LINDTMAN JA DEMARIT EIVÄT YMMÄRRÄ

7.3.2026

LINDTMAN JA SDP EIVÄT YMMÄRRÄ MITÄÄN SUOMEN TURVALLISUUDESTA

Nyt tuli lunta Lindtmanin tupaan: tutkijalta tukea hallitukselle ydinaseriidassa

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011864109.html

Ulkopoliittisen instituutin tutkija sanoo hallituksen ydinaserajoitusten purkamiseen tähtäävää lakiesitystä järkeväksi. Suomalaispoliitikkojen viittaukset Pohjoismaihin hän kuittaa retoriseksi kikkailuksi.

Suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti torstaina, ettei Sdp kannata hallituksen ydinaserajoitusten purkamista.

Sdp:n tulkinnan mukaan Suomi irtoaa pohjoismaisesta ydinasepolitiikan linjasta, jos lakimuutokset viedään läpi ja tätä Sdp ei voi hyväksyä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ja tasavallan presidentti Alexander Stubb ovat puhuneet lakimuutoksesta käytännössä päinvastaisesti kuin Lindtman ja Sdp. Stubbin mukaan Suomi ottaa harppauksen kohti pohjoismaista linjaa.

Häkkäsen mukaan Suomi saattaa ydinaselainsäädäntönsä Naton ”valtavirran” kanssa samalle tasolle.

ULKOPOLIITTISEN instituutin tutkija Jyri Lavikainen katsoo, että hallituksen ja valtiojohdon tulkinta on oikea: Suomi ei tulevilla lakimuutoksilla lähesty vain muita Pohjoismaita vaan purkaa lainsäädäntöä, joka on poikkeuksellisen rajoittava koko liittokunnassa.

• Jos puhutaan ihan vain lainsäädännöstä, niin Suomi ei ole poikkeus pelkästään Pohjoismaissa vaan poikkeus koko Natossa. Missään muussa Nato-maassa ei ole näin kokonaisvaltaisia lainsäädäntörajoitteita. Mielestäni tämä on ihan kiistatonta, Lavikainen sanoo.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä ydinräjähteiden tuominen Suomeen tai niiden kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi jatkossa mahdollista, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Sdp:n kritiikin kärki on se, että jos Suomi purkaa ydinenergialaissa asetetun ydinaseiden täyskiellon, Suomella ei ole enää minkäänlaisia rajoitteita suhteessa ydinaseisiin.

– Mikäli muutokset viedään läpi, se tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi ainoa Pohjoismaa, jolla ei olisi minkäänlaisia rajoitteita – jopa mitä tulee kysymykseen sijoittamiseen tai varastointiin. On täysin selvää, että Suomen ei pidä tavoitella ydinaseita. Mutta jo se, että Suomi olisi ainoa Pohjoismaa, jolla ei olisi selkeää rajoitetta joko laissa tai muuten poliittisesti laajalla konsensuksella hyväksyttynä, niin pidämme sitä erittäin ongelmallisena, Lindtman sanoi torstaina.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rajoituksia ei ole säädetty lailla, mutta maat ovat tehneet poliittisia sitoumuksia ja puolustusyhteistyösopimuksiin sisältyvä varaumia ydinaseisiin liittyen.

Lavikainen konkretisoi Suomen nykylainsäädännön tiukkuutta konkreettisella esimerkillä.

Suomessa on lailla kielletty risteilyohjuksen ampuminen Suomen ilmatilan läpi, jos siinä on ydinase.

Ydinaseita ei minkään DCA-sopimuksen puitteissa tuotaisi mihinkään tukikohtiin.

Lavikaisen mukaan on väärin vertailla voimassa olevaa lainsäädäntöä – joka on Suomessa poikkeuksellisen tiukka – ja Ruotsin, Norjan ja Tanskan poliittisia julistuksia tai Yhdysvaltojen kanssa solmittuihin puolustusyhteistyösopimuksiin (DCA) kirjattuja varaumia.

