UKRAINA-SEURANTA 23.4.202523.4.2025 Suomi kaavailee rynnäkköpanssarivaunujen yhteishankintaa Norjan, Ruotsin ja Liettuan kanssahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011184817.html Suomi, Norja, Ruotsi ja Liettua kaavailevat satojen rynnäkköpanssarivaunujen yhteishankintaa. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi asiasta tiistaina tiedotustilaisuudessa Liettuan pääministerin Gintautas Paluckasin kanssa. Maat suunnittelevat hankkivansa useita satoja ruotsalaisvalmisteisia Combat Vehicle 90 -rynnäkköpanssarivaunuja, jotka tunnetaan nimellä CV90. Kuluvan kevään aikana on tarkoitus tehdä aiesopimus. Kristerssonin mukaan yhteishankinta nopeuttaa toimituksia, alentaa kustannuksia ja hyödyttää puolustusteollisuutta. CV90-rynnäkköpanssarivaunuja valmistaa BAE Systems Hägglunds Ruotsin Örnsköldsvikissä. Suomen Puolustusvoimilla on käytössään CV9030-vaunuja. Rynnäkköpanssarivaunut ovat jalkaväen taistelua tukevia ajoneuvoja, jotka pystyvät kuljettamaan sotilaita mukanaan ja samalla suojaamaan heitä. Uutistoimisto TT:n mukaan rynnäkköpanssarivaunujen yhteishankinnan hintalappu ei ole tiedossa eikä arviota hinnasta esitetty tiistain lehdistötilaisuudessa. ”Keskustelemme ainakin useista sadoista ajoneuvoista, ja ne ovat melko kalliita. Toisaalta lisäämme puolustusbudjettiamme”, Kristersson sanoi. Hän huomautti, että Liettua käyttää yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Kun kysyttiin, voiko Eurooppa luottaa Yhdysvaltoihin, Paluckas vastasi kysymyksen olevan "monimutkainen". ”Se on hyvin monimutkainen kysymys, koska joka aamu on tarkistettava sosiaalinen media kahteen kertaan nähdäkseen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu.” ”Uskon kuitenkin, että selviämme näistä myrskyisistä ajoista ja saamme Yhdysvallat puolellemme tukemaan aluettamme”, hän sanoi. Venäjä iski työntekijöitä kuljettaneeseen bussiinhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011161330.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Axios: Tällainen on Yhdysvaltojen Ukrainalle esittelemä "viimeinen tarjous"Yhdysvaltalainen uutissivusto Axios kuvailee Yhdysvaltojen Ukrainalle antamaa rauhanesitystä presidentti Donald Trumpin "viimeiseksi tarjoukseksi". Axios kertoo sopimuksesta useiden lähteidensä perusteella. Kyseessä on Yhdysvaltojen ukrainalaisviranomaisille viime viikolla Pariisissa esittelemä ehdotus. Se on Axiosin mukaan yksisivuinen. Tällainen Yhdysvaltojen "viimeinen tarjous" on Axiosin mukaan: Tätä kaikkea Venäjä saisi:
Tätä kaikkea Ukraina saisi:
Lisäksi dokumentissa kuvaillaan Zaporižžjan voimalaitoksen kohtaloa: se kuuluisi Ukrainaan mutta pyörittämisestä huolehtisi Yhdysvallat. Lisäksi viitataan mineraalisopimukseen, jonka Yhdysvallat toivoo Ukrainan allekirjoittavan torstaina. Näin ehdotuksen sisältöä voi tulkita Keskeistä on, että Ukrainalta vaadittaisiin merkittävien alueluovutusten hyväksymistä. Aikaisemmin presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, ettei Ukraina tule hyväksymään minkään alueiden liittämistä osaksi Venäjää. Financial Time -lehti uutisoi aiemmin, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis jäädyttämään rajalinjat nykyiselleen. Venäjä on kuitenkin tähän mennessä torjunut muun muassa eurooppalaiset rauhanturvaajajoukot Ukrainassa. Financial Time -lehti uutisoi aiemmin, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis jäädyttämään rajalinjat nykyiselleen. Venäjä on kuitenkin tähän mennessä torjunut muun muassa eurooppalaiset rauhanturvaajajoukot Ukrainassa. Tutkija, sotatieteilijä Ilmari Käihkö kutsui Putinin väitettyä tarjousta – mikäli se pitää paikkaansa – HS:lle tiistai-iltana "huolestuttavaksi". Voit lukea Käihkön haastattelun tästä artikkelista. Vastaako Ukraina ehdotukseen keskiviikkona? Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan edustajat neuvottelevat keskiviikkona rauhasta Lontoossa. Yhdysvallat odottaneekin sieltä vastausta ehdotukseensa. Yhdysvaltoja edustaa neuvotteluissa Ukrainan-erityislähettiläs Keith Kellogg. Ukraina on kuitenkin hiljattain pitänyt esillä myös ehdotusta 30 päivän tulitauosta siviileihin kohdistuvia pitkän kantaman ohjus- ja lennokkihyökkäyksiä kohtaan. Yhdysvaltojen ehdotus tehtiin Axiosin mukaan sen jälkeen, kun maan erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Putinin viime viikolla. Witkoffin on määrä matkustaa Moskovaan tapaamaan Putinia jälleen tällä viikolla. Yhdysvallat uhkasi viime viikolla vetäytyä rauhanneuvottelujen vetäjän paikalta, ellei edistystä tule. Sota nostattaa toiveita itsenäisyydestä eri puolilla Venäjäähttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011182053.html Joukko maanpaossa eläviä separatisteja perusti vuonna 2022 kansalaisjärjestön nimeltä Venäjän-jälkeisten vapaiden kansojen foorumi. Se vastustaa Putinia ja hänen aloittamaansa sotaa sekä ajaa Venäjän hajottamista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vahvistanut Venäjän vähemmistökansojen haluja suurempaan itsehallintoon tai jopa itsenäistymiseen, kertoo riippumaton venäläislehti Novaja Gazeta Euroopan-julkaisussaan. Toimittaja Daniil Martikainen-Jarlukovski on haastatellut artikkeliin aktivisteja neljältä eri kulttuuriselta alueelta: Karjalasta, Baškiriasta, Kubanista ja Sloboda-Ukrainasta. Alueellisten ja separatististen aatteiden voimistuminen ympäri Venäjää viime vuosina on artikkelin mukaan kiistatonta, vaikka näitä kansanliikkeitä ei vieläkään voi väittää suuriksi. Vähemmistökansojen poliittista voimaa hillitsee kauan jatkunut venäläistämispolitiikka, jonka takia vähemmistökielillä ja -kulttuureilla ei ole entisenlaista sijaa edes vähemmistökansojen keskuudessa. Moni mieltää itsensä venäläiseksi, vaikka perhetausta olisi vähemmistökansoissa. Esimerkiksi Karjalan tasavallassa oli vuoden 1926 väestönlaskennassa venäläisiä 57,2 prosenttia, karjalaisia 37,4 prosenttia ja vepsäläisiä 3,2 prosenttia. Vuoden 2021 väestönlaskennassa venäläisiä oli 86,4 prosenttia, karjalaisia 5,5 prosenttia ja vepsäläisiä 0,5 prosenttia. Karjalaiset ja vepsäläiset kuuluvat itämerensuomalaisiin kansoihin ja puhuvat Suomen lähisukukieliä. FT: Putin valmis jäädyttämään rajalinjat – Tutkija: Monella tapaa huolestuttavaahttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011185607.html Ukraina|Miehitettyjen alueiden tunnustamisella osaksi Venäjää voisi olla vaarallisia seurauksia, varoittaa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. Venäjän väitetty tarjous pysähtyä nykyiselle rintamalinjalle on Ukrainan näkökulmasta huolestuttava, ja tietoihin tulee muutenkin suhtautua vielä epäillen, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija, sotatieteilijä Ilmari Käihkö. ”Odottaisin virallisia julkistuksia sisäpiirilähteiden sijaan”, hän sanoo. ”Kaikki on vielä spekulaatiota, jos ei kuulu suoraa virallista tarjousta.” Brittilehti Financial Times uutisoi tiistai-iltana lähteidensä perusteella, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi viestinyt Yhdysvalloille olevansa valmis jakamaan alueet Ukrainan kanssa nykyisen sotatilanteen mukaan. Aiemmin Putin on pitänyt sitkeästi kiinni Venäjän virallisesta kannasta, jonka mukaan Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin ja Luhanskin alueet kuuluvat Venäjälle kokonaisuudessaan – kuten myös Krimin niemimaa, jonka Venäjä miehitti ja liitti itseensä yksipuolisesti jo keväällä 2014. Käihkö pohtii, että Putinin aloitetta – jos se on totta – voi selittää ajankohta. Sekä Ukrainalla että Venäjällä on tarvetta vähintään näyttää halukkaalta edistämään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanvälitystä. ”Se pakottaa tekemään peliliikkeitä”, Käihkö sanoo. Huhtikuun lopussa Trumpille tulee täyteen sata päivää presidenttinä, mihin mennessä hän luultavasti haluaa päästä julistamaan saavuttaneensa asiassa jotain suurta. ”Ukraina ja Venäjä tuntuvat nyt lyövän palloa vuorotellen toistensa nurkkaan.” Käihkön mukaan Putinin suostumusta nykyisen rintamalinjan lukitsemiseen selittäisi myös se, että Venäjä ei todennäköisesti tule valtaamaan Ukrainalta julistamiaan alueitaan kokonaisuudessaan ainakaan lähitulevaisuudessa. ”Huoli on, että jos pysähdytään nykyiselle linjalle ilman turvatakuita Ukrainalle, on mahdoton varmistaa, että Venäjä ei käytä jonkinlaista