TALVISODAN SANKARIT3.10.2024 TALVISODAN SANKARIT JA JATKOSODAN JÄLKEINEN ASEKÄTKENTÄ SIMO HÄYHÄ EsittelySimo Häyhä (1905-2002) on maailman tunnetuin tarkka-ampuja. Hän on toiminnallaan viitoittanut myöhempien tarkka-ampujapolvien tien ja pitää edelleen hallussaan tarkka-ampujien maailmantilaston kiistatonta kärkipaikkaa. Talvisodassa Kollaalla Simo teki oman merkittävän osansa rintamalinjan lujittamiseksi eliminoidessaan yli viisisataa vihollista. Hänet palkittiin lukuisin eri tavoin: Simo ylennettiin alikersantista vänrikiksi, hänelle myönnettiin Kollaan risti ja hänet palkittiin parhaana tarkka-ampujana SAKOn valmistamalla kunniakiväärillä mallia 28. Simo sai myös useita muita palkintoja sodan aikana ja sen jälkeen. Simo Häyhä sai elää kaksi elämää: yhden ennen sotaa ja toisen sen jälkeen. Hän selvisi Ulismaisten korvessa vihollisen rynnäkössä ampumasta räjähtävästä luodista ja raskaasta evakuointimatkasta sotasairaalaan. Vakavasta haavoittumisesta toivuttuaan sai hän elää rauhallisen elämän. Tämän teoksen tekijä, Puolustusvoimissa pitkään tarkka-ampujakoulutuksen parissa työskennellyt Tapio Saarelainen, pääsi haastattelemaan Simoa lukuisia kertoja tarkoituksenaan selvittää, mikä oli hänen menestyksensä salaisuus tarkka-ampujana. Tekijän ja Simon välille muodostui vuosien saatossa ystävyyssuhde, joka mahdollisti uuden ja tuoreen näkökulman löytämisen henkilöön talvisodan legendan takana. Teoksessa kerrotaan myös Simo Häyhän oppien merkityksestä ja niiden siirtämisestä nykypäivän Puolustusvoimien koulutukseen. Tarkka-ammunnalla on sijansa myös huomispäivän mekanisoituvissa, huipputeknologisissa armeijoissa. Yksi laukaus – yksi osuma on mottona edelleenkin. Siihen on pyrittävä nyt ja tulevaisuudessa. Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä kuoli 1. huhtikuuta 2002 Haminassa 96-vuotiaana. Hän oli syntynyt 17. joulukuuta 1905 luovutetun Karjalan Rautjärvellä. Viime aikansa Simo Häyhä vietti Haminassa sotaveteraanien hoitokodissa. Häyhän isä oli talollinen, minkä ammatin myös poika valitsi. Miltei jokaisena talvisodan aamuna eräs suomalainen sotilas valmistautui päiväänsä saman kaavan mukaan. Hän puki ylleen lumipuvun, pakkasi taskuihin leipää, sokeria ja patruunoita, otti sotilaskiväärinsä ja lähti maastoon. Hyvissä ajoin ennen päivän valkenemista mies etsi piilopaikan, painui näkymättömiin ja alkoi tähystää vihollisen liikkeitä. Päivä päättyi vasta pimeän tuloon. Silloin hän palasi komentopaikalleen raportoimaan, montako venäläistä oli päivän aikana ampunut. Joskus päivän luku saattoi olla yli kaksikymmentä. Mies oli poikkeuksellisen pienikokoinen, vain 152 senttiä pitkä. Hän oli kotoisin Karjalasta Rautjärveltä, ja hänen nimensä oli Simo Häyhä. Häyhän maine lähti kasvamaan ensin Kollaanjoen rintamalla, ja sodan myötä hänestä tuli yksi maailmanhistorian kuuluisimmista tarkka-ampujista. https://www.readme.fi/kirja/simo-hayha-uusi-laajennettu-2022-painos/ KUVA https://arkku.mediadelivery.fi/img/978/ad394c7685564f4b86537b6a44102e13.jpg Erään tutkimuksen mukaan ensimmäisessä maailmansodassa yhden sotilaan tappamiseksi ammuttiin 7000 laukausta. Simo Häyhä ja toisen maailmansodan tarkka-ampujat tarvitsivat samaan tekoon vain noin 1,3 laukausta. Häyhä surmasi talvisodassa satoja Neuvostoliiton sotilaita. Suurimman arvion mukaan uhreja oli 542. Häyhä käytti tavallista jalkaväenkivääriä ilman kiikaritähtäintä. Hän oli taitava arvioimaan etäisyyksiä ja luotien lentoratoja. Kotirintamalle suunnattu propaganda rakasti Simo Häyhän kaltaisia hahmoja. Helmikuun 29. päivänä myös Helsingin Sanomat raportoi Häyhän sankaritarinasta. Tuolloin Häyhän uhriluku oli jo yli 400 vihollista, joista puolet oli ammuttu kiväärillä ja puolet konepistoolilla. Häyhä sai palkinnoksi Ruotsista tuodun laatukiväärin. LÄHDE https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006323867.html LÄHTEET https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=simo+h%C3%A4yh%C3%A4 ARI ARHIMO Arhimo (ent. Lönnfors), Artur Ariel, s. 1911. Vanhemmat: Artur ja