– Ruotsin pääministeri [Ulf Kristersson] on sanonut, että rauhan aikana ei ole tarvetta, mutta sodan aikana tilanne voi olla toinen. Suomessa näin ei voi sanoa, koska laki estää kaiken.

– Tällaiset [poliittiset julistukset tai varaumat] ovat paljon pienemmän kokoluokan asioita. Jos joitain poliittisia linjauksia halutaan tehdä, niin tämähän ihan selontekoprosessissa mahdollista, Lavikainen sanoo.

Lavikaisen arvion mukaan muissa Pohjoismaissa asetetut julistukset tai sopimuksiin kirjatut varaumat ovat enemmänkin poliittisen tason kompromisseja, joilla ei ole ydinaseiden sijoittelun kannalta merkitystä.

Ydinaseita ei minkään DCA-sopimuksen puitteissa tuotaisi mihinkään tukikohtiin. Nämä varaumat ovat sellaisia, joita jotkut poliitikot pitävät tärkeinä, mutta eivät ne pohjimmiltaan kuuluisi sopimuksiin kirjattavaksi, Lavikainen sanoo.

Lavikaisen mukaan sekä lakiuudistusta vastustavat että sitä kannattavat viittaavat ”yleispohjoismaisuuteen” ikään kuin retorisena kikkana.

– Kysymyshän on kuitenkin siitä, että lakihan on alun perin ollut hyvin uniikki ja periytyy 1980-luvulta, mikä ei liittynyt Natoon millään tavoin.

Tuolloin Suomi pyrki lainsäädännöllä estämään Neuvostoliittoa sijoittamasta ydinaseita maaperälleen.

Lavikaisen mukaan nyt voimassa olevan lain säätäminen Nato-Suomessa olisi mahdoton ajatus.

Tiedon antaminen millään tarkalla tasolla olisi ollut mahdotonta.

LAVIKAISEN arvion mukaan ”omituisessa” poliittisessa prosessissa ei ole kyse kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta värisuorasta, vaan siitä, että kyse on hyvin poikkeuksellisesta lainsäädäntöhankkeesta.

– Tiedon antaminen millään tarkalla tasolla olisi ollut mahdotonta, Lavikainen sanoo ja lisää, että normaalia parlamentaarista prosessia ei aihepiirin tulenarkuuden vuoksi olisi ollut mahdollista tehdä.

Lavikaisen mukaan puolustusministeri Häkkäsen puheet siitä, että kaikki kansanedustajat saavat turvaluokiteltua tietoa, ovat erikoisia.

– Minä vähän epäilen sitä. Annettava tieto ei tule olemaan erityisen tarkkaa – ja jälkikäteen varmasti valitetaan, että kansanedustajille ei ole kerrottu tarpeeksi.

Lavikainen sanoo ymmärtävänsä opposition pettymyksen siitä, ettei sitä ole otettu mukaan aikaisemmassa vaiheessa, mutta ei silti moiti hallitusta poikkeuksellisesta toimintatavasta. Lavikainen lisää, ettei kenellekään aihepiiriä seuranneelle voinut tulla täytenä yllätyksenä, että tällainen lakihanke on ollut vireillä.

IS:n tietojen mukaan Sdp olisi voinut olla valmis kompromissiin, jossa joitain ydinaserajoituksia olisi mahdollisesti purettu, mutta ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle olisi pidetty kiellettynä. Sdp olisi halunnut neuvotella myös rajoitusten purun koskemaan yksiselitteisesti vain sotatilanteita.

Hallituksessa ei kuitenkaan ollut halua lähteä lakiesityksestä neuvottelemaan.

Jos halutaan taata pelotteen uskottavuus, mikään itse asetettu rajoitus ei ole järkevä, sanoo Lavikainen.

– Jos katson tätä puhtaasti tutkimuksellisesti, niin sisällöllisesti se [hallituksen esitys] on järkevä. Ydinasepelotteeseen liittyy epämääräisyys, jolla yritetään vaikeuttaa vastapuolen laskelmia. Jos annetaan erillisiä rajauksia ja sitoumuksia, silloin annetaan lisää informaatiota, jolloin laskenta [vastapuolella] helpottuu.