aselepoa varustautuakseen uudestaan. Ukraina voisi olla viiden vuoden päästä vielä kurjemmassa tilanteessa”, Käihkö sanoo. ”Sota alkoi jo vuonna 2014 ja muuttui laajamittaiseksi vuonna 2022. Ei ole mitään takeita, että se jäisi näihin kahteen vaiheeseen.” Jonkinlainen aselepo olisi omiaan heikentämään Ukrainan puolustuskykyä. Käihkö viittaa tutkimukseen, jonka mukaan jopa viidesosa Ukrainan väestöstä saattaisi lähteä maasta, jos siitä tulisi sallittua sotatilalaista luopumisen myötä. Siksikin Ukraina tarvitsisi kerralla pysyvän rauhanratkaisun, johon kuuluvat turvatakuut. Käihkö pitää tärkeänä kokonaisuudessa myös sitä, mihin muihin Venäjän vaatimuksiin suostuttaisiin. Trumpin hallinto on tiettävästi esimerkiksi harkinnut Krimin tunnustamista osaksi Venäjää. ”Siten nakerrettaisiin kansainvälisen politiikan normia, että rajoja ei muuteta väkivalloin. Sillä voisi olla huomattavasti Ukrainaa laajempia ja pitkäkestoisempia seurauksia. Esimerkiksi Kiina voisi hyötyä siitä Taiwanin suhteen”, Käihkö sanoo. ”Siksikin olisi tärkeää, että vaikka Venäjä jäisi käytännössä miehittämään Ukrainan alueita, ulkovallat eivät missään nimessä tunnustaisi niitä Venäjälle kuuluviksi.” Venäjä iski työntekijöitä kuljettaneeseen bussiinhttps://www.hs.fi/maailma/art-2000011161330.html Ukraina-seuranta|HS seuraa Venäjän hyökkäyssotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä. Venäjän lennokki osui varhain keskiviikkoaamuna linja-autoon, kertoo uutistoimisto Reuters. Linja-auto oli kuljettamassa ihmisiä töihin Marhanetsin kaupunkiin. Iskussa on ukrainalaisten viranomaisten mukaan kuollut yhdeksän ihmistä ja loukkaantunut ainakin 30. Marhanets kuuluu Keski- ja Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Dnipropetrovskin alueeseen. Venäjä on iskenyt yön aikana useisiin siviilikohteisiin eri puolella maata. 23.4.2025 Trump antoi Ukrainalle ”viimeisen tarjouksen” rauhasta – tällainen se onhttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011185678.html Axiosin mukaan Yhdysvaltojen ehdotus tarkoittaisi merkittäviä aluemenetyksiä Ukrainalle. Yhdysvaltalainen uutissivusto Axios kuvailee Yhdysvaltojen Ukrainalle antamaa rauhanesitystä presidentti Donald Trumpin ”viimeiseksi tarjoukseksi”. Axios kertoo sopimuksesta useiden lähteidensä perusteella. Kyseessä on Yhdysvaltojen ukrainalaisviranomaisille viime viikolla Pariisissa esittelemä ehdotus. Se on Axiosin mukaan yksisivuinen. Tällainen Yhdysvaltojen ”viimeinen tarjous” on Axiosin mukaan: Tätä kaikkea Venäjä saisi:
Tätä kaikkea Ukraina saisi:
Lisäksi dokumentissa kuvaillaan Zaporizzjan voimalaitoksen kohtaloa: se kuuluisi Ukrainaan mutta pyörittämisestä huolehtisi Yhdysvallat. Lisäksi viitataan mineraalisopimukseen, jonka Yhdysvallat toivoo Ukrainan allekirjoittavan torstaina. Näin ehdotuksen sisältöä voi tulkita Keskeistä on, että Ukrainalta vaadittaisiin merkittävien alueluovutusten hyväksymistä. Aikaisemmin presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, ettei Ukraina tule hyväksymään minkään alueiden liittämistä osaksi Venäjää. Financial Time -lehti uutisoi aiemmin, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi valmis jäädyttämään rajalinjat nykyiselleen. Venäjä on kuitenkin tähän mennessä torjunut muun muassa eurooppalaiset rauhanturvaajajoukot Ukrainassa. Vastaako Ukraina ehdotukseen keskiviikkona? Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan edustajat neuvottelevat keskiviikkona rauhasta Lontoossa. Yhdysvallat odottaneekin sieltä vastausta ehdotukseensa. Yhdysvaltoja edustaa neuvotteluissa Ukrainan-erityislähettiläs Keith Kellogg. Ukraina on kuitenkin hiljattain pitänyt esillä myös ehdotusta 30 päivän tulitauosta siviileihin kohdistuvia pitkän kantaman ohjus- ja lennokkihyökkäyksiä kohtaan. Yhdysvaltojen ehdotus tehtiin Axiosin mukaan sen jälkeen, kun maan erityislähettiläs Steve Witkoff tapasi Putinin viime viikolla. Witkoffin on määrä matkustaa Venäjälle tapaamaan Putinia jälleen tällä viikolla. Yhdysvallat uhkasi viime viikolla vetäytyä rauhanneuvottelujen vetäjän paikalta, ellei edistystä tule. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.