KARI KUUSINIEMI KHO24.5.2026 Rahalla saa Suomessa paremmat lähtökohdat oikeussaliin, myöntää KHO:n presidenttihttps://www.hs.fi/alueet/art-2000012023699.html
KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi myöntää, että rahalla saa parempaa oikeudellista apua.
”Täysin pötyä”, vastaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti, professori Kari Kuusiniemi väitteeseen, että tuomioistuinten kohtelu eroaa sen mukaan, missä asemassa ihminen on. ”Ja erittäin loukkaava”, Kuusiniemi lisää. Lakiasiaintoimisto Maailman juristit Tuuli Talvinko ja Laura Kolehmainen esittivät HS:n jutussa väitteen, jonka mukaan ”ylemmän keskiluokan valkokaulustyyppi” otetaan paremmin vastaan oikeudessa kuin ympäristöaktivisti. Lisäksi Talvinko totesi, että rahalla saa Suomessa enemmän oikeutta. Heidän mukaansa luonto- ja ympäristöaktivistit ovat olleet liian usein häviäjien puolella esimerkiksi varakkaita yrityksiä vastaan. Tämän Kuusiniemi allekirjoittaa ainakin osittain: ”On totta, että käytettävissä olevat varat vaikuttavat siihen, kuinka hyvää oikeudellista apua on varaa palkata”, Kuusiniemi sanoo. Kuusiniemi kuitenkin korostaa, että hallintotuomioistuimissa oikeudenkäyntien kustannukset ovat varsin kohtuulliset, eikä hävinnyt puoli tyypillisesti joudu korvaamaan toisen kuluja. Hallinto-oikeudet käsittelevät esimerkiksi valituksia viranomaisten päätöksistä. ”Hallintotuomioistuimella on myös tietynasteinen selvittämisvastuu, mikä tasoittaa puntteja”, Kuusiniemi sanoo. Käräjäoikeuksissa, joissa käsitellään esimerkiksi rikos- ja riita-asioita, tilanne voi kuitenkin olla toinen. Talvingon mukaan suuret yritykset voivat käyttää jopa miljoonia juristipalveluihin ja asiantuntijalausuntoihin ja tällä on väistämättä vaikutusta oikeudenkäyntien lopputuloksiin. Lakiasiaintoimisto Maailma auttaa ilmaiseksi niitä, jotka pitävät ympäristön ja ekologisten arvojen puolta, muun muassa ympäristöaktivisteja. Toimiston tarkoituksena on edistää strategisia oikeudenkäyntejä ympäristökriisin pysäyttämiseksi ja sen seurausten hillitsemiseksi sekä ympäristöä puolustavan aktivismin tukemiseksi. Kyseessä on niin sanottu ympäristölitigaatio. Kuusiniemi ei ota kantaa toimiston tarkoitusperiin eikä yksittäisiin tapauksiin. Oikeusjärjestelmän kannalta hän kuitenkin pitää epätoivottavana, että tuomioistuimia käytetään litigaation osana. ”Tehtävämme on valvoa, että lakeja noudatetaan. Emme halua lähteä ottamaan kantaa politiikkaan”, Kuusiniemi sanoo. Kuusiniemi on ollut myös ympäristöoikeuden professori ja toiminut useiden lainsäädäntöhankkeiden asiantuntija. Hän on ottanut kantaa suomalaisen lainsäädännön kykyyn vastata ympäristöongelmiin. Ympäristölainsäädäntö sisältää hänen mielestään rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseen. ”Nykyinen lainsäädäntö sopii huonosti tapauksiin, joissa viranomaisten katsotaan laiminlyöneen asioita”, Kuusiniemi sanoo HS:lle. Suomesta puuttuu mahdollisuus passiivisuusvalitukseen, joka kohdistuisi siihen, että viranomaiset eivät ole tehneet tarpeeksi. Hallituksen väitetystä toimettomuudesta on ollut kysymys esimerkiksi silloin, kun kansalaisjärjestöt ovat tehneet valituksen ilmastoselontekoon liittyvistä asioista. KHO on antanut asiassa kaksi päätöstä. Vuonna 2023 se ei tutkinut ilmastovalitusta, koska katsoi, ettei sillä ollut toimivaltaa asiassa. Vuonna 2025 valitus tutkittiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun tukeutuen, mutta hylättiin. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