Anna. Puoliso: Elvi o.s. Virtanen. Yo Helsingin suom. lyseosta 1931, FK ja FM 1938. Biokemiallisen Tutkimuslaitoksen assistentti vuodesta 1938. Suoritti tutkimuksia typensitoutumisilmiön selvittämiseksi Azoto-bakteereilla. Julkaissut tutkielman Espoon ja Kirkkonummen saaristojen linnustosta ja eräitä tieteellisiä tutkielmia biokemian alalta. Harrasti erikoisesti urheilua. Poltteli piippua. Asevelvollisuus 1936-1937 Keski-Suomen Rykmentti, RUK kurssi 37. Sodan aikana palveli JR 61:ssä joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Vänrikki Arhimo oli tunnollinen upseeri, joka kulki asemissa miestensä parissa tukien ja rohkaisten heitä. Niinpä hän silminnäkijän kertoman mukaan helmikuun 16. päivänä 1940 saapui asemaan, jota puolustaneesta joukkueesta oli vain muutama taistelukykyinen mies jäljellä ja nämäkin täysin lamassa ampumahaudan pohjalla. Arhimon voimakas olemus ja rohkea esiintyminen antoi miehille uutta voimaa, ja vihollisen tulittaminen jatkui. Arhimo itse tempaisi pikakiväärin, tyhjensi nopeina sarjoina pari lipasta, muta nousi vähän liiaksi pystyyn, jolloin tuhoisa sarja sattui hänen omalle kohdalleen. Siunattu taistelukentälle jääneenä. – Asetoveri, vänrikki Kalle Sistola kertoo aamun 16.2.1940 tapahtumista. Hän itse vähine miehineen oli saanut käskyn siirtyä taakse lepoon, samalla kun eteen oli tuotu kokemattomia miehiä, ”posliinipoikia”: ”Kirveskorsussa tapasin tutun vänr. Arhimon, joka nyt hoiteli komppanianpäällikön tehtäviä. Siellä oli myös 2. tukikohdasta kers. Haapamäki. Kolmosen päällikkö vänr. Vahala, puuttui vielä joukosta. Luovin miesten läpi Arhimon petille ja istuuduin, mutta kallistuin kuitenkin heti taaksepäin ja nukuin ilman eri komentoa. Jotakin olivat kyselleet, mutta minä en ollut enää selvillä maailman pyörimisestä. Heräsin siihen, että minut nostettiin pystyyn lattialle. Vahala oli tullut ja meillä oli nyt edessä lähtö taaksepäin. ”Terve. Pidä huoli ykkösestä, ettei vihollinen vain tule sinne”, toimitin Arhimolle lähtiessäni. Ja minusta näytti, että jos tuon miehen tahto voi asiaan vaikuttaa, niin venäläiset pysyvät loitolla. Sitten kovia kokenut joukkomme, luutnantti, pari vänrikkiä, kersantti ja jokunen taistelulähetti, hoippui kohti Jyväshovia. …Ehkä ”Posliinimiehet” sittenkin pitäisivät pintansa ja samalla tukikohdan hallussaan”. LÄHDE Talvisodan vänrikit – hiljaiset sankarithttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/189638-talvisodan-vanrikit-hiljaiset-sankarit/ SUOMEN ITSENÄISYYS JA SEN SÄILYTTÄMINEN ERÄÄNÄ VUONNA: Katselin televisiosta Puolustusvoimien Lippujuhlan Ohimarssia. Tuli ihan isänmaallinen olo, kun muistelin isäni (jatkosodan aikana ”jossakin Itä-Karjalassa”), setäni (sodan aikana marsalkka Mannerheimin päämajassa Mikkelissä) ja heidän serkkunsa Ari Arhimon tarinaa. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189638-talvisodan-vanrikit-hiljaiset-sankarit KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ https://www.sotapolku.fi/henkilot/arhimo-ent-lonnfors-artur-ariel_1911-06-14_helsinki/ https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=artur+arhimo https://www.geni.com/people/Artur-Ariel-Arhimo/6000000137365388842 https://www.tapionajatukset.com/45533 https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2019/11/Suomen-kemistien-salainen-sota-7-2019.pdf ENNEN JA TÄNÄÄN TALVISOTA: ELÄMÄÄ JUOKSUHAUDOISSA VIDEOT https://www.youtube.com/watch?v=HhFjwT6i7xE https://www.youtube.com/watch?v=lXl2p7zmY-c KUVAT https://www.tapionajatukset.com/files/tapion.ajatukset.net/A_ARJA_SAIJONMAA_1.png https://www.tapionajatukset.com/files/tapion.ajatukset.net/A_ARJASAIJONMAA_2.png SUOMEN ASEKÄTKENTÄ JATKOSODAN JÄLKEEN (1944-1945) VIDEO https://www.youtube.com/watch?v=Q6Lwswf7LAM Arja Saijonmaa: Olen ollut kaatamassa kahta diktatuuria laulun voimallahttps://areena.yle.fi/1-50830870 SOTAMUISTELMAT OSA 1SOTAMUISTELMAT OSA 1: SUOMEN KEMISTIEN SOTA ARTUR (ARI) ARHIMO JA TALVISOTA SUOMEN KEMISTIEN SALAINEN SOTA |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.