SISSI ENESTAM30.11.2025
SISSI ENESTAM VIDEOT Mustia aukkoja tutkiva Sissi Enestam, 36, haluaa astronautiksi – ensiyritys meni mönkään, mutta haave eläähttps://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008637255.html Astrofyysikko Sissi Enestamista ei ainakaan vielä tule Suomen ensimmäistä astronauttia, sillä hän ei päässyt jatkoon ESAn astronauttihaussa. Haave kuitenkin elää. Hän sanoo, että kosmisista ilmiöistä oppiminen hyödyttää maapalloa hurjasti. Helsinkiläinen Sissi Enestam on yksi yli 22 500 eurooppalaisesta, jotka hakivat Euroopan avaruusjärjestön (ESA) astronautiksi. Heistä noin 20:sta tulee lopulta astronautteja. Haku etenee portaittain, ja ESA ilmoitti äskettäin, että se on valinnut jatkoon 530 naista ja 831 miestä yhteensä 25 maasta. Suomesta jatkoon pääsi 8 naista ja 12 miestä. Enestam ei ole joukossa. – Toki harmitti, mutta tiesin, että kilpailu on erittäin kova. Toivottavasti minulla on paremmat mahdollisuudet seuraavassa haussa, hän sanoo.
Enestam miettii, että yksi syy karsiutumiseen voi olla keskeneräinen väitöskirja. Hän päätti silti yrittää, sillä haku oli ensimmäinen kymmeneen vuoteen. Pääsyvaatimuksena on paitsi hyvä terveys ainakin maisteritasoinen tutkinto matematiikasta, luonnontieteistä, lääketieteestä, insinööritieteistä tai tietotekniikasta. Oman alan työkokemusta pitää olla vähintään kolme vuotta. Avaruus kiehtoo Enestamia. Väitöskirjassaan hän tutkii supermassiivisia mustia aukkoja aktiivisissa galaksin ytimissä. – Sitä tuskin astronauttina tekisin, mutta astronauttina pääsisin tekemään muuta hyvin mielenkiintoista tutkimusta. Mustia aukkoja ymmärretään Enestamin mielestä aika huonosti, mutta niillä on hänestä potentiaalia vastata moneen kysymykseen, johon vielä ei osata vastata. – Mustien aukkojen keskustassa on singulariteetti. Maailmankaikkeuden uskotaan alkaneen singulariteetista. Siinä tunnetut fysiikan lait eivät päde, mutta ei ymmärretä juuri ollenkaan, mitä siinä tapahtuu. Maailmankaikkeudesta ei ole yhtenäistä teoriaa. Enestam kertoo, että Einsteinin suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka toimivat omalla osallaan, mutta eivät sovi yhteen. Mustissa aukoissa molemmat kuitenkin yhdistyvät. Olen ajatellut, voisiko vastaus kaiken teoriaan löytyä tutkimalla mustia aukkoja? Maapallon ja jokaisen elämän asioita Enestam ei suinkaan väheksy, vaikka kosmisessa mittakaavassa ne tuntuvat pieniltä. – Tuntuisi silti hassulta jättää huomioimatta, että maapallo ja kaikki mitä täällä tapahtuu, on osa paljon vanhempaa ja suurempaa kokonaisuutta. Kosmisista ilmiöistä oppiminen auttaa Enestamista ymmärtämään maapallon ilmiöitä, joissa vaikuttavat samat lait. Suomi voisi laittaa hänestä avaruustutkimukseen nykyistä enemmän rahaa. Se hyödyttää etenkin maan päällä. Avaruus on tosi haastava ympäristö. Jos sinne mennään, pitää keksiä kaikenlaisia uusia teknologioita ja keksintöjä, Enestam perustelee. On kiehtovaa olla edes joku palapelin osa, vaikka en tekisikään valtavaa uutta löydöstä.
