenskyin kotikaupunkiin kuollut yli kymmenen

Keski-Ukrainassa Kryvyi Rihin kaupungissa 12 ihmistä on kuollut Venäjän ohjusiskussa, kertovat ukrainalaisviranomaiset. Kuolleiden joukossa on kolme lasta.

Viranomaisten mukaan yli 50 ihmistä haavoittui iskussa. Määrän uskotaan vielä nousevan.

Kryvyi Rih on Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyin kotikaupunki.

"On vain yksi syy sille, miksi tämä jatkuu. Venäjä ei halua aselepoa, ja me näemme sen. Koko maailma näkee sen", Zelenskyi sanoi iskun jälkeen Telegramissa.

Lisäksi paikallisviranomaiset kertoivat viiden ihmisen haavoittuneen Venäjän iskuissa Dniproon, Zaporizhzhjaan ja Kiovaan.

Venäläisviranomaiset puolestaan kertoivat yhden ihmisen kuolleen ja yhden haavoittuneen Ukrainan tekemässä lennokki-iskussa Brjanskissa lähellä Ukrainan rajaa.

Venäjä ja Ukraina ovat viime aikoina tehneet yhä enemmän ilmaiskuja samalla kun Ukrainaan on pyritty neuvottelemaan aselepoa.

(STT-AFP)

5.4.2025

KUVA

https://api.mtvuutiset.fi/graphql/caas/v1/media/9132446/data/aa86c31b9d0df688cd1101f4400587a5/landscape16_9/1024/trump-stubb-putin-lk-5-4-2025.jpg

Kommentti: Trumpilta vihainen Putin-purkaus – suvereeni ulkopolitiikan päällikkö Stubb saattoi juonia sanat USA:n suuhun

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-stubb-saattoi-juonia-vihaiset-putin-puheet-trumpin-suuhun-presidentti-jattaa-orpon-hallituksen-varjoonsa/9132422

Stubbin Venäjä-linjaukset ja golfkierros Trumpin kanssa ovat vain viimeinen osoitus siitä, kuinka suvereenisti presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.

Jos Suomen tasavallan presidentillä on mahdollisuus tavata Yhdysvaltojen presidentti, ovat moraaliset näkökulmat toissijaisia.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. 

Niiden peruslähtökohta vaikuttaa olevan, että presidentti Donald Trump tekee sellaista politiikkaa ja edustaa sellaisia arvoja, ettei hänen kanssaan pitäisi veljeillä.

Moralisoinnissa unohtuu, että kaikesta huolimatta Trumpin johtamanakin Yhdysvallat on maailman voimakkain ja vaikutusvaltaisin valtio.

Stubbin lisäksi myös Trump puhui Venäjästä Suomen ja Yhdysvaltojen epävirallisen huipputapaamisen jälkeen.

Trump totesi olevansa "hyvin vihainen" Putinille.

Se on aika lailla tiukin lausunto, jonka Trump on toisella presidenttikaudellaan Putinista tai Venäjästä lausunut.

Ei ole mahdoton ajatus, että presidentit Stubb ja Trump juonivat golfviheriöllä, kuka sanoo Venäjästä mitäkin ja missä järjestyksessä.

Vähintään ajallinen yhteys on huomionarvoinen.

Pian tämän jälkeen Stubb tuli toistamiseen kameroiden eteen. 

Stubb totesi, että niin sanottu halukkaiden koalitio on sopinut, että jonkun Euroopan valtion johtajan on keskusteltava presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Mitä Putinin kanssa puhelimitse keskustellut Trump edellä, sitä Eurooppa perässä, siis.

Venäjä-puhe osoittaa Stubbin ottaneen suvereenin roolin Suomen ulkopolitiikan johtajana.

Vielä Tarja Halosen presidenttikaudella Suomessa väännettiin lautaskiistan merkeissä siitä, kuka maata Euroopan unionin huippukokouksissa edustaa.

Tärkeisiin pöytiin halusivat sekä presidentti että pääministeri. Käytännössä kyse oli siitä, kuka Suomen ulkopolitiikkaa johtaa.

Presidentti Sauli Niinistön aikana taas keskusteltiin siitä, miten perustuslakiin kirjattua virkettä "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa" pitäisi tulkita.

Vuonna 2020 valtiotieteilijät arvioivat Helsingin Sanomissa Niinistön liikkuneen valtaoikeuksiensa rajamailla. 

Niinistö oli eri mieltä.

Hänen mukaansa väitettiin, että "hallitus ja presidentti yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa". Niinistö katsoi MTV:n haastattelussa, että hänen suutaan oli yritetty tukkia.

Valtansa huipulla Niinistöllä oli tukeva puheyhteys sekä Valkoiseen taloon että Kremliin. Kansainvälisessä lehdistössä häntä kuvailtiin "Putin-kuiskaajaksi". 

Niinistö ei nimityksestä erityisesti innostunut.

Stubbin aikana keskustelu lautasista tuntuu muinaishistorialta, eikä perustuslain kirjauksistakaan ole tarvinnut kinastella.

Stubbin kiistattomat näytöt ovat toistaiseksi Yhdysvaltojen suunnalta. Hän ei myöskään ehdottanut itse puhuvansa Putinin kanssa, vaan tämä rooli lankeaisi sille kuuluisalle jollekin.

Silti, se on nimenomaan presidentti Stubb, joka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) antaessa korkeintaan taustatukea.

Siitä Stubbin Venäjä-linjaukset ja golfkierros Trumpin kanssa ovat viimeisin ja ehkä väkevin osoitus.