Seuraava astronauttihaku saattaa olla vasta kymmenen vuoden päästä. Nyt yläikäraja on 50 vuotta, joten 36-vuotiaalla Enestamilla on vielä hyvä mahdollisuus toteuttaa unelmaansa. Silti hän ei silti voi ripustautua siihen. Nyt Enestamilla on hyvä syy pysyä maan pinnalla: hänestä tuli äiti kolme kuukautta sitten. Hän lopettelee juuri äitiyslomaansa ja aikoo jatkaa väitöskirjaansa kotona. Hänen miehensä jää vanhempainvapaalle ja ottaa hoitovastuun vauvasta. Tutkimusta Enestam pitää tärkeänä. – On kiehtovaa olla edes jokin palapelin osa, vaikka en tekisikään valtavaa uutta löydöstä. Sekin, että joku hypoteesi ei pidä paikkansa, on tärkeä tieto seuraaville sukupolville ja tutkijoille. Enestam on asunut ja opiskellut kymmenen vuotta ulkomailla, ensin Los Angelesissa ja sitten Glasgow’n yliopistossa, jossa hän luki fysiikan ja astrofysiikan kandidaatiksi. Maisterin tutkinnon hän suoritti International Space Universityssä Ranskassa. Kesätöissä hän on ollut ESA:ssa ja Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasassa. Hän toivoo, että valmistuttuaan löytäisi töitä Suomesta. Vaikka seula astronautiksi on äärimmäisen tiukka, avaruudesta kiinnostuneita nuoria Enestam kannustaa opiskelemaan alaa. Turhat omat pään sisäiset ”en pysty, en osaa” -rajoitteet hän kehottaa karsimaan. Bestseller -kirjan kirjoittaminen tai vuosisatojenkin päästä tunnetun taulun tekeminen vaatii Enestamista lahjoja, joita kaikilla ei ole, mutta moni muu asia hoituu, kun on valmis tekemään paljon töitä. – Esimerkiksi matematiikkaa oppii laskemalla. Tai jos matematiikka ja fysiikka eivät ole omia juttuja, voi lukea avaruuslakia tai avaruuslääketiedettä. Astronautiksi voi päästä biologikin, hän kuvaa. Astronautiksi Enestam keksi itse tähdätä jo vaihto-oppilasaikoinaan.
AVARUUS Avaruusbisnes olisi Suomelle kultakaivos: Nasassa työskennellyt Sissi Enestam tutkii mustia aukkoja galaksien keskuksissaSuomi nojaa nyt metsään, metalliin ja mobiilipeleihin, mutta se todellinen taloudellinen menestys on tähtien takana. Raketit on ammuttava avaruuteen – kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti, sanoo itsekin astronautiksi tähtäävä astrofyysikko Sissi Enestam. – Tämä olisi täydellinen paikka ja ajankohta panostaa avaruustutkimukseen, joka on niin vaikea alusta työskennellä, että se pakottaa ihmiset kekseliäiksi. Suomessa on siihen osaamista, Enestam uskoo. Enestam tietää, että ennätyspitkä taantuma on tehnyt suomalaisista kenties aiempaakin varovaisempia talousasioissa, etenkin isommissa sijoituksissa. Musta tulee astrofyysikko ja ehkä mä menen sitten Nasalle töihin. Kaverit oli sitä mieltä, että "tsemppiä siihen", Enestam muistelee urapohdintojaan ystäviensä kanssa. Mutta siinä hän nyt istuu: Kolmessa yliopistossa USA:ssa, Skotlannissa ja Ranskassa avaruutta tutkinut 32-vuotias nainen, työkokemusta Nasasta sekä Euroopan avaruusjärjestö Esasta, tekeillä Aalto-yliopiston väitöskirja "supermassiivisten mustien aukkojen massan yhteydestä aktiivisten galaksin ytimien ominaisuuksiin". Mitä se tarkoittaakaan, palataan siihen myöhemmin tekstissä. Kysymykset filosofiasta, vastaukset fysiikastaIhan peruskoulupohjalta ei siis avaruustutkijaksi ponnisteta. Teini-ikäisenä Enestam sai filosofiaherätyksen luettuaan Sofian maailma -kirjan. Filosofia tarjosi hänen mielestään oikeita kysymyksiä, mutta vastauksena oli vain lisää kysymyksiä. Lopullisia vastauksia oli haettava luonnontieteistä, ja siksi filosofia vaihtui fysiikkaan. |
